Kasvupalvelupilotit projektisuuunnitelma 27.2.2019 1. Pilotin yhdyshenkilö(t) Sirkka Rytkönen sirkka.rytkonen@te-toimisto.fi puh 02950 44123 Maria Laukkanen maria.laukkanen@ely-keskus.fi puh. 02950 24139 1/7 3. Pilotin nimi Kasvo-kasvupalvelupilotti Eteläsavolaisten työllistymistä ja hyvinvointia edistävät uudet monialaiset palvelut 4. Pilotin tarve ja tavoitteet Tarve Tavoite kohderyhmän palvelut ovat pirstaleisia sekä niiden saatavuus vaihtelee maakunnan sisällä. Palvelujen tuottajia sekä tapoja tuottaa palveluja on monia. Toiminta esim. palveluohjaus ja yhteistyö ovat haasteellista pilotin alueella, koska täällä on useita sotetoimijoita, suurimmat ovat Essote, Sosteri ja Pieksämäen sote. Lisäksi on neljä erillistä TYP-verkostoa, kolme eri tavoin organisoitunutta Ohjaamoa sekä maahanmuuttopalvelua. Asiakasmäärät vaihtelevat suuresti kauttaaltaan mutta harvaan asutussa Etelä-Savossa kaikki maakunnan työvoimaresurssit pitää saada käyttöön, lisäksi työperäistä maahanmuuttoa Etelä-Savon kaikkien alueiden väestönkehitys herättää huolta työvoiman riittävyyden sekä aluetalouden ja -kehityksen näkökulmista työvoiman liikkuvuuden haasteet ovat monet, johtuen sekä heikosta julkisesta liikenteestä, pitkistä ja paljon vesistöjä sisältävistä matkoista, että kulttuurista palvelujen saavutettavuus on vaikeaa maantieteellisesti vähäisten julkisten kulkuyhteyksien sekä digitaalisesti katvealueiden vuoksi asiakkaan palvelutarpeen mahdollisimman varhainen tunnistaminen ja oikeaan osuva palveluohjaus, jotta työttömyys ei aiheettomasti pitkity. Asiakkaan palvelutarve tulee tunnistaa siellä, missä hän asioi. parantaa palvelujen vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja asiakaslähtöisyyttä koko Etelä- Savon alueella TE-palvelujen henkilöasiakkaille monipuolinen ja joustava palvelutarjonta: uusien palveluiden sekä palvelujärjestelmän kehittäminen ja hyödyntäminen monitoimijakentässä tehostamaan ja täydentämään toimintaa huomioiden Etelä-Savon olosuhteet. Nykyisten ja uusien monikanavaisten palvelujen käyttöä tehostetaan. Palveluverkon suunnittelulla huolehditaan palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Palveluverkko sisältää sekä fyysiset toimipisteet että sähköiset palvelut. Maakunnan kasvupalveluiden palveluverkko valmistellaan kaikki maakunnan palvelut huomioiden. laaja-alainen, tiivis, selkeä yhteistyö monitoimijakentässä. Uudenlaisella tekemisellä ja työtavoilla yhdessä eri toimijoiden kanssa mahdollistetaan asiakkaiden sujuvat palvelut ja palveluprosessit.
kaikilla toimijoilla on yhteisenä tavoitteena saada pilotin kohderyhmän asiakkaat suuntautumaan työelämään. yhteiskehittäminen: yhteistyökumppanit ja asiakkaat ovat antamassa palautetta ja mukana kehittämässä palveluita koko pilotin ajan. Pilotissa on kyse: 1) palvelutarvearvioinnista; asiakkaan palvelu alkaa heti, kun työttömyys alkaa ja rakentuu asiakkaan palvelutarpeen mukaan. Palvelutarvearvio on toimiva, kattava, tunnistava eli asiakkaan palvelutarpeen tunnistava. Se voi olla digitaalinen, kasvokkain tehtävä tai toiminnallinen, aina tarpeen mukaan alkaen pääsääntöisesti sähköisesti. 2) yhteiskehittämisestä ja palveluohjauksesta; aidosta yhdessä tekemisestä monitoimijakentässä; yhteiset käsitteet, sujuvat palvelupolut, tiedonkulku ja palveluiden saatavuus. Pilotissa selvitetään eri toimijoiden henkilöstön tarkoituksenmukaisia, yhteisiä työskentelytiloja. Myös vastuut asiakkaan palveluiden etenemisestä ja saatuvuudesta pitää selvittää ja sopia. Toimilla voidaan vähentää niin sosiaali- ja terveyshuollon laaja-alaista tarvetta kuin työttömyyden pitkittymistä. Kaikkien toimijoiden koulutuksesta monitoimijakentässä, materiaalin luominen yhteisen työn tueksi sekä opastus uudenlaiseen tekemiseen ja uusien palveluiden käyttöön. Käytetään tarpeen mukaan eri asiantuntijoita sekä ostopalveluja. 3) uudenlaisista palveluista; Kelan ja/tai soten yhdyspinnassa olevien asiakkaiden palvelut sekä palveluiden tavoitteet ja laatu ovat erittäin tärkeitä. Erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia tulee kokeilla ja selvittää laajasti. Palveluja voi olla monenlaisia ja monella eri tasolla aina kasvupalveluista soten sosiaaliseen kuntoutukseen. Uudet palvelut ja palvelutuottajat tuovat lisäarvoa ja täydentävät olemassa olevia palveluja.työ- ja toimintakyvyn sekä terveydentilan arvioit ovat kriittisiä kohtia, jotka vaativat kehittämistä. Aiemmin on käyttössä ollut ostopalveluna mm. imba&melba, Kelan kuntoutuspalvelut sekä terveyspalveluina työttömien terveystarkastukset ja monenlaiset ostopalvelut. Lisäksi välityömarkkinoilla on käytetty Työkykyviisaria. Pilotissa tullaan hankkimaan laajempia palveluja, esim. Terveydentila arviota, työ- ja toimintakyvyn kartoitusta ja työhönvalmennusta uudenlaisella tavalla toteutettuna. Palveluhankintojen suunnitteluvaiheessa kuullaan niin asiakkaita kuin palveluntuottajia. 4) Sitoumuksista, yhteistyösopimuksista; palvelurakennetta suunnitellaan sopimuspohjaiseksi ja vuoden 2019 aikana selvitetään allianssin tarkoituksenmukaisuutta Etelä-Savon toimijoiden kesken. Palvelutuottajien kuuleminen ja hyödyntäminen monipuolisesti asiakkaan palveluprosessissa. 5. Pilotin sisältö ja toimenpiteet - Mitä uusia, innovatiivisia toimintatapoja tulette pilotissa kokeilemaan? Hankinnoilta edellytämme uudenlaista, innovatiivista osaamista sekä hankintatavoissa että palveluiden toteuttamisessa. Yhteistyö palveluntuottajien kanssa tulee toimia niin, että palvelut joustavat ja kehittyvät palautteen sekä tarpeen mukaan. ELY-keskukseen on nimitetty pilotin hankinta-asiantuntija, jonka tehtävänä on pilotin hankintojen suunnittelu, toteutus ja seuranta. ELY-keskukselle ja TE-toimistolle on perustettu yhteinen hankintatyöryhmä, joka osallistuu kehittämiseen ja koordinoi hankintoja. Kehittämistyötä tehdään sekä jo valmiina käytössä olevien palveluiden puitehankintojen sisällä, että uusissa hankittavissa palveluissa. Kasvo kasvupalvelupilotissa hankinnat kohdentuvat pilotin asiakastyössä tarvittaviin palveluhankintoihin. Hankinnoissa tullaan kokeilemaan tulosperusteisuutta ja/tai bonusmallia vaikuttavuuden tehostamiseksi. Pilotissa valmistellaan samalla maakuntauudistuksen järjestäjä-tuottajamallia ja kerätään kokemuksia tästä. Järjestäjä-tuottajamalli edellyttää palveluiden hyvää koordinointia, toimivia
kokonaisuuksia ja uusia palveluja, mutta myös toimivaa palautejärjestelmää ja vuorovaikutusta toimijoiden välillä. Palvelujen hankinnan lähtökohtana on asiakkaiden palvelutarpeet. Valmistelun aikaisia toimenpiteitä: Pilotin valmistelussa on lähdetty selvittämään asiakkaiden palvelutarvetta Etelä-Savossa. Samalla on tehty kyselyä nykyisistä palveluista ja niiden toimivuudesta. Selvitystyötä on tehty laajaalaisesti asiakashaastatteluilla, sekä kasvokkain että sähköisesti 7-9/2018 kaikille avoimissa työpajoissa Etelä-Savossa syksy 2018 Webropol kyselyillä ESR-hankkeille syksy 2018 TE-toimiston kehittämispäivässä 12.12.2018 ja tämän myötä syntyneistä kehittämistyöryhmistä. Viisi kehittämistyöryhmää työstävät eri osa-alueita ideoiden ja kokeillen uusia toimintatapoja. Ryhmien tavoitteet on asetettu johtoryhmässä ja niiden työskentely jatkuu koko pilotin ajan. Osana pilotin valmistelua ja pohjatyöksi uusille palveluhankinnoille järjestetään markkinakartoitusta. Tammikuussa 2019 julkaistiin Hilmassa tietopyyntö, jonka tavoitteena oli kerätä palveluntuottajien ideoita ja ajatuksia palveluista, joiden he näkevät hyödyttävän kohderyhmän tarpeita ja tavoitteita. Tietopyynnön kysymyksiä kohdistettiin myös toteutustapoihin, teknologisiin ratkaisuihin ja pyydettiin kannanottoa palkkio- ja bonusmalleista. Tietopyynnöstä kerättyjen tietojen perusteella järjestetään tarvittaessa vielä jatkotyöskentelynä markkinavuoropuhelu valituista aiheista huhtikuussa 2019 (tämä ilmoitettiin tietopyynnön yhteydessä). Yhteiskehittäminen; kumppaneiden kanssa aloitettiin starttipajoilla 2/2019. Pajoihin kutsuttiin sosiaali- ja terveystoimijat (sis. TYP ja Ohjaamo toiminnot), Kela sekä työhallinto. Etelä-Savossa aloitusvaiheen kumppanuusverkosto pitää sisällään yhdeksän eri organisaatiota. Starttipajat toteutetaan ulkopuolisen palveluntuottajan toimesta. Pajojen avulla luodaan vahvaa verkostoitumista, yhteisiä tavoitteita sekä käsitteitä eri toimijoiden kanssa. Sitoumukset pilotin yhteiseen työskentelyyn selvitetään kumppaneilta kevään 2019 aikana. Yhteistyösopimus asiakkaista, aikataulusta, resursseita, johtamisesta ja organisoitumisesta toimitetaan aluksi kunnille, kuntayhtymillä sekä Kelalle. Sovitaan koordinaatiosta ja asiakasvastuista päällekkäisen työn poistamiseksi ja resurssien tehokkaaseen käyttöön. pilotin valmistelussa hyödynnetään Etelä-Savon kokemuksia mm. valtakunnallisesta työkykykoordinaattoripilotista, aiemmista ja nykyisistä ESRhankkeista (ISO SOS, Savon OTE-hanke, SOSKU-hanke, KOORDI-hanke jne.) Kasvo-pilotissa tehdään yhteistyötä Heikossa työmarkkina-asemassa olevien - selvityshankkeen kanssa. Selvityshenkilöinä toimivat Tuija Oivo ja Raija Kerätär. Etelä-Savon ELY-keskus on hankkinut hankintakoulutusta, johon osallistuvat myös kasvupalvelupilotin valmistelija että pilotin hankinta-asiantuntija. Tämä koulutus tukee uudenlaisia tapoja tehdä hankintaa sekä tulevien hankintojen vaikuttavuutta. Pilotin aikainen toiminta ja toimenpiteet Pilotin asiakastyö aloitetaan uusista työnhakija-asiakkaista, ns. virtuasiakkaista, jotka eivät ole aiemmin olleet TE-toimiston asiakkuudessa. Pilotin toimintaa ja asiakasryhmää laajennetaan pilotin aikana kokeillen erilaisia toimintatapoja. Kehitetään asiakkaiden palvelutarvearviota. Palvelutarvearviota tehdään sähköisen järjestelmän lisäksi puhelimessa, kasvokkain tai tarvittaessa
toiminnallisen keinoin. Näin pyritään löytämään TE-toimiston uusista asiakkaista nopeammin ne henkilöt, jotka hyötyvät myös muista kuin TE-palveluista. Palvelutarvearvion kehittäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Nopea palveluohjaus ja enemmän henkilökohtaista palvelua sähköisten lisäksi. Pilotissa uudistetaan ja kokeillaan erilaisia palvelu- ja toimintamalleja sekä palveluja sekä TE-toimistolla että monitoimijakentässä. Yhteiskehittäminen monitoimijakentällä jatkuu koko pilotin ajan. TE-toimiston kehittämistyöryhmät tukevat pilotin toimintaa koko pilotin ajan. Ryhmät ovat palvelutarvearvionti, palveluohjaus, palvelujen hankinta ja vaikuttavuus, viestintä ja palvelumarkkinointi sekä yritys-/ työnantajapalvelut ja työnvälitys. Yhteistyösopimuksen/sitoumuksen kehittäminen pilotin aikana koskemaan laajempaa kumppaniverkostoa/asiakasryhmää/sisältöä tai allianssimallia. 5. Kohderyhmä(t) ja kohderyhmien määrät Pilotin kohderyhmänä ovat työttömät henkilöt, joiden työnsaanti on vaikeutunut eri syistä tai heillä on työttömyyden pitkittymisen riski. Syinä voivat olla puutteellinen ja tai vanhentunut koulutus, muuttunut työmarkkinatilanne, vajaakuntoisuus, terveydelliset esteet tai sosiaaliset syyt. Lisäksi asiakkailla saattaa olla tarve sosiaali- ja terveydenhuollon, Kelan sekä kasvupalvelujen/te-palveluihin. Talous- ja työllisyystilanteen parantuessa korostuu vaikeassa työmarkkinaasemassa olevien työnhakija-asiakkaiden määrä ja palvelutarve kaikissa TE-toimiston palveluluissa. Kohderyhmän asiakkaita on Etelä-Savon työnhakijoista n. 60%. Pilotissa tavoitellaan n. 2000 henkilöasiakasta kahden vuoden aikana. Etelä-Savossa oli työttömänä tammikuun 2019 lopussa 6 955 henkilöä, eli 1000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yhtäjaksoisesti vähintään 12 kk työttömänä olleita oli 1 536, mikä on 607 henkilöä ja 28 % vähemmän kuin vuosi sitten. Tammikuussa 2019 on ollut 4100 vaikeasti työllistyvää työnhakijaa. Pitkäaikaistyöttömään rinnasteisia on ollut n.1000 henkilöä ja palveluista työttömäksi jääneitä työttömiä n. 1400 sekä palveluilta palveluille siirtyneitä 176 henkilöä. Puutteellinen osaaminen on n.1900 työnhakijalla, joista nuoria, alle 25-vuotiaita on n. 200 ja yli 55- vuotiaita n. 700 henkilöä. Ilman ammattia sekä ilman koulutusta olevia työnhakijoita on n. 500 henkilöä. Alle 25-vuotiata työnhakijoita, joilla ei ole ammatillista koulutusta eikä ammattia, on 135 henkilöä, joista n. 50 hlöä on alle 20-vuotiaita. Osatyökykyiset 1221, joista ilman ammatillista koulutusta on n. 700 hlöä, joista n. 100 on myös ilman ammattia. Yli viisi vuotta työttömänä on ollut 117 henkilö, yli kolme vuotta työttömänä on ollut 360 henkilöä ja yli kaksi vuotta n. 700 henkilöä. Nuoret miehet ovat heikommassa työmarkkina-asemassa kuin nuoret naiset. Tarkempi tilasto on liitteenä lopussa, liite 1. Kohderyhmää ovat myös pilotin toimijat. Tavoitteena on, että pilotti mahdollistaa asiantuntijoiden sekä organisaatioiden yhteiskehittämisen, erilaiset koulutukset ja mahdolliset työkalut tukemaan uusia toimintamalleja. Yhteiskehittämisessä käytettään tarpeen mukaan eri asiantuntijoita sekä ostopalveluja. 6. Pilotin toteutusmalli: ostopalvelu, allianssi, yrittäjyys, yhtiöittäminen (toteutusmalleja voi olla useampi) - Hankintoihin ja palkkiomalleihin liittyvät suunnitelmat ja aikataulut - Allianssin valmisteluun liittyvät suunnitelmat ja aikataulut Tässä vaiheessa valmistelua sopimuspohjainen malli on realistisempi vaihtoehto kuin allianssimalli. Allianssimallia selvitetään pilotin edetessä. Selvitystyötä tehdään yhdessä kumppanei-
den, erityisesti kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Ostopalveluista on tässä suunnitelmassa kerrottu aiemmin. Sopimusluonnosta valmistelee Mikkelin kaupunki/tartu -hanke, mutta projektihenkilön rekrytointi on kesken. Hankinnoista tarkemmin kohdassa 5 Pilotin sisältö ja toimenpiteet. 7. Pilotin organisointi ja resursointi - Määräraha-arvio Valmistelutyötä on tehty painottaen asiakkuuksia ja palveluprosesseja. Eri organisaatioiden asiantuntijoiden työpajatyöskentely jatkuu maaliskuun alkupuolella. Tavoitteena on työstää uudenlaisia palvelupolkuja. Pilotin organisoitumisen valmistelu on alkuvaiheessa. Sopimusmallin valmistelu ei ole käynnistynyt arvioidussa aikataulussa. Mikkelin kaupungilla on projektihenkilön rekrytointi vielä käynnissä. Organisoitumista valmistellaan ja keskusteluja käydään kuntien, kuntayhtymisen sekä Kelan kanssa maaliskuun aikana. Eduskunnan maakunta- ja sotepäätöksillä saattaa olla vaikutusta kumppaneiden päätöksentekoon ja yhteistoimintaan sitoutumiseen. Etelä-Savon TE-toimisto esittää aikaisempiin esityksiin viitaten resursseja seuraavasti: - mom. 51 vuosille 2019-2021 puoliväliin yhteensä 3,5 milj. euroa. Tästä 2 milj. euroa asiantuntija-arviointeihin ja 1,5 milj. euroa valmennuksiin. - toimintamenoihin yhteensä 200 000 euroa; 2 htv eli 120 000 euroa ja verkostokoulutuksiin 80 000 euroa. 8. Viestintä Mervi Huuskonen, vastuuviestijä, Etelä-Savon TE-toimisto puh 02950 44044, mervi.huuskonen@te-toimisto.fi Pilotista viestitään monipuolisesti avoimesti julkisuudessa, eri verkostoissa ja monipuolisin välinein sopivin keinoin eri kohderyhmille. Eri yhteistyötahoille on tarjottu mahdollisuutta kuulla pilotista monissa eri tilaisuuksissa sekä pyydetty yhteistyötahojen vastuuviestijiä viestimään myös omassa organisaatiossa pilotista sekä kasvupalveluista yleensä. Pilottia esitellään eri tilaisuuksissa pilotin tunnettavuuden että mahdollisten yhdyspintojen tunnistamiseksi, jotta niitä jatkossa osataan kehittää. Pilotista on laadittu viestintäsuunnitelma valtakunnallisen ohjeen mukaan sekä viestintäkello. Kasvo-pilotilla on omat sivut Etelä-Savon maakunta-ja soteuudistussivuilla, linkki. 9. Pilotin nivoutuminen maakunnalliseen valmisteluun Pilotti on osa Etelä-Savon maakunnan kasvupalveluiden valmistelua ja se tehdään tiiviissä yhteistyössä maakunnan virallisessa valmistelutyössä mukana olevien tahojen/henkilöiden kanssa - Juha Pulliainen, kasvupalveluvalmisteluryhmän pj, aluekehittämisen valmisteluryhmä - vuonna 2018 kasvupalvelukoordinaattori, henkilöasiakkaat - Sirkka Rytkönen, alueiden kehittämisen valmistelutyöryhmä ja kasvupalveluvalmisteluryhmä sekä maakuntauudistuksen laajennettu johtoryhmä - Maria Laukkanen, Kasvo-pilotin valmistelija - vuonna 2018 sote-palveluiden valinnanvapauden järjestäminen, sotepilotti sekä sotealatyöryhmän pj - Niina Kaukonen, Sote-koordinaattori, joka osallistuu myös maakunnan strategiatyöhön ja sen jalkauttamiseen sekä osallistamiseen - Mervi Huuskonen, viestinnän valmisteluryhmä Lisäksi hyödynnetään maakunnan toimijoita mm. kartta- ja tilastotietojen saannissa.
10. Pilotin kumppanuudet Kela kuntien työllisyystoimijat kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimet palveluntuottajat (palveluyritykset, yhdistykset ja järjestöt) yhteiset monialaiset palvelupisteet ja -verkostot (TYP, Ohjaamo) sekä maahanmuuttopalvelut kokonaisvastuu työnhakija-asiakkaasta on valtion työhallinnolla, TE-palveluilla 11. Riskienhallinta (riskien tunnistaminen ja hallinta) tiedonkulku ei löydy oikeita/sitoutuneita kumppaneita ei synny maakunnallisia palveluja yhteistyön/vastuun puute ei synny markkinoita tai ei löydy uusi innovatiivisia palveluja markkinoilta asiakasohjaus ei toimi palveluohjaus ei toimi, asiakas jää jumiin palveluntuottajalle pilottiin ei ole käytettävissä riittävästi resursseja 12. Pilotin seuranta ja raportointi - Seurantamittarit Jatkuva asiakaspalaute koko pilotin ajan, selvittelytyön alla systemaattinen palautteen antaminen, kerääminen ja tiedon hyödyntäminen Asiakasmäärät; aloittaneet, päättäneet ja keskeyttäneet (Ura) Asiakkaiden työttömyysjaksojen lyheneminen (QW) Useampi työttömyysjakso päättyy alle kolmen kuukauden (TE-toimiston tehokkuus) Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistyminen Rakenteellisen työttömyyden aleneminen Ostopalveluiden tuloksellisuus Tutkan sekä Työkykyviisarin käyttö Aktivointiaste Miten huomioidaan yhteistyökumppaneiden seuranta ja raportointi? Tätä selvitellään kevään aikana. 13. Pilotin käynnistyminen ja toteutusaikataulu Pilotin aloitusajankohtaa tarkastellaan vielä uudelleen maaliskuun puolivälissä; ensisijainen aloitusajankohta on huhtikuun loppu tai toissijaisena ajankohtana on alkusyksy 2019. Yhteiskehittäminen, työkäytänteistä sekä asiakkaiden palvelupoluista sopiminen jatkuu pilotin käynnistymisen jälkeen. LIITE 1 Vaikeasti työllistyvät Etelä-Savossa kk:n lopussa tammi.18 tammi.19 Vaikeasti työllistyvät yht. 4 820 4 100 Pitkäaikaistyöttömät 2 143 1 536 "Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät (16 kk:n aikana 12 kk työttömänä)" 1 048 983
Palveluilta työttömäksi jääneet 1 372 1 366 Palveluilta palveluille siirtyneet 257 176 Osatyökykyiset TE-tston asiakkaat Työnhakijat 2 897 2 663 - näistä työttömät 1 441 1 221 joista pitkäaikaistyöttömiä 3/2018 1 998 Alle 30-vuotiaat TE-toimiston asiakkaat Työnhakijat 3 828 3 359 - näistä työttömät 1 785 1 530 - työttömyys kestänyt alle 3 kk 54 % 56 % - työttömyys kestänyt yli 3 kk 46 % 44 % - työttömyys kestänyt yli 6 kk 23 % 21 % vajaakuntoiset 200 Maahanmuuttajat TE-toimiston asiakkaina Työnhakijat 1 202 1 105 - näistä työttömänä 353 343 - aktivointiaste, kaikki maahanmuuttajat - aktivointiaste, alle 25-v maahanmuuttajat 61 % 62 % 86 % Työvoiman palvelukeskusten asiakkaat TYP-työnhakijat yht. 1 454 1 421 " - lisäksi TE-palvelujen tai kaupungin palvelujen asiakkaita, joilla TYP-palvelutarve" n. 500 joista työttömiä n. 50%