VARHAINEN PUUTTUMINEN IKÄÄNTYMISEN JA RIIPPUVUUDEN YHTEISVAIKUTUKSEEN ELÄMÄSSÄ, PAIKALLISEN YHTEISTYÖN AVULLA

VIRE2-PROJEKTI 15.12.2009-30.6.2012 Vire 2 VARHAINEN PUUTTUMINEN IKÄÄNTYMISEN JA RIIPPUVUUDEN YHTEISVAIKUTUKSEEN ELÄMÄSSÄ, PAIKALLISEN YHTEISTYÖN AVULLA

2 VIRE 2 VIRE 2 3 Sisällys Johdanto Johdanto... 3 Ikääntyminen... 4 Kolmas ikä... 4 Huomioitavaa työskentelystä ikääntyneiden parissa... 5 Eettisyys... 7 Ikääntyneet ja lääkkeet... 9 Psykososiaalinen lähestymistapa (kokonaisvaltainen)... 10 Ihmiseen vaikuttavat tekijät... 11 Päihdeongelma ja sen tunnistaminen... 12 Päihteidenkäytön puheeksiottaminen... 13 Päihteiden vaikutukset ikääntyneellä... 15 Miksi päihteiden käyttöön ei puututa?... 16 Päihdeongelma terveydenhuollossa... 17 Ravinto... 18 Päihdehoitojen keskeiset lait... 19 Yhteystietoja... 22 Psykososiaaliset laitospalvelut... 23 Avopalvelut... 24 Päihdekäytön tunnusmerkit... 28 Miten menetellä: akuutti tilanne... 30 Muutoksen tarve päihteiden käyttötavassa... 31 Yhteenveto ja tekijän kommentit... 33 Tämä opas on suunnattu Porin seudulla asuvien päihdeongelmaisten hoitajille, kotihoitopalvelun henkilökunnalle, omaishoitajille ja muille läheisille, jotka miettivät miten voisivat auttaa riippuvuuksista kärsiviä läheisiään ja parantaa hoidettaviensa elämänlaatua. Vire-projekti on suunnattu hoito- ja hoivahenkilöstölle, jotka päivittäin tapaavat ja hoitavat päihde- ja muista riippuvuuksista kärsiviä henkilöitä sekä heidän läheisilleen. Päihderiippuvuuden tunnistaminen ja siitä puhuminen ovat arkoja asioita. Kotihoitaja arkailee puheeksiottamista, koska hän toimii asiakkaan kodissa. Omaishoitajat, jotka tuntevat hoivattavansa, eivät myöskään helposti pysty ottamaan puheeksi päihteiden käyttöä tai käytön määrän lisääntymistä. Terveisin, Virpi Kallio projektipäällikkö/päihdetyöntekijä Irene Hiltula projektityöntekijä/päihdetyöntekijä Lähteet... 34

4 VIRE 2 VIRE 2 5 Ikääntyminen Jokainen meistä vanhenee. Se on elämään kuuluva tosiasia, vaikka sitä ei haluaisikaan tunnustaa. On vaikeaa tuntea itsensä arvokkaaksi kun mieli on kuin kaksikymppisellä, mutta keho on kuusikymppisen. Kun puhutaan arvokkaasta vanhenemisesta, tarkoitetaan useimmiten kotonaan asuvia tai laitoshoidossa olevia elämänsä iltaan ehtineitä henkilöitä. Ei niinkään ikäihmisiä, joilla on jonkinasteinen riippuvuus. Ikääntyminen tulee kuitenkin yllättäen, etenkin jos on koko ikänsä tehnyt työtä, hoitanut perhettä ja lapsia. Eläkepäivät saattavat tuntua pitkiltä ja yksitoikkoisilta, kun lapsillakin on jo omat perheensä ja kiireensä. Saattaa myös olla, ettei moneen päivään tule tavattua ketään. Ihmiselle tulee ontto olo. Tuntuu, ettei hän kelpaa mihinkään. Hänestä tuntuu, ettei ole enää yhdyskuntakelpoinen. Siksi elämään täytyy saada uutta sisältöä. Joskus se kuitenkin johtaa kielteiseen elämänsisältöön, päihteiden, lääkkeiden sekä pelien liialliseen käyttöön ja riippuvuuteen. Neljäntenä ikävaiheena on varsinainen vanhuus, jolloin riippuvuus muista ihmisistä taas kasvaa ja autonomia kaventuu. 1) Työelämän ja vanhuuden väliin mahtuu kolmannen iän ajanjakso, joka saattaa joillakin kestää jopa useita kymmeniä vuosia. Kolmannen iän katsotaan kattavan ikävuosien 55 ja 80 välisen ajan. Kaikilla on haave siitä mitä eläkkeellä ollessaan haluaisi tehdä. Selvitämme, mitä ikääntyvät todella haluaisivat tehdä eläkkeelle päästyään. Ihmiset ovat nykyisin hyvässä kunnossa ikääntyneinäkin, mistä johtuen ihmisten arvioidaan olevan eläkkeellä 20 30 vuotta, mahdollisesti jopa kauemmin. Taloudellinen tulevaisuus ei aina näytä hyvältä, varsinkin jos joutuu työttömäksi parhaassa työiässään. Nykyisin on tapana lopettaa työsuhteita taloudellisten ja tuotannollisten syiden takia. Silloin on kysymys usein sadoista, jopa tuhansista henkilöistä, joilla olisi vielä työvuosia jäljellä ja osaamista annettavanaan. Työttömäksi joutuminen on raskas isku ikänsä työelämässä olleelle, mikäli työttömällä ei ole tukiverkostoa joka auttaisi vaikeina aikoina. Kolmas ikä Ensimmäisen iän muodostavat lapsuus ja nuoruus. Se on muista riippuvainen, mutta yleensä huoleton ikävaihe, jolloin leikitään ja käydään koulua. Toinen ikävaihe on erilaisten velvollisuuksien täyttämä työikä eli perheellistymisen, aikuisuuden ja keski-iän aika. Kolmas ikä koittaa silloin, kun työelämä on jo takana. Se on nuorten eläkeläisten elämää, joka ei ole enää työn, mutta silti monien muiden toimintojen täyttämää. Lapsiin kohdistuvat perhevelvollisuudet ovat tässä vaiheessa vähäisiä ja omat vanhemmatkin ovat todennäköisesti jo kuolleet. Kolmas ikä onkin käsitettä tunnetuksi tehneen Peter Laslettin (1989) mukaan henkilökohtaiselle hyvinvoinnille omistettua aikaa. Huomioitavaa työskentelystä ikääntyneiden parissa Kun työskennellään ikääntyneiden henkilöiden parissa, on huomioitava iän mukanaan tuomat tarpeet, sosiaaliset suhteet ja sairaudet. Ikääntyneet useimmiten myös liikkuvat vähemmän sekä saattavat syödä yksitoikkoisemmin. Ikääntyneillä yksinäisyys on huomattavasti yleisempää kuin nuoremmilla. Puoliso on saattanut kuolla sekä lapset lähteä kotoa ja perustaa perheen matkojenkin päähän. Tällöin kännyköistä ja tietokoneista huolimatta yhteydenpito on hankalaa. 1) Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 11. -12.2.2004. Käsitteestä ja sen käytöstä Gerontologia 16 (2002): 3, 138-142

6 VIRE 2 VIRE 2 7 Eettisyys Brigham Young -yliopiston tutkimuksen mukaan ihmisillä, joilla on vahvat ihmissuhteet on jopa 50 prosenttia paremmat mahdollisuudet välttää ennenaikainen kuolema verrattuna niihin, joilla ei ole vastaavaa tukiverkostoa. Sosiaalisen vuorovaikutuksen puute on terveydelle yhtä haitallista kuin alkoholismi ja haitallisempaa kuin liikkumattomuus ja ylipainoisuus. 2) Vaikka ystäväpalveluja on nykyään saatavissa, yksinäiset ihmiset tuntuvat arastelevan niiden käyttämistä. Syynä saattaa olla harhaluulo siitä, että ystäväpalveluja hakevia pidetään luusereina, koska heillä ei ole niin kutsuttuja oikeita ystäviä. Todellisuus on kuitenkin toinen ja ystäväpalveluiden vapaaehtoistyöntekijät ottavat jokaisen asiakkaansa omana itsenään. Saattaa jopa käydä niin, että työntekijän ja asiakkaan välinen asiakkuussuhde jatkuu oikeana ystävyytenä. Huomioitavaa myös Realistinen jäljellä oleva elinikä Ryhmätoiminta, harrastukset Ravinto Liikunta Lääkitys, myös muu kuin reseptilääke, päivittäinen käyttö Kiusaaminen Asiakasta kohtaan / asiakkaan toimesta Väkivalta Asiakasta vastaan / asiakkaan toimesta Työn etiikka Sosiaalinen oikeudenmukaisuus Etusijalla tulisivat olla heikoimmat, köyhimmät ja syrjäytyneimmät henkilöt sekä seurauksiltaan vakavimmat päihdeongelmat. Yhdenvertaisuus Päihdehaitoista kärsiville tasa-arvoinen kohtelu, riippumatta ongelmien alkuperästä tai käytetystä päihteestä. Solidaarisuus Päihdehaitoista kärsivien ihmisarvoa ei loukata, eikä käytetä syrjivää kieltä eikä käytäntöjä. Suomen laissa syrjintä on rikos. Osallisuus Kaikkien itsemääräämis- ja osallistumisoikeutta itseään koskeviin päätöksiin kunnioitetaan. Tuetaan päihteiden käyttäjiä ja heidän läheisiään. Rehellisyys ja vapaus Viestinnän ja tietouden sekä kasvatuksen tulee perustua tosiasioihin. Ammattieettiset periaatteet Ammatilliset arvot ja periaatteet tunnetaan ja otetaan huomioon, tasavertainen toteutus. Yhteiskunnallinen vaikutus Päihdetyötä tekevän on tuotava tietonsa kokemuksensa ja asiantuntijan näkemyksensä julkiseen keskusteluun päihdehaittojen lievittämisen näkökulmasta. 2) Tutkimus: Ihmissuhteiden puute yhtä haitallista kuin alkoholismi, Tekniikka & Talous, Kaisa Simola)

8 VIRE 2 VIRE 2 9 Ikääntyneet ja lääkkeet Sosiaali- ja terveydenhoitoalan keskeisiä periaatteita: Elämän kunnioittaminen ja ihmisarvon mukainen kohtelu Jokaisella ihmisellä on oikeus elää hyvä ja arvokas elämä. Hänen arvomaailmaansa ja elämänkatsomustaan tulee kunnioittaa. Itsemääräämisoikeus Laki potilaan asemasta ja oikeuksista antaa potilaalle itsemääräämisoikeuden hoitoonsa. Potilaan on saatava kaikki tiedot itseensä liittyvistä asioista ja vaikutusmahdollisuuksistaan. Oikeudenmukaisuus Asiakkaalla on oikeus saada sosiaali- ja terveysalan palveluja. Tasa-arvoisuus Asiakasta on kohdeltava tasa-arvoisesti hänen asemastaan, tilanteestaan, sukupuolestaan, iästään, uskonnostaan, kulttuuristaan, rodustaan, vakaumuksestaan ja mielipiteistään riippumatta. Vastuullisuus Salassapitovelvollisuus, työryhmä vastaa työstään asiakkaalle (lähihoitajan eettiset ohjeet). Ikääntyvien parissa työskennellessä tulee ottaa huomioon vuosien mukanaan tuomien sairauksien lisäksi myös muut tarpeet, kuten sosiaaliset suhteet. Yksinäisyys on ikääntyneillä huomattavasti yleisempi olotila kuin nuoremmilla. Saattaa olla että puoliso on kuollut, lapset lähteneet kotoa ja perustaneet perheen matkojen päähän. Ikääntynyt ihminen saattaa käyttää myös runsaasti itsehoitolääkkeitä päivisin, hänelle määrättyjen lääkkeiden lisäksi. Ikäihmiset tuntuvat kilpailevan lääkemääristä muiden ikääntyneiden kanssa. Aina he eivät myöskään kerro hoitavalle lääkärille paljonko ja minkälaisia valmisteita he käyttävät päivittäin. Kaikki lääkkeet eivät sovi toistensa kanssa nautittavaksi, yhteiskäytössä lääkkeen teho saattaa heiketä tai tehoa tulee liikaakin. Ikääntyneiden lääkkeiden käyttö on huomattavasti suurempaa kuin muulla väestöllä. Yhden sairauden hoitoon käytettävä lääke voi haitata toisen sairauden hoitoa. Lääkityksen päämäärien ja haittojen punnitseminen vaikeutuu. Uusia oireita tai vaivoja hoidettaessa tulisi ensimmäiseksi tarkistaa, voivatko ne johtua jostain lääkkeestä. Muut riippuvuudet, esimerkiksi peliriippuvuus, on myös otettava huomioon, koska pelaaminen aiheuttaa syyllisyyttä, rahojen menetystä. Lisäksi ravinto muodostuu yksipuolisemmaksi ja sen vuoksi saattaa fyysinen kunto huonontua. Vantaan kaupungin vanhustenhuollon erityispalveluyksikön johtaja, apulaisylilääkäri Matti Mäkelä luennoi Sairaanhoitajapäivillä ikääntyneiden lääkehoidon ongelmista. Mäkelän mukaan on yhtä paljon liian vähäisestä lääkityksestä kuin liiasta lääkityksestä johtuvia ongelmia. http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/ammatilliset_urapalvelut/julkaisut/sairaanhoitajalehti/5_2006/laakehoito/ikaantyneiden_laakehoidon_haaste

10 VIRE 2 VIRE 2 11 Psykososiaalinen lähestymistapa (kokonaisvaltainen) Ihmiseen vaikuttavat tekijät Psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi: Haastattelu: Päihteiden käyttö, asuminen, työ/toiminta, terveystilanne, sosiaaliset suhteet. Havainnointi: Nonverbaalinen (ei sanallinen) viestintä (asento, ilmeet, olemus, hygienian taso ym.). Arkisen selviytymiskyvyn kartoitus: Miten asiakas huolehtii perustarpeistaan: (syöminen, juominen, asuminen, puhtaus, kodinhoito, lapsista huolehtiminen, lasten elatusavut ym.). Arkipäivän kartoitus: Itsenäisyys ja avuntarve perustarpeista huolehtimisessa, arkitottumukset, elinympäristö ja sen tarjoamat mahdollisuudet, sosiaalinen verkosto (sukupuu ja verkostokartta), keneltä saa apua, minkälaiseksi kokevat elämänlaatunsa. Psykososiaalisen toimintakyvyn tukeminen: Dialogisuhde: Tasa-arvoinen vuoropuhelu, yhteistyö Ohjaaminen arjessa: Arkitoiminnot, tavoitteet (välitavoitteet ja pitkän ajan tavoitteet) Tukeminen kasvussa ja kehityksessä: Selviytymisvoimavarojen (resurssien) lisäämistä. Toiminta on tärkeää. Voimavaroihin kuuluvat yksilön ja ympäristön voimavarat. Kun yksilöllä on vähän voimavaroja, niin silloin tarvitaan enemmän ympäristön voimavaroja. Yksilöllä on fyysisiä ja psykososiaalisia voimavaroja. Yksilön ja ympäristön mahdollisuuksien lisääminen. Perimä: Nykyään on tutkimuksellista tietoa siitä, että alkoholismi on perinnöllistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että alkoholistin lapsesta automaattisesti tulisi päihteiden suurkuluttaja. Ympäristö: Mikäli päivittäisessä elinympäristössään näkee päihteiden käyttöä, sitä voi pitää normaalina ja asiaankuuluvana käyttäytymisenä. Toisaalta se voi vaikuttaa myös päinvastaisesti - henkilöstä tulee absolutisti. Kasvatus ja koulutus: Mitä enemmän ihmisellä on tietoa, sen enemmän mahdollisuuksia hänellä on. Ystäväpiiri: Nauttiessaan ystäviensä kanssa päihteitä ystäväpiiri tuntuu läheisemmältä ja pelko kiusaamisesta toisenlaista käyttäytymistä kohtaan on läsnä. Työn mielekkyys: Tyytymättömyys työhön saattaa lisätä päihteiden käyttöä. Ikä: Ikääntyneet käyttävät lääkkeitä muuta väestöä enemmän, mistä johtuen päihteiden sietokyky on heillä heikko. Ikääntyneillä sekakäytön vaara on tällöin suuri. Työttömyys: Tarpeettomuuden tunne saattaa aiheuttaa päihteiden käytön lisääntymistä. Yksinäisyys: Ikääntyneille ihmisille yksinäisyys on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Kun lapset ovat lähteneet maailmalle ja perustaneet omat perheensä, on tarpeettomuuden tunne ikääntyneiden vanhempien yksinäisyydessä usein läsnä. Harrastukset: Mikäli ei harrasta mitään, päihteet saattavat täyttää toimetonta elämää. Voimavarojen kartoitus: Verkostokartta, merkityskartta (lapset, puoliso, vanhemmat, ystävät, työ, toiminta/harrastus). 3) 3) Kettunen & Kähäri-Wiik & Vuori-Kemilä & Ihalainen 2002

12 VIRE 2 VIRE 2 13 Kokonaisvaltaisuus: Ihminen on otettava huomioon kokonaisuutena. Asiakkaan kohteluun eivät saa vaikuttaa hänen ikänsä, rotunsa tai uskontonsa. Hoitohenkilökunta ei saa näyttää omia tunteitaan ja kaikessa hoitotyössä on toimittava asiakkaan parhaaksi. Tasa-arvo kaikkien kesken. Työntekijällä saa toki olla myös omat mielipiteensä asioista, mutta hän ei saa tuoda niitä esille tai tuputtaa asiakkaalle. Kun päihde- ja muut ongelmat lisääntyvät, ne saattavat aiheuttaa muita seurannaisvaikutuksia. Asiakkaan valittaessa rahapulaa saattaa taustalla olla myös päihteet ja/tai peliongelma. Siihen on puututtava ajoissa, koska taustaongelmatkin voivat lisääntyä ajan myötä. Lääkkeet ja päihteet ovat kohtalokas yhdistelmä. Sekakäyttö on katkaistava ennen kuin tilanne riistäytyy käsistä. Päihteidenkäytön puheeksiottaminen Päihdeongelma ja sen tunnistaminen Ikääntyneiden päihdeongelmat tunnistetaan ja diagnosoidaan huonosti. Ne ikääntyneet, jotka ovat päihteiden suurkuluttajia tai päihderiippuvaisia, hakeutuvat melko harvoin hoitoon ensisijaisesti päihdeongelmien vuoksi, saati suoraan päihdepalvelujen asiakkaaksi. Palveluihin hakeutumisen syynä ovat usein muut terveyteen liittyvät seikat. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovatkin ensisijaisen tärkeässä roolissa ikääntyneiden päihdeongelmien tunnistamisessa. 4) Henkilö, joka on päivittäin tekemisissä asiakkaan kanssa, ei välttämättä huomaa merkkejä päihteiden käytöstä ennen kuin merkit ovat ilmiselvät. Asiakas saattaa piilottaa myös pulloja sekä itseltään, että hoitajiltaan. Vaikeuksia puheeksiottamisessa: 1. Katsotaan, että ongelma on liian yksityinen. 2. Läheiset ja perheenjäsenet peittelevät, koska häpeävät. 3. Työkaverit peittelevät ja suojelevat henkilöä. 4. Ystävät peittelevät, ettei riippuvuusongelmista kärsivä henkilö loukkaannu heille. 5. Ystävät, joilla on itsellä sama ongelma, eivät välitä. 6. Lääkärit eivät kysele, vaikka saattavat epäillä sairauksien syyn olevan päihteissä. Perhe, työtoverit, ystävät ja muut saattavat mahdollistaaa riippuvuuden jatkumisen. Tämän vuoksi on tärkeää ottaa riippuvuus osaavasti puheeksi jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Asiakas saattaa tulla aggressiiviseksi ja muistamattomaksi sekä suhtautua leväperäisesti itseensä ja ympäristöönsä. 4) Nykky & Heino & Myllymäki & Rinne. Ikääntyminen ja päihteet 2010, 17 18.

14 VIRE 2 VIRE 2 15 Päihteiden vaikutukset ikääntyneellä Milloin puheeksiottaminen tapahtuu: Asiakkaan huomionherättäminen tapahtuu asialla tai tavalla, joka havahduttaa asiakkaan huomaamaan riippuvuutensa. Kun asiakas myöntää riippuvuutensa, hän tarvitsee kaiken mahdollisen avun. Perheen lähteminen. Työpaikan menettäminen riippuvuuden vuoksi. Ystäväpiirin menettäminen. Ystävät eivät enää kestä häntä. Kuka ottaa asian puheeksi: Asiakkaan läheiset Kotihoitopalvelun työntekijät Lääkärit Työterveydenhuolto Kotisairaanhoito Erilaiset testit: Puhallus- ja virtsatestit (esim. alkometri, pikaseulat) Kyselyt (esim. alkoholin riskit eli Audit) Päihdekäyttöä ilmaisevat laboratoriotutkimukset (esim. ajo-oikeusasiakkaiden seuranta) Asiakas ei aina kerro totuutta päihteiden käytöstään. Eräs asiakas oli kertonut lääkärille, ettei käytä alkoholia, mutta tupakan käytön myönsi. Mitä lääkäri voi tässä tapauksessa tehdä, kun hänen on kuitenkin luotettava asiakkaan sanaan? Ammattitaito ja oikea suhtautuminen asiakkaisiin on ensiarvoisen tärkeä asia. Asiakas vaistoaa, mikäli et ole tosissasi. Tällöin yhteys jää pinnalliseksi ja asiakas kertoo vain sen, minkä olettaa sinun haluavan kuulla. Hyöty jää tällöin olemattomaksi. Päihteiden käyttö aiheuttaa huomattavia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Yksin alkoholi aiheuttaa noin 5 prosenttia kaikista kuolemantapauksista Suomessa. 5) Päihteet ja etenkin alkoholin suurkulutus ovat yhteiskunnan merkittävimpiä terveysuhkia Alkoholi voi aiheuttaa käyttäjälleen useita sairauksia ja on usein syynä erilaisissa tapaturmissa ja tappeluissa. Alkoholin aiheuttamia sairauksia ovat mm. sydän-, maksa- ja syöpäsairaudet, diabetes, mielenterveyshäiriöt, dementia, ylipaino sekä hormonihäiriöt. Alkoholidementia ei ole vain ikääntyneiden sairaus, vaan sitä tavataan myös nuoremmilla. Mitä aikaisemmin päihteiden käyttö on alkanut, sitä varmempaa alkoholidementiaan sairastuminen on. Päihdesairauksien osuus ja merkitys kasvaa terveydenhuollossa, koska suuret ikäluokat eläköityvät, joutuvat työttömiksi jne. Terveydenhuollolla on keskeinen asema päihdehäiriöiden ja -ongelmien ehkäisyssä sekä niiden havaitsemisessa ja hoidossa. On tärkeää muistaa päihdehäiriöiden ja -ongelmien yleisyys sekä etsiä niitä aktiivisesti eri potilasryhmistä. Varhainen havaitseminen on tehokkaan hoidon edellytys. Mikä on liikaa? Alkoholin riskikulutus = alkoholinkäyttö joka aiheuttaa terveydellisiä vaaroja Riskikäyttäjä on henkilö, joka pysyvästi käyttää alkoholia yli sen enimmäismäärän, mikä lisää merkittävästi terveyshaittoja. Enimmäismäärä on: mies: 40 g/vrk nainen: 20 g/vrk Alkoholin suurkulutuksen raja Suomessa on: miehillä: 24 annosta viikossa naisilla: 16 annosta viikossa 5) http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/paihderiippuvuus

16 VIRE 2 VIRE 2 17 Miksi päihteiden käyttöön ei puututa? Päihdeongelma terveydenhuollossa Osaamattomuuden tunne Tiedon ja taidon puute Menetelmien puute Välineiden puute = Koulutuksen puute Ihmisen itsemääräämisoikeuteen vetoaminen Omien päihdeasenteiden selkiytymättömyys Turhaa puuhastelua.. = Nurjat ja virheelliset asenteet Ei kuulu minun tehtäviini! Kyvyttömyys kohdata potilaan tunteet Oman itsensä suojaaminen = Valvonnan puute Arviointivälineisiin ei luoteta 6) Päihdeongelmaiset ovat erityisryhmä, joka kuluttaa terveydenhuollon resursseja perusväestöä enemmän. Päihdeongelmaisia on jatkuvasti (ja usein) sairaalahoidossa erilaisten somaattisten ja psyykkisten sairauksien takia. Päihdehaastattelu tulisi tehdä kaikille! Tietojen huolellinen kirjaaminen on tärkeää. Raskaana oleva päihdeongelmainen tulee aina ohjata arvioon. Lastensuojeluilmoitus muistettava! Jatkohoitoa ei pidä tyrkyttää potilaille, mutta mahdollisuutta siihen tulisi aina tarjota. Verkosto päihdeyhdyshenkilöiden kesken on tärkeä rakenne päihdehoitotyön paikallisessa kehittämisessä! 8) Tarvitaan: Työvälineitä - Tiedottamista (kaikille sama tieto) - Kehittämistä (henkilökunta mukaan kehittämistyöhön) Osaamista Oivallusta Uskallusta Koulutusta Kirjaamista Asenteet: Motivointi päihdekäytön muutokseen koetaan vaikeaksi Motivointi jatkohoitoon koetaan vaikeaksi ja aikaa vieväksi Uusi asia etenkin perusterveydenhuollossa 7) 6) http://keski-suomi.sairaanhoitajaliitto.fi/@bin/925836/päihdehaitat+ja+terveydenhuolto+9+10+09.pdf. Ilkka Helamo, sh, Päihdekouluttaja. 7) Minna-Maria Behm. Sairaanhoitaja-lehti 13.6.2007. 8) Ilkka Helamo, sh, päihdekouluttaja

18 VIRE 2 VIRE 2 19 Ravinto Päihdehoitojen keskeiset lait Ravitsemuksella on suuri vaikutus myös päihteidenkäyttäjän elämään. Ravinnon suunnittelussa on otettava huomioon asiakkaan lääkitys, liikunta sekä muut sairaudet. Esteitä tarvittavan ravinnon saannille Yksinäisyys: Ei viitsi valmistaa ruokaa vain itselle. Ruoka on yksitoikkoista: Puutteellinen ravintoaineiden saanti. Ei ole nälkä: Alkoholi ja muut päihteet vievät näläntunteen. Päihteiden käyttäjä ei aina syö kunnolla, mikäli syö ollenkaan, joten hänen fyysinen kuntonsa on usein erittäin huono. Hänen peruskuntonsa korjataan ensin esimerkiksi katkaisuhoitoasemalla tai SELMAlla, jossa hänelle annetaan vitamiineja. Varsinkin B-ryhmän vitamiinit ovat tärkeitä, sillä ne estävät alkoholisairauksien puhkeamisen. Päihteiden käyttäjän elimistö on kuitenkin saatava nopeasti kuntoon. Tähän edellä mainittu vitamiinikuuri on nopein keino. Ravinnolla ei elimistöä saada tasapainotettua yhtä nopeasti. Lautasmalli on suosituin ja selkein. Sen mukaan on helppo rakentaa jokaiselle omanlaisensa ateriakokonaisuus. Päihdetyöhön vaikuttavat lait Päihteisiin liittyvät lait löytyvät Internetistä Finlex-tietopankin laki- ja asetusteksteistä. Finlex-säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu. Alkoholilaki 8.12.1994/1143 Tämän lain tarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Huumausainelaki 30.5.2008/373 Tämän lain tavoitteena on huumausaineiden laittoman Suomeen tuonnin, Suomesta viennin, valmistuksen, levittämisen ja käytön ehkäiseminen. Huumausaineasetus huumausaineiden valvonnasta 28.8.2008 548/2008 Tässä asetuksessa säädetään huumausainelain (373/2008) mukaisesta lupahallinnosta, luvanvaraisesta toiminnasta ja sen valvonnasta. Huumausaineasetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista 28.8.2008 543/2008 Tässä asetuksessa kerrotaan huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista. Lastensuojelulaki 13.4.2007/417 Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojeluasetus 16.12.1983/1010 Kuntien velvollisuudesta huolehtia lapsen kaikenlaisista tarpeista, lastensuojelun/lapsen näkökulmasta Mielenterveyslaki 14.12.1990/1116 Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveyden häiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Valtion ravitsemusneuvottelukunta

20 VIRE 2 VIRE 2 21 Mielenterveysasetus 21.12.1990/1247 Työnohjaus, tahdosta riippumaton hoito, rikoksesta syytetyn mielentilan tutkiminen ja hoito tahdosta riippumatta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut. Poliisilaki 7.4.1995/493 Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa. (19.1.2001/21) Poliisiasetus 8.9.1995/1112 Poliisin henkilöstöstä, poliisin tehtävät. Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 15.7.2005/566 Kansaneläkelaitos järjestää ja korvaa kuntoutusta sekä turvaa kuntoutujan toimeentuloa kuntoutuksen aikana tämän lain mukaisesti. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785 Etiikka, oikeus hyvään terveydenhuoltoon, potilaan oikeudet saada tietoa sairaudestaan, hoitoon pääsyn turvaaminen, potilasasiamiehet, salassapito. Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihdehuoltoasetus 29.8.1986/653 Kunnan ja valtion velvollisuudet järjestää päihdehuollon palveluja, kuntoutussuunnitelmien teko, virat (kelpoisuusvaatimukset ja täyttäminen). Raittiustyölaki 19.11.1982/828 Raittiustyön tarkoituksena on totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. Raittiustyöasetus 4.3.1983/233 Seuraa kunnan ja valtion tekemää raittiustyötä, laatii ehdotuksia raittiussuunnitelmista. Asetus raittiustyöasetuksen muuttamisesta 21.8.1992 Pieniä tarkistuksia edelliseen asetukseen. Rikoslaki 19.12.1889/39 (ks. 50 luku Huumausainerikoksista) Alkoholi- ja huumerikoksen määritelmät ja rangaistukset. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 Tämän lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710 Kuntien velvollisuudesta sosiaalihuollon järjestämisessä sekä kotihoidosta. Sosiaalihuoltoasetus 29.6.1983/607 Sosiaalisten olojen kehittämiseksi sekä sosiaalisten epäkohtien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi sosiaalilautakunnan on perehdyttävä elinolosuhteisiin kunnassa ja seurattava niiden kehitystä. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/559 Tämän lain tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua. Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 13.8.1976/693 Tässä laissa säädetään toimenpiteistä, joilla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista, edistetään niiden käytön lopettamista ja suojellaan väestöä tupakansavulle altistumiselta. Lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 25.2.1977/225 Mitä tupakka on, tupakan myynti, tutkimukset, tupakointitilan määritelmä, kiellot ja rajoitukset. Kaikki lait ovat löydettävissä osoitteesta: http://neuvoa-antavat.stakes.fi/fi/lait/index.htm

22 VIRE 2 VIRE 2 23 Yhteystietoja Psykososiaaliset laitospalvelut Psykososiaaliset palvelut Katkaisuhoitoasema puh. (02) 621 6250 Kuntoutumisyksikkö puh. (02) 621 6245 Katkaisuhoitoasema ja kuntoutumisyksikkö toimivat osoitteessa Veturitallinkatu 6, 28120 Pori A-klinikka puh. (02) 621 6230 A-Klinikka toimii osoitteessa Maantiekatu 29, 28120 Pori Muut Terveyskeskukset puh. (02) 621 3500 Työterveyslääkärit (oma työterveysasema) SELMA, yhteispäivystys puh. (02) 62 771 / vaihde (virka-aikana) puh. (02) 62 768 68 (virka-ajan ulkopuolella) Näistä toimipaikoista saa aina apua akuuttiin ongelmaan. Katkaisuhoitoasema Hoitojakso n. 3-7 vrk Katkaisuhoitoasemalla on lääkäri, joka on yhteinen kuntoutumisyksikön ja A-klinikan kanssa. Tavoittena on päihdekierteen katkaisu ja yleiskunnon kohentaminen. Tarjoaa neuvontaa, asiakas tai läheinen voi ottaa yhteyttä vuorokauden ajasta riippumatta. Kuntoutumisyksikkö Hoitojakso 1-4 vk Selvittää asiakkaan mahdollisuuksia päihteiden käytön lopettamiseksi ja pysyvän raittiuden saavuttamiseksi. Pyritään lisäämään yhteisöllisyyden tunnetta. Terapeuttisia mahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi sosiaaliterapuatti ja perheterapeutti. Hyödynnetään pehmeitä keinoja, kuten hypnoosia ja akupunktiota. Tarvitaan maksusitoumus kunnalta.

24 VIRE 2 VIRE 2 25 Avopalvelut Avopalvelut A-klinikka Päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen tarkoitettu avohoitoa antava palveluyksikkö. Lääkäri ja sairaanhoitajat - avoinna arkisin 8.00 16.00. Korvaushoito huumeasiakkaille. Sosiaaliterapeutittien vastaanotto ajanvarauksella. Terveyskeskukset Oman alueen toimijat Neuvovat miten menetellä päihderiippuvaisen kanssa. Katkaisuhoitoa noin 1-2 vrk, jonka jälkeen kuntoutumisyksikköön Harjavallan sairaalaan tai osastolle kunnosta riippuen. SELMA (selviämishoitoyksikkö) Satakunnan keskussairaalassa toimiva yhteispäivystyshanke potilaille, joilla on myös jokin fyysinen/psyykkinen sairaus. Päihteet eivät ole ainoa kriteeri, jolla potilas otetaan sisään. Hoitoaika on noin 12 h. Tämän jälkeen potilas sijoitetaan kunnosta riippuen joko osastoille, Harjavallan sairaalaan tai lähetetään kotiin. Pelastusarmeija 044 757 7865 Veturitallinkatu 3, Pori Kristillinen toimija, joka tarjoaa asumispalveluja, neuvontaa ja avustuksia. Porin miesten asuntola tarjoaa tuettua asumispalvelua porilaisille päihdeongelmista kärsiville miehille. Asukkaaksi asuntolaan haetaan Porin kaupungin perusturvatoimiston kautta täyttämällä ARA:n asuntohakemus tai ottamalla yhteyttä suoraan asuntolaan. Ehdoton edellytys asumiselle on päihteettömyys ja väkivallattomuus. Asiakkaan uskonnollisella suuntauksella ei ole merkitystä vaikka em. järjestöt ovat kristillisesti suuntautuneita. Sininauha ja Pelastusarmeija tekevät työtään pyyteettömästi hädänalaisille ihmisille. Asukas saa itse valita lähteekö hän mukaan kristilliseen toimintaan vai ei. http://www.pelastusarmeija.fi/ Diakonialaitos (02) 624 2100 Kristillinen toimija, joka tarjoaa asumispalveluja, kotihoitoa, neuvontaa ja avustuksia. http://www.pdl.fi/palvelutalot A-killat, Elämäntapayhdistykset (02) 641 6040 Vapaudenkatu 11, Pori Tarjoaa neuvontaa, opastusta ja vertaistukea. Sininauha (02) 641 2789 Muistokatu 4, Pori Kristillinen toimija, joka tarjoaa asumispalveluja ja neuvontaa. Ensisuoja Ensisuojaa kutsutaan Sinisuojaksi ja se tarjoaa tilapäisen yöpymismahdollisuuden päihtyneille ja asunnottomille. Ensisuojassa on peseytymis- ja ruokailumahdollisuus sekä tilat vaatehuollolle. AA, toipuville alkoholisteille 040 761 9459 AA:lla on Porissa ja lähikunnissa kokouksia lähes päivittäin ja niistä saavat vertaistukea kaikki sitä haluavat. http://www.suomenmaa.fi Al-Anon, alkoholistien läheisille 050 431 8495 Päihderiippuvaisen läheisille tarkoitettu vertaistukipalvelu. NA, huumeriippuvaisille Tarkoitettu toipuville huumeidenkäyttäjille.

26 VIRE 2 VIRE 2 27 Mielenterveyden eri toimijat (02) 641 2777 Tarjoavat vertaistukea sekä asiakkaalle, että hänen läheisilleen. http://kotisivu.dnainternet.net/as243/yhteystiedot.htm Päihde- ja peliriippuvainen kärsii myös eriasteisista mielenterveyden vaivoista, joten hänelle mielenterveyden vertaistuki on paikallaan. Päihderiippuvainen saattaa menettää riippuvuutensa takia kaikki elämänsä kiinnekohdat: perheensä, työnsä sekä asuntonsa. Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry (02) 633 3850 http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/jasenyhdistykset/porin_ensi-ja_ turvakotiyhdistys/ Porin Esikon turvakoti Päivystys (02) 633 3850 Turvakotien tavoitteena on ehkäistä perheväkivaltaa ja estää siitä johtuvien haittojen syntymistä ja syvenemistä. Turvakodit tarjoavat kriisiapua ja välittömän suojan sekä pitkäjänteistä tukea perheväkivaltatilanteissa eläville. Porin kaupungin talous- ja velkaneuvontatoimisto (02) 621 1284 Antinkatu 12 B, Pori Joskus raha-asiat ovat niin solmussa, ettei niistä selviä omin neuvoin. Vinkkejä ja tukea saat kuntasi talous- ja velkaneuvojalta. Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu. Neuvontaa järjestävät ensisijaisesti kunnat. Useammalla kunnalla saattaa olla yhteinen neuvoja. Talous- ja velkaneuvojat auttavat velkatilanteen kartoittamisessa ja kertovat erilaisista tukipalveluista sekä velkojen järjestelymahdollisuuksista neuvotteluissa velkojien kanssa maksuaikataulujen ja velkojen järjestelyssä tuomioistuimelle tehtävän velkajärjestelyhakemuksen ja maksuohjelman laatimisessa ja tarkistamisessa Tietoa ja neuvontaa talousasioissa saa myös Porin kaupungin perusturvakeskuksesta/aikuissosiaalityön vaihteesta numerosta (02) 621 6100 http://www.pori.fi/perusturva/sosiaalipalvelut/aikuissosiaalityo.html Kela Sivustolta löytyvät tarvittavat palvelunumerot sekä lomakkeita, joita tarvitaan erilaisten tukien hakemiseen. http://www.kela.fi/asiointi Muita yhteystietoja Vapaaehtoistoiminnan keskus Liisa (02) 621 6636 http://www.pori.fi/sov/liisa/index.html Hyvän Mielen Talo (02) 632 4626 http://www.porinhyvis.fi SPR Satakunnan piiri (02) 633 1585 www.punainenristi.fi/satakunta Klubitalo Sarastus (02) 6341 1650 http://www.tukiranka.fi/sarastus.htm Ikäihmisten neuvola SYKE 044 335 4252 / 044 335 4253 Peliriippuvuus Sininauhaliitto http://www.vanhusneuvolasyke.fi http://www.irtitaakoista.net/index.htm http://www.tiltti.fi/etusivu

28 VIRE 2 VIRE 2 29 Päihdekäytön tunnusmerkit Selviä, kaikille sopivia tunnusmerkkejä ei voida määrittää, koska jokainen on yksilö. Siksi myös päihderiippuvuus näkyy eri tavalla ja asiakas pyrkii yleensä viimeiseen asti kieltämään riippuvuutensa. Yleisimpiä merkkejä: Voimakas himo tai pakonomainen halu käyttää päihdettä. Heikentynyt kyky hallita päihteen käyttöä. Ainetta käytetään usein suurempia määriä tai pidempiä jaksoja kuin oli tarkoitus. Aineen sietokyky on lisääntynyt. Entinen päihdeannos ei enää tunnu vaikuttavan ja annosta joudutaan suurentamaan entisen vaikutuksen saavuttamiseksi. Aineen käytön vähentyessä tai päättyessä ilmenee vieroitusoireita. Jatkuva halu tai epäonnistuneita yrityksiä vähentää tai kontrolloida aineen käyttöä. Aikaa kuluu huomattavasti aineen hankintaan, käyttöön tai aineen vaikutuksista toipumiseen. Käyttö alkaa muodostua elämän keskipisteeksi. Tärkeitä harrastuksia tai sosiaalisia suhteita lopetetaan aineen käytön takia. Käyttöä jatketaan, huolimatta niistä kiistattomista sosiaalisista ja terveydellisistä haitoista, joita käytöstä aiheutuu. Sekavuus, jota ei ole ennen havaittu, eikä sitä voi liittää mihinkään lääkkeen sivuvaikutukseen. Poikkeava aggressiivisuus, joka ei johdu lääkkeen sivuvaikutuksesta. Lääkkeen sivuvaikutuksesta tai muusta sairaudesta johtumaton välinpitämättömyys itsestä ja ympäristöstään, lääkityksen laiminlyönti. Selkeä alkoholin tuoksu. Rahanpuute, laskut kasautuvat, ei tiedä/kerro, minne rahat ovat menneet. Uusia epämääräisiä ystäviä. Useat kaatumiset ja loukkaantumiset. 9) Nämä ovat merkkejä, jotka kertovat päihteiden käytöstä ja sekakäytöstä. Ne pitäisi huomata ja aloittaa niiden pohjalta ennaltaehkäisy. Lisäksi tulisi miettiä päihteettömyyteen suuntautuvia myönteisiä aktiviteetteja, joiden parissa ikääntyneet mieluusti päivänsä viettäisivät. Asukastuvat: Tarjoavat virikepitoisia harrastuksia Kuntosalit: Myös ikääntyneille sopivia. Niissä voidaan kuntouttaa lähes kaikkia yleisimpiä vaivoja Palvelutalojen päiväosastot: Virikepitoista ohjelmaa, kaikki huomioonottavaa Kristilliset järjestöt: Keskustelua, vertaistoimintaa Myönteisiä aktiiviteetteja kehittävä toiminta voi estää päihteiden käytön. Asiakas saattaa myös innostua uudelleen entisestä harrastuksestaan. Nämä keinot saattavat auttaa asiakasta heräämään päihteettömään elämään. Siihen ei ole kuitenkaan oikotietä, ennen kaikkea päihteettömyys vaatii uuden elämänmallin suunnittelua. Työntekijöitä on vähän ja heillä on todella vähän aikaa asiakasta kohti. Siksi tarvitaan kolmannen sektorin apua, eli vapaaehtoisia jotka hoitaisivat asiakkaiden kuljetukset (suurimmalla osalla on kuitenkin taksisetelit) sekä keskustelisivat, kävelisivät ja avustaisivat asiakkaita tarpeen mukaan erilaisissa arjen toimissa. Ikääntyneiden suurin syy päihteiden käyttöön on yksinäisyys. Uudet ihmis- ja ystävyyssuhteet saattavat parhaassa tapauksessa auttaa asiakasta aloittamaan päihteettömän elämän. Vapaaehtoistyötä on saatavilla Punaiselta Ristiltä ja Vapaaehtoiskeskus Liisasta sekä kristillisiltä järjestöiltä. Pitää kuitenkin huomioida, ettei satunnainen päihteiden käyttö ole merkki riippuvuudesta, jos esimerkiksi nauttii alkoholia kerran kuukaudessa tai harvemmin. Säännöllisesti, päivittäin ja viikoittain, toistuvaan päihteiden käyttöön on kuitenkin puututtava jo aikaisessa vaiheessa. 9) http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/paihderiippuvuus

30 VIRE 2 VIRE 2 31 Miten menetellä: akuutti tilanne Muutoksen tarve päihteiden käyttötavassa Kotihoitopalvelut - elintoiminnot - 112 neuvoo mitä tehdä - asiakkaan tarpeen mukainen hoito - jälkihoito - seuranta Asiakas Asiakas/omainen löydetään kaatuneena, verta vuotavana ja humalassa kotinsa lattialta. Toimenpiteet: Omainen - 112 neuvoo mitä tehdä - asiakkaan tarpeen mukainen hoito Retkahdus Esiharkintavaihe Harkintavaihe Terveyskeskukset / oma lääkäri lähetteellä Selmaan (selviämishoitoyksikkö) 12 h hoitojakso, jonka jälkeen kotihoitoon, osastolle tai Harjavallan sairaalaan Katkaisuhoitoasema Kuntoutumisyksikkö lähetteellä/ilman lähetettä asiakkaan oma halu peruskunnon kohottaminen 3-7 vrk laitosjakso asiakkaan haluama/ tarvitsema jatkohoito Kotihoitopalvelu, kotisairaanhoito kotihoitopalvelu jatkaa jälkihoitona - päihteiden käytön seuranta Omainen jatkaa jälkihoitoa ja seurantaa omaiselle helpompi tutkia kaapit ym. piilot Ylläpitovaihe Päätösvaihe Asiakkaan elintoimintojen tarkistaminen ja parempaan asentoon auttaminen. Häntä ei kuitenkaan saa liikutella paljoa. Soitto 112: neuvovat mitä tehdä ja toimittavat tarvittaessa ambulanssin. Päivystykseen, jossa asiakas tutkitaan ja paikataan. Tämän jälkeen SELMAan, jossa hän saa tarvitsemansa lääkityksen. 12 h jälkeen asiakas menee joko kotiin sairaalan osastolle tai Harjavallan sairaalaan. Mikäli vammoja ei ole, asiakas saattaa ensisijaisesti tarvita Katkaisuhoitoaseman palveluja. Soitto Katkolle varmistaa onko vapaita paikkoja ja asiakkaan fyysinen kunto voi myös asettaa esteitä sinne pääsemiselle. Kuntoutumisyksikkö jatkaa Katkaisuhoitoaseman aloittamaa työtä. Kuntoutumishoitoyksikköön voi hakeutua myös ilman Katkoa. Kuntoutumisyksikön hoitojaksot ovat pituudeltaan 1-4 viikkoa - kunta antaa maksusitoumuksen. Jatkohoitona asiakas voi oman mieltymyksensä mukaan käyttää joko 3-sektorin toimijoiden palveluja tai Avohoitopalveluja (A-klinikka). Toimeenpanovaihe Esiharkintavaihe Ihminen ei vielä itse tunnista ongelmaansa, mutta lähiympäristö (ystävät, läheiset ym.) alkavat kokea päihteidenkäytön häiritseväksi. Päihteitä käyttävä ihminen ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole vielä valmis muuttamaan käyttäytymistään. Vaihe saattaa kestää pitkään, jopa vuosia. Harkintavaihe Ihminen alkaa huolestua omasta terveydestään, taloudellisesta tilanteestaan ym. Tämä herättää hänet tarkastelemaan päihteiden käyttöään. Tietoisuus alkaa herätä myös lähiyhteisön muutosten tai vakavan kriisitilanteen myötä.

32 VIRE 2 VIRE 2 33 Yhteenveto ja tekijän kommentit Päätösvaihe Voimakkaat tunne-elämykset, oman tilan uudelleen arvioiminen ja lähiyhteisön tuki auttavat päätöksenteossa. Muutoskokeiluja on voinut olla. Muutospäätöksen jälkeen on tärkeää sitoutua päätökseen, ryhtyä konkreettisiin toimiin ja laatia muutossuunnitelmia (tavoitteet, keinot, aikataulu ym.). Toimeenpanovaihe Päätös muuttuu ympärillä havaittavaksi toiminnaksi (päihteille halutaan vaihtoehtoja, päihteettömyydestä puhuminen, tuen hakeminen ym.). Myönteinen palaute on tärkeää. Ylläpitovaihe Vaativin ja haastavin vaihe. Riski palata entiseen kasvaa kun toimintavaiheen monet positiiviset muutokset alkavat haalistua ja päihteidenkäytön haittoihin liittyvät mielikuvat ovat etäämpänä. Vaatii edelleen tukea ja työstämistä. Retkahdus Retkahdus eli vanhaan käyttäytymismalliin palaaminen on osa muutosprosessia. Retkahdusta ei pidä ajatella epäonnistumisena, vaan esimerkiksi mahdollisuutena havaita syyt, jotka altistavat vanhaan käyttäytymismalliin palaamiseen. 10) Retkahdus kuuluu asiaan eikä sitä pidä suurennella. Tärkeintä on retkahduksen jälkeinen aika. Usein esiharkinta- ja harkintavaihe jäävät pois välistä ja siirrytään suoraan päätösvaiheeseen, mahdollisesti jopa toimintavaiheeseen, josta taas jatketaan ylläpitovaiheeseen ja retkahdukseen. Retkahduksissa tärkeintä on niiden kesto, joka pienenee kerta kerralta sekä retkahdusten välinen aika, joka pitenee. Päästään vihdoin siihen että retkahduksia ei enää satu, joten tarkoitus on saavutettu. Ikääntyneillä päihderiippuvuuden toteaminen on vaikeaa. Vuoden aikana olemme käyneet asiakkaiden luona, joita olemme saaneet sekä SELMAsta, että päihdepalveluista. Tänä aikana on tullut ilmi heitä kaikkia yhdistävä tekijä - yksinäisyys. Suurimpana syynä ikääntyneiden päihde- ja peliriippuvuuteen on yksinolo. Osa heistä sanoo menevänsä baarin tai kaupan pelikoneille, koska silloin ainakin näkee ihmisiä ja saa puhua heidän kanssaan. Huomasimme myös, miten yksityiseksi päihteet ja riippuvuus koetaan. Alku oli vaikeaa: miten saada asiakas puhumaan päihderiippuvuudestaan? Kaikki totesivat, ettei heillä ole mitään riippuvuutta. Tapaamisten jatkuessa syitä kuitenkin alkoi ilmetä, samoin myöntämistä ja huomiota avun tarpeesta. Kaikki nämä ihmiset kuuluvat sodan jälkeiseen suureen ikäluokkaan, jolle on opetettu, ettei omista asioista huudella kylillä. Päihderiippuvuutta ei pidetä etenkään ikääntyneiden parissa mitenkään mediaseksikkäänä asiana, joten siitä mieluimmin vaietaan. Ikääntyneiden asiakkaiden mielestä asia on yksityinen ja varsinkin ikääntyneiden naisten päihteiden käyttö on tabu. Ikä ja sairaudet saavat elimistössä aikaan muutoksia, jotka vaikuttavat lääkkeiden käyttäytymiseen elimistössä. Samat lääkkeet, joita nuoremmat ikäluokat käyttävät, vaikuttavat eri tavoin. Ikääntyneillä on myös useampia iän mukanaan tuomia sairauksia, jotka vaikuttavat lääkitykseen. Kaikkien lääkkeiden yhteisvaikutus sekä päihteiden käyttö, saattavat aiheuttaa vaarallisia haitta- ja yhteisvaikutuksia. Tämän vuoksi lääkärin pitäisi saada tietää päihteiden käytöstä. Useimmiten potilas kuitenkin kieltää päihteiden käytön sitä kysyttäessä. Kuten alussa todettiin, jo riippuvuuden toteaminen on vaikeaa; lääkäritkään eivät siihen aina pysty, joten silloin saattaa lääkitys olla virheellinen. Jalkautuminen asiakkaiden koteihin auttaa paremmin luomaan käsityksen asiakkaan todellisista tarpeista. Yhteistyö päihdepalvelujen, 3-sektorin ja vapaaehtoistyöntekijöiden kesken auttaisi asiakasta saamaan juuri sillä hetkellä tarvitsemansa avun. Jalkautuva tiimi, johon voisi kuulua päihdetyöntekijä, sosiaaliterapeutti/perheterapeutti, kotihoitaja, ym. arvioisivat asiakkaan ja suunnittelisivat jokaiselle yksilöllisen ohjelman. Perusperiaatteena olisi, että ainakin yksi tiimin työntekijöistä olisi sama koko ajan. Jatkuvasti vaihtuva henkilöstö ei helpota asiakkaan luottamuksen saamista. 10) Havio & Inkinen & Partanen. Päihdehoitotyö 2008

34 VIRE 2 VIRE 2 35 Lähteet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 11. -12.2.2004. Käsitteestä ja sen käytöstä Gerontologia 16 (2002): 3, 138-142.) http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/ammatilliset_urapalvelut/julkaisut/sairaanhoitaja-lehti/5_2006/laakehoito/ikaantyneiden_laakehoidon_haaste Kettunen & Kähäri-Wiik & Vuori-Kemilä & Ihalainen 2002 Nykky & Heino & Myllymäki & Rinne. Ikääntyminen ja päihteet 2010, 17 18. www.etene.org/ Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/paihderiippuvuus http://keski-suomi.sairaanhoitajaliitto.fi/@bin/925836/päihdehaitat+ja+terve ydenhuolto+9+10+09.pdf Ilkka Helamo, sairaanhoitaja, Päihdekouluttaja http://neuvoa-antavat.stakes.fi/fi/lait/index.htm http://www.pori.fi/perusturva/sosiaalipalvelut/aikuissosiaalityo.html Havio & Inkinen & Partanen. Päihdehoitotyö 2008 www.stkl.fi/jarjestojohto_karisto.html Kirjallisuutta Airaksinen, Timo (2002): Vanhuuden ylistys. Otava, Helsinki. Gilleard, Christopher & Paul Higgs (2000): Cultures of Ageing. Self, citizen and the body. Prentice Hall, Pearson Education, Harlow. Jyrkämä, Jyrki (2001): Vanheneminen ja vanhuus. Teoksessa Jyrki Jyrkämä & Anne Sankari, toim.: Lapsuudesta vanhuuteen. Iän sosiologiaa. Vastapaino, Tampere, 267-314. Karisto, Antti, toim. (2000): Suomalaiselämää Espanjassa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Karisto, Antti (1997): Vanhuus kaupungissa johdatus teemaan. Teoksessa Antti Karisto, toim.: Vanhuus kaupungissa. WSOY, Juva. Kortteinen, Matti (1992): Kunnian kenttä. Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Hanki ja jää, Hämeenlinna. Laslett, Peter (1989): A fresh map of life. The emergence of the third age. Weidenfield and Nicolson, London. Martelin, Tuija (2002): Elinajan ja toimintakyvyn muutokset ja erot hyvin iäkkäillä. Luento kurssilla Myöhäisvanhuus tutkittavana, Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan laitos 26.3.2002. Riikonen, Eero & Makkonen, Mikko & Vilkkumaa, Ilpo (2002): Hullun työn tauti. Vastapaino, Tampere. Sadler. William A. (2000): The third age: six principles for personal growth and rejunevation after forty. Perseus Press, Cambridge, MA. Sihvonen, Ari-Pekka (2003): Sairastavuus ja toimintakykyinen elinaika. Teoksessa Eino Heikkinen & Taina Rantanen, toim.: Gerontologia. Duodecim, Helsinki (ilmestyy) Suomen tilastollinen vuosikirja 2001. Tilastokeskus, Helsinki. www.stkl.fi/jarjestojohto_karisto.html Havio, Marja-Liisa & Inkinen, Maria & Partanen Airi,(2008) Päihdehoitotyö. Kustannusosakeyhtiö Tammi: Helsinki) Metteri Anna & Haukka Wacklin. Sosiaalinen tuki kuntoutuksen ytimessä, 2004). Ijäs Kirsi. Sukupuu. Avain oman elämän ja perheen ymmärtämiseen, 2003 Havio & Inkinen & Partanen. Päihdehoitotyö 2008 www.terveyskirjasto.fi/ Lääkkeet mielen hoidossa, Matti O Huttunen. 23.7.2008 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Alkoholiongelmaisen hoito Käypä hoito 21.4.2010. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi Ikääntyneiden alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen ja hoito, Duodecim 2008;124(13):1492-8 Mauri Aalto ja Antti Holopainen, Katsaus Verkosta tilattavat julkaisut http://neuvoa-antavat.stakes.fi/fi/julkaisut/poimittua/julkaisut/index. htm http://neuvoa-antavat.stakes.fi/fi/julkaisut/tilattavat/pade/index.htm http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/ hoi50028

Virpi Kallio Projektipäällikkö / Päihdetyöntekijä virpi.kallio@winnova.fi 044 455 8340 Vire2-projekti on saanut osarahoituksen Euroopan unionin Euroopan sosiaalirahastolta ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY).