Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007

Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 1

Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 Hille Hyytiä Motiva Oy Copyright Motiva Oy, Helsinki, marraskuu 2008 2

Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa 1997. Myöhemmin vastaavat sopimukset tehtiin kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä laajennettiin vuonna 2002 asuinkiinteistöihin. Ympäristöministeriö koordinoi asuinkiinteistöalan energiansäästösopimusta ja liikenne- ja viestintäministeriö ohjelmamuotoista kuorma- ja pakettiautokuljetuksia koskevaa sopimusta samoin kuin maaliskuussa 2005 allekirjoitettua sopimusta joukkoliikenteen energiansäästöohjelmasta. Vuonna 2001 aiempi öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma (Höylä I) uusittiin (Höylä II) ja samalla sen kattavuutta laajennettiin. Sopimustoiminnan kokonaisarvioinnin ja organisaatioilta saadun palautteen perusteella vuonna 2005 päättyneitä sopimuksia jatkettiin kahdella vuodella. Arvioinnin tulosten pohjalta kehitettiin uusia työkaluja ja toimintatapoja uutta sopimuskautta varten. Nyt on käsillä sopimuskauden 1997 2007 viimeinen vuosiraportti. Vuoden 2008 alusta startanneet energiatehokkuussopimukset aloittavat uuden aikakauden myös toiminnan seurannassa ja raportoinnissa. Samalla teollisuuden sopimustoiminta on organisoitu uudessa elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa, nykyisestä koko teollisuutta koskevasta yhdestä sopimuksesta poiketen, päästökaupan piirissä olevan energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman ja keskisuurille energiankäyttäjille olevien toimialakohtaisten toimenpideohjelmien kautta. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on koottu jo yhdeksännen kerran yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimukseen liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista sekä sopimukseen liittyvistä hankkeista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 2007 että koko sopimuskaudelta. Uusien, joulukuussa 2007 allekirjoitettujen energiatehokkuussopimusten 2008 2016 valmistelu eteni hyvässä yhteistyössä sopimusosapuolten kesken. Elinkeinoelämän toimialaliitot ovat nyt laajalla rintamalla vastuussa uuteen elinkeinoelämän sopimusjärjestelmään liittyvien toimenpideohjelmiensa käyntiinajosta. Elinkeinoelämän lisäksi käynnistyivät samaan aikaan kunta-alan uudet sopimukset sisältäen sekä suuremmille kunnille suunnatun energiatehokkuussopimuksen että pienemmille kunnille suunnatun energiaohjelman. Uusi öljyalan energiatehokkuussopimus (Höylä III), joka kattaa öljylämmityskiinteistöjen lisäksi lämmitys- ja liikennepolttonesteiden jakelun, on myös lähtenyt hyvin käyntiin. Tavarankuljetusten ja logistiikan energiantehokkuussopimus sekä joukkoliikennettä koskeva uusi sopimus käynnistyivät vuonna 2008 liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa. Kaikilla sopimusalueilla on toimien tehokas ja tuloksiin tähtäävä käynnistäminen tärkeää, jotta saamme riittävästi näyttöä sopimusten toimivuudesta myös energiapalveludirektiivin energiansäästötavoitteen toteuttamisessa. Helsingissä marraskuussa 2008 Taisto Turunen Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö 3

4

Sisällysluettelo Alkusanat 3 Sisällysluettelo 5 Tiivistelmä 7 1 Johdanto 9 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset 9 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus ja kattavuus 10 1.3 Energiakatselmus- ja -analyysitoiminnan tilanne 31.12.2007 10 2 Sopimusyritysten energiankäyttö 13 2.1 Sopimusyritysten sähkönkäyttö 2007 13 2.2 Sopimusyritysten polttoaineiden ja lämmön käyttö 14 3 Yritysten raportoimat tulokset 15 3.1 Energiankäytön tehostamisinvestoinnit ja ympäristönsuojeluinvestoinnit 15 3.1.1 Raportoidut tehostamisinvestoinnit ja niiden toteutusaste 15 3.1.2 Tehostamisinvestointien vaikutus energiatehokkuuteen 20 3.1.3 Ympäristönsuojeluinvestointien vaikutus energiatehokkuuteen 20 3.2 Energiatehokkuutta edistävät toimintamallit 21 3.2.1 Ympäristöjärjestelmät sopimukseen liittyneissä yrityksissä 21 3.2.2 Energiaseurannan taso 22 3.2.3 Energiansäästön suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus 23 3.2.4 Energiatehokkuus hankinnoissa 24 3.2.5 Henkilökunnan ja sidosryhmien motivointi 25 4 Muuta aihepiiriin liittyvää 27 4.1 Käyttöhyödykeanalyysit 27 4.2 Voimalaitosten energia-analyysien tilanne 27 4.3 Korkean hyötysuhteen sähkömoottorien (EFF1) hankintasuositus 28 4.5 Energiansäästöviikko-konsepti 28 4.6 Energiankäytön tehostamistoimenpiteiden investointitukien tilanne 31.12.2007 28 4.7 Energiatehokkuusprojektit elinkeinoelämän keskisuurille energiankäyttäjille 31 4.8 ESCO-toiminnan tilanne 31 4.9 Kuljetusketjujen energiakatselmus 32 4.10 Energiansäästösopimuksesta energiatehokkuussopimukseen 32 Liite 1 Energiansäästön toimenpideluettelo 33 Liite 2 Sopimukseen liittyneet yritykset 31.12.2007 39 5

6

Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM)sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) 10.11.1997 allekirjoittamaan sopimukseen energiansäästön edistämisestä teollisuudessa. Sopimus päättyi jatkoaikoineen vuoden 2007 lopussa, joten tähän raporttiin on koottu koko sopimuskauden tuloksia ajalta 1997 2007. Vuosiraportin on laatinut Motiva Oy sopimusosapuolten avustuksella. Sopimukseen liittyi koko sopimuskautena 242 yritystä. Sopimuksesta erosi tai toiminnan päättymisen vuoksi sopimuksen piiristä poistui 44 yritystä. Siten vuoden 2007 lopussa, ts. koko sopimuskauden lopussa energiansäästösopimukseen kuului 198 yritystä, joiden sopimukseen liitettyjen toimipaikkojen lukumäärä oli 345. Viimeisenä sopimusvuotena 2007 sopimukseen liittyi vielä 26 uutta yritystä, mutta toisaalta 29 yritystä erosi sopimuksesta. Syitä sopimuksesta eroamiselle ei ole selvitetty. Sopimusjärjestelmä kattoi vuonna 2007 noin 85 % teollisuuden energiankäytöstä. Kattavuus on pysynyt samalla tasolla viimeiset sopimusvuodet. Sopimusjärjestelmän piirissä vuosina 1997 2007 toteutettujen energiankäytön tehostamisinvestointien säästövaikutus on sopimuskauden lopussa 7,35 TWh, josta lämmön ja polttoaineiden osuus vuositasolla oli 6,28 TWh ja sähkön osuus 1,07 TWh. Viimeisen sopimusvuoden 2007 aikana sopimusyritykset raportoivat toteuttaneensa yhteensä 225 energiatehokkuuteen vaikuttanutta toimenpidettä, joiden säästövaikutus on lämmön ja polttoaineiden osalta 0,96 TWh/a ja sähkön osalta 0,07 TWh/a. Vuoteen 2007 verrattuna lämmön ja polttoaineiden osalta saavutettu säästö oli 3,5-kertainen mutta sähkön säästö oli noin puolet edellisvuoden arvosta. Ilman toteutettuja energiankäytön tehostamistoimenpiteitä olisi sopimukseen liittyneiden ja raportoineiden yritysten polttoaineiden ja ostolämmön käyttö ollut vuonna 2007 lähes 5,4 % ja sähkön osalta noin 2,8 % nykyistä suurempi. Säästön saavuttamiseksi on tehty vuosina 1997 2007 yhteensä 377 miljoonan euron investoinnit. Vuonna 2007 toimenpiteiden investointikustannus oli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna, ollen yhteensä 81,7 milj. Tästä summasta kahden yrityksen investoinnit kattavat 70 %. Teollisuuden investointitukea saaneita energiansäästöhankkeita on koko energiansäästösopimuskaudella 1997 2007 ollut yhteensä 191 ja niille myönnetty investointituki on ollut yhteensä 16,8 milj.. Vuonna 2007 teollisuuden energiasäästöhankkeisiin maksettiin investointitukea 2,44 milj., joka on yli 83 % kaikista investointituesta. Sopimustoimintaan liittyvien yritysten katselmushankkeiden- ja kohteiden lukumäärä oli katselmuskustannuksilla mitattuna edellisvuotisella tasolla vaikka katselmushankkeiden ja - kohteiden määrä laski hieman edellisestä vuodesta. Koko säästösopimuskaudella vuosina 1997 2007 KTM:n tukemien teollisuuden säästösopimusyritysten katselmushankkeiden kustannukset olivat 21,6 milj.. Kuluneena raportointivuonna toteutettiin viimeinen vanhan mallinen raportointi. Uuden Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen mukainen raportointi toteutetaan vuodesta 2009 alkaen, jolloin raportoidaan ensimmäinen uuden sopimusjärjestelmän mukainen vuosi 2008. Tuolloin on käytettävissä uusi internet-pohjainen raportointijärjestelmä. 7

Uusi Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus ala- ja sektorikohtaisine toimenpideohjelmineen valmistui joulukuussa 2007. Ensivaiheessa uuteen sopimukseen lähteneet toimialaliitot allekirjoittivat puitesopimuksen 4.12.2007. Tavoitteena on, että kaikki energiavaltaiset yritykset liittyvät uuteen sopimukseen sekä suuri joukko keskisuuria teollisuus- ja palveluyrityksiä, jotka kuuluvat vuonna 2006 tulleen energiapalveludirektiivin piiriin. Uudella energiatehokkuussopimuksella pyritään ao. kohdejoukon osalta vastaamaan energiapalveludirektiivin Suomelle tuomiin velvoitteisiin sekä kansalliseen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteisiin. Vanhalla sopimuskaudella saavutetut tulokset olivat hyviä, mutta uudella sopimuksella tavoitellaan vielä suurempia säästöjä. Se vaatii yrityksiltä sitoutumista ja systemaattista paneutumista energiatehokkuuskysymyksiin sekä tiivistä yhteistyötä eri sopijaosapuolten välillä. 8

1 Johdanto 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset Teollisuuden energiansäästösopimus allekirjoitettiin marraskuussa 1997 ja se päättyi vuoden 2007 lopussa. Koko sopimuskautena, vuoden 2007 lopussa sopimukseen liittyneiden yritysten määrä oli yhteensä 242 (kuva 1). Viimeisenä sopimusvuotena, vuonna 2007 energiansäästösopimukseen liittyi vielä 15 uutta yritystä ja 6 sopimusyritystä erosi sopimuksesta. Aiempina vuosina sopimuksesta on eronnut 28 yritystä, viisi sopimusta on lakkautettu yritysten siirtyessä yhden yhteisen sopimuksen alaisuuteen ja viisi yritystä on lopettanut toimintansa, eli sopimukseen kuului vuoden 2007 lopussa 198 yritystä. Näillä yrityksillä oli sopimuksen piirissä olevia toimipaikkoja 345. Sopimukseen vuoden 2007 lopussa liittyneenä olevat yritykset on esitetty liitteessä 2. 250 227 242 200 201 184 Yritysten lukumäärä 150 100 91 116 139 156 50 0 63 44 36 28 25 28 23 26 19 17 17 8 8 15 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Tarkasteluvuonna liittyneet yritykset Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä Kuva 1. Teollisuuden energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten lukumäärä vuosina 1997 2007. Luvuissa ovat mukana myös sopimuskaudella 44 sopimuksesta eronnutta tai toimintansa lopettanutta yritystä. 9

1.2 Vuosiraportoinnin toteutus ja kattavuus Toimipaikkakohtainen vuosiraportointi toteutettiin nyt yhdeksännen ja samalla vanhalla sopimuskaudella viimeisen kerran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosina 1997 2007 liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 2007. Yritysten toimipaikoille lähetettiin vuosiraportointilomakkeet sähköisessä muodossa tammi helmikuun aikana vuonna 2008. Raportit pyydettiin palauttamaan maaliskuun loppuun mennessä. Vuoden 2007 lopussa teollisuuden energiansäästösopimukseen kuuluneilla 198 yrityksellä oli kaikkiaan 345 vuosiraportointivelvollista toimipaikkaa. Toukokuun 2008 loppuun mennessä vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön 172 sopimusyritykseltä (87 % yrityksistä) ja 304 toimipaikasta (88 % toimipaikoista) kattaen 99 % liittyneiden energiankäytöstä. Aiempina vuosina raportoinnin kattavuus on vaihdellut välillä 88 100 % laskettuna toimipaikkojen lukumäärästä. Toukokuun lopun jälkeen raportoineet eivät ole mukana tämän raportin tulosten käsittelyssä. Raportoimattomien toimipaikkojen osuus sopimuksen piirissä olevasta energiankäytöstä oli vain noin 1 %. Ennen vuotta 2004 energiavaltainen prosessiteollisuus raportoi 100 prosenttisesti. 1.3 Energiakatselmus- ja -analyysitoiminnan tilanne 31.12.2007 Tässä kohdassa esitetyt tiedot koskevat vain kauppa- ja teollisuusministeriön (1.1.2008 alkaen työ- ja elinkeinoministeriö) tukemia energiakatselmushankkeita, koska muista energiansäästöselvityksistä ei ole yksityiskohtaista tietoa. Teollisuudessa tehdään energiansäästöön liittyvää selvitystyötä myös osana päätuotannon kehitystä ja operatiivista toimintaa. KTM:n (nykyisin TEM:n) tukema energiakatselmustoiminta on kuitenkin avainasemassa tarkasteltaessa erillisiä energiansäästöselvityksiä. Teollisuuden aktiivisuus energiansäästösopimuksen toteuttamisessa on näkynyt erityisen selvästi koko sopimuksen voimassaoloajan KTM:n tukemassa katselmustoiminnassa. Teollisuuden säästösopimusyritysten katselmusaktiivisuus oli katselmuskustannuksilla mitattuna edellisvuotisella tasolla vaikka katselmushankkeiden ja -kohteiden määrä laski hieman edellisestä vuodesta. Ensimmäistä kertaa katselmustoiminnan piiriin tullut energiankäyttö oli suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta 2. vaiheen katselmusten energiankäyttö oli 2007 selvästi pienempi kuin vuonna 2006. Vuonna 2007 KTM:n teollisuusyrityksille myöntämästä katselmustuesta 80 % kohdistui säästösopimusyrityksille. Vuosina 1998 2006 KTM:n säästösopimusyrityksille myöntämä energiakatselmustuki on kattanut keskimäärin yli 90 % ko. ajanjaksona teollisuusyrityksille myönnetystä yhteenlasketusta energiakatselmustuesta. Säästösopimuskaudella vuosina 1998 2007 KTM:n tukemien teollisuuden säästösopimusyritysten katselmushankkeiden kustannukset ovat olleet 21,6 milj.. 10

3,0 90 Katselmuskustannukset milj. e 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 80 70 60 50 40 30 20 10 Katselmus-/analyysikohteiden lukumäärä 0,0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Katselmuskustannus, milj. e Myönnetty tuki, milj. e Kohteiden lukumäärä 0 Kuva 2. Teollisuuden säästösopimukseen liittyvien KTM:n tukemien energiakatselmus- ja analyysihankkeiden katselmuskustannukset ja käynnistyneiden kohteiden lukumäärä 1997 2007. Taulukossa 1 on esitetty yhteenvetona KTM:n myöntämä energiakatselmus-/energia-analyysituki teollisuuden säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnistyneiden hankkeiden määrä ja kustannukset. Taulukko 1. Teollisuuden energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten KTM:n tukemat katselmushankkeet 1998 2007. Vuosi Hankkeiden Kohteiden Hankkeiden KTM lukumäärä lukumäärä kustannukset milj. tuki milj. 1998 20 62 0,92 0,45 1999 36 68 2,17 1,09 2000 51 58 2,72 1,36 2001 38 55 1,65 0,82 2002 46 83 1,97 0,79 2003 38 41 2,28 0,91 2004 44 54 1,99 0,80 2005 40 41 2,39 0,94 2006 43 50 1,89 0,75 2007 41 42 1,89 0,76 Yhteensä 397 554 19,87 8,67 Kohteiden määrä eroaa hakemusten määrästä, koska samalla hakemuksella yritys voi hakea tukea usean erillisen kohteen energiakatselmukselle tai -analyysille. 11

Vuoden 2007 aikana KTM:n tukeman katselmustoiminnan piiriin tukihakemusten perusteella ensimmäisen kerran tullut teollisuuden energiankäyttö (ts. katselmuksissa analysoitu, ennen raportoimaton käyttö) oli lämmön ja polttoaineiden osalta 4,7 TWh ja sähkön osalta 0,7 TWh. Edellisten lisäksi myönnettiin tukea prosessiteollisuuden toisen vaiheen täydentäviin analyyseihin, joiden piiriin kuuluvien prosessien ja toimintojen energiankäyttö oli polttoaineiden ja lämmön osalta 7,6 TWh/a ja sähkön osalta 4,4 TWh/a. Energia, TWh/a 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1,1 0,5 1993-1997 Lämpö + polttoaineet TWh/a Lämpö + polttoaineet 2. vaihe TWh/a Sähkö TWh/a Sähkö 2. vaihe TWh/a 7,8 2,5 28,4 12,4 49,6 20,6 3,9 4,1 0,6 0,7 52,9 10,4 22,5 4,1 57,4 15,9 25,5 5,7 63,3 32,2 28,7 11,9 71,1 39,4 72,2 58,4 75,9 73,2 30,0 31,0 32,0 32,7 28,6 13,5 18,6 80,6 80,8 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 24,2 Kuva 3. Kumulatiivinen energiakatselmusten ja -analyysien piiriin tullut energiankäyttö (TWh/a) KTM:n tukemissa teollisuuden energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten käynnistyneissä energiakatselmuksissa ja analyyseissä vuosina 1993 2007. 12

2 Sopimusyritysten energiankäyttö Raportin tässä luvussa käsitellään sopimukseen liittyneiden ja vuoden 2007 vuosiraportoinnissa toukokuun 2008 loppuun mennessä raportoineiden toimipaikkojen energiankäyttöä. Toimipaikkakohtaiset kulutukset on koottu toimipaikkojen täyttämistä ja palauttamista vuoden 2007 vuosiraportointilomakkeista. Sopimukseen liittyneistä toimipaikoista 88 % raportoi pyydetyt tiedot raportointivuodelta (määrä edellisinä vuosina on ollut 90 100 %). Raportoineet toimipaikat vastaavat kuitenkin edellisvuoden tapaan energiankäytöltään 99 % sopimukseen liittyneiden yritysten energiankäytöstä. Koko teollisuuden energiankäytöstä on saatavilla lisätietoa Tilastokeskuksen ja TEM:n julkaisuista. 2.1 Sopimusyritysten sähkönkäyttö 2007 Teollisuuden sähkönkäyttö vuonna 2007 oli 47,84 TWh (Tilastokeskuksen ennakkotieto) ja teollisuuden säästösopimuksen piirissä olevien raportoineiden yritysten sähköenergiankäyttö vastaavasti oli 37,95 TWh (79 %). Raportoimatta jättäneiden yritysten sähkön käyttö oli 0,64 TWh/a, eli raportointi kattaa 99 % sopimuksen piirissä olevasta sähköenergian käytöstä. Teollisuuden energiansäästösopimus (raportoimattomat mukaan laskien) kattaa noin 81 % koko teollisuuden sähkön käytöstä. 60 50 5,2 TWh/a 40 30 1,4 4,8 6,0 6,9 8,0 20 10 0 26,4 Sopimukseen liittyneet 3,8 2,1 2,0 1,3 Ei sopimuksessa Metsä Metalli Kemia + petrokemia Muut 27,7 Koko teollisuus Kuva 4. Teollisuuden sähkönkäyttö eri toimialoilla vuoden 2007 lopussa. 13

Raportoineiden yritysten sähkönhankinnasta (39,8 TWh) 29 % katettiin omalla sähkön tuotannolla ja loput 71 % sähkön ostolla. Em. sähkönhankinnasta sähköä myytiin 1,6 TWh. Raportoidusta omasta sähkön tuotannosta on vähennetty 4,7 % (omakäyttösähkö), kuten Suomen virallisessa tilastossakin. 30 25 28,4 20 TWh/a 15 10 11,4 5 0 Sähkön oma tuotanto Sähkön osto Sähkön myynti 1,6 Kuva 5. Teollisuuden energiansäästösopimukseen liittyneiden ja vuoden 2007 vuosiraportoinnissa raportoineiden yritysten sähkön oma tuotanto sekä sähkön osto ja myynti vuonna 2007. 2.2 Sopimusyritysten polttoaineiden ja lämmön käyttö Sopimusyritykset raportoivat kaikkien polttoaineiden käytöksi (tuontipolttoaineet ja kotimaiset polttoaineet) 115,7 TWh, mikä 0n 5,7 TWh pienempi kuin edellisenä vuotena. Pieni osa erosta selittynee saavutetuilla säästöillä, mutta suuri osa johtunee puutteellisista raportointitiedoista. Polttoaineiden käytöstä tuontipolttoaineita oli 34,9 TWh ja kotimaisia polttoaineita (kaikkien kotimaisten ja prosessipolttoaineiden summa) 79,4 TWh, joka vastaa 69 % koko raportoitujen polttoaineiden määrästä. Prosessipolttoaineista bioliemien (mustalipeän) käyttö oli noin 42,3 TWh, joka vastaa 37 % kaikkien polttoaineiden käytöstä ja 53 % kotimaisesta polttoaineesta. Sopimusyritykset hankkivat ostolämpöä 11,4 TWh ja myivät lämpöä 5,2 TWh. Sopimuksen piirissä olleet yritykset myivät toimipaikan ulkopuolelle polttoaineita 4,8 TWh. 14

3 Yritysten raportoimat tulokset Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain toimipaikkakohtaisesti tiedot omasta energiankäytöstään sekä päätuotteistaan ja tuotantomääristä. Lisäksi yritykset raportoivat energiansäästösyistä tehdyistä toimenpiteistä (ES) ja niiden säästövaikutuksista sekä muista investoinneista, joilla on ollut vaikutusta energiatehokkuuteen (MI). Yrityksiä pyydettiin raportoimaan myös niistä tehdyistä ympäristönsuojeluinvestoinneista, joilla on ollut vaikutusta energiankäyttöön. Yhteenveto toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista esitetään kohdassa 3.1. Luokittelu ES tarkoittaa, että kyseessä on joko pääosin energiansäästösyistä tehty investointi tai investointi, josta on määritettävissä ja raportoitavissa energiansäästöosuus. Luokittelu MI tarkoittaa, että kyseessä on pääasiallisesti muusta kuin energiansäästösyystä tehty investointi (esimerkiksi tuotannollinen syy), mutta investoinnilla on myös energiansäästövaikutus. MI-luokitellun toimenpiteen investointikustannukseksi merkitään investoinnin kokonaiskustannus. Vuosiraportoinnissa kysytään myös säästösopimusyritysten käytössä olevista energiatehokkuutta edistävistä toimintamalleista, joista esitetään yhteenveto kohdassa 3.2. Tässä luvussa esitetyt tulokset perustuvat yritysten toimittamiin vuosiraportointitietoihin (88 % sopimukseen liittyneistä raportoi pyydetyt vuoden 2007 tiedot). Esitetyt säästövaikutukset ovat energiakatselmuksissa ja yritysten muissa selvityksissä todettuja laskennallisia energiansäästövaikutuksia ja ne edustavat raportointihetkellä parasta käytettävissä olevaa arviota toimenpiteiden vaikutuksista. 3.1 Energiankäytön tehostamisinvestoinnit ja ympäristönsuojeluinvestoinnit 3.1.1 Raportoidut tehostamisinvestoinnit ja niiden toteutusaste Vuonna 2007 toteutetut toimenpiteet Taulukossa 3 esitetään yhteenveto vuonna 2007 raportoiduista energiankäytön tehostamistoimenpiteistä, joille on voitu määrittää säästövaikutus laskennallisesti tai mittaamalla. Kaikkiaan yritykset raportoivat 225 yksittäistä energiansäästösyistä tehtyä toimenpidettä, jotka toteutettiin vuonna 2007. Kyseisten toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön ja polttoaineiden osalta 0,96 TWh/a ja sähkön osalta 0,07 TWh/a. Näiden toimenpiteiden investointikustannus oli 82 milj.. Tästä summasta kahden yrityksen tekemien investointien osuus oli 57,3 milj.. Kyseisten investointien osuus lämmön ja polttoaineiden kokonaissäästöstä raportointikaudella oli 36 %, ja sähkön osalta 12 %. Verrattuna edellisenä vuonna raportoituihin tietoihin säästöt lämmön ja polttoaineiden osalta olivat suuremmat (vuonna 2006 0,27 TWh/a), mutta sähkön osalta pienempi kuin vuonna 2006, mutta suurempi, kuin vuonna 2005 (0,06 TWh/a). Vuonna 2007 raportoidusta toteutuneesta sähkön säästöstä 49 % ja vastaavasti lämmön ja polttoaineiden säästöstä 69 % tehtiin päästökaupan piiriin kuuluvissa toimipaikoissa. 15

Taulukko 3. Yhteenveto vuonna 2007 toteutetuista energiankäytön tehostamistoimenpiteistä, joille on voitu määrittää säästövaikutus laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus Toimenpiteiden milj. Lämpö+polttoaineet Sähkö lukumäärä TWh/a TWh/a kpl Toteutetut 81,7 1) 0,96 0,07 225 toimenpiteet vuonna 2007 1) Kahden yrityksen osuus investoinneista 70 % (57,3 milj. Taulukkoon 4 on koottu tietoja takaisinmaksuajoista vuosilta 2005 2007. Nämäkin tiedot ovat suuntaa antavia, sillä jos tarkasteluajanjaksolle osuu jokin suuri yksittäisen yrityksen toteuttama säästö, se voi vaikuttaa merkittävästi taksainmaksuajan % -osuuteen. Lisäksi osa takaisinmaksuajoista on puutteellisesti raportoitu. Taulukko 4. Yhteenvetoa säästötoimenpiteiden takaisinmaksuajoista vuosilta 2005 2007. Sähkö Lämpö ja PA TMA * TMA * Vuosi < 2 vuotta < 4 vuotta < 2 vuotta < 4 vuotta 2005 14 77 38 77 2006 70 91 11 56 2007 37 65 15 33 * % - osuus koko vuonna tehtyjen toimenpiteiden säästöistä Yritykset raportoivat vuosittain myös muista kuin energiansäästösyistä tehdyistä toimenpiteistä (ns. MI-luokiteltua toimenpiteitä), joilla on vaikutusta energiankäyttöön. Näiden MItoimenpiteiden säästövaikutukset eivät sisälly taulukoiden 3 ja 5 lukuihin. Ohessa näiden toimenpiteiden säästötietoja kolmelta viime raportointivuodelta: Taulukko 5. Yhteenveto muista kuin energiansäästösyistä tehtyjen vuosina 2004 2007 raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutuksesta Vuosi 2004 2005 2006 2007 Toimenpiteiden lkm 122 75 71 63 Investointi milj. euroa 88 33 30 13 Säästövaikutus TWh/a *Lämpö+ polttoaineet 0,84 0,30 0,22 0,08 *Sähkö 0,05 0,04 0,50 0,02 16

Huomattavaa on, että kyseiset arvot ovat vain suuntaa-antava, sillä kaikille ilmoitetuille investoinneille ei ole ilmoitettu vastaavia säästöjä tai vastaavasti todetuille energiansäästöille ei ole ilmoitettu aiheutuneita kustannuksia. Raportoijien vastuulle jää myös se, missä määrin näistä tiedoista raportoidaan vuoriraportoinnin yhteydessä. Tässä vuosiraportissa esitetään aiempien vuosien tapaan energiansäästön toimenpideluettelo, joka on koottu vuonna 2007 tehdyistä toimenpiteistä (liite 1). Vuosina 2002 2006 tehdyt toimenpiteet on lueteltu ao. vuosien vuosiraporteissa. Toimenpiteet esitetään ryhmiteltynä aihekokonaisuuksiin aakkosjärjestyksessä. Toimenpiteitä ei ole esitetty esimerkiksi säästövaikutusten suuruuden mukaan, koska joku toimenpide, jolla on toiselle pieni merkitys, voi olla toisessa toimipaikassa merkittäväkin. Toimenpidelistauksia voidaan käyttää tarkastuslistoina esimerkiksi toimipaikkojen energiatehokkuuden arvioinneissa, energia-analyyseissä ja muussa jatkuvaan parantamiseen tähtäävässä toiminnassa. Vuosien 1997 2007 tilanne Vuosina 1997 2007 toteutetut (vuosina 1998 2008 raportoidut) säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoidut energiankäytön tehostamisinvestoinnit ovat olleet yhteensä 377 milj.. 400 350 377 300 295 Investointi, milj. 250 200 150 100 50 0 254 221 186 163 130 103 72 82 15 57 31 15 27 32 24 35 32 41 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Investointi Investointi, kumulatiivinen Kuva 6. Teollisuuden säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäytön tehostamisinvestoinnit vuosina 1997 2007. Pylväillä on esitetty vuosittaiset investoinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi. Sopimusjärjestelmän piirissä vuosina 1997 2007 toteutettujen energiankäytön tehostamisinvestointien säästövaikutus on vuoden 2007 lopussa lämmön ja polttoaineiden käytössä vuositasolla 6,28 TWh ja sähkön käytössä 1,07 TWh. 17

7,0 6,0 Energiansäästö, TWh/a 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Säästö sähkö Säästö lämpö+pa Sähkö, kumulat. Lämpö+PA, kumulat Kuva 7. Teollisuuden säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö vuosina 1997 2007. Pylväillä on esitetty vuosittain saavutettu säästövaikutus ja yhdysviivalla kumulatiivinen vuosisäästö. Taulukossa 6 esitetään yhteenveto vuosina 1997 2007 toteutetuista energiankäytön tehostamistoimenpiteistä, joille on voitu määrittää säästövaikutus laskennallisesti tai mittaamalla. Lisäksi taulukossa esitetään erikseen vuonna 2007 raportoidut toteutettaviksi päätetyt tai harkittavat energiankäytön tehostamistoimenpiteet. 18

Taulukko 6. Yhteenveto energiansäästösopimuksen piirissä olevien yritysten energiankäytön tehostamistoimenpiteistä vuosina 1998 2007. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj.. Lämpö+polttoaineet Sähkö Toteutetut TWh/a TWh/a toimenpiteet 82 0,96 0,07 vuonna 2007 Toteutetut 380 6,28 1,07 toimenpiteet vuosina 1998 2007 Toteutettaviksi 19 0,33 0,46 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 226 2,65 0,86 toimenpiteet Toteutetut, 625 9,26 2,39 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Olettaen, että lämmön ja polttoaineiden keskihinta on 15 /MWh (=15 milj. /TWh) ja sähkön keskihinta 35 /MWh (= 35 milj. /TWh), saadaan vuonna 2007 tehtyjen energiankäytön tehostamisinvestointien vuosisäästöksi n. 16,8 milj.. 19

3.1.2 Tehostamisinvestointien vaikutus energiatehokkuuteen Vuosina 1997 2007 toteutettujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden säästövaikutus on polttoaineiden ja lämmön osalta 6,28 TWh/a ja sähkön osalta 1,07 TWh/a. Ilman toteutettuja energiankäytön tehostamistoimenpiteitä olisi säästösopimuksiin liittyneiden ja raportoineiden (vuonna 2007 88 % liittyneistä toimipaikoista) teollisuusyritysten polttoaineiden ja ostolämmön käyttö ollut vuonna 2007 5,4 % ja sähkön osalta 2,8 % nykyistä suurempi. Kun otetaan huomioon sopimusyritysten raportoimat toteutetut, päätetyt ja harkittavana olevat toimenpiteet, voidaan sopimuskaudella 1997 2007 säästösopimusyrityksissä laskea olevan polttoaineiden ja lämmön osalta 7,9 % (9,26 TWh/a) säästömahdollisuus ja sähkön osalta 6,3 % (2,4 TWh/a)säästömahdollisuus ko. yritysten energiankäytöstä. Nämä luvut ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, sillä energianhintavaihtelu ja yrityskohtainen asenne vaikuttanevat suuresti toteuttaviin ja harkinnassa oleviin investointeihin. 10 9 Säästöpotentiaali, TWh/a 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2,65 0,33 6,20 0,86 0,46 1,07 Polttoaineet+Ostolämpö Sähkö Toteutettu kumulatiivinen Päätetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Kuva 8. Yhteenveto säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista (vuosina 1998 2007 toteutetut toimenpiteet sekä päätetyt ja harkittavat toimenpiteet). 3.1.3 Ympäristönsuojeluinvestointien vaikutus energiatehokkuuteen Vuonna 2007 raportoitiin tehdyksi 75 ympäristönsuojeluinvestointia, joilla oli vaikutusta energiankäytön tehokkuuteen. Näihin investointeihin käytettiin 46,5 milj.. Toteutetut ympäristönsuojeluinvestoinnit ovat pienentäneet lämmön ja polttoaineiden käyttöä 0,008 TWh/a mutta lisänneet sähkön käyttöä 0,003 TWh/a. Aiempien vuosien tapaan ympäristönsuojeluinvestointien vaikutus energiankäyttöön pysyi suhteellisen pienenä. 20

Taulukko 6. Yhteenveto teollisuuden sopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista ympäristönsuojeluinvestoinneista vuonna 2007. (Huom! Vuosiraportoinnissa yrityksiä pyydetään raportoimaan vain niistä tehdyistä ympäristönsuojeluinvestoinneista, joilla on ollut vaikutusta energiankäyttöön.) Investoinnit Vaikutus energiankäyttöön Toimenpiteiden milj.. Lämpö+polttoaineet Sähkö lukumäärä TWh/a TWh/a kpl 46,5-0,008 1) 0,003 1) 75 1) + = kasvattanut energian kulutusta, = pienentänyt energian kulutusta 3.2 Energiatehokkuutta edistävät toimintamallit Vuosina 2002 2007 raportoinnin yhteydessä on kysytty yrityksien energiatehokkuutta edistävistä toimintamalleista. Kysymykset koskevat mm. seuraavia asioita: ympäristöjärjestelmien käyttöä yrityksissä energiansäästön suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta uusiutuvien energialähteiden käyttöä energiatehokkuuden huomioimista hankinnoissa henkilökunnan aktivointia energiansäästöön sidosryhmiin kohdistunutta energiansäästötoimintaa. Energiatehokkuutta edistävien toimintamallien kysymysten tavoitteena on saada yritykset ja toimipaikat arvioimaan laajasti eri vaihtoehtoja energiatehokkuuden parantamiseksi. Kohdissa 3.2.3 3.2.5 esitetyt tulokset ovat nyt käytössä kuudelta vuodelta. Tuloksissa on esitetty rinnakkain vuosien 2002, 2003, 2004, 2005, 2006 ja 2007 luvut. Näitä lukuja verrattaessa on huomattava, että vastanneiden toimipaikkojen lukumäärä vaihtelee vuosittain ollen 297 vuonna 2006, 307 vuonna 2005, 313 vuonna 2004, 301 vuonna 2003 ja 265 vuonna 2002. Kunakin vuonna on pieni osa toimipaikoista jättänyt vastaamatta näihin kysymyksiin, joten trendejä ei voida pitää täysin luotettavina, mutta varsin hyvin suuntaa antavina. Asia on kuitenkin kiinnostava, sillä uusien energiatehokkuussopimuksen mukaisesti tavoitteena on integroida energiatehokkuus olemassa olevaan yrityksen johtamisjärjestelmään. Se on myös velvoitteena energiavaltaisen teollisuuden ja energiantuotannon toimenpideohjelmia noudattaville. 3.2.1 Ympäristöjärjestelmät sopimukseen liittyneissä yrityksissä Energiansäästö on keskeisessä asemassa vähennettäessä ympäristökuormitusta, sillä tuotannon ja myös energiankäytön aiheuttamat päästöt muodostavat merkittävän osan yrityksen ympäristövaikutuksista. Energia-asioiden linkittäminen ympäristö- ja muihin johtamisjärjestelmiin on luonteva tapa ottaa energiatehokkuuden jatkuva parantaminen osaksi yrityksen normaaleja käytäntöjä. 21

ISO-14001-järjestelmä on siihen sopiva kehys, sillä se on käytössä suurimmalla osalla suuria yrityksiä. Säästösopimukseen liittyneet yritykset ovat raportoineet ympäristöjärjestelmien käytöstä vuodesta 1998 asti. Energiansäästösopimuksen voimassaoloaikana ympäristöjärjestelmät ovat yleistyneet huomattavasti energiansäästösopimusyrityksissä. Vuonna 1998 toimipaikoista vain kolmasosalla oli ympäristöjärjestelmä, kun vuonna 2007 raportoineista toimipaikoista 77 % (235:lla) oli käytössään ympäristöjärjestelmä. ISO 14001 oli käytössä 219 toimipaikalla ja viidellä toimipaikalla oli edellisvuoden tapaan käytössään jokin muu ympäristöjärjestelmä. Vuonna 2007 EMAS oli käytössä 16 raportoineella toimipaikalla. Näyttäisi siltä, että EMASin suosio on sopimuksessa olevien keskuudessa vähentänyt suosiotaan raportointivuotena. Päästökaupan piirissä olevilla toimipaikoilla EMAS oli selvästi yleisempi kuin keskimäärin, 16:sta EMAS järjestelmästä 12 on päästökauppasektorin toimipaikoilla. Osuus toimipaikoista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1998 7 30 29 36 8 1999 10 77 33 28 8 2000 16 132 23 32 1 2001 21 156 44 37 0 Vuosi 2002 2003 21 23 168 209 41 38 20 28 15 3 2004 24 214 39 27 9 2005 14 220 31 29 8 2006 21 203 29 31 13 2007 16 219 29 31 9 EMAS ISO 14001 tai muu Suunnitteilla Ei Ei vastausta Kuva 9. Ympäristöjärjestelmien yleisyys teollisuuden säästösopimukseen liittyneiden yritysten toimipaikoilla vuoden 2007 lopussa. Pylväissä esitetyt luvut esittävät vastanneiden toimipaikkojen lukumäärää kunakin vuonna. 3.2.2 Energiaseurannan taso Energiankäytön seuranta ja siinä tapahtuvien muutosten analysointi mahdollistavat osaltaan energiatehokkuudessa tapahtuvien odottamattomien muutosten havaitsemisen, jolloin jatkossa mahdollisiin häiriötilanteisiin osataan varautua jo ennakolta ja mieluummin ehkäistä ne kokonaan. Sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä on selvitetty seurannan alkuvuodesta 1998 saakka, millä tasolla ja kuinka usein toimipaikoilla seurataan energiankäyttöä ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. 22

Energiankulutuksen seurantaa tehdään joko vuorokausi- tai kuukausitasolla yli 90 % toimipaikoista. Esim. sähköenergian kulutusta seurataan kysytyistä asioista tarkimmin, 18 % raportoineista yrityksistä seurasi sähkön kulutusta päivittäin ja 72 % kuukausittain. Edellisraportointivuoteen verrattuna 2 % enemmän yrityksiä on alkanut seurata ominaiskulutuksia kuukausitasolla. Osuus toimipaikoista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Sähkö 18 % 72 % 8 % 1 % Seurattava suure Lämpö Polttoaineet 9 % 7 % 55 % 69 % 15 % 13 % 17 % 6 % 3 % 6 % Ominaiskulutus 4 % 50 % 23 % 17 % 7 % Vuorokausi Kuukausi Vuosi Ei seurata Ei Vastausta Kuva 10. Energiaseurannan taso teollisuuden säästösopimukseen liittyneiden yritysten toimipaikoilla vuoden 2007 raportoinnin perusteella. 3.2.3 Energiansäästön suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus Taulukko 7. Energiansäästön suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus 2002 2007 2007 2006 2005 2004 2003 2002 Onko toimipaikalla erillinen energiansäästö-suunnitelma? 44 (14 %) 42 (14 %) 17 29 31 23 Raportoidaanko säästösuunnitelman toimenpiteet energiansäästösopimuksen yhteydessä? 44 (14 %) 44 (15 %) 42 45 47 26 Onko toimipaikalla mittareita energiatehokkuudelle? 185 (61 %) 171 (58 %) 174 177 169 143 Onko toimipaikalla tavoitteita energian ominaiskulutukselle? 148 (49 %) 137 (46 %) 132 137 142 109 Tulosten perusteella toimipaikoilla ei yleensä ole energiansäästösopimuksen vuosiraportoinnissa käytettävien toimenpideluetteloiden lisäksi erillistä energiansäästösuunnitelmaa, mutta 23

vastausten mukaan yhä useammat toimipaikat ovat alkaneet laatia niitä aiempiin vuosiin verrattuna. Yhä useampi toimipaikka asettaa tavoitteita energiansäästölle/energiatehokkuuden tehostamiselle samalla kun energiatehokkuuden mittareita otetaan käyttöön. Raportointivuotena 49 % toimipaikoista oli tavoitteet energiatehokkuuden parantamiselle ja 61 % oli mittarit käytössä energiatehokkuuden seuraamiseksi. 3.2.4 Energiatehokkuus hankinnoissa Taulukko 8. Energiatehokkuus hankinnoissa 2002 2007. Kysymys Kyllä -vastanneiden toimipaikkojen lukumäärä 2007 2006 2005 2004 2003 2002 Toimipaikalla on käytössä ohjeet / suositukset hankintojen energiatehokkuudesta? 55 70 63 70 75 56 Toimipaikalla on ohjeet energiatehokkaiden sähkömoottorien (esim. EFF1) hankinnasta? 30 56 53 49 45 18 Suurten konsernien toimipaikoilla ohjeet energiatehokkaiden moottoreiden (esim. EFF1) hankinnasta ovat aikaisempien raportointivuosien mukaan laajemmassa käytössä kuin pienemmissä yrityksissä. Vuoden 2007 raportoinnissa näkynee raportointiväsymystä, koska vastausten mukaan ohjeistusta olisi vuonna 2007 ollut pienemmässä määrässä yrityksiä kuin aikaisempina vuosina. Näin asia ei liene todellisuudessa. Esim. edellisenä raportointivuotena noin viidenneksellä yrityksistä oli ohjeet/suositukset hankintojen energiatehokkuudesta. 24

3.2.5 Henkilökunnan ja sidosryhmien motivointi Taulukko 9. Henkilökuntaan kohdistunut energiansäästötoiminta 2002 2007. Kysymys Henkilökunnalle on järjestetty tilaisuuksia energiansäästöön motivoimiseksi? (kyllä vastausten lkm / tilaisuuksien lkm) Kyllä -vastauksia 2007 2006 2005 2004 2003 2002 84 kpl 73 kpl 69 kpl 85 kpl, 80 kpl, 63 kpl, 190 til 252 til. 186 til. 182 til. 165 til. 169 til. Henkilökunnalle on järjestetty palautejärjestelmä energiansäästöideoiden kokoamiseksi? (kyllä vastausten lkm /ideoiden lkm) 100 kpl 78 kpl 70 kpl 88 kpl, 73 kpl, 54 kpl, 615 ideaa 698 ideaa 749 ideaa 823 ideaa 665 ideaa 147 ideaa Henkilökuntaa on koulutettu energiansäästöasioissa? (kyllä vastausten lkm / henkilötyöpäivien lkm) 91 kpl 78 kpl 76 kpl 93 kpl, 85 kpl, 68 kpl, 1656 htp 682 htp 823 htp 1 514 htp 1 076 htp 890 htp Henkilökuntaa on koulutettu ympäristöasioissa? (kyllä vastausten lkm / henkilötyöpäivien lkm) 176 kpl 167 kpl 170 kpl 206 kpl, 201 kpl, 183 kpl, 4193 htp 2 599 htp 2798 htp 5 253 htp 5 805 htp 4 771 htp Omien ajoneuvojen polttoaineen kulutusseuranta? 66 kpl 56 kpl 67 kpl 75 kpl 74 kpl 61 kpl Henkilöstölle on järjestetty taloudellisen ajotavan koulutusta? 9 kpl 9 kpl 10 kpl 16 kpl 19 kpl 16 kpl Energiansäästöviikkoon osallistuminen vuonna 2006? (toimipaikkoja / eri yrityksissä) 18 tp 13 tp 19 tp 23 tp, 20 tp, 11 tp, 13 yritystä 10 yritystä 16 yritystä 16 yritystä 14 yritystä 6 yritystä Energiansäästöideoita koottiin edellisvuosien tapaan, mutta niiden toteuttamista ei raportoinnissa seurata. Energiansäästöviikkoa viettävien yritysten ja toimipaikkojen lukumäärä on vaihdellut vuosina 2003 2007 ollen vuodesta riippuen 10 16 yritystä/13 23 toimipaikkaa/vuosi. Energiasäästöviikon hyvien viettotapojen hyviä käytäntöjä laajemmin markkinoiden viettäjiä olisi mahdollista saada enemmänkin. Lisäksi Energiansäästöviikkoa viettävät myös monet sopimusjärjestelmään liittymättömät teollisuusyritykset. Suurin ero edellisvuoteen verrattuna on henkilökunnan koulutuksen lisääntyminen energia- ja ympäristöasioissa. Edellisvuoteen verrattuna lisäystä oli 59 % laskettuna koulutukseen käytettyinä henkilötyöpäivinä. 25

Taulukko 10. Sidosryhmiin kohdistunut energiansäästötoiminta 2002 2007. Kysymys Kyllä -vastanneiden toimipaikkojen lukumäärä 2007 2006 2005 2004 2003 2002 Edellytetäänkö alihankkijoilta kuulumista energiansäästösopimukseen? 1 1 2 4 6 5 Kuljetusten polttoaineenkulutuksen seuranta? 31 25 28 31 28 24 Annetaanko www-sivuillanne tietoa toimipaikkanne kuulumisesta energiansäästösopimukseen? 41 37 37 41 51 35 Vastausten perusteella sidosryhmiin kohdistunut toiminta on ollut vähäistä koko sopimuskauden. Kuljetusten polttoaineenkulutuksen seuranta on käytössä noin 10 %:lla toimipaikoista. Kuitenkin kuljetusten polttoaineen kulutuksella on usein merkittävä osuus tuotteen elinkaaren aikaisesta kokonaisenergiankulutuksesta ja erityisesti hiilidioksidipäästöistä, koska kuljetukset tehdään käytännössä kokonaan fossiilisia polttoaineita hyödyntäen. Kuljetusten energiatehokkuuden parantamiseksi on käytettävissä oma analyysimallinsa Kuljetusketjujen energiakatselmus, johon yritykset voivat saada myös TEMin tukea. 26

4 Muuta aihepiiriin liittyvää 4.1 Käyttöhyödykeanalyysit PATE-analyysin (PAineilmaa TEhokkaasti) myötä yritykset ovat alkaneet kiinnittää huomiota paineilmajärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseen. Vuonna 2005 viisi toimipaikkaa raportoi PATE-toimenpiteistä, vuonna 2006 raportoitiin 23 PATE-toimenpidettä yhteensä 19 yrityksessä ja vuonna 2007 18 toimenpidettä 11 yrityksessä. Vuonna 2007 tehtyjen PATEtoimenpiteiden takaisinmaksuaika oli alle 1 vuosi lukuun ottamatta laitteistojen uusimisia, jolloin takaisinmaksuajat olivat muutamia vuosia. Paineilmajärjestelmien energiatehokkuuden parantamisen tärkeys alkaa olla tiedossa suuremmissa yrityksissä, mutta sitä, kuinka paljon todella on säästetty energiaa, tullaan vielä tarkemmin selvittämään vuonna 2008 toteutettavassa DI-työssä. Vuonna 2006 laadittiin PATE-paineilma-analyysille analoginen KYTE (KYlmää TEhokkaasti) -analyysimalli. KYTE-analyysimalli on tarkoitettu kompressoripohjaisten, väliaineellisten kylmäjärjestelmien energiatehokkuuden analysoimiseen ja parantamiseen. KYTEanalyysejä on tehty vuoden 2007 aikana lähinnä kaupan kohteisiin, mutta se sopii myös PKteollisuuden tarpeisiin. KYTE-analyysin markkinointia tullaan jatkamaan tulevana vuonna. 4.2 Voimalaitosten energia-analyysien tilanne Motivan yhteistyössä voiman tuotannon asiantuntijayritysten kanssa laatima voimalaitosten energia-analyysimalli on ollut käytössä vuodesta 2002 lähtien. Vuosien 2003 2007 aikana on myönnetty tukea kaikkiaan 34 voimalaitoksen energia-analyysin toteuttamiseksi. Näistä 8 kpl on liittynyt teollisuuden energiansäästösopimukseen, 19 kpl energia-alan säästösopimukseen ja 7 kpl ei ole liittynyt minkään alan sopimustoimintaan. Vuonna 2007 on myönnetty tukea kaikkiaan neljän voimalaitosten energia-analyysin toteuttamiseksi. Näistä yksi on liittynyt teollisuuden energiansäästösopimukseen, yksi energiaalan sopimukseen ja kaksi ei ole liittynyt minkään alan sopimustoimintaan. 2008 käynnistyneeseen energiantuotannon ja energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmien liittyneiden yritysten odotetaan hyödyntävän energia-analyysityökalua energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen pyrkimyksissään. Motivan tietojen ja käsityksen mukaan sekä teollisuuden että energia-alan voimalaitosten energia-analyysien tuloksena on lähes poikkeuksetta voitu kirjata suuri määrä kannattavia tehostamismahdollisuuksia ja näin voitu käynnistää kokonaisuuden kannalta tärkeimmät ja taloudellisimmat tehostamistoimenpiteet. 27

4.3 Korkean hyötysuhteen sähkömoottorien (EFF1) hankintasuositus Seitsemän vuoden ajan, vuodesta 2002 lähtien, vuosiraportoinnissa on kysytty energiatehokkaiden sähkömoottorien (esim. EFF1) hankintaohjeen käytöstä yrityksissä. Ohjeistus sähkömoottorien elinkaarikustannusten ottaminen huomioon hankinnoissa yleistyy hitaasti ja on käytössä lähinnä isojen konsernien toimipaikoilla. Tilanne tulee muuttumaan kun yritykset liittyvät uuteen energiatehokkuussopimukseen ja alkavat toteuttaa oman alansa toimenpideohjelmaa. Sen mukaan mm. energiatehokkuus on otettava huomioon mm. suunnittelussa ja hankinnoissa. Käytännössä se tarkoittaa yrityskohtaisten hankintaohjeiden laatimista, myös EFF1-moottoreille. 4.5 Energiansäästöviikko-konsepti Energiansäästöviikkoa vietettiin vuonna 2007 yhdettätoista kertaa. Energiansäästöviikkoa viettävien yritysten ja toimipaikkojen lukumäärä on vaihdellut vuosina 2003 2007 ollen vuodesta riippuen 10 16 yritystä/13 23 toimipaikkaa/vuosi. Vaikka joka vuosi tehdään osallistujaennätyksiä, on teollisuusyritysten lukumäärä pysynyt alle 20. Teollisuusyritysten houkuttelemiseksi Energiansäästöviikon viettäjiksi tarvitaan lisää markkinointia, tietoa ja teollisuusyrityksille suunnattuja vinkkejä viikon viettotavoista ja mahdollisuuksista hyödyntää ko. viikko positiivisen imagon luojana. Uuden sopimuskauden alkaessa vuoden 2008 alusta sopimukseen mukaan lähtevät yritykset sitoutuvat myös kouluttamaan henkilökuntaansa toimimaan energiatehokkaasti omissa tehtävissään. Energiansäästöviikko on hyvä ajankohta tempaista näkyvästi ja muistuttaa energiatehokkuuden parantamisen ja kustannussäästöjen merkityksestä yritykselle. Tavoitteena on tehdä energiatehokkuuden parantaminen osaksi yrityksen normaalia päivittäistä toimintaa. 4.6 Energiankäytön tehostamistoimenpiteiden investointitukien tilanne 31.12.2007 Uusi energiaa säästävä tekniikka etusijalla Kauppa- ja teollisuusministeriön energiatuen pääpaino on sopimuskaudella 1997 2007 ollut uuden energiaa säästävän ja uusiutuvia energialähteitä edistävän tekniikan käyttöönotossa. Energiansäästösopimuksiin liittyneillä yrityksillä on kuitenkin tietyin edellytyksin ollut mahdollisuus saada energiansäästötoimiin kohdistuvaa investointitukea KTM:n käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa myös tavanomaisen energiansäästötekniikan hankkeisiin. Tuettavien investointien on täytynyt olla raportoiduissa energiakatselmuksissa, -analyyseissa tai muissa vastaavissa selvityksissä todettuja. Tavanomaisten säästöinvestointien tukiprosentti on viime vuosina ollut enintään 15 20 %. Tuettavan hankkeen minimikoko on 25 000 euroa ja maksimituki yhdelle yritykselle on pääsääntöisesti 150 000 euroa vuodessa. Pienempiä säästöinvestointeja on mahdollisuus yhdistää siten, että edellä mainittu hankkeen minimikoko täyttyy. 28

Etusijalla tuettavissa tavanomaisissa energiansäästötoimenpiteissä ovat olleet sähköä säästävät hankkeet. Tehonsäästöön tukea on saanut vain, jos samalla saavutettava energiansäästö on ollut merkittävä tai ympäristöpäästöjen väheneminen on muuten ollut merkittävä. Tukea on myönnetty investoinneille, joiden suora koroton takaisinmaksuaika on yli kaksi vuotta. Vuodesta 2008 lähtien korottoman takaisinmaksuajan vaatimus on 3 vuotta. Teollisuudessa käynnistyi ennätysmäärä hankkeita Vuonna 2007 investointitukea myönnettiin eri sopimusalueille yhteensä 2,94 milj. euroa kaikkiaan 43 hankkeelle. Tuki oli alle puolet edellisenä vuonna myönnetystä, mutta lukumääräisesti hankkeita käynnistyi edellisen vuoden tapaan. Vuosittain myönnetty investointituki on vaihdellut viime vuosina merkittävästi ja tähän on ollut syynä erityisesti muutamat yksittäiset suuret hankkeet vuosina 2004 ja 2006 teollisuudessa ja voimalaitosalalla. Teollisuuden osuus vuoden 2007 investointituesta oli yli 83 % (2,44 milj. ) ja hankkeiden lukumäärästä lähes 85 % (36 hanketta). Teollisuudessa investointitukea saaneiden hankkeiden lukumäärä oli vuonna 2007 korkein koko sopimuskauden 1997 2007 aikana. Teollisuuden investointitukea saaneita energiansäästöhankkeita on koko energiansäästösopimuskaudella 1998 2007 ollut yhteensä 191 ja niille myönnetty investointituki on ollut yhteensä 16,8 milj.. Näiden hankkeiden osuus vastaavalla ajanjaksolla kaikille sopimusaloille yhteensä myönnetystä investointituesta on ollut keskimäärin noin 65 % mitattuna sekä tuesta että hankkeiden lukumäärästä. Teollisuuden osuus vuosittain kaikille sopimusaloille myönnetystä investointituesta on vaihdellut sopimuskauden 1998 2007 aikana noin 40 %:sta reiluun 90 %:iin. Kaikista vuoden 2007 eri sopimusalueiden investointitukihankkeista ESCOhankkeita oli 7, joiden osuus myönnetystä investointituesta oli 30 % (0,88 milj. ). Teollisuuden hankkeita näistä oli neljä (yht. 0,65 milj. ). Teollisuuden ESCO-hankkeille myönnetyn tuen osuus vuoden 2007 teollisuuden investointituesta oli 27 %. Yhteensä vuosina 2002 2007 teollisuuden ESCO-hankkeille (31 hanketta) myönnetty investointituki 4,4 milj. on vastannut lähes 30 % vastaavina vuosina teollisuuden hankkeille kokonaisuudessa myönnetystä investointituesta. Teollisuuden tukea saaneiden hankkeiden kokonaisinvestoinnin arvioidaan olevan suuruusluokaltaan vuonna 2007 noin 12 16 milj., sillä yleensä myönnetty investointituki vaihtelee 15 20 % välillä kokonaisinvestoinneista. Teollisuuden kohteille myönnetty investointituki jakautui vuonna 2007 huomattavasti tasaisemmin eri hankkeiden kesken kuin edellisenä vuonna. Keskimääräinen hankekoko oli jonkin verran pienempi kuin edellisenä vuonna, vaikka edellisen vuoden tuesta poistettaisiin kaksi yksittäistä suuren osan tuesta kattanutta hanketta. 29

8,0 7,0 6,0 Investointituki, milj. e 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Myönnetty tuki, teollisuus Myönnetty tuki, muut säästösopimusalat Kuva 11. Investointituki teollisuuden ja muiden sopimusalojen energiansäästöhankkeisiin vuosina 1998 2007. (Tavanomaisten säästöinvestointien tukiprosentti on vuodesta 2002 lähtien ollut enintään 15 20 %, sitä ennen enimmillään 10 %.) 5,0 4,5 4,0 Investointituki säästötoimenpiteisiin, ESCO-hankkeet Investointituki säästötoimenpiteisiin, muut hankkeet Hankkeiden lukumäärä yhteensä 60 50 Investointituki milj. e 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 40 30 20 10 Hankkeiden lukumäärä 0,0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 0 Kuva 12. Teollisuuden energiansäästöhankkeiden investointituet ja hankkeiden lukumäärä. (Tavanomaisten säästöinvestointien tukiprosentti on vuodesta 2002 lähtien ollut enintään 15 20 %, kun se sitä ennen oli enimmillään 10 %.) 30

4.7 Energiatehokkuusprojektit elinkeinoelämän keskisuurille energiankäyttäjille Vuoden 2007 aikana valmisteltu uusi Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus koostuu puitesopimuksesta ja toimialakohtaisista toimenpideohjelmista. Energiatehokkuussopimuksen puitesopimuksen allekirjoitustilaisuus oli 4.12.2007. Sopimuksella mm. toimeenpannaan vuonna 2006 voimaan tullut energiapalveludirektiivi, joka edellyttää jäsenvaltioilta päästökaupan ulkopuolelle jäävästä energiankäytöstä ohjeellisesti 9 %:n energiansäästöä yhdeksässä vuodessa kaudella 2008 2016. Uuden sopimuksen piiriin pyritään saamaan kaikki nykysopimuksessa mukana olleiden lisäksi paljon uusia yrityksiä, jotka edustavat pääosin keskisuuria yrityksiä sekä teollisuudesta että palvelun alalta. Näissä yrityksissä osassa on tehty jo paljon energiatehokkuuden parantamiseksi, mutta osassa yrityksiä energiatehokkuuteen ei ole vielä paneuduttu osittain tiedon puutteen, osittain resurssien puutteen vuoksi. Nämä yritykset tarvitsevat työkaluja ja ohjeita menettelytavoiksi energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen aktivoimiseksi. Tätä silmällä pitäen toteutettiin syksyllä 2007 päättynyt keskisuuren kemiateollisuuden energiatehokkuusprojekti, jossa hyödynnettiin myös kesällä 2007 päättyneen Euroopan komission BESS-projektin tuloksia. Ko. projektin kohderyhmänä oli elintarviketeollisuus ja erityisesti lihanjalostajat. Projekteista saatuja kokemuksia täydennettiin pk-yrityksille tehdyllä kyselyllä energiatehokkuusneuvonnan tarpeesta. Toimialaliittojen kanssa yhdessä päätettiin vuonna 2008 toteuttaa pilot-projekti energiatehokkuusneuvonnasta, jossa tarkemmin selvitettäisiin yritysten toiveita energiatehokkuusneuvonnalle sekä luotaisiin sille alustava toimintamalli. Viiden TE-keskuksen alueella toteutettiin EcoStart-pilotprojekti, jossa pienille yrityksille kehitettiin ISO 14001 järjestelmää kevyempi ympäristöjärjestelmä, johon energia-asiat kuuluvat yhtenä osa-alueena. Mikäli ko. toimintamalli yleistyy koko maassa, se onnistuessaan tukee osaltaan PK-yrityksiä myös energiatehokkuuden tehostamisessa. 4.8 ESCO-toiminnan tilanne Vuonna 2006 Motiva käynnisti erityisesti teollisuudelle suunnatun ESCO-palvelua koskevan selvityksen. Työ valmistui kesällä 2007 ja raportti löytyy Motivan verkkosivuilta. Yhtenä työn tuloksena projektiryhmä päätti ehdottaa ministeriölle, että jos ministeriö päättää jatkaa korotetun tuen myöntämistä ESCO-projekteille, tuen saannille asetettaisiin ehtoina mm. sopimusten tai sopimusrakenteiden julkisuus. Tavoitteena olisi, että Motiva voisi näitä hyödyntää ja viedä internet-sivustolle potentiaalisten uusien ESCO-yritysten ja asiakkaiden hyödynnettäviksi. ESCO-palveluna tehtyjen tuettujen energiansäästöinvestointien määrää on kuvattu edellä kohdassa 4.6. Motivan verkkosivuilla ESCO-hankerekisterissä on tietoja ESCO-yritysten Motivalle ilmoittamista ESCO-toimintamallilla toteutetuista säästöprojekteista. 31