Valtakunnalliset työpajapäivät,

TYÖPAJATOIMINNAN TAVOITETTAVUUS JA TAVOITTAMATTOMIIN JÄÄVÄT NUORET Valtakunnalliset työpajapäivät, 11.4.2019 Eeva Sinisalo-Juha Tutkimuspäällikkö Valo-Valmennusyhdistys Jari Rekola Päivi Rainò Koordinaattori Tutkimuspäällikkö Silta-Valmennusyhdistys ry Toimintakyky kuntoon avustusohjelma

- Otteita Toimintakyky kuntoon hankkeiden NEET-nuorista - Nuori Moratoriumissa vai NEET-nuori? - NEET-nuori numeroissa - Yhteispohdintaa

Tavoittamattomat ja tavoitettaviksi aiotut numerot ja nuoret Lähtökohtia ja mittakaavaa Toimintakyky kuntoon -avustusohjelmasta

Toimintakyky kuntoon -avustusohjelma työikäisten toimintakyvyn parantamiseksi (2017 2020) Yksi kolmesta Sosiaali- ja terveysministeriön Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi perustamasta ylimääräisestä avustusohjelmasta. - Kohteena työikäiset suomalaiset, joiden toimintakyky on heikentynyt tai vaarassa heikentyä. Ohjelmaa hallinnoi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) Ohjelmasta rahoitetaan 20 erillistä kehittämishanketta. Silta-Valmennusyhdistys koordinoi ohjelmaa ja tukee hankkeiden kehittämistyötä.

STM perusti Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi myös kaksi muutakin avustusohjelmaa eriarvoisuuden poistamiseksi ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien tukemiseksi: Kaikille eväät elämään avustusohjelma eriarvoisuuden vähentämiseksi (koordinaattorina Lastensuojelun Keskusliitto) Järjestö 2.0: mukana muutoksessa avustusohjelma yhdenvertaisuuteen digitalisoituvassa toimintaympäristössä (koordinaattorina SOSTE ry) Avustusohjelmia rahoitetaan ennen rahapeliyhteisöjen yhdistämistä muodostuneista jakamatta jääneistä pelituotoista ja vuonna 2016 toimeenpannuista rahapeleistä kertyneistä tuotoista Toimintakyky kuntoon -ohjelmaa n. 10 milj. :lla v. 2017 2020.

Toimintakyky kuntoon -ohjelman tavoitteiksi asetettiin (STM) kohderyhmään kuuluvien aktiivinen toimijuus sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen liikunnan lisääminen elämäntapojen tervehdyttäminen toimintakyvyn parantaminen arjessa, työssä ja vapaaajalla Suomi 100 -avustusohjelmien tavoitteena myös yleishyödyllisten järjestöjen rohkaiseminen uusien toimintamuotojen kehittämiseen järjestöjen toimintavalmiuksien parantamiseen

Toimintakyky kuntoon -avustusohjelman hankkeet (1/9) Toiminnan kohde Työelämän ulkopuolella olevat miehet Maantieteellinen alue Toteuttajaorganisaatio Hankkeen nimi Lahti Lahden Sininauha Näkymättömän miehen paluu Maaseudulla asuvat työttömät ja työssä olevat työikäiset miehet, joiden toimintakyky on heikentynyt tai vaarassa heikentyä eri syistä Valtakunnallinen (toimipiste: Turku) Suomen kylätoiminta ry Me miehet - yhteisöllistä toimintaa maaseudun miehille http:///osahankkeet/

Toimintakyky kuntoon -avustusohjelman hankkeet (2/9) Toiminnan kohde Maantieteellinen alue Toteuttajaorganisaatio Hankkeen nimi Yli 55-v. pitkäaikaistyöttömät miehet Jyväskylän seutu (toimipiste: Jyväskylä) Jyvässeudun työllistämisyhdistys Missä Mennään Miehet 20 49-vuotiaat isät, joiden perheessä toisella tai molemmilla vanhemmilla on masennusta tai masennustyyppistä oireilua Päijät-Häme, Pirkanmaa, Helsinki (toimipiste: Tampere, Helsinki, Lahti) Miessakit ry MASI http:///osahankkeet/

Toimintakyky kuntoon -avustusohjelman hankkeet (3/9) Toiminnan kohde Maantieteellinen alue Toteuttajaorganisaatio Hankkeen nimi Työttömät pakolaistaustaiset nuoret miehet Tampere Pakolaisnuorten tuki ry Valomo Työikäiset, joiden toimintakyky on heikentynyt tai on vaarassa heikentyä Valtakunnallinen (toimipiste: Joensuu) Pohjois-Karjalan Martat VIIRI virkeyttä, ruokaa ja arkiaktiivisuutta Pitkään työttömänä olleet henkilöt, joiden työkyky on heikentynyt Helsinki Sininauhasäätiö Askel kerrallaan http:///osahankkeet/

Toimintakyky kuntoon -avustusohjelman hankkeet (4/9) Toiminnan kohde Maantieteellinen alue Toteuttajaorganisaatio Hankkeen nimi Järvenpääläiset 18 29-vuotiaat nuoret, joiden elämänhallintataidot ovat puutteelliset Järvenpää Setlementti Louhela ry KOHAUS - Kohti aktiivista osallisuutta Pitkään työttömänä olleet korkeastikoulutetut sekä maahanmuuttajanaiset, jotka haluavat päästä työelämään Espoo Espoon järjestöjen yhteisö ry Iloa arkeen http:///osahankkeet/

Toimintakyky kuntoon -avustusohjelman hankkeet (5/9) Toiminnan kohde Maantieteellinen alue Toteuttajaorganisaatio Hankkeen nimi Työelämän ulkopuolella olevat/työllistymiseen tukea tarvitsevat Ylä-Savo (toimipaikkana Iisalmi; myös Kiuruvesi, Keitele, Pielavesi, Lapinlahti, Sonkajärvi, Vieremä) Ylä-Savon TOIMItyövalmennussäätiö TAHTO Työikäiset, joiden toimintakyky ja elämänhallinnan taidot ovat heikentyneet mielenterveyden häiriöiden vuoksi Pohjois-Karjala (toimipiste: Joensuu) Pohjois-Karjalan mielenterveyden tuki ry AULIS - apua mielenterveyskuntoutujan arkeen http:///osahankkeet/

Toimintakyky kuntoon -avustusohjelman hankkeet (6/9) Toiminnan kohde Maantieteellinen alue Toteuttajaorganisaatio Hankkeen nimi Neurologisen diagnoosin saaneet ja heidän läheisensä Varsinais-Suomi/ Valtakunnallinen (toimipiste: Masku, Turku) Neuroliitto ry Neurologinen neuvomo Työikäiset nivelrikkoiset Valtakunnallinen (toimipiste: Espoo) Suomen nivelyhdistys Työikäisten nivelterveys kuntoon Syöpäselviytyjät, jotka tarvitsevat tukea työelämäosallisuuden saavuttamiseen tai työelämässä pysymiseen Valtakunnallinen (toimipiste: Helsinki, Tampere) Suomen syöpäpotilaat ry Minä, syöpä ja työ http:///osahankkeet/

Toimintakyky kuntoon -avustusohjelman hankkeet (7/9) Toiminnan kohde Työelämässä mukana olevat työntekijät, joiden toimintakyvyssä on tapahtunut laskua Maantieteellinen alue Toteuttajaorganisaatio Hankkeen nimi Kouvola Parik-säätiö TYKE Työkyky keskiössä Työikäiset omaishoitajat Pirkanmaa (toimipiste: Tampere) Pioni ry OPASTE - Omaishoidosta pienin askelin työelämään Työikäinen väestö Satakunta (toimipiste: Pori) Satakunnan sydänpiiri ry Verkkopuntari 2.0 http:///osahankkeet/

Toimintakyky kuntoon -avustusohjelman hankkeet (8/9) Toiminnan kohde Maantieteellinen alue Toteuttajaorganisaatio Hankkeen nimi Työikäinen väestö Keski-Suomessa Keski-Suomi (toimipiste: Jyväskylä) Keski-Suomen Muistiyhdistys ry Muisti työssä työ muistissa Työikäiset, jotka ovat huolissaan muististaan ja joiden toimintakyky on laskenut Oulu Oulun seudun Muistiyhdistys ry Aivosilta http:///osahankkeet/

Toimintakyky kuntoon -avustusohjelman hankkeet (9/9) Toiminnan kohde Maantieteellinen alue Toteuttajaorganisaatio Hankkeen nimi Järjestöt/ järjestöjen kautta tavoitetut työikäiset Valtakunnallinen (toimipiste: Helsinki) A-klinikkasäätiö Arjen toimintakyky Toimintakyky kuntoon - avustusohjelma Valtakunnallinen (toimipiste: Tampere, Helsinki) Silta- Valmennusyhdistys ry Työosalliseksi http:///osahankkeet/

YLEISISTÄ PERUSTELUISTA LAINATTUA Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun [2017?] lopussa yhteensä 332 200 työtöntä työnhakijaa, joista 117 300 oli pitkäaikaistyöttömiä. Työvoiman ulkopuolella olevia 15 64-vuotiaita oli 1 483 000 henkilöä, joista 166 000 luetaan ns. piilotyöttömiksi. Vuonna 2015 koko maan työllisyysaste oli 67,8% ja työttömien osuus työvoimasta 14,2%. [Alueen nimi ] työllisyysaste oli 60,9% ja työttömiä työvoimasta oli 18,4%. [Alueen nimi ] työllisen työvoiman määrä oli 59 593 henkeä ja työttömien määrä 13 439.

EVA:n alyysi No 54 Kadonneet työmiehet 2/2017 kertoo, että Suomessa on pysyvästi työelämän ulkopuolella 79 000 parhaassa työiässä olevaa miestä. Nämä 25-54-vuotiaat miehet eivät tee töitä, opiskele tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä. Näistä miehistä noin 50 000 ei edes hae töitä.

- - Heistä on vaikeasti työllistyviä työttömiä 28 000. Näiden 25 54-vuotiaiden miesten toiminnasta ei tiedetä juuri muuta kuin että he ovat ilmeisen pysyvästi kadonneet työelämästä. Heistä noin 50 000 luetaan tilastoissa muiksi työelämän ulkopuolella oleviksi. He eivät ole työkyvyttömiä, mutta eivät hae töitäkään.

HANKKEIDEN TOIMIALUETTA KOSKEVISTA PERUSTELUISTA: [Alueen nimi ] SOTEn aikuissosiaalityön ja mielenterveyspalvelujen yhteistyöryhmässä on tuotu esiin huoli voimakkaasti kasvavasta joukosta alle 30- vuotiaita nuoria, jotka ovat joko vaarassa syrjäytyä tai ovat jo jääneet palvelujen ulkopuolelle. Tälle ryhmälle ei ole [Alueen nimi ] riittävästi sopivia tukipalveluita, joiden avulla heidän kokonaisvaltaista toimintakykyään pystyttäisiin tukemaan ja sitä lisäämään. - - nämä nuoret tarvitsisivat paljon sellaisia tukipalveluita, jotka sisältävät pitkäjänteistä yksilöllistä valmennusta sekä osallisuuden tukemista, joita viranomaistyönä ei voida toteuttaa.

- - työllisyyskatsaus helmikuulta 2017 kertoo [Alueen nimi ] olevan 19 748 työtöntä, joista reilusti yli puolet on miehiä. Tilasto kertoo myös 55 59-vuotiaita työttömiä miehiä olevan 2 750. Eli juuri heitä, jotka ovat vaikeasti työllistyviä ja syrjäytymisuhan alla olevia. Ilmiö 25 54-vuotiaiden kadonneista työmiehistä - -. Tulevaisuudessa osa näistäkin on hankkeen kohderyhmää. Eri-ikäisten miesten riski syrjäytyä työelämästä hajaasutusalueella on suorittavan työn vähentyessä kohonnut. Samalla on lisääntynyt vaara, että näiden miesten elämänhallinta ja toimintakyky myös työelämän ulkopuolella yhä heikkenee. Toimintakyvyn heikkenemisen uhka koskee selvästi laajempaa joukkoa kuin nämä 79 000 miestä.

Yleisesti ottaen nuorisotyöttömyys mukaan lukien on [Alueen nimi] erittäin merkittävä ongelma tällä hetkellä. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli [Alueen nimi ] 3 332 henkilöä (12/2016). Pakolaistaustaisten henkilöiden työllisyysprosentti on Suomessa vain 39 %, kun esimerkiksi perhesyistä muuttaneiden työllisyysprosentti on 63 % tai opiskelun vuoksi muuttaneiden työllisyysprosentti on 78 % (Tilastokeskus 2014). [Alueen nimi] on pitkäaikaistyöttömiä n. 5 700 henkilöä, joista korkeasti koulutettuja n. 29 %. Maahanmuuttajia on pitkäaikaistyöttömistä n. 23 %.

[Alueen nimi ] tiedetään olevan ainakin n. 30 50 tällaista vetäytynyttä nuorta, mutta arvioiden mukaan määrä on todellisuudessa paljon suurempi. Nuorisotyöttömyys on Suomessa korkea. OECD:n tutkimuksen mukaan (2015) nuorista miehistä (20 24 v.) työttöminä on noin 25 %. Ensimmäisen polven pakolaistaustaisilla luvut ovat vieläkin suurempia. - - Työllisyys näillä ihmisillä on vielä 10 vuoden jälkeen kaukana kantaväestöstä.

Ajassa liikutaan Sosiologipäivät 28.-29.3.2019 TURKU Työryhmä: Eriarvoinen nuoruus / Inequalities in youth Sari Tuuva-Hongisto: Katsaus nuorten syrjäytymiseen ja alueellisen eriytymisen vähentämiseen Mirja Määttä & Mikko Saastamoinen: Individual support, communal bridging and structural realities Enhancing formal participation of young people in fixed-term projects Meri Kulmala & Zhanna Chernova: Subjective wellbeing and agency of young adults leaving care in the Russian North Sanna Aaltonen & Sakari Karvonen: Drowning by numbers critical issues in quantitative knowledge production on social exclusion

HANKKEIDEN LUVATUISTA TULOKSISTA LAINATTUA Hankkeen aikana järjestetään pienryhmätoimintaa. Ryhmän koko on n. 4 6 henkilöä. Tuotos: 540 osallistujaa, 173 kotikäyntiä tai yksilöohjaustapaamista, 2290 ryhmäohjauskertaa. - - toimintaa järjestetään 3 päivänä viikossa 4 tuntia kerrallaan - -. Yksittäisen toimintaryhmän ihannekoko on 8 10 hlöä. Joku voi osallistua vain yhtenä päivän viikossa, toinen kaikkina kolmena, nuori voi itse valita. - - tavoitteena on osallistaa ryhmätoimintaan vuositasolla n. 30 nuorta.

Vuonna 2017 toteutetaan kaksi 8 10 henkilön ryhmää. Toiminnallisten menetelmien avulla voidaan rohkaista ja tukea kohdehenkilöitä löytämään itsensä sekä oma tiensä ja liikevoimansa kohti avoimia työmarkkinoita. Osallistujatavoite hankkeeseen on 10 henkilöä. Toiminnallisen suunnitelman pohjana on 100 tilaisuuden järjestäminen hankkeeseen osallistuville. Toiminnallisesti aktiivisia ryhmiä tulee olemaan 5, joihin osallistuu yhteensä 50 henkilöä.

Keskimäärin ryhmässä ollaan noin 3-4 kk. Vuodessa toteutuu noin 6 ryhmää ja ohjelman läpikäyviä asiakkaita on vuodessa noin 60. Tarkoitus on hankkeen aikana perustaa 4 pienryhmää, joissa on jokaisessa on 8 - -työtöntä nuorta miestä. Jokaisella pienryhmällä on noin 4-5 kuukautta - -.

TODELLISUUS JOISSAKIN HANKKEISSA - -päivittäin tulee 0 1 3 kävijää. Keskustaan on pari kilometriä, eräs asiakas kävelee vielä pidemmältä, n. tunnin matkan. Muut eivät lähde kävelemään lyhyempääkään matkaa, etenkään kun hankkeessa ei tehdä mitään sopimuksia asiakkaiden kanssa, jolloin jäljelle jää harrastelu ja puuhailu.

Kohderyhmän on vaikea sitoutua mihinkään toimintaan. Millä saada nuoret paikalle ja miten he pysyisivät pidempään? Asiakkaat saattavat muuttaa toiseen kaupunkiin tms. lyhyelläkin varoitusajalla. Iso osa työtä onkin se, että heidät saadaan kaikki paikalle, mikä ei lähestulkoon aina onnistu. Käytännössä jokaisen ryhmäpäivän aamuna soitetaan nuoret läpi. Joskus etsivän nuorisotyön henkilön kanssa on käyty kotikäynnillä. Se ei ole tuonut isoja tuloksia, mutta on saattanut ainakin herättää nuoren.

TAVOITTAMATTOMUUDEN SYISTÄ Viranomaisomaisyhteistyö on ongelmallista, ei siis toiminnan laatu. Kaupungin suhtautuminen hankkeeseen on ollut nihkeää ja yhteistyötahojen pakeille on vaikea päästä kertomaan hankkeesta. Tietyin väliajoin pitäisi käydä aina uudelleen promovoimassa hanketta. - - on vaikeaa kehittää hanketta pitemmälle. Verkostoyhteistyön parantaminen ei ole helppoa.

Asiakasohjaus ei ole ollut kovin mainittavaa hankkeen aikana ylipäätään. Työllisyyspalvelut oli myös hyvä kumppani, mutta totuushan on se, että kun käy esittelemässä hanketta viranomaisissa, siellä mietitään, kannattaako hanketta ottaa vakavasti, koska se kohta taas loppuu. Asenne on ymmärrettävä, mutta haitallinen hankkeen tulosten kannalta.

Hankkeen suunnitteluvaiheessa on jo linjattu, että hankkeen työntekijät eivät käy nuorten kotona. Etsivän nuorisotyön tulisi lähettää asiakkaita, mutta näin ei välttämättä tapahdu. Kaikki nuoret on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella, ja heillä on monenmoista ongelmaa, niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin. Välimatkat ja matkanteko ovat ongelma hyvin monen kohdalla. Kuljetuspalveluun ei ole ollut mahdollisuuksia.

Toinen näkökulma NEET-nuoruuteen Mitä tiedetään nuoruuden aikaisista kehitystehtävistä? Esim. Erik H. Erikson, James Marcia, James Côté Tunnistettu, mutta sivuutettu moratorium.

Sitoutuminen James Marcia: Identiteettitila -malli Article in Journal of Personality and Social Psychology June 1966 Tutkiskelu Matala Matala Identiteetin hajaannus Korkea Moratorium Korkea Omaksuttu identiteetti Saavutettu identiteetti

Myöhäismodernin ajan identiteetistä James Côté & Charles Levine, 2002 Kieltäytyjät Luonnehdinta Alkoholi, huumeet, erilaiset häiriöt Aikuisuus Vastuun otto ei kiinnosta Kulkurit Heikko impulssikontrolli Ei sitoudu yhteisöön Etsijät Vartijat Ratkaisijat Tyytymättömuus itseen ja omaan yhteisöön Vahva identiteetin rakenne Kyky reflektoida omaa toimintaa älyn- ja tunteentasolla Epärealistiset odotukset omista mahdollisuuksistaan Nopea siirtyminen aikuisuuteen Kypsä aikuisuus, joka mahdollistaa joustamisen ja kyvyn muutokseen

Identiteettihorisontti (Côté, 2008) Identiteetin muodostuminen Sosiaalinen pääoma => Identiteettipääoma (Côtè et al. 1997) Nuorten siirtymät Koulutus, työelämä Paikallinen vs. globaali identiteetti (Helve 2013 & Svynarenko 2013) Identiteettihorisontti Laaja: Vahva toimijuus Kapea: Identiteettiahdistus, Heikko toimijuus Helve, H., Côté, J., Synarenko, A., Sinisalo-Juha, E., Mizokami, S., Roberts, S. E., Nakama, R. (2017) Identity Horizons among Finnish Post-Secondary Students: A Comparative Analysis

Sitoutuminen James Marcian malli myöhäismodernissa ajassa The MAMA-cycles (moratorium achievement moratorium achievment) Case Poland: Oles, Maria (2016) Tutkiskelu Matala Matala Identiteetin hajaannus Korkea Moratorium Korkea Omaksuttu identiteetti Saavutettu identiteetti

Nuoren identiteetin kehittymisessä nuori tarvitsee: Läsnäolevaa aikuista, jonka tuella harjaannuttaa reflektiotaitoja, dialogia ja luottamusta Rakentavaa palautetta omasta toiminnastaan Ryhmässä toimimista, sosiaalisten taitojen harjoittamista ja mahdollisuutta oppia hoivataitoja Moraalisten ja yhteiskunnallisten kysymysten käsittelyä ryhmässä yhdessä toisten nuorten kanssa (Sinisalo-Juha, Eeva 2011)

Onko NEET = ONGELMA? Jokaisen nuoren osalta identiteetin kehittyminen on yksilöllistä, mutta tarpeellista Jos moratorium jää kesken, on aikuisuutta turha odottaa Miten nuori voisi saada oikeuden kehittyä oman tahtinsa mukaisesti ja omassa aikataulussaan ottaakseen oman paikkansa yhteiskunnassa?

NEET -Nuoret

NEET -Nuoret Suomessa on n. 60 000 15-29 vuotiasta työelämästä ja koulutuksesta syrjässä olevaa nuorta. (me-säätiö 28.9.2018) NEET-nuorten osuus 20 24-vuotiaista oli vuonna 2015 noin 15 prosenttia. Vuonna 2018 osuus oli laskenut vajaaseen 12 prosenttiin Erityisesti nuorten miesten tilanne on parantunut. Vuonna 2015 heistä liki 17 prosenttia ei ollut töissä eikä opiskellut. Tällä hetkellä heidän osuutensa on n.12 prosenttia. (Tilastokeskus)

NEET -Nuoret Digillä duuniin!, Liaani sujuvaa surffailua nuoruuden viidakossa, Diagnoosina Nuoruus, Ees jotai järkevää, Hyvä Pomppu, Tenho elämäntaitoja nuorille taiteen keinoin, Luode luonto ja taide nuorten työelämätaitojen oppimisympäristönä, Yhessä natsaa!, Siä päätät ratkaisuja nuorten osallisuuden tukemiseen, Tsemppaa hyvä fiilis, Hanaa! Erityistä tukea tarvitsevien nuorten vapaaajan hanke, Auta miestä mäessä, Reipas Aamu, Pidä huolta frendistä! Nuorten Arki haltuun! -- jne.

NEET -Nuoret

NEET -Nuoret Neljän viime vuoden aikana on polkaistu liikkeelle jo pelkästään 265 ESR-hanketta nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Niihin on varattu 124 miljoonaa euroa julkista rahaa eli n. 2100 /syrjäytynyt nuori. Tämän lisäksi esim. eri ministeriöt kohdentavat toimintaan kymmeniä miljoonia euroja ja samoin STEA:n avustukset, kuntien rahoitus

NEET -Nuoret

NEET -Nuoret Toimintakenttä on nuorille monimutkainen: on työpajaa, etsivää nuorisotyötä, Ohjaamoneuvontapisteitä ja valtavasti pieniä projekteja, joihin nuoria yritetään houkutella mukaan. Nuorille on apua runsaasti tarjolla, mutta se on hajallaan eri toimijoiden tuottamana ja lukuisissa hyvää tarkoittavissa hankkeissa. Niiden määrästä tuntuvat olevan sekaisin kaikki: viranomaiset, hanketoimijat, rahoittajat ja lopulta myös nuoret.

Keskeyttää opiskelun Ei saa koulupaikkaa Päihde- ja mielenterveysongelmat Elämänhallin nan puute Perustason palvelut Ensio Terveysasemat: lääkärit, hoitajat & psykologit ja mielenterveysho itajat Tetoimisto Kela Etsivä työ/ Etsivä nuorisotyö Nuorten Akutoiminta talo Ohjaamo Perhepiste Nopea Ensiohjaus Tays nuorisopsykiatria Poliisi Kutsunnoissa E tai C palvelukelpoisuus -luokka / varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyminen. Psyykkinen pahoinvointi Nuorisoneuvola : lääkäri, hoitaja & psykologi Aikuissosiaa lityö/omaty öntekijäpalvelu Risutoimin ta Asumisen ongelmat Time out! Aikalisä! Tyttöjen talo Nepsy-tiimi: koulutukset, materiaalipankki, lainaamo, puhelinkonsultaatio Aikuissosiaalityö: SARVIKSEN Sosiaaliaseman alkuvaiheen ja kevyen tuen palvelut/sosiaalipalve lujen neuvonta Tampereen yhteistyömalli NEET-nuori (Not in Employment, Education or Training) 15-30 -vuotiaat Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työpajat: Mm. TIKASpaja, Verstas, Pajasto, Numa, Messi, Tilke Nepsy-tiimi: kotikäynnit ja selvittely Päihdepalvelut: Jeesi, Breikki, Päiväperho ja Konsti, A-klinikka Setlementti: omavoima Tre: Nuorisopsykiatria ja aikuispsykiatria Nuorten aikuisten psykiatrinen työryhmä Päihde- ja psykiatriakeskus KELA: NEET-nuorten kuntoutuspalvelu & NUOTTI-valmennus Lapsiperheiden sosiaalityö Eritystason palvelut Tays: Neuropsykiatrian poliklinikka? Lastensuojelu

me-säätiö ja THL

NEET -Nuoret Julkisessa keskustelussa syrjäytyneeksi määritellään tyypillisesti ne nuoret, jotka ovat jääneet perusasteen koulutuksen varaan ja työelämän/muun aktiivisen toiminnan ulkopuolelle. Lapsuuden elinolosuhteet sekä vanhempien haavoittuva asema ovat merkittäviä riskitekijöitä lasten ja nuorten syrjäytymiskehitykselle ja syrjään jäämiselle aikuisuudessa. Perheen huono-osaisuus muodostaa noin kolminkertaisen riskin jäädä syrjään kolmekymppisenä. Tarvitaan sekä vaikuttavia nuorten palveluita että vanhempien arjen hallintaa helpottavia palveluita ja ennaltaehkäiseviä palveluita.

NEET -Nuoret Mitä kuuluu nuorille työn ja koulutuksen ulkopuolella (Nuorisobarometrin erillisnäyte) Nuori 2019 valtakunnalliset nuorisotyöpäivät Turku 28.3.2019 Anu Gretschel ja Sami Myllyniemi Millaisia etappeja/asemaa yhteiskunta nuorille tarjoaa? (Kyseessä on tutkijan tuntuma 35 syvähaastattelun perusteella: ei valmis). Haasteet, mitä yhteistä? : - Vähän kuulluksi tulemisen kokemuksia (kaikki) - Koulukiusatuksi tulemista (melkein kaikki), kokee vaikuttavan edelleen (melkein kaikki) - Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokemaa ei-arvostusta (kolmannes) - Tunne että yhteiskunta hoputtaa etenemään liian aikaisin - Mielenterveyden hoidon kohtaamattomuus tarpeiden kanssa - Kotiolojen puutteellisuus ja tuen puute myös ulkopuolelta - Nuoren kokema alempiarvoisuuden tunne (kokee ettei ansaitse apua)

NEET -Nuoret

NEET -Nuoret Yritän uida joen yli, mutten ehkä voi, koska virta on liian voimakas ja Yritän päästä joen yli, mutta pelkään etten voi, koska joki on liian syvä ylikahlattavaksi - Liikkeelle lähteminen pelottaa, olosuhde ja ympäristö haastaa, mitä tapahtuu jos? Yritän uida joen yli, mutta se on hankalaa, koska olen huono uimari - Osaanko, onko minulla kykyä ja taitoa? (J. Lähteenmaa, Nuorisotutkimus 4/2011)

NEET -Nuoret Miten madallamme ja helpotamme liikkeelle lähtemisen kynnystä ja Miten lisäämme uskallusta sekä taitoa ja kykyä lähteä liikkeelle, miten turvaamme perille pääsyä?: - Suuri osa hukassa olevista nuorista tiedetään ja tunnetaan edes jotenkin, esim.: koulupudokkaat oppilaitosten ilmoitukset, pitkää toimeentulotuella olevat KELA:n listat kuntien sosiaalityöhön, te-palvelut > henkilökohtaiset yhteydenotot nuoriin, kuuleminen, välittäminen, osallisuus - Alkuun tapaamiset nuoren omassa lähiympäristössä tai kotona, yhteistyö etsivän työn kanssa

NEET -Nuoret Miten madallamme ja helpotamme liikkeelle lähtemisen kynnystä ja Miten lisäämme uskallusta sekä taitoa ja kykyä lähteä liikkeelle, miten turvaamme perille pääsyä?: - Toimintaa joka huomioi: sosiaalisten tilanteiden pelon, vaikeuden toimia isoissa ryhmissä, kiusaamisen kokemukset, arkuuden jne. - Vetovoimaiset palvelut, kiinnostavat ja ajassa olevat työpajat: pelipajat, luonto ja eläimet, ilmaisu- ja taidepajat, sote ja terveys - hyvinvointi, somepaja

NEET -Nuoret Miten ja millä kanavilla viestimme palveluistamme?:

NEET -Nuoret Miten ja millä kanavilla viestimme palveluistamme?: - Kirje vai WhatsApp? - SOME: 93 prosenttia 10 29-vuotiaista nuorista käyttää päivittäin Somea ja internetiä: WhatsApp, YouTube, Facebook, Instagram, Spotify, Snapchat, Facebook Messenger, Skype, Twitter, Steam - Oikea viesti, oikea lähde ja oikea kanava! - Huonolla sosiaalisen median sisällöllä ei pärjää! Maine, vetovoima, puskaradio!

NEET -Nuoret Pitkän polut ja palveluiden sekä hankkeiden toimiva yhteistyö: olemassa olevien palveluiden yhteensovittaminen, tietojärjestelmät, julkinen ja 3. sektori, julkisen sektorin keskinäinen yhteistyö Etsivän työn ja työpajojen yhteistyö! Ohjaamojen rooli: kaupungit < > maaseutupaikkakunnat Hankkeet: raha, toiminta ja vaikutukset pirstaleina maailmalla, enemmän koordinaatiota ja suunnitelmallisuutta Nuoret vielä enemmän mukaan suunnitteluun ja toteutukseen: Esim. Tampereen Arki haltuun hanke, kampanja jossa nuoret saavat toteuttaa oman näkemyksensä mukaisen kampanjan joka vähentää palveluihin hakeutumisen kynnystä.

NEET -Nuoret

YHTEYSTIEDOT: paivi.raino@siltavalmennus.fi jari.rekola@siltavalmennus.fi eeva.sinisalo-juha@valo-valmennus.fi