Keittiön tuholaiset ja niiden torjunta 13.6.2019 Joensuu Timo Kääriäinen Anticimex Oy 0207495773 timo.kaariainen@anticimex.fi #tuholaistorjuntamies #anticimexfinland #tuholaistorjunta
Mahlakärpäset (Drosophila) Aikuinen: 2-3 mm pitkä. Ruumis puna-, kellan tai mustanruskea (takaruumiissa tummia poikkiraitoja). Useilla lajeilla punaiset silmät. Siivet savunruskeat, mutta läpinäkyvät. Toukka: Vaalea matomainen. Banaanikärpänen (Drosophila melanogaster) on yleisin mahlakärpästen suvun edustaja: Ravinto- / lisääntymispaikat: pilaantunut käymistilassa oleva neste, esim. hedelmien mehu ja muu kasviperäinen ruokatavara (tomaatti, kurkku, hedelmät jne.). Oluen ja viinien tähteet, makeat hillot keittiöjätteet ja etikka jne. Toukat elävät esimerkiksi maahan pudonneissa marjoissa ja hedelmissä syöden nesteitä sekä hiivoja ja muita mikro-organismeja. Torjunta: Lisääntymispaikojen poistaminen (=siivous).
Huonekärpänen Munii jopa 500 munaa kosteaan ja hajoavaan orgaanisen aineksen (ruokajäte, komposti karvat, uloste) pinnalle. Kehitys 7 60 päivää. Munista kuoriutuu 1 päivässä toukkia elävät munintapaikassa (ravinnonlähde). Toukat ovat vaaleita (9-12 mm) jalattomia. Toukkia ryömii koteloitumaan kuivaan, viileään paikkaan. Huonekärpänen elää tavallisesti 2-4 viikkoa. Ilman ravintoa se selviää muutaman päivän. Viihtyy lämpimässä ja oleskelee mielellään lämmönlähteiden, kuten lamppujen, lieden tai auringon valaisemien paikkojen lähellä. Aikuiset pääosin lihansyöjäisiä; ensisijainen ruoka on eläinainetta, karvoja ja ulosteita (mutta myös mm. maitoa, sokerimaisia aineita, mätiä hedelmiä ja vihanneksia. Kiinteät elintarvikkeet pehmennetään syljellä. Luonnossa aktiivinen toukokuusta syyskuuhun. Viihtyy hyvin ihmisten seurassa. On oppinut jopa ihmisen unirytmin.
Sokeritoukka Munii rakennuksista löytyviin rakoihin: listojen taakse, lattia- ja seinäpinnoitteiden alle, lattialla oleviin pakkauksiin. Esiintyminen: Yleinen asuntovieras. Viihtyy kosteissa tiloissa (keittiössä, kylpyhuoneessa, wc-tiloissa ja viemäreiden läheisyydessä, putkistojen ympärillä sekä lattialistojen alla) Ravinto: kaikkea eloperäistä materiaalia, mikä sisältää tärkkelystä, sokeria, selluloosaa tai proteiineja. Ihosolukkoa. Torjunta: Ruiskutteet lattialistoihin ja putkien läpivienteihin, houkuttavat liimalevyt, aerosolit (kohteisiin, joihin ruiskutteita ei saa laitettua) Torjunta: ruiskutus (+liimalevyt)
Pihamauriainen Yleisin asumuksissa tavattava laji Pesät ovat usein maassa esim. kivien alla tai seinän vierustoilla. Hiekkapohjassa (täyttömaa) Keväisin sisätiloihin ravinnonhakuun Tykkäävät kaikesta makeasta, pääasiallinen toukille syöttämä ravinto on kirvojen sokeripitoista mesikastetta hoitavat puutarhakasveilla esiintyviä kirvoja Jättää feromonia tieto ravinnosta Elää isoina yhdyskuntina pihoilla (kukkapenkit, kivetykset, pihalaatat) ja talojen alla Syötitys kulkeutuu pesään tuhoten sen ruiskute tai pölyte kulkureiteille (ulkona)
Ahtaat ja vaikeasti puhdistettavat, märät kohteet. Lisääntymisolosuhteet!
Elintarviketuholaiset Kuoriaiset ja perhoset Elintarviketuholaisiksi kutsutaan tuhoeläimiä, jotka syövät tai vahingoittavat ulosteillaan elintarvikkeita. Niitä esiintyy esim. jyvissä, viljatuotteissa (hiutaleet, jauhot), kuivatuissa hedelmissä, siemenissä, pähkinöissä, mausteissa ja muussa kuivamuonassa. Lisääntyvät elintarvikkeissa tai niiden läheisyydessä (jauhopöly yms. elintarviketähteet): kuoriainen tai perhonen munii elintarvikkeeseen toukalla heti ravintoa saatavilla Suosikkikasvualusta on irtotavarana käytettävä elintarvikkeen ainesosa (raaka-aine) ja elintarvike (lopputuote) Suurin osa vaurioista aiheutuu toukkavaiheessa Kulkeutuvat pakkauksien mukana. Ne voivat olla joko pakkauksen ulkopinnoilla tai sisällä. Ovat joutuneet pakkauksiin jo aiemmin (esim. myllyssä tai tukkuliikkeessä). Ulkomailta tuoduissa elintarvikkeissa voi olla munavaiheessa olevia hyönteisiä, jotka alkavat kehittyä lämpimässä tilassa.
HINKALOKUORIAINEN Aikuinen on 3-4 mm pitkä, punaruskea. Toukat ovat täysikasvuisina 7-8 mm pitkiä, vaaleankeltaisia ja lieriömäisiä. Alkuperä ja levinneisyys Vaatii jonkin verran korkeamman lämpötilan ja kosteuden kuin mitä asunnoissa yleensä on. Tuotteiden mukana hinkalokuoriainen kulkeutuu myllyihin ja leipätehtaisiin. arka pakkaselle, mutta talvehtii viljavarastossa muodostavat pesäkkeitä, joissa niiden elintoiminta kehittää tarvittavan lämmön. Viljatuotteiden ohella kuoriaiset saastuttavat myös kuivia hedelmiä, mausteita ja suklaata. Torjunta: Saastunnan alkuperän selvitys & siivous Ruiskutus
Riisihärö Litteänä piiloutuu rakoihin Munii jopa 400 munaa, sietää kuivuutta Myllyissä, leipomoissa, kotitalouksissa Muita häröjä: turkin- ja lesehärö Kehittyminen pysähtyy < 18 C, optimi 31-34 C Naaras laskee elinaikanaan useita satoja munia munasta aikuiseksi: n. 3 kk 20 C, 3 viikkoa 34 C Sietää hyvin kuivuutta, mutta ei kylmyyttä: -5 o C:ssa kaikki kehitysasteet kuolevat viikossa Torjunta: Saastunnan alkuperän selvitys & siivous Ruiskutus N. 3 mm pitkä tummanruskea Toukka: 3-3,5 mm vaalean kellertävä, jaokkeissa 2 tummaa täplää, takaruumiin päässä ei lisäkkeitä (juuri kuoriutuneet n. 1 mm)
Keittiökoisa Toukka erittää vaaleaa seittiä, jossa on myös ulostekertymiä. Toukka vaeltaa koteloitumaan kauaksikin syöntipaikastaan. Perhosia voi siten löytyä asunnosta kauan sen jälkeen, kun esim. komerossa olleet saastuneet tuotteet on hävitetty. Haitat: Tuhoaa mm. jauhotuotteita, rusinoita, suklaata ja pähkinöitä. Hygieeninen haitta ei kovin merkittävä. Torjunta: Saastunnan alkuperän selvitys Sumutus (ruiskutus) Feromoni monitorointiin Aikuinen: Siivet vaaleat tyvestä ja ruskeat kärjestä. Toukka: Täysikasvuisena n. 15 mm, vaaleankeltainen, pehmeä.
Torjuntamenetelmien ja aineiden valinta Vaikutus kolmea eri reittiä: Kosketus: kaikille hyönteisille = kulureiteille (pölytteet, ruiskutteet, vaahto) Hyönteisen on kosketettava ainetta ilman sen houkuttavuutta (aine ei saa karkottaa) Jäämävaikutus eri kehitysasteiden altistuminen Hengitys: haihtuvat nopeasti = suora kontakti (aerosolit) Knock down vaikutus (hengitysaukoista sisään), ei jäämävaikutusta Vatsa: vatsamyrkyt ovat syötäviä = syötit (lentävät hyönteiset) Oltava riittävän houkuttavia ja kilpaileva ravinto heikentää tehoa Ei saatavana kaikille lajeille. Yhdyskuntahyönteisille (pesän ruokkiminen) Aikuiset hyönteiset ja toukat kuolevat helposti, mutta munat ja koteloituneet hyönteiset harvoin (suojassa munan ja kotelon sisällä). Biologinen tuntemus: Kosketusvaikutteisen annostelu piilopaikkoihin tai kulkureiteille Syötin ravinnonhankintapaikkaan Valmisteiden tehoa heikentävät ja hajoamista nopeuttavat tekijät: Vesi, lika, valo (UV), valmisteen poisto (mekaaninen siivous ja vesipesu)
Kuivatuotteiden tuhohyönteisiä Koisat (esim. keittiökoisa, jauhokoisa, mantelikoisa) Koit (esim. viljakoi, jyväkoi) Muut elintarviketuholaiset (kuoriaiset) Hinkalokuoriainen,, vakkakuoriainen, riisihärö, lesehärö, tupakkakuoriainen, leipäkuoriainen, riisikärsäkäs, jyväkärsäkäs, papupiilokas jne. Osa haaskakuoriaisista saattaa käyttää elintarvikkeita ravintonaan Esim. Pölytäi ja pölypunkki (homeitiöt ja tuotteen tai raaka-aineen kosteus)
Hyönteismyrkyt Useimmat tehoaineet kuuluvat pyretriineihin tai pyretroideihin. Pyretriinit ovat luonnossa esiintyviä aineita ja pyretroidit synteettisiä. Vaikutusmekanismi: Pyretriinit ja pyretroidit pakottavat hermosolun natriumkanavan auki, jolloin hermosolu johtaa sähköä jatkuvasti hermostojännitys, jota seuraa halvaus Alhainen myrkyllisyys lämminverisille kuten linnuille ja nisäkkäille (hajoaa nopeasti elimistössä). Vesiliukoisia Erittäin haitallisia hyönteisille ja vesieliöille ei saa päästää vesistöön Tehoaineiden ominaisuuksia: laajaspektrisiä, eli ne tehoavat hyvin erilaisiin hyönteisiin tehoavat nopeasti ja pieninä määrinä hajoavat nopeasti ei kerry jäämiä luontoon tai nisäkkäiden kehoon selektiivisiä, eli eivät oikein käytettynä aiheuta vaaraa ihmisille tai nisäkkäille
Käyttötekniikat - Ruiskutus Ryömivät hyönteiset (toukat, kuoriaiset) Jäämävaikutteinen käyttöliuos ruiskutetaan pinnoille alhaisella paineella (alle 3 bar) Pisarakoko 0,2-0,3 mm / 200 300 mikronia Varoaika 2 5 tuntia Pienien kohteiden (esim. kaapistot) ja laajojen alueiden (tuotantolaitokset) käsittelyyn Helppo annostella Vaikeasti tavoitettaviin kohteisiin Piilopaikkoihin ja esiintymisalueille
Ruiskutus Ryömivät hyönteiset (toukat, kuoriaiset) Jäämävaikutteinen käyttöliuos ruiskutetaan pinnoille alhaisella paineella (alle 3 bar) Varoaika Piilopaikkoihin (kolot, raot) ja esiintymisalueille (esim. lattialistat) Käsittelyn jälkeen saattaa esiintyä tavanomaista enemmän hyönteisiä Jättää hennon vaalean jäljen tummille pinnoille:
Käyttötekniikat - pientilavuussumutus ULV Ultra Low Volume Käyttöliuoksen levittämistä ilmatilaan käyttäen pientä pisarakokoa 0,01-0,03 mm / 10 30 mikronia Lyhyt jäämävaikutus Lentäville hyönteisille tehoaa vain lennossa oleviin (ei kuoriutuviin toukkiin). Vaatii valmistelevia toimenpiteitä: Tilan eristäminen Palohälyttimet (optiset) ja IV pois Elintarvikkeiden ja käsittelypintojen suojaaminen
Käyttötekniikat - syötit hyönteisille Valmiiksi annosteltavia tai valmiina syöttirasiassa: Geeli, rae, neste Annostelu piilopaikkoihin tai syöttirasioihin Lajikohtaisia: muurahaiset, torakat, kärpäset Pitkäkestoisia (pois siivoamalla tai poistamalla syötti) Ei varoaikaa Paikkoihin jonne kohde-eläin saadaan houkuteltua Syötin on oltava houkuttelevampi kuin muu saatavilla oleva ravinto Pesiville hyönteisille kuljettaminen pesään
Ansat, pyydykset Auttavat monitoroinnissa Torjuntakynnys Alueiden määrittäminen Auttavat torjunnassa, mutta poistavat harvoin ongelman ilman muita torjuntatoimenpiteitä
Käyttötekniikat - pölytteet Pulveriin (esim. talkki) sidottu aktiivinen ainesosa Piimaa - kivipöly Muurahaisten ja muiden ryömivien hyönteisten torjuntaan sisätiloissa ja rakennusten välittömässä läheisyydessä Annostelu suoraan pakkauksesta tai pölyttimellä Piilopaikkoihin / kulkureiteille Pitkävaikutteisia Huomioi pölyäminen annostelu hidasta jäämät pinnoilla
Jyrsijät yleistä Suurin nisäkäslahko ( 40 % maailman nisäkäslajeista = 2277 lajia), Suomessa 17 lajia Yleisimmät lajit: Metsähiiri (85 % hiiritorjunnoista). Vain Pohjoismaissa. Kotihiiri l. Mus musculus (15 % Suomen torjunnoista, maailman laajimmalle levinnyt jyrsijälaji). Rotta (Rattus norvegicus). Mustarottaa (Rattus rattus) ei tavallisesti esiinny Suomessa. Metsämyyrä (runsaslukuinen, hakeutuu asutuksiin). Käyttäytyminen: Rotat ja hiiret elävät perheryhmissä, joissa on tiukka sisäinen järjestys. Perheen kasvaessa liian suureksi saatavilla olevaan ravintoon, pesäpaikkoihin tai suojapaikkoihin nähden, seuraa muutto, jossa osa yksilöistä jättää perheen ja perustaa uuden muualle. Suojautumiskeinona rotat ja hiiret liikkuvat mieluiten seinänvieruksia pitkin ja välttävät avoimien alueiden ylittämistä. Reviirillä on runsaasti juoksupolkuja. Jyrsijöiden kulkuaukot. Kallon leveys on rajoittava tekijä: Poikanen n. 6 mm / aikuinen n. 1 cm Rotta: n. 20 mm
Jyrsijän kulkureitit Rotat ja hiiret voivat levittää erilaisia virus-, bakteeri- ja loistauteja raajojen, ulosteen ja virtsan välityksellä (tai joutumalla itse esim. kotieläinten rehuun). Jatkuvasti kasvavat Itseteroittuvat hampaat etuhampaat (jopa 13 cm vuodessa): Ravinnonhankinta, puolustautuminen, pesäpaikkojen rakennus Rakennevauriot: sähköjohdot, eristeet, kosteussulut, styroksi, ovien tiivisteet (tulipalo, sähkökatkos, tuotantokatkos, eristevauriot, kosteusongelma)
Torjuntavaihtoehtoja MYRKYTTÖMÄT MENETELMÄT SMART Jyrsijöille, jotka liikkuvat maan päällä tai viemäreissä Ansaan mahtuu useita jyrsijöitä Sähkötoiminen, ohjaus ja valvonta (SIM- kortti) Loukut (perinteiset) Riittävä tarkastustiheys, jos aktiviteetti on suuri Loukut asemien sisään + Jyrsijä ei aiheuta sekundäärimyrkytyksiä (petoeläimille) eikä kotieläimille + Jyrsijä jää heti kiinni Myrkkysyötitys Hyväksytty myrkky Syöttiasemaan + kiinnitys Myrkky: max. 35 päivää Houkuttavuus varmistettava Viljavalmistepohjaiset syötit Puristepohjaiset
Anticimex yrityksenä Suomen johtava tuholaishallintapalveluyritys Valtakunnallinen palveluverkosto: 14 toimipistettä Henkilökuntaa Suomessa noin 110 henkilöä Osa kansainvälistä Anticimex konsernia, jolla on toimintaa 19 maassa. Konserni on perustettu 1934. Suomessa lähes 7000 sopimusasiakasta Teemme Suomessa vuosittain lähes 50 000 asiakaskäyntiä Liikevaihto Suomessa n. 13M Laatujärjestelmät: ISO 9001 ISO 14001 CEPA EN16636:2015. Certified Professional Pest Management 0207495706, asiakaspalvelu@anticimex.fi