Uusi maaseutuasumisen muoto?
citymaalaisuus pian iso trendi?
Instagram-käyttäjä morganalundberg Instagram-käyttäjä vanlifeecamperr Instagram-käyttäjä lofoten
citymaalaisuutta ruokkii?
Digitaalisuus
Digitaalisuus Ekologisuus
Digitaalisuus Ekologisuus Ikääntyminen
Digitaalisuus Ekologisuus Ikääntyminen Luonto ja hyvinvointi
Digitaalisuus Ekologisuus Ikääntyminen Luonto ja hyvinvointi Elämänkaaren vaihtelut
Sirkun epätieteellinen asumishaave-gallup 30 vastaajaa, useimmat korkeasti koulutettuja, asiantuntijatehtävissä tai luovilla aloilla toimivia keski-ikäisiä ihmisiä PK-seudulta. Yksin ja kaksin asuvia sekä lapsiperheitä. 3 pelkästään kaupungissa 2 pelkästään maalla 25 haluaisi asua molemmissa
Kaupungissa a, maalla b, vai sekä että c? C. Molemmissa. Toiveena että voisin asua landella enemmän kuin kesä, joulu, syys, hiihto ja pääsiäisloman. Mutta lande on kaukana, se on hankalaa. Mä en kaipaa maalla yhteisöllisyyttä tai palveluita lähellä, haluan että on metsää ja järveä missä hiihtää ja uida. Ehdottomasti C! Sen toteutuminen on varmaan eniten kiinni taloudellisista rajoitteista. Kaksi asuntoa maksaa kahden asunnon verran.
Mikä houkuttelee maalle? Vähemmän kaupallisia yllykkeitä ja enemmän vuoden- ja vuorokauden aikojen läsnäoloa. Aamukahvit ulkona. Luonto, oma kasvimaa. Itselle, kissoille ja koirille ulkoilutila, oma piha. Puutarha - tuli sitten opiskeltua kaikenlaista ihan alusta, suunnattomasti iloa. Mittakaava. Kävelymatka paikkoihin. Rauha. Iholle kelvolliset uimavedet metsälammilla tulivat kaupanpäälle, samoin mainio työväenopisto ja usein iloisesti yllättävä kulttuuritarjonta. Puhdas ilma (keuhkot tuntee heti eron) hiljaisuus.
Mitä citymaalaiset odottavat maaseutukodilta? Joustavat julkiset liikenneyhteydet niin maaseutupaikkakunnan sisällä kuin sieltä pois, ja nykyään preferoin raideyhteyksiä. Jonkinasteinen kulttuurielämä tulisi paikkakunnalla olla. Vanhaa rakennuskantaa, jota voi pelastaa. Maisemat sisältä ja pihalta. Vesi/ranta. Pääkaupunkiseudun läheisyys. Tarpeeksi lähellä Helsinkiä, jotta voi olla kakkoskoti. Tarpeeksi tilaa sisällä ja ulkona. Kauneutta ja karaktääriä. Ja myös soveltuvuus panna Lomarenkaan kautta vuokralle, jotta kaksoiskotielämän posketon hiilikuorma tulisi järkevämmin käyttöön.
Hyvät julkiset liikenneyhteydet Ison kaupungin läheisyys Viihtyisä ympäristö
Haaveensa jo toteuttaneet C toimii! Aiemmin (aina pikkuruinen) virallinen koti Helsingissä ja mökki maalla, mutta reilu 15 sitten vaihdettiin painopiste kotiin maalla. Yhä osa-aikaisesti Helsingissä, erilaisin asumiskokeiluin keskustassa. Auto työni takia välttämätön, mutta kotoa vartin kävelymatkan päässä kauppa ja bussipysäkki, joten julkisillakin pääsee väliä suhamaan. Kaupungeissa tosi kiva piipahtaa, mutta kotiin maalle päästessä aina pääsee suusta: ihana olla kotona. C. Haave, joka on toteutunut juuri sopivassa suhteessa, jo 17 vuoden ajan. Suhde 72% Helsingin kantakaupunkia ja 28% maalaistorppaelämää / vuosi. (Laskin kolme viime vuotta.) Perheessä kaksi kokopäivätyöskentelevää aikuista, yksi yläasteikäinen lapsi ja kolme kissaa. Resepti: koko perheen sitoutuminen, tietoiset ajankäytölliset ja taloudelliset valinnat, pitkäjänteinen suunnittelu ja ennakointi, kaupunki- ja landekodin pienehkö etäisyys (150 km), wifi landellakin, bussiyhteys kerran tunnissa ja auto. Ajankäytöllisesti mahdollista aikuisten joustavien työaikojen ja koulujen pitkien lomien ansiosta. Olemme myös karsineet kaikki viikonloppuharrastukset kaupungissa. Taloudellisesti mahdollista, koska olemme minimoineet lomamatkat muualle ja asumme kaupungissa ahtaasti. Ja pieni se on torppakin, mutta koti siinä missä kaupunkikaksiokin.
Monipaikkainen identiteetti 22 % suomalaisista koki olevansa maalaisia, 39% kaupunkilaisia ja 38 % MOLEMPIA Pa a kaupunkiseudulla asuvista maalaisia 5 %, 59% kaupunkilaisia, 36% sekä että (SITRAn Maamerkit barometri, 2011) Rohkenen väittää, että jos kiellämme kaupungin ja maaseudun välisen erityissuhteen Suomessa, kiellämme itsemme ja sukumme tarinan. Useimmilla suomalaisilla on vahva kaksoisidentiteetti. Laura Kolbe: Koti, katu, kortteli kaupunki ja moderni mieli, Kirjapaja 2018
Haukkala 2011 Monipaikkaisuus - ilmiö ja tulevaisuus SITRA 2011
Monipaikkaisuus Pitkänen & Strandell, 2018, Maaseudun uusi aika, 2-3 Monipaikkaisessa asumisessa on ka yto ssa kaksi tai useampia eri paikoissa sijaitsevia asuntoja, joissa asutaan ja yo vyta a n vuororytmisesti (Dittrich-Wesbuer ym. 2015). Tietoliikenneyhteyksien paraneminen ja eta tyo voivat korvata la hinna maaseudulta kaupunkeihin suuntautuvia tyo matkoja ja mahdollistaa maaseudulle pysyva sti muuttamisen niilla toimialoilla, joilla tyo n luonne on paikkariippumatonta.
Kaksoiskuntalaisuus ja E-kuntalaisuus (Valtiovarainministeriö, 2018) Yhden kotikunnan -periaate va esto rekisteri- ja muiden ja rjestelmien la hto kohtana. Kunnan ja senen / asukkaan juridista ma a ritelma a ei tarkoituksenmukaista muuttaa. Ei kaksoiskuntalaisuutta, mutta E-kuntalaisuus? Mitä? Palveluja muillekin kuin kunnan asukkaille, mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa Miten? Internetin ja mobiilisovellusten kautta seka ka ytta ma lla kyselyja, sa hko isia osallistumisfoorumeita seka sa hko isia aloite- ja palauteja rjestelmia. E-kuntalaisuus olisi toteutettavissa nykylainsa a da nno n puitteissa.
Monipaikkaisuuden edistäminen (Valtiovarainministeriö, 2018) Monipaikkaisuus - ihmisten arki jakaantuu entista enemma n monen eri paikkakunnan kesken. Ilmio kasvaa edelleen digitalisaation edetessa Monipaikkaisuus voimavarana Monipaikkaiset ihmiset mukaan kunnan toimintaan Digitalisaation hyo dynta minen, digiyrittäjyys Kokeilukulttuuri Lainsa a da ntöä ja käytäntöjä hyvä vielä kehittää.
Monipaikkaisuuden edistämisestä (Valtiovarainministeriö, 2018) Kuntalain muutosten yhteydessa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuutta koskevaa 22 :a a ehdotetaan muutettavaksi siten, etta valtuuston on pidetta va huolta monipuolisten ja vaikuttavien osallistumisen mahdollisuuksien lisa ksi monipuolisista vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen menetelmista. Ta lla tarkoitetaan erityisesti digitaalisia menetelmia. Pyka la n 2 momentin esimerkkiluetteloon ehdotetaan lisa tta va ksi monipaikkaisuuden huomioiminen, siten etta palvelun ka ytta jien, joilla tarkoitetaan myo s paikkakunnalla tavanomaisesti asuvien ja oleskelevien eli monipaikkaisten, henkilo iden mielipiteita kuullaan ennen pa a to ksentekoa. Pyka la muutokset eiva t ole velvoittavia, mutta sa a nno ksella on kuntien toimintaa ohjaavaa vaikutusta.
1. Valmius muuttua
1. Valmius muuttua 2. Avarakatseisuus
1. Valmius muuttua 2. Avarakatseisuus 3. Etätöiden mahdollistaminen
1. Valmius muuttua 2. Avarakatseisuus 3. Etätöiden mahdollistaminen 4. Kimppakyydit
1. Valmius muuttua 2. Avarakatseisuus 3. Etätöiden mahdollistaminen 4. Kimppakyydit 5. Apua asumismuotoihin
1. Valmius muuttua 2. Avarakatseisuus 3. Etätöiden mahdollistaminen 4. Kimppakyydit 5. Apua asumismuotoihin 6. Yhteys vapaa-ajan asukkaisiin
1. Valmius muuttua 2. Avarakatseisuus 3. Etätöiden mahdollistaminen 4. Kimppakyydit 5. Apua asumismuotoihin 6. Yhteys vapaa-ajan asukkaisiin 7. Erikoistuminen
1. Valmius muuttua 2. Avarakatseisuus 3. Etätöiden mahdollistaminen 4. Kimppakyydit 5. Apua asumismuotoihin 6. Yhteys vapaa-ajan asukkaisiin 7. Erikoistuminen 8. Yhteistyö ja tiedottaminen
1. Valmius muuttua 2. Avarakatseisuus 3. Etätöiden mahdollistaminen 4. Kimppakyydit 5. Apua asumismuotoihin 6. Yhteys vapaa-ajan asukkaisiin 7. Erikoistuminen 8. Yhteistyö ja tiedottaminen 9. Kyselyt ja kartoitus: asiakastyytyväisyys
Lähteitä Haukkala, T. (toim.) 2011. Monipaikkaisuus - ilmiö ja tulevaisuus. Sitran selvityksiä 54. https://media.sitra.fi/2017/02/27172901/selvityksic3a454-2.pdf Millaista monipaikkaisuutta Suomeen. Selvitys kaksoiskuntalaisuudesta. Valtiovarainministeriön julkaisuja 3/2018 https://vm.fi/julkaisu?pubid=23804 Maaseudun Uusi Aika. Maaseutututkimuksen ja -politiikan aikakauslehti, 2018, 2-3. https://www.maaseutupolitiikka.fi/files/5362/compressed_mua_maaseutupolitiikka_fi_2-3-2018.pdf#page =8