1 LEMPÄÄLÄN KUNTA Ympäristönsuojelu Tietoa pohjaveden pilaantumisriskien hallintaan Perustuu pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan (kvalt 13.6.2012 48)
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.3 2. Kerättävät tiedot ja varautuminen...4 3. Maaperä- ja pohjavesitiedot.6 3.1. Pohjavesialueiden kartat ja hydrogeologiset tiedot 3.2. Maaperäkartat 3.3. Pohjavesialueiden tarkkailuohjelma 4. Tiedot pilaantumisriskin aiheuttavista toiminnoista..7 4.1. Pohjavesialueiden öljysäiliöt. 7 4.2. Tiestö ja sen suojaus 8 4.3. Maa- ja metsätalous..8 4.4. Jätevedet.8 4.5. Maalämpöjärjestelmät...9 4.6. Pima-kohdetiedot...9 4.7. Pohjavesialueiden muuntajat.10 5. Yleistä kunnostustoimenpiteistä 11 6. Liitteet 12
3 1. Johdanto Pohjaveden pilaantumisella tarkoitetaan sitä, että ihmisen toiminnan seurauksena maaperään ja pohjaveteen päätyy haitallisia aineita siinä määrin, että siitä aiheutuu, vaaraa ihmisten terveydelle, rajoituksia pohjaveden käytölle tai haittaa luonnolle. Pohjavedessä monet haitta-aineet aiheuttavat riskin ihmisten terveydelle ja ympäristölle jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Pilaantuminen voidaan määritellä myös pohjaveden laadun olennaisena heikentymisenä, jolloin haitallisen aineen pitoisuus pohjavedessä ylittää selvästi sen luontaisen pitoisuuden kyseisessä ympäristössä. Pohjaveden pilaantuminen on merkittävä ympäristöllinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen riski. Pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen on yleensä kallista ja hidasta. Pohjaveden pilaantumisesta aiheutuvat riskit ovat suurimmat silloin, kun alueen pohjavesi on aktiivisessa käytössä ja kohteen maaperä- sekä pohjavesiolosuhteet ovat haitta-aineiden leviämisen kannalta otolliset. Pohjaveden pilaantuessa se voi muuttua juomakelvottomaksi, jolloin ihmisille joudutaan järjestämään juomavettä muulla tavalla. Lempäälän Vesi-liikelaitoksen Lempäälän I-luokan pohjavesialueilta ottama pohjavesi muodostaa n. 30 % yhdyskunnan vedenhankinnan tarpeesta. Lisäksi pohjavesialueella on yksityisiä oman kaivon varassa olevia vedenkäyttäjiä. Pohjaveden pilaantumisen hallinta/torjunta edellyttävät että pohjavesialueista on käytettävissä mahdollisimman hyvät tiedot. Lempäälän pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (kvalt 13.6.2012 48) yhtenä toimenpiteenä on kerätä tietoa pohjaveden pilaantumisriskien (vahinkotapausten) hallintaan. Toimenpide nostettiin ympäristönsuojelun ja Lempäälän Vesi-liikelaitoksen vuoden 2015 toiminnallisiin tavoitteisiin. Kerätyt tiedot palvelevat pohjaveden pilaantumista ennaltaehkäisevien toimenpiteiden suunnittelua. Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin on syytä panostaa myös jatkossa, koska pohjaveden pilaantumisen myötä syntyvät edunmenetykset ja kustannukset ovat merkittäviä.
4 2. Kerättävät tiedot ja varautuminen Etukäteen varautuminen voi käsittää erilaisia toimenpiteitä, kuten pohjavesitutkimuksia ja muuta tiedon hankintaa, koulutusta sekä eri viranomaisten välistä yhteistyötä. Hyödyllisiä tietoja ovat muun muassa: - pohjavesialueiden hydrogeologiset kartat - pohjavesitutkimustiedot - yksityiskohtaiset tiedot pilaantumisriskin aiheuttavista toiminnoista - pohjaveden pinnan ja laadun havaintoverkosto sekä seurantatiedot Kerätyt tiedot on koottu säilytettäviksi sähköisesti Virta- työryhmätilaan: Vesihuollon aineistot > Vesihuollon varautuminen > Vahinkoihin varautuminen pohjavesialueella. Lisäksi laaditaan paperikansiot kunnan öljyvahinkojen torjunnasta vastaavien henkilöiden, Lempäälän Vesi-liikelaitoksen ja kunnan ympäristönsuojelun käyttöön. Tietojen päivityksestä vastaa ympäristönsuojelu ja öljyvahinkojen torjunnan toiminta-ohjeen osalta kunnossapitopäällikkö. Pohjavesialueita koskevia tietoja on mahdollisuus tarkastella myös paikkatietojärjestelmässä (ArcMap > F:\lempaala\3DATA_Aineistot\Ympäristöaineistot > Lempaala_Ymparistonsuojelu_2015.mdx) Pohjavesivahinkojen torjuntaan voidaan varautua etukäteen esimerkiksi osana vesilaitoksen valmiussuunnittelua. Lempäälän kunnan vesilaitokselle on laadittu vuonna 2009 valmiussuunnitelma sekä toimintaohjeet erityis- ja poikkeustilanteiden varalle. Lisäksi laitoksella on erityistilanteiden viestintäsuunnitelma vuodelta 2010. Vuonna 2011 laadittu ja 2012 päivitetty vesilaitoksen haavoittuvuusarvio ja riskitarkastelu sekä toimenpideohjelma riskien hallitsemiseksi (WSP; Water Safety Plan) täydentävät edellä mainittuja suunnitelmia. Lempäälän Vesi -liikelaitos yhdistää aiemmista suunnitelmista vuonna 2016 vesihuoltolain 15a :n mukaisen suunnitelman häiriötilanteisiin varautumisesta. Pohjaveden pilaantumisriskien hallintaan kerättävät tiedot huomioidaan osana Lempäälän Vesi-liikelaitoksen suunnitelmaa häiriötilanteisiin varautumisesta. Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö PIRTEVALLA on valmiussuunnitelma normaaliajan erityistilanteiden ja poikkeusolojen varalta. PIRTEVALLA on merkittävä rooli talousvedestä aiheutuvissa erityistilanteissa (esim. talousveden saastuminen bakteereilla tai kemikaaleilla). Pelastuslaitoksen laatima öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma muodostaa tärkeän osan valmiussuunnittelusta. Öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) 12 :n mukaan alueen pelastustoimella on oltava öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma sisältää ohjeet torjuntavastuusta ja ohjeet käytännön menettelytavoista yleisellä tasolla. Tampereen aluepelastuslaitoksen aikana laadittu koko Pirkanmaata koskeva öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma on otettu käyttöön vuonna 2007 (Liiite 2). Pirkanmaan pelastuslaitokselta saadun tiedon mukaan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaa on tarkoitus päivittää vuoden 2016 aikana. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy pelastuslaitoksen laatiman öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman sekä pitää huolta toimialueensa öljyvahinkojen ohjauksen ja valvonnan järjestämisestä. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua öljyvahinkojen torjuntaan. Öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009; 9 ) mukaan kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan. Liitteenä 1 olevaan toimintaohjeeseen on tiivistetty ohjeet
5 öljyvahinkojen torjuntavastuusta ja ohjeet käytännön menettelytavoista. Toimintaohjeeseen on sisällytetty myös eri viranomaisten ja laitosten sekä ympäristöalan konsulttiyritysten yhteystietoja. Öljyvahinkojen torjunnan toimintatapaa sovelletaan yleensä myös maalla tapahtuvissa muissa kemikaalivahingoissa. Kemikaalivahingossa öljyvahingon torjuntalain mukaista jälkitorjuntavaihetta ja sen vastuuviranomaista ei ole nimetty erikseen. Kemikaalivahingossa pelastuslaitoksen torjuntavaiheen jälkeen siirrytään suoraan alueen puhdistamisvaiheeseen (PIMA-vaiheeseen). Tämä saattaa aiheuttaa viivettä alueen kunnostamisessa PIMA-ilmoituksen käsittelyajan vuoksi. Öljyvahingossa voidaan tehdä enemmän toimenpiteitä ilman PIMA-ilmoitusta. Tietyissä pohjaveden pilaantumistapauksissa Pirkanmaan ELY-keskus voi lain eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta (383/2009) mukaisesti teettää kiireelliset ja välttämättömät toimenpiteet valtion kustannuksella (toiminnanharjoittajan kustannusvastuu säilyy). Nopea ja asiantunteva toiminta vahinkopaikalla on edullisin ja tehokkain tapa estää tai rajoittaa uhkaava ympäristövahinko öljy- tai muussa kemikaalionnettomuudessa. Nopeilla torjuntatoimenpiteillä voidaan rajoittaa pilaantuneen maa-alueen suuruutta ja estää haittaaineiden kulkeutuminen pohjaveteen. Esimerkiksi öljyvahingon suuruus riippuu paitsi maalajista, myös maahan päässeestä öljyn määrästä ja laadusta sekä siitä, kuinka nopeasti vahinko huomataan ja ryhdytään torjuntatoimiin. Torjuntatoimien tehokkuus riippuu vahinkotilanteisiin varautumisen lisäksi myös alueella työskentelevän väestön ja asukkaiden tietoisuudesta pohjavesialueesta. Esimerkki öljyvahingosta: Säiliöauto-onnettomuus Iisalmessa Juhannuksena 2010 Iisalmessa säiliöauto kaatui ojaan. Öljysäiliö repeytyi ja maaperään pääsi vuotamaan noin 4 m 3 bensiiniä ja dieseliä. Maaperä onnettomuuspaikalla oli läpäisevää karkeaa hiekkaa ja alue sijaitsi tärkeällä (I-luokan) pohjavesialueella. Lähin vedenottamo oli noin kilometrin päässä. Onnettomuus sattui juhannuksena aamuyöllä. Viranomaiset toimivat nopeasti. Saastunutta maata alettiin kaivaa samana päivänä.
6 3. Maaperä- ja pohjavesitiedot 3.1. Pohjavesialueiden kartat ja hydrogeologiset tiedot Alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset kartoittavat pohjavesialueita omilla toimialueillaan. Liitteenä 4 olevat pohjavesialueiden kartat ovat Pirkanmaan ELY-keskuksen kunnalle toimittamia pohjavesialueiden kartoitustietoja. Kunnassa on tehty vedenottoon liittyviä pohjavesitutkimuksia 1970-1980 luvuilla. Sotavallan vedenottamon osalta on lisäksi tehty pohjavesitutkimuksia vuosina 2003-2004, joissa pohjavedenottamon osalta pohjaveden virtauskuvaa on täsmennetty hydrogeologisella kartalla. Vedenottamoiden pohjavesitutkimukset on skannattu ja koottu säilytettäviksi sähköisesti vesilaitoksella (Virta: Vesihuollon aineistot > Vesihuollon varautuminen > Vahinkoihin varautuminen pohjavesialueella). Leukamaan ja Hennerin pohjavesialueen osalta on tarkoitus tehdä vuosina 2015-2016 pohjavesitietojen tarkastelua vedenhankinnan näkökulmasta. 3.2. Maaperäkartat Lempäälän pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan 2012 on koottu pohjavesialueiden hydrogeologista tietoa (kappaleet 4.3, 4.4 ja 4.5). Pohjavesialueiden teemakartat maaperän laadusta (liitteet 5 ja 8) on tehty hyödyntäen Geologian tutkimuskeskuksen (gtk) vuosina 1972-2006 kartoittamia maaperätietoja. Gtk:n maaperätietojen aineistokuvaukset sekä mm. maalajitunnusten selitykset on viety osaksi Virta-työryhmätilassa olevaa aineistoa. Vedenottamoiden pohjavesitutkimusten osalta tehdyt maaperän kairaustiedot on viety osaksi Virta-työryhmätilassa olevaa aineistoa. Myös yksittäisiin rakennushankkeisiin liittyen on voitu tehdä maaperätutkimuksia, mutta niitä ei ole kerätty tämän työn yhteydessä. 3.3. Pohjavesialueiden tarkkailuohjelma Vedenottamoiden pohjavesitutkimuksiin liittyen on tehty pohjaveden pinnankorkeuden ja pohjaveden laadun selvityksiä. Tällä hetkellä pohjavesialueilla tehdään Lempäälän Vesi-liikelaitoksen toimesta pohjaveden tarkkailua vedenottamoilla. Lisäksi Pirkanmaan ELY-keskus tekee moottoritien suolauksen vaikutusten tarkastelua yhdessä havaintopisteessä Lempäälä-Mäyhäjärven pohjavesialueella. Pohjavesialueiden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailua tullaan tarkastelemaan vuonna 2016. Tällöin selvitetään mm. onko tarkkailua tarpeen tehdä muista havaintopisteistä vedenottamoalueita laajemmalta alueelta. Näin voitaisiin riittävän aikaisin ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli ottamolta saatavaa pohjavettä uhkaa laadun heikkeneminen. Myös pohjavedenpinnankorkeustietojen seuranta edesauttaa pohjaveteen kohdistuvien muutostilanteiden hallintaa. Pohjaveden tarkkailun tiedot on tarkoitus koota samaan paikkaan tietojen päivittämisen ja tulosten tarkkailun selkeyttämiseksi. Lempäälän Vesi on ottanut käyttöönsä GWP- Ympäristönhallintajärjestelmän, jota voidaan hyödyntää pohjaveden tarkkailutietojen hallinnassa.
7 4. Tiedot pilaantumisriskin aiheuttavista toiminnoista Pohjaveden pilaantumista voivat aiheuttaa lähes kaikki ihmisen toiminnot, joissa kuljetetaan, varastoidaan, käsitellään, käytetään tai tuotetaan pohjaveden laadulle haitallisia aineita. Pohjavesi voi pilaantua välillisesti myös soranoton, ojituksen tai muiden maan kaivamistoimenpiteiden seurauksena. Lempäälän pohjavesialueilla pohjaveden pilaantumista voivat aiheuttaa mm. palavien nesteiden varastointi ja kuljetukset, tiesuolauksen kloridipäästöt, viemäriverkostojen vuodot ja jätevesien johtaminen maahan sekä maa- ja metsätalouden typpipäästöt. Pohjaveden pilaantumista aiheuttavat päästötapahtumat voidaan jakaa jatkuviin päästöihin (mm. tiesuolaus, lannoitus ja jätevesien johtaminen maahan) ja kertaluonteisiin päästöihin (mm. kemikaalionnettomuus, pumppaamovuoto). Näiden vaarallisuus pohjavesille riippuu maaperään pääsevän aineen ominaisuuksista ja määrästä sekä maaperän ominaisuuksista. Jatkuvat päästöt voivat pitkäaikaisina ylittää maaperän adsorptio- eli lika-aineen kiinnittämiskyvyn, ja siirtyä pohjaveteen usean vuoden aikaviiveellä. Tällaisen päästön aiheuttama pohjaveden pilaantuminen jatkuu useita vuosia päästön lakkaamisen jälkeenkin. Lisäksi jatkuvan päästölähteen löytäminen on usein vaikeaa. Kertaluonteiset päästöt ovat pohjavesialueilla helpommin hallittavissa, jos vahingon torjuntatoimet ovat tehokkaat. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä on käsitelty Lempäälän kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa 2010. Ennaltaehkäisytoimenpiteinä on toteutettu mm. kiinteistökohtaisiin lämmitysöljysäiliöihin ja farmarisäiliöihin sekä kiinteistökohtaisiin jätevesijärjestelmiin liittyvä kartoitus-/neuvontakierros. Myös pohjavesialueille sijoittuville hevostalleille on annettu neuvontaa. Lempäälän Vesi-liikelaitos toteuttaa säännöllisesti pohjavesialueella sijaitsevien jätevesipumppaamoiden huollon ja paineviemärin toimivuuden varmistamisen. Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelmaan sekä Lempäälän Vesi-liikelaitoksen suunnitelmaa häiriötilanteisiin varautumisesta sisällytetään ne ennaltaehkäisevät toimenpiteet, joilla pyritään jatkossakin pienentämään pohjaveden pilaantumisriskiä. Vedenottamoiden suoja-aluepäätösten mukaan kunnalla on kustannuksellaan mahdollisuus tehdä Lempäälä-Mäyhäjärven pohjavesialueen (ei Leukamaan pohjavesialueen) osalta tiettyjä toimenpiteitä pohjavesiriskien pienentämiseksi, mm. öljysäiliöiden tarkastus. Tätä ei ole kuitenkaan käytetty eikä tulla jatkossa ensisijaisesti käyttämään perustuen ympäristönsuojelulain mukaiseen toiminnanharjoittajan (kiinteistön omistajan) selvilläolovelvollisuuteen ja velvollisuuteen ehkäistä sekä rajoittaa ympäristön pilaantumista. 4.1 Pohjavesialueiden öljysäiliöt ja kemikaalien varastointi Polttonesteiden kuljetukseen, varastointiin ja käsittelyyn tiedostetaan liittyvän varsin merkittävä pohjaveden pilaantumisriski. Käytettävissä olevien tietojen perusteella on katsottu, että Lempäälän pohjavesialueilla tulee varautua etenkin öljyvahingon tapahtumiseen. Kunnan ympäristönsuojelun tiedossa ei ole merkittäviä muita pohjavesialueille sijoittuvia kemikaalivarastoja. Lempäälän pohjavesialueille sijaitsee yhteensä 22 käytössä olevaa öljysäiliökohdetta, joista 16 on lämmitysöljysäiliökohdetta ja 6 ns. farmarisäiliö-/kuivurisäiliökohdetta. Öljyvahingon riski liittyy öljykuljetuksiin ja öljysäiliöiden täyttötilanteisiin. Lisäksi öljyvahinkoja voi aiheutua öljysäiliöiden varusteiden puutteista, kunnon heikkenemisen johdosta sekä vahinkotilanteista öljysäiliöiden käyttöön liittyen (ilkivalta, tankkaustilanteet
8 farmarisäiliöistä). Öljykuljetuksia arvioidaan tehtävän Lempäälän pohjavesialueilla n. 20-30 kpl/vuodessa. Lempäälän pohjavesialueiden öljysäiliöt on kartoitettu ja neuvontaa öljysäiliöihin liittyen on annettu v. 2013 (muutamia käyntejä tehtiin myös vuonna 2015). Tiedot Lempäälän pohjavesialueiden öljysäiliöistä on sisällytetty liitteeseen 5. Tarkemmat tiedot öljysäiliöistä löytyvät osana Virta-työryhmätilassa olevaa aineistoa. 4.2 Tiestö ja sen suojaus Liikenteen osalta vaikutukset pohjaveteen ilmenevät Lempäälässä tienpidon eli talvihoitoon liittyvän suolauksen osalta. Lisäksi kemikaalikuljetuksiin (öljykuljetukset) liittyy riskejä. Lempäälän pohjavesialueiden teille on rakennettu pohjavesisuojauksia. Suojauksilla on tarkoitus suojata pohjavettä sekä kemikaalionnettomuuksilta että suolauksen vaikutuksilta. Luiskasuojausten kunto on tietyiltä osin heikentynyt. Pirkanmaan ELY-keskuksen liikenteen ja infrastruktuurille kuuluu pohjavesisuojausten kunnon tarkkailu ja tarvittavat kunnostustoimenpiteet. Tiedot Lempäälän pohjavesialueiden luiskasuojauksista on esitetty liitteessä 6. Tiedot löytyvät myös osana Virtatyöryhmätilassa olevaa aineistoa. 4.3 Maa- ja metsätalous Maa- ja metsätalous voi vaikuttaa etenkin pohjaveden nitraattipitoisuuteen. Lisäksi torjunta-aineiden käyttö voi näkyä pohjaveden laadussa. Välillisesti vaikutuksia voi syntyä myös työkoneiden polttonestevuodoista. Lempäälän pohjavesialueilla maatalouden pohjavesivaikutuksia pienentävät peltoalueiden sijoittuminen pääosin pohjavesialueen muodostumisalueen ulkopuolisille reuna-alueille, tiivispohjaisille savikkoalueille. Lempäälän maaseutuelinkeinoviranomaiselta saadut (päivitetyt) tiedot pohjavesialueilla sijaitsevista tiloista tuotantosuunnittain sekä viljelyksessä olevista pelloista on viety Virtatyöryhmätilaan. 4.4 Jätevedet Viemärilaitoksen toiminta-alueella pohjavettä voivat liata verkostovuodot ja jäteveden pumppaamoiden ylivuodoista maahan pääsevä jätevesi. Viemäriverkostoon liittymättömissä kiinteistöissä huonokuntoiset jätevesikaivot ja jätevesien maahan imeytys voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Jätevesien pääsy pohjaveteen ilmenee mm. pohjaveden typpi- ja fosforiyhdisteiden sekä happea kuluttavan orgaanisen aineksen pitoisuuksien kohoamisena, veden hygieenisen laadun heikentymisenä sekä hajuna ja makuna. Jätevedet sisältävät myös ns. orgaanisia mikropollutantteja (mm. hygieniatuotteet ja lääkeaineet). Lempäälän kunnan vesihuoltolaitoksen viemäriverkosto sijaitsee Lempäälä-Mäyhäjärven pohjavesialueella. Lempäälä-Mäyhäjärven pohjavesialueelle viemäriverkostoa on rakennettu 1990-luvulta alkaen. Viemäriverkosto on rakennettu muoviputkista. Muoviputkien vuoto-ongelmat ovat vähäisemmät kuin betoniputkien johtuen vähäisemmästä liitosten lukumäärästä, tiiviimmistä liitoksista ja valmiista liitoskappaleista. Pohjavesialueelle sijoittuu 3 jätevesipumppaamoa. Jätevesipumppaamot ovat kaukovalvonnassa ja mahdollisissa häiriötilanteissa paikalle hälytetään imuauto. Lempäälän Vesi-liikelaitoksen jätevesiviemäriverkosto on esitetty liitteessä 7. Pohjavesialueiden kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien kartoitus tehtiin vuonna 2012. Samalla annettiin neuvontaa jätevesien käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi.
9 Ympäristönsuojelu kartoitti lähtötiedot jätevesiviemäriverkoston ulkopuolella olevista kiinteistöistä ja täydensi osaltaan kartoitusta käytettävissä olevilla tiedoilla. Varsinaisen kiinteistökohtaisiin jätevesijärjestelmiin liittyvien tietojen keräämisen ja neuvonnan toteutti Kokemäenjoen Vesistön Vesiensuojeluyhdistys ry:n haja-asutuksen jätevesineuvontahanke Pirkanmaan haja-apu. Lempäälän pohjavesialueilla 32 kiinteistöllä jätevesien käsittely hoidetaan kiinteistökohtaisesti. Tiedot Lempäälän pohjavesialueiden kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä on sisällytetty liitteeseen 8. Tarkemmat tiedot öljysäiliöistä löytyvät osana Virta-työryhmätilassa olevaa aineistoa. Teollisten toimintojen ja niihin rinnastettavien toimintojen sekä yleisten pysäköintialueiden yhteydessä syntyvien hulevesien laatu voi vaikuttaa pohjaveteen. Lempäälän pohjavesialueille sijoittuvien toimintojen perusteella hulevesien johtamista ja käsittelyä on tarkasteltu tähän mennessä kahden kohteen osalta (Sotavallantie 17 varikkoalue ja Tredu- Campus). Tiedot löytyvät osana Virta-työryhmätilassa olevaa aineistoa. 4.5 Maalämpöjärjestelmät Maalämpöjärjestelmien sijoittaminen maa-alueelle (energiakentät) voi vaikuttaa pohjavesiesiintymän tilaan tai antoisuuteen. Myös maalämpökaivon rakentaminen saattaa vaikuttaa pohjaveden virtausoloihin, mikä voi aiheuttaa haitallisia muutoksia pohjaveden laadussa. Toisen merkittävän uhan muodostavat haitallisia aineita sisältävät lämmönsiirtoaineet, jotka saattavat vuotaa pohjaveteen. Suurissa vuodoissa (>50 l) ovat orgaanisten aineiden hajoamisen seurauksena syntyvän rikkivedyn ja denaturointiaineiden aiheuttamat ongelmat säilyneet pitkiäkin aikoja. Maalämpöjärjestelmän rakentamiselle voidaan edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen toimenpideluvan lisäksi vesilain mukaista lupaa alueen erityisolosuhteiden vuoksi. Pohjavesialueelle sijoitettavan maalämpöjärjestelmän vesilain mukaisen luvan tarve on aina arvioitava. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ohjaa tarvittaessa hankkeeseen ryhtyvää hakemaan myös vesilain mukaista lupaa I- ja II-luokan pohjavesialueilla. Kunta voi tarvittaessa kysyä myös ELY-keskuksen mielipidettä tai siirtää vesilain mukaisen luvan tarpeen ELY-keskuksen ratkaistavaksi. Mahdollisen vesilainmukaisen luvan käsittelee aluehallintovirasto. Rakennus- ja toimenpidelupatietoihin perustuen Lempoisten vedenottamon suoja-alueella sijoittuu kahdeksan maalämpökaivoa. Pirkanmaan ELY-keskukselta pyydettiin vuonna 2006 lausuntoa maalämpöjärjestelmien sijoittamisesta Laasonportin alueelle. Lisäksi Hennerin pohjavesialueelle on toteutettu yksi maalämpökaivo ennen kuin maalämmön rakentaminen tuli luvan varaiseksi. Yksi maalämpökaivoa koskeva toimenpidelupahakemus on käsitelty kielteisenä Pirkanmaan ELY-keskuksen antaman lausunnon perusteella. Tiedot Lempäälän pohjavesialueiden maalämpöjärjestelmistä on sisällytetty liitteeseen 9. 4.6 Pima-kohdetiedot Lempäälän pohjavesialueille sijoittuu Pirkanmaan ELY-keskukselta (v. 2012) saadun maaperän tilan tietokannan mukaisesti seitsemän pilaantuneen maaperän kohdetta. Kahden kohteen (nykyisentredun kiinteistön ja Lempäälän kunnan Sotavallantien varikkoalueen) osalta on asetettu maankäyttörajoite ja maankäytön muuttuminen edellyttää puhdistustarpeen arviointia / puhdistamista. Näiden kohteiden osalta
10 puhdistusta ei ole saatu vietyä kokonaisuudessaan loppuun. Kahden kohteen osalta (Lastusten ampumarata ja Ämmänristinmäen happotervakaatopaikka) maaperän puhdistus on saatu tehtyä kokonaisuudessaan eikä kohteisiin ole jäänyt pilaantuneiden maiden aiheuttamaa jatkotoimenpiteiden tarvetta. Kolme kohdetta on merkinnällä tarkista selvitystarve. Tiedot Lempäälän pohjavesialueiden Pima-kohteista on sisällytetty liitteeseen 10. Tarkemmat tiedot pima-kohteista löytyvät osana Virta-työryhmätilassa olevaa aineistoa. Lisäksi aikaisemman Lempäälän kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman mukaan Leukamaan pohjavesialueelta poistettiin 1990-luvun alussa maa-ainesten ottoalueella sijainnut öljyjätteiden kaatopaikka. Kaatopaikka-alue sijaitsi Lempäälän kunnan ja Valkeakosken kaupungin rajalla. Alueelta poistettiin öljyllä ja raskasmetalleilla saastunutta maata noin 1000 m 3. Öljyjätteen päälle oli kasattu täytemaaksi läheisen maa-ainesten ottoalueen seulajätettä. Silloisen Hämeen ympäristökeskuksen arvion mukaan kaikki saastunut maa-aines saatiin poistettua alueelta. 4.7 Pohjavesialueiden muuntajat Maaperään esimerkiksi muuntamorikon seurauksena ohjautunut muuntamoöljy on riski pohjaveden laadulle. Yleensä sähkömuuntamot sisältävät öljyä noin 70-330 kg. Pitkäaikaiset öljyvuodot saattavat aiheutua esim. rakenneviasta tai osien ikääntymisestä. Pitkäaikaisessa vuodossa maaperään pääsee kuitenkin vain osa muuntajan koko öljymäärästä, koska eristeöljyn vähetessä muuntaja vioittuu ja vika havaitaan. Äkilliset vuodot aiheutuvat yleensä muuntajan sisällä syntyneestä valokaaresta (esim. salamaniskun seurauksena). Muuntajasäiliön puhkeamisesta tai räjähdyksestä aiheutuu muuntajaan vika, josta sähköyhtiö saa automaattisesti vikailmoituksen. Vian korjaaminen edellyttää käyntiä muuntamolla, jolloin myös mahdollinen öljyvuoto havaitaan. Sähköyhtiö tekee pohjavesialueella oleville muuntamoille määräaikaistarkastuksia yhden vuoden välein ja tekee niiden perusteella tarvittavat korjaustoimenpiteet (esim. muuntamotyypin vaihto). Lempäälän pohjavesialueille sijoittuu 5 muuntamoa. Elenia Oy:ltä saadut päivitetyt tiedot pohjavesialueiden muuntamoista on esitetty liitteessä 11 ja viety Virta-työryhmätilaan. 5. Yleistä kunnostustoimenpiteistä Puhdistamisvelvollisuus Ympäristönsuojelulaki määrää pilaantuneiden alueiden puhdistusvelvollisuudesta (133 ). Pilaantumista aiheuttaneen toiminnan harjoittaja on velvollinen puhdistamaan maaperän ja pohjaveden sellaiseen tilaan, ettei niistä voi aiheutua vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Jos maaperän pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville tai täyttämään puhdistamisvelvollisuuttaan, maaperän ja/tai pohjaveden puhdistamisvastuu voi siirtyä alueen haltijalle tai kunnalle. Pirkanmaan ELY-keskus (valtion valvontaviranomainen) voi määrättävä pilaantuneen maaperän tai pohjaveden puhdistamisesta, jollei puhdistamisesta vastuussa oleva siihen ryhdy. Pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen Useimmissa pilaantumistapauksissa haitallisia aineita esiintyy useassa eri olomuodossa sekä pohjavedenpinnan ylä- että alapuolella. Tavallisesti suurin osa aineista on sitoutuneena maa-ainekseen ja vain pieni osa esiintyy liukoisessa muodossa pohjavedessä. Monet orgaaniset yhdisteet, esim. öljy-yhdisteet voivat esiintyä
11 maaperässä myös omina veteen sekoittumattomina nestefaaseina. Pohjavesi pilaantuu, kun maaperään kiinnittyneet ja erillisfaaseissa olevat haitta-aineet liukenevat hitaasti pohjaveteen. Yleensä pohjaveden pilaantumista pyritään rajoittamaan poistamalla päästölähteet maaperästä massanvaihdoilla ja muilla pilaantuneen maaperän kunnostustoimenpiteillä. Päästölähteiden poistaminen nopeuttaa koko alueen lopullista puhdistumista ja laskee siten merkittävästi myös pohjaveden käsittelykustannuksia. Päästölähteiden paikantamiseen liittyy usein haasteita, koska maaperän rakenteellisten vaihteluiden vuoksi haitta-aineiden leviäminen ja jakaantuminen ei ole tasaista. Erityisesti vanhoissa pilaantumistapauksissa myös tiedot kemikaalien käytöstä ja niiden joutumisesta maaperään ovat tavallisesti puutteelliset. Vaikka päästölähteet onnistuttaisiin paikantamaan, ei niitä usein voida poistaa niin hyvin, että pohjavesi puhdistuisi riittävästi ja kohtuullisessa ajassa itsestään. Esimerkiksi pilaantuneen maa-aineksen suuri määrä rajoittaa usein massanvaihtoja tai muita kunnostustoimenpiteitä. Päästölähteet voivat myös sijaita syvällä pohjavesikerroksessa, kallioruhjeissa, rakennusten alla tai muissa paikoissa, joista edes niiden osittainen poistaminen ei aina ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Pilaantuneen pohjaveden käsittely on usein ainoa keino estää aineiden leviäminen ja poistaa niistä aiheutuvaa riskiä. Pohjaveden puhdistamisella tarkoitetaan pohjavedessä liuenneena olevien haitallisten aineiden poistamista vedestä erilaisia fysikaalisbiokemiallisia prosesseja käyttäen. Puhdistaminen voidaan toteuttaa joko käsittelemällä maaperästä poistettu pohjavesi erillisissä puhdistusyksiköissä maanpinnalla (on site) tai suoraan maaperässä (in situ). Joissakin tapauksissa pohjavesi voidaan johtaa käsiteltäväksi muualle (ex situ). Pohjaveden puhdistamisessa käytettävien menetelmien valintaan vaikuttavat pohjavedessä esiintyvät haitta-aineet ja niiden ominaisuudet, pilaantuneisuuden laajuus, haitta-aineiden sijainti kohteessa (maa/pohjavesi), maaperän laatu (huokoinen/tiivis) sekä puhdistukselle asetetut tavoitteet (kustannukset, kesto ja ympäristövaikutukset). Pohjaveden puhdistamisessa pilaantunut vesi voidaan pumpata ylös maaperästä ja käsitellä erillisissä puhdistusyksikössä maanpinnalla (pump-and treat). Suomessa toimenpidettä on käytetty lähinnä suojapumppauksina pilaantumisen leviämisen estämiseksi, suhteellisen pienien vesimäärien käsittelyyn. Käytännön kokemukset pumppausmenetelmistä laajamittaisessa pohjaveden puhdistamisessa ovat osoittaneet, että puhdistamiselle asetettuja tavoitteita ei yleensä ole saavutettu ja siitä aiheutuneet kustannukset ovat olleet huomattavasti arvioitua suuremmat. Pelkkä pumppaus ei nopeuta riittävästi maaperään kiinnittyneiden tai erillisfaaseissa olevien aineiden liukenemista pohjaveteen, ja erityisesti heterogeenisessa maaperässä pumppauksen toimivuuden arviointi on aina vaikeaa. Siksi pohjaveden lopullinen puhdistuminen kestää lähes aina kauan, vaikka varsinainen maanpäällinen puhdistusyksikkö toimisi hyvin. Käsittelyajan pidentyessä puhdistussysteemin käyttö- ja ylläpitokustannukset kasvavat suuriksi. Pumppausmenetelmien rajoitukset ovat lisänneet tarvetta muiden menetelmien käyttämiselle. Pilaantuneen pohjaveden puhdistamisessa on alettu käyttää enemmän muun muassa ns. in situ tekniikoita, joissa puhdistuminen tapahtuu pilaantuneen kohteen maaperässä esimerkiksi reaktiivisissa seinämissä.
12 Iisalmen säiliöauto-onnettomuusalueen kunnostustyöt Saastunutta maata alettiin kaivaa heti onnettomuuspäivänä pelastustoimen ensitorjuntatyönä. Tämän jälkeen kunnostusta jatkettiin massanvaihdolla kaivamalla pilaantunutta maata pois noin kolmen metrin syvyyteen. Kaiken kaikkiaan pilaantunutta maata kaivettiin pois ja korvattiin puhtaalla yli 180 tonnia eli 13 kuorma-autollista. Massanvaihdon jälkeen kunnostus jatkui huokoskaasukäsittelyllä, joka aloitettiin vajaan kahden viikon kuluttua onnettomuudesta. Huokoskaasuimua tehtiin yhteensä noin vuoden ajan ja tänä aikana saatiin poistettua noin 1500 2000 litraa öljyhiilivetyjä. Suurin osa poistumasta tapahtui huokoskaasuimun alussa, jolloin imetty kaasu oli hyvin öljyhiilivetypitoista ja se käsiteltiin katalyyttisellä poltolla. Kun huokoskaasukäsittelyä oli jatkettu noin kolmen kuukauden ajan, imetyn kaasun öljyhiilivetypitoisuudet laskivat ja se voitiin käsitellä aktiivihiilisuodatuksella. Onnettomuusalue oli I-luokan pohjavesialuetta, lähin vedenottamo on noin kilometrin päässä onnettomuuspaikasta ja pohjaveden virtaussuunta on onnettomuuspaikalta kohti vedenottamoa. Pohjaveden pinta onnettomuuspaikalla on noin 14 metrin syvyydessä. Alueelle asennettiin pohjavesiputkia veden tarkkailua varten ja putkista otettiin näytteitä 2-4 kertaa vuodessa. Pohjaveden saastumista ei kuitenkaan havaittu. 6. Liitteet Liite 1: Toimintaohje öljyvahinkojen torjunta Liite 2: Alueen pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma Liite 3: Kevytpolttoöljyn OVA-tietokortti Liite 4: Pohjavesialueiden kartat (Pirkanmaan ELY-keskus) Liite 5: Tiedot Lempäälän pohjavesialueiden öljysäiliöistä Liite 6: Tiedot Lempäälän pohjavesialueiden luiskasuojauksista Liite 7: Lempäälän Vesi-liikelaitoksen jätevesiviemäriverkosto Liite 8: Tiedot Lempäälän pohjavesialueiden kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä Liite 9: Tiedot Lempäälän pohjavesialueiden maalämpöjärjestelmistä Liite 10: Tiedot Lempäälän pohjavesialueiden Pima-kohteista Liite 11: Tiedot pohjavesialueiden muuntamoista