1 Helsingin Hallinto-oikeudelle helsinki.hao@oikeus.fi Valitus Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksestä 2480/2014/PIR/2, annettu 22.7.2014 Valittaja: Diverssikauppa EP Ky (jäljempänä Kasvihuoneilmiö) Palomäentie 2, 09810 Nummi Asiamies ja prosessiosoite: Petter Kavonius Oikeustieteen tohtori lupalakimies Dosentti, yleinen oikeustiede, Helsingin yliopisto Puh: 040-757 0302 osoite: Rusthollinkatu 7 d 23, 08200 Lohja (PROSESSIOSOITE) petter.kavonius@lakiasiat.inet.fi www.kavonius.fi 1. Vaatimukset Asia tulee ensisijaisesti palauttaa Pirkanmaan ELY-keskuksen uudelleen käsiteltäväksi kuntien kuulemismenettelyn toteuttavaan päätöksentekoon, koska maantielain 52 :n edellyttämä opastealueen kuntien kuuleminen on laiminlyöty, vaikka kuntien kuuleminen ei ole ollut tarpeellisuusvaatimuksen käsittelemiseksi ilmeisen tarpeetonta. Valituksenalainen päätös tulee kumota ja poikkeuslupa myöntää, koska kaikki laissa säädetyt poikkeusluvan edellytykset täyttyvät eikä erityisiä syitä estää poikkeuslupa ole. Jotta valitus ei käy tarpeettomaksi täytäntöönpanon vuoksi, Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksen täytäntöönpano tulee kieltää siihen asti kunnes Helsingin Hallinto-oikeus antaa asiassa ratkaisunsa. Valtio on velvoitettava korvaamaan valittajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen. 2. Perustelut 2.1 Poikkeuslupamenettelyn varsinaisten edellytysten sivuuttaminen lupaharkinnassa ja harkinnanvaraisten kriteerien soveltaminen virheellisesti ehdottomina kieltoina Kyseessä on ollut Kasvihuoneilmiön poikkeuslupahakemus, jolla yritys on hakenut lupaa opastaa tiellä liikkujia yritykseensä tilanteessa, jossa liikennevirrat ovat muuttaneet moottoritielle kilometrin päähän yrityksestä. Aiemmin asiakasvirrat kulkivat yrityksen ohi kulkenutta entistä päätietä, jolle yritys näkyi. Opastuksellinen tarve on ollut ilmeinen juuri muuttuneiden liikennevirtojen vuoksi. Kasvihuoneilmiö on poikkeuslupanormistossa tarkoitettu matkailukohde. Lisäksi poikkeuslupahakemuksessa oli yksityiskohtaisesti selvitetty kohta kohdalta, miksi ja millä perusteilla kaikki maantielain 52 :n säätämät poikkeusluvan myöntökriteerit täyttyvät (opastus ei haittaa liikennettä, etäisyys tiestä ja muu
2 sijoittelu, status quo ja luottamuksensuoja ajankulumisen perusteella, opastuksellinen asiakastarve, yrityksen tarve, opasteiden välttämättömyys yrityksen elinehtona hajaasutusalueella jne.). Maantielaissa on säädetty pääsäännöksi, että mainosten sijoittelua teiden varsille tulee välttää. Pääsääntö ei kuitenkaan kiellä niitä kokonaan, kuten kielteisen päätöksen tehnyt Pirkanmaan ELY-keskus virheellisesti lakia on tulkinnut. Maantielain 52 :ssä sekä siihen liittyvässä valiokuntamietinnössä 21/2009 vp. 17.11.2009 on erikseen säädetty yksityiskohtaiset kriteerit ja laintulkintaohjeet poikkeuslupamenettelyä varten. Kun kaikki lupakriteerit täyttyvät, on siis tarkoitettu ja säädetty, että poikkeuslupa tulee myöntää. Erityisesti haja-asutusalueilla tulisi poikkeuslupaharkinnassa soveltaa valiokuntamietintöön kirjattua lievempää arviointitapaa ja ottaa intressipunninnassa huomioon mm. lähikuntien, yritysten elinkelpoisina säilyttämisen ja asiakkaiden opastamisen tarpeet. Koska Kasvihuoneilmiö on tehnyt poikkeuslupahakemuksen, asiassa on tullut soveltaa ainoastaan laissa säädettyjä 52 :n poikkeuslupakriteereitä, ei pääsääntöä. Valituksenalaisen päätöksen ratkaisevin virheellisyys koskeekin juuri virheellisen kriteeristön soveltamista lupaharkinnassa, mikä ilmenee lakiin nähden ylitiukasta päätöksen kirjoitustavasta ja lukuisista viittauksista pääsääntöön. Lupahakemusta käsiteltäessä Pirkanmaan ELY-keskus on tulkinnut lakia ikään kuin poikkeuslupakriteerit eivät tulisi sovellettaviksi koskaan (ks. myös jäljempänä esim. otsikko 2.6). Pirkanmaan ELYkeskuksen tulkinnan mukaan moottoriteillä olisi ainoastaan olemassa pääsääntö ja siihen perustuen kategorinen opastuskielto, vaikka näin tiukkaa kategorista kieltoa ei ole laissa säädetty. Viranomaistulkinta ei voi ohittaa lain sanamuotoa eikä lainsäätäjän selkeitä laintulkintaohjeita ( liitteenä oleva valiokuntamietintö), jotka oikeuslähteinä on asetettava viranomaisten omien mielipiteiden ja niihin nojaavan vallankäytön edelle. Viranomaisen tulkinnalla ei voi muuttaa lain sisältöä sen sanamuotoa tiukemmaksi vastoin muita selkeitä oikeuslähteitä, kuten Pirkanmaan ELY-keskuksen kielteisessä päätöksessä on virheellisesti tehty. Päätöksessä on siis tosiasiassa sovellettu pääsääntöä, vaikka poikkeuslupahakemusta koskevassa asiassa olisi kohta kohdalta tullut arvioida ja todentaa, millä perusteilla 52 :ään säädetyt yksityiskohtaiset poikkeamakriteerit täyttyvät. Poikkeuslupaharkinnassa ei tule käyttää pääsäännön argumentointia, vaan pelkästään poikkeuslupaharkintaan liittyviä, laissa ja sen esitöissä (liitteenä oleva valiokuntamietintö) olevia poikkeuslupamenettelyn kriteereitä. Lakiin nähden ylitiukkaa tulkintaa osoittavat myös kaikki ne valituksen alaisen päätöksen tekstikohdat, joissa viitataan lain ja viranomaisten ohjeiden tekstin rajauksiin niiden konditionaalista sanamuotoa tiukempina. Esimerkiksi päätöksen sivulla 2 todetaan Esteettiset ja turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen tienvarsimainontaa pitäisi välttää kansainvälisillä pääteillä. Lisäksi sivulla viitataan suosituksiin (jotka eivät myöskään ole kategorisia kieltoja). Missään päätöksessä viitatussa tekstikohdassa ei siis väitetä, että haja-asutusalueilla moottoritieopasteet olisivat kategorisesti kiellettyjä Suomessa tai muuallakaan EU:ssa. Lisäksi EU-normeissakin kielteisyys liittyy käytännössä turvallisuusnäkökohtiin eikä Kasvihuoneilmiön opastus ole vaarantanut turvallisuutta missään vaiheessa millään tavalla, kun se lähes 5 vuoden ajan moottoritien varressa on ollut. Pirkanmaan ELY-keskuksen kielteisessä päätöksessä viitataan EU-suosituksiin, ohjeisiin ja sopimuksiin, joissa ainoastaan todetaan juuri se pääsääntö, josta poikkeuslupahakemuksessa ei siis ole edes kyse. Poikkeuslupapäätöksessä viitataan silti näihinkin (vain pääsääntöä koskeviin ja silloinkin ei-kategorisiin) tulkintaohjeisiin
3 sanamuodon vastaisesti väittämällä näiden ohjeiden kategorisesti kieltävän poikkeuslupien myöntämisen. Lupaharkintaa, jota ei asiallisesti ottaen ole lainkaan tehty, tulee a.) joko suorittaa uudelleen oikein laintulkinta- ja menettelytavoin tai b.) hallinto-oikeuden tulee kumota kielteinen päätös ja myöntää päätöksellään lupa, koska: Poikkeuslupaa koskevassa päätöksessä on sovellettu virheellisesti pääsääntöä, vaikka olisi tullut ainoastaan harkita kaikkia niitä erityisiä perusteita, joita poikkeuslupakriteeristöksi on 52 :ssä, liikenneviraston poikkeuslupamenettelyohjeessa 15/2010 ja lain esitöissä ( mm. valiokuntamietintö) esitetty. 1) Päätöksessä ei oteta tosiasiassa mitään kantaa maantielain 52 :ssä säädettyihin kriteereihin eikä päätöksessä ole toteutettu (vaikka päätöksen sivulla 2 väitetäänkin) tarpeellisuusharkintaa, jossa sovitetaan yhteen maantielaissa tienpidolle asetetut vaatimukset sekä tienkäyttäjien ja paikallisten yritysten tarpeet. Suoritetuksi väitetty tarpeellisuusharkinta on tosiasiassa ollut vain yksipuolista tieviranomaisen intressien huomioimista, koska tiekäyttäjien ilmaisemaa opastuksen tarvetta ( yli 22 tuhannen allekirjoittama kansalaisadressi, mukana silloinen pääministeri Matti Vanhanen ) eikä paikallisen yrityksen tarvetta ole lupapäätöksessä lainkaan huomioitu. Pirkanmaan ELY-keskus on laiminlyönyt hankkia laissa vaadittavat kuntien lausunnot, joita ilman laissa säädettyjä poikkeamamahdollisuuksia ja tai muitakaan maantielain 52 :ssä säädettyjä tarpeellisuuskriteereitä ei ole voitu arvioida luotettavasti lainkaan. Päätöksessä olisi tullut osoittaa selkeät perustelut tälle lain kirjaimen ja lainsäätäjän tarkoitusten vastaiselle laiminlyönnille. 2) Viranomaisen harkintavaltaan ei kuulu tehdä päätöstä, josta aiheutuu hajaasutusalueen yritystoiminnalle ja yksittäiselle yrittäjälle olennaista haittaa (johtaen yritystoiminnan loppumiseen) estämällä opastaminen kohteeseen. Kun kaikki maantielain 52 :n, liikenneviraston poikkeuslupamenettelyohjeen 15/2010 sekä lainsäätäjän tulkintaohjeiden (valiokuntamietintö) määrittelemät lupakriteerit Kasvihuoneilmiön asiassa täyttyvät, poikkeuslupa-päätöksen olisi saanut tehdä kielteisenä haja-asutusalueilla ainoastaan, jos opastus tosiasiallisesti vaarantaisi liikenneturvallisuutta. Liikenneturvallisuuden vaarantamiseen liittyvää perustelua mainosten kieltämiselle ei olisi saanut soveltaa lupaharkinnassa, koska Pirkanmaan ELY-keskus ei yksilöi päätöksessään ainuttakaan onnettomuutta tai edes läheltä piti tilannetta tai muutakaan faktaa, jonka perusteella turvallisuuden voitaisiin osoittaa tosiasiallisesti vaarantuneen tai vaarantuvan juuri Kasvihuoneen opasteen vuoksi. 2.2 ELY-keskuksen totuudenvastainen väite lainrikkomisen tahallisuudesta ja ajankulumista koskevat faktat Vuosia jatkunut tieviranomaisen puuttumattomuus on tosiasia, jonka voidaan katsoa olevan tosiasiallinen hyväksyntä sille, että opasteet saavat olla paikoillaan, ja että niiden sijoittelu täyttää 52 :n säätämät edellytykset de facto. Kasvihuoneilmiön mainostaulut ovat olleet moottoritien varressa jo pian 5 vuotta viranomaisen vähintään hiljaisella eli konkludenttisella suostumuksella. Valittajan 9.6.2014 jättämässä poikkeuslupahakemuksessa on vedottu yhtenä keskeisenä perusteluna ajan kulumista koskevaan faktaan ja siihen, että tällaisissa tilanteissa oikeuskäytännössä on vahvistettu hakijan saavan nk. luottamuksensuojaa viranomaisten päätöksen muutoksia vastaan.
4 Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksessä on väitetty, että hakija ei saisi lainkaan luottamuksensuojaa hyväkseen siksi, että hakijayritys ja yrittäjä Elisa Palonen olisivat Pirkanmaan ELY-keskuksen kannan mukaan tahallaan rikkoneet lakia tai jotain viranomaisohjetta tai lupakriteereitä. Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksessä esitetty väite on väärä ja totuudenvastainen. Oikeat tiedot luottamuksensuojaperiaatteen soveltamisen kannalta ovat: Opasteita ei ole lisätty sijoituspaikkoihinsa viranomaisilta salaa. Lupaviranomainen on siis ollut jo alusta lukien eli valituksenalaisten moottoritieopasteiden osalta jo 5 vuoden ajan (joulukuusta 2009 lukien) tietoinen opasteiden olemassaolosta niihin puuttumatta. Todisteena tästä valittaja esittää Salon Seudun Sanomien 18.12.2009 julkaiseman uutisen: Kasvihuoneilmiö pysytti omat mainokset moottoritien tuntumaan. Toimittaja Hia Sjöblomin kirjoittamassa artikkelissa kerrotaan ainakin Tiehallinnon liikenteenohjauksen asiantuntija Tuomas Östermannin olleen tietoinen juuri pystytetyistä mainoksista. Samassa artikkelissa mainitaan silloisen Tiehallinnon pääjohtaja Jukka Hirvelä, joka lähes täydellä varmuudella on samalla kertaa myös saanut tiedon pystytetyistä mainoksista. Lain mukaan luottamuksensuojaperiaate toimii nimenomaan tällaisissa tilanteissa ja syntyy juuri ajan kulumisen perusteella. Kun lupaviranomainen on näin kauan sallinut opastuksen, on syntynyt nk. status quo. Yrityksellä ja yrittäjällä on oikeus luottaa viranomaisen antaneen sille vähintään hiljaisen hyväksynnän, kun valituksenalaiseen mainostamiseen moottoritiellä ei ole puututtu 5 vuoteen. Yritykselle ei ole lähetetty ELY-keskuksesta 5 vuoteen sitä poistokehotusta, jonka yrittäjä sai täysin yllättäen vasta hiljattain. Tällaisissa status quotilanteissa hiljainen hyväksyntä, viranomaisen passiivisuus ja tosiasiallinen vuosien salliminen estää viranomaista enää mielivaltaisesti puuttumasta tähän vallitsevaan tilanteeseen takautuvasti kantaansa muuttamalla; näin varsinkin kun Tiehallinnon johdon voidaan katsoa tietäneen asiantilan jo vuosien ajan. Liikenneministeri Vehviläinen joutui jo syksyllä 2009 keskeyttämään Tiehallinnon mainosten poistokampanjan (ks. liitteenä olevat HS:n artikkelit), koska silloisen tieviranomaisen omaksuma linja ei vastannut lainsäätäjän tarkoitusta. Lainsäädännön tarkoituksena ei ole haja-asutusalueiden elinkelpoisten yritysten toiminnan estäminen ja lakkauttaminen, kuten liitteenä olevassa valiokuntamietinnössä selvästi ilmaistaan. Myös poikkeuslupakriteerit sisältävät tätä intressipunnintaa eikä lupaviranomainen missään vaiheessa ole myöskään todentanut 22.7.14 päätöksessään väitettyä liikenneturvallisuuden vaarantumista. Em. faktojen perusteella hakija ei ole tahallaan rikkonut lakia 5 vuotta, kuten Pirkanmaan ELY-keskus päätöksessään antaa ymmärtää. Tieviranomainen ( silloinen Tiehallinto, nykyinen ELY-keskus) on päinvastoin omalla toiminnallaan antanut valittajalle aiheen ymmärtää, että lakeja on noudatettu salliessaan itse vähintään konkludenttisesti jo lähes 5 vuoden ajan mainostamisen, jota se vasta nyt vuonna 2014 ryhtyy aivan väittämäänkin laittomaksi. Pirkanmaan ELY-keskus on päätöksessään evännyt yrittäjältä ja yritykseltä jopa oikeuden saada luottamuksensuojaperiaatetta sovellettavaksi asiassaan väittämällä 5 vuoden
5 viiveellä tekemässään kielteisessä lupapäätöksessään yrityksen ja yrittäjän rikkoneen lakia ja lupaehtoja tahallaan. Mistä ihmeestä yrittäjä Elisa Palonen tai hänen yrityksensä olisivat voineet tietää tai ymmärtää opasteita laittomiksi, kun sama lupaviranomainen on lähes 5 vuoden ajan ne sallinut ja salliminen jatkui erityisesti sen jälkeen, kun liikenneministeri ojensi lupaviranomaista korjaamaan viranomaistulkintaa juuri siksi, että viranomaistulkinta (eikä Palosen toiminta) oli ristiriidassa lainsäädännön tarkoituksen kanssa? Lain rikkomista ei voi tapahtua eikä se mitenkään voi näissä oloissa edes teoriassa olla tahallista, kun Palosella ja hänen yrityksellään on juuri ajankulumisen ja liikenneministerin kannanoton perusteella ollut täysi oikeus luottaa siihen, että mainokset ovat sopusoinnussa lainsäädännön ja lainsäätäjän tarkoitusten kanssa. 2.3 Status quo ja oikeus saada luottamuksensuoja ajan kulumisen perusteella Valituksenalaisessa päätöksessä oikeus luottamuksensuojaan on virheellisesti evätty. Koska Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksen väite tahallisesta lainrikkomisesta on totuudenvastainen, luottamuksensuojaperiaatetta tulee soveltaa. Asiassa EI siis ole kyse siitä, että valittaja olisi 5 vuotta rikkonut lakia ja viranomaisen kieltoja ja kehotuksia. Kyse on sen sijaan siitä, että yrittäjä toimi hyvässä uskossa luottaen aivan perustellusti siihen, että 1) Viranomainen oli korjaamassa virheellistä ylitiukkaa tulkintaansa liikenneministeriön erittäin selvän kannanoton ja perustetutun työryhmän asettamisen johdosta. 2) Lupaviranomainen oli hyväksynyt opastuksen sallimalla tietoisesti sen jatkamisen vuosia ja sallimisessaan (opasteen salliminen 5 vuotta moottoritiellä) tosiasiassa soveltanut liikenne- ja viestintävaliokuntamietinnön (21/2009 vp 17.11.2009) kohtaa (hakemuksen liite sivu 1): " säännöstä ei tulisi soveltaa siten, että kielto koskisi harvaan asutuilla seuduilla sellaista mainontaa, joka selkeästi ei ole tosiasiassa liikenneturvallisuutta haittaavaa." 3) Salliminen perustuu juuri siihen, että opasteet eivät vaarantaneet tieliikennettä, olivat sijoittelun (etäisyys tiestä) perusteella lainsäädännön mukaiset, olivat vahvaan asiakastarpeeseen perustuvia (22.600 asiakkaan, ml. ent. pääministeri Vanhasen, allekirjoittama adressi opastuksen puolesta) ja olivat elinehto yrityksen toiminnan jatkamiselle (ilman opastusta yritystoiminta lakkaisi kannattamattomana). Mikään yrittäjän ja yrityksen toiminnassa ei osoita lainrikkomistahtoa. Päinvastoin yrittäjä on tarkoin selvittänyt lupakriteeristön. Luottamuksensuojaperiaate perustuu vahvasti perustuslain 2 :n 3 momentin mielivallan kieltoon ja on vahva, vakiintunut hallinnollinen oikeusperiaate. Se perustuu nimenomaan ajankulumiseen ja hakijalla on ollut oikeus sen soveltamiseen yhdenvertaisesti asiassaan oikeuskäytäntöön verrattuna. Uudenmaan ELY-keskus on 7.5.2014 päivättyä mainosten poistokehotusta tehdessään väittänyt syyksi näin pitkään jatkuneelle puuttumattomuudelleen resurssipulaa, joka nyttemmin on korjautunut (puhelinkeskustelu viikolla 24 / 2014 Elisa Palonen, Uudenmaan ELYN aluevastaava Krista Kumanto-Kooni). Se, että puuttumattomuus johtuisi resurssipulasta, ei poista status quo-suojaa ja luottamuksensuojaperiaatetta, jonka
6 soveltamiseen Palosella ja hänen yrityksellään on perustuslaillinen oikeus. Mielivallan kielto tarkoittaa, että viranomaiskanta ei voi takautuvasti muuttua näin pitkällä viiveellä eikä viranomaistulkinnan takautuva muutos voi edes sinänsä perustua resurssipulaan. Laki on tarkoitettu olemaan voimassa siten kuin se on säädetty. Se ei ole voimassa yrittäjiin ja yrityksiin nähden sen mukaan, miten viranomaisen resurssointi onnistuu tai on onnistumatta. 2.4 Pirkanmaan ELY-keskuksen velvollisuus esittää selvitystä väitetystä liikenteen tosiasiallisesta vaarantumisesta (todistustaakka lupaviranomaisella) ja hajaasutusalueita koskeva lievempi lupaharkinnan kriteeristö ( käänteinen pääsääntö ) Liikenne- ja viestintävaliokuntamietinnön (21/2009 vp 17.11.2009) ydinkohdat on esitetty jo hakemuksessa ja niihin viitataan sellaisinaan. Mietinnön mukaan (hakemuksen liite sivu 1): " säännöstä ei tulisi soveltaa siten, että kielto koskisi harvaan asutuilla seuduilla sellaista mainontaa, joka selkeästi ei ole tosiasiassa liikenneturvallisuutta haittaavaa." Kun mietintö on kirjoitettu tähän muotoon, se tarkoittaa viranomaiselle asetettua todistustaakkaa siitä, että Kasvihuoneilmiön mainokset ovat jollakin empiirisellä tai muulla indikaattorilla todettavissa tosiasiassa ja selkeästi liikenneturvallisuutta haittaaviksi. Mitään todennettua ei Pirkanmaan ELY-keskuksen päätökseen liity eikä ole lähes viideltä vuodelta osoitettavissa. Sitova oikeuslähde on siis jopa erityisesti ja nimenomaisesti velvoittanut lakia sovellettaessa haja-asutusalueille lupaharkintaan lievemmät arviointikriteerit. Mietinnön mukaan haja-asutusalueilla pääsääntö on tosiasiassa kirjoitettu päinvastoin kuin muualla: Mietinnön mukaan lupa tulisi päinvastoin aina pääsääntöisesti myöntää, jos ei ole osoitettu selkeää ja tosiasiallista liikenneturvallisuuden vaarantumista. Tähän tosiasiallisuuden ja selkeän vaarantumisen arvioimiseen EI siis riitä pelkkä lupaviranomaisen väite. Kun mainostuslupa evätään, aiheuttaa se yritykselle ratkaisevan toimintaedellytyksen lakkaamisen. Lupaviranomainen on suhtautunut välinpitämättömästi siihen tosiasiaan, että se sattumanvaraisesti 5 vuoden päästä yllätyksenä esittämillään kyltinpoistovaatimuksillaan ja tosiasioihin perustumattomalla kielteisellä lupapäätöksellään aiheuttaa Kasvihuoneilmiön toiminnan ja 10 työpaikan vaarantumisen ilman mitään hyväksyttävää syytä. Juuri tällaisen virheellisen seurauksen estämiseksi erittäin selvä mietintöteksti on laadittu. On käsittämätöntä, että Pirkanmaan ELY-keskus tässä Suomen erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa pyrkii tuhoamaan ne loputkin elinkelpoiset yritykset, joita hajaasutusalueilla vaikeissa olosuhteissa vielä sinnittelee. Kielteistä lupapäätöstä ei siis ole saanut lainkaan tehdä siten, että lupaviranomaisen päätöksessä ei tosiasioihin nojaten lainkaan yksilöidä minkäänlaista tosiasiallista vaaraa eikä yhtään faktaa. On vain Pirkanmaan ELY-keskukseen päätökseen sisällytetty kahden päätöksentekijän väite turvallisuuden vaarantumisesta, joka ei perustu yhtään mihinkään. Samaan aikaan ainut fakta on se, että samainen ELY-keskus on itse lähes 5 vuotta sallinut opasteet, joita se vasta nyt vuonna 2014 kielteisessä päätöksessään keksi ryhtyä väittämään muka vaarallisiksi. Oleellista on se, että 1) Lupamenettelyä koskeva lainsäädäntö edellyttää haja-asutusalueilla, että päätös tuli tehdä kielteisenä ainoastaan, jos lupaviranomainen pystyi osoittamaan kielteisen päätöksen syyksi haitan ja vaaran olevan tosiasiassa ja selkeä. Tämä lainsäätäjän tarkoitus on nimenomaan kirjattu mietintöön juuri siksi, että se on näin tarkoitettu sovellettavaksi.
7 2) Kaksi ELY-keskuksen lupaviranomaista ylitti harkintavaltansa ryhtymällä ilman minkäänlaista todistelua vuosikausien viiveellä väittämään vaarallisiksi ja haitallisiksi opasteita, jotka ovat olleet paikallaan lähes 5 vuotta minkään vaarantumatta ja saman lupaviranomaisen oltua itsekin kaikki nämä vuodet täysin tietoinen näistä opasteista. He eivät lainkaan soveltaneet tai ole todentaneet tosiasiallista ja selkeää haittaa ja vaaraa. 3) Jos lupaviranomainen nyt 22.7.2014 siis väittää kielteisen lupapäätöksen tekemällä, että Kasvihuoneilmiön opasteet aiheuttavat todellista ja selkeää haittaa ja vaaraa, ELY-keskus siis samalla itseään vastaan toteaa itse sallineensa viiden vuoden ajan kaikki nämä vakavat vaarat ja haitat! Selkeä ja tosiasiallisen haitan ja vaaran salliminen liikenneturvallisuudelle 5 vuotta ylittäisi kuitenkin selvästi viranomaisen harkintavallan. 4) Lisäksi virheellinen kielteinen päätös (kaiken opastuksen kieltäminen) johtaa siihen, että liikenneturvallisuus heikkenee, kun kymmenettuhannet autot harhailevat etsiessään Kasvihuoneilmiötä. Haitta maksimoituu, koska opasteet ovat olleet paikallaan 5 vuotta. Lisäksi, jos ne yhtäkkiä poistettaisiin, myös monet olemassa olevat asiakkaat luulevat yrityksen toiminnan loppuneen ja potentiaaliset uudet asiakkaat eivät edes saa tietää yrityksen olemassaolosta. Haittaa yritykselle ja sen työntekijöille aiheutuu yritystoiminnan loppumisesta, mikä on kielteisen päätöksen suora seuraus. 2.5 Tosiasiallinen liikenteen vaarantumattomuus faktojen valossa ja sijoitteluvaatimusten täyttyminen Haja-asutusalueilla on tarkoitettu noudatettavaksi lupaharkinnassa pääsääntönä, että matkailullisesti ja opastuksellisesti merkittävän kohteen tienvarsimainokset tulisi sallia, ellei se aiheuta selkeää ja tosiasiallista haittaa. Olennaista valittajan asiassa on (ei vaaranna turvallisuutta kriteerin kannalta) se, että 1) Mainokset ovat olleet paikallaan vuosikausia minkään tosiasiallisesti vaarantumatta. 2) Tieviranomainen on ollut täysin tietoinen mainosten olemassaolosta, mutta antanut niiden olla rauhassa paikoillaan moottoritien varressa jo pian 5 vuoden ajan. Miksi ELYkeskus olisi siis halunnut tai saanut vaarantaa liikenneturvallisuutta näin kauan? 3) Mitään haittaa 5 vuoden aikana ei ole osoitettu eikä osoitettavissa. 4) Mainokset on sijoitettu maisemaan kaikkien normien mukaisesti, minkä yksityiskohdat ilmenevät valittajan poikkeuslupahakemuksessa 9.6.2014 Esim. Lohjan ABC:n ja Suomusjärven Teboilin pitkät väritornit ja muut opasteet näkyvät pitkälle moottoritiellä ja niille opastetaan kaikkine oheisliikkeineen. Miksi värikkäämmät ja isommat opasteet olisivat ei-haitallisia ja pienyrityksen pienemmät yhden yrityksen opasteet haitallisia? 2.6 Päätöksenteosta puuttuvat laissa edellytetyt kuntien lausumat, joiden avulla opastuksen tarpeellisuutta, liikenteen vaarantamattomuutta, yritystoiminnan tarpeita ja muita kriteereitä olisi tullut arvioida Vakava sekä sisällöllinen että muodollinen virhe lupaharkinnassa on ollut se, ettei maantielaissa säädettyä lausuntoa ole pyydetty Lohjan ja Salon kunnilta. Kuntien lausuntojen avulla arvioidaan keskeisiä lupakriteereitä, kuten asiakkaiden tarvetta, opastuksen merkitystä yrityksen toimintaedellytyksille, opastuksen tarvetta alueen asukkaille ja tiellä liikkujille, yrityksen merkitystä alueelle ja haja-asutusalueen
8 yritystoiminnan yleisiä toimintaedellytyksiä sekä opastetun kohteen merkitystä matkailulle (kyse matkailullisesti merkittävästä kohteesta). Kuntien lausuntojen ratkaiseva merkitys ja tarpeellisuus ilmenee toistuvasti mm. Liikenneviraston poikkeuslupamenettelyohjeen sivuilta 7 (läheisyysperiaate), 13 (mm. mainoksen merkitys kunnassa tapahtuvalle yritystoiminnalle), 14 (kuva 7., jossa esitettyä poikkeuslupaprosessia kuntakuulemisineen ei valittajan tapauksessa ole noudatettu) 15 ( tarpeellisuusharkinta paikallinen tilanne huomioimalla), 16 ( kokonaisharkinta, läheisyysperiaate), Liite 1 / 2(3) (kuntien lausuntojen suuri merkitys työryhmän muistion saatekirjeessä) Kuntien lausunnon saa jättää pyytämättä vain, jos se on ilmeisen tarpeetonta. Lausunto olisi tullut pyytää, koska mitään tässä valituksessa luetteloiduista poikkeuslupaharkinnan kriteereistä ei voida asianmukaisesti arvioida, läheisyysperiaatteen huomioivaa tarpeellisuus- ja kokonaisharkintaa ei voida suorittaa, kun mainosten sijaintikuntien kannanotot jätetään kokonaan pyytämättä ja selvittämättä. Kuntien kannan julkitulon estäminen loukkaa myös yhdenvertaisuutta. Lupaharkinta on haja-asutusalueilla Pirkanmaan ELY-keskuksella ja asemakaava-alueella kunnilla. Kunnan toimiessa luvan ratkaisijana, kunnan kannanotto on aina olemassa ja päätöksen läheisyysperiaate täyttyy. Kun laki on sama, poikkeusluvan hakijoiden asema ei voi riippua mielivaltaisesti siitä, kumpi viranomainen asian ratkaisee. Kuntasektorin kannanotto ei ole ollut ilmeisen tarpeetonta silläkään perusteella, että valituksen liitteenä oleva Lohjan ympäristölautakunnan puheenjohtajan sähköposti osoittaa ainakin hänen olevan valmis puoltamaan mainosten ja opasteiden säilyttämistä. Yrityksen toimialueen kunnissa on lisäksi valmisteilla puolen vuoden päästä toteutettavaksi aiottu hanke, jossa selvitetään positiivisia toimia juuri haja-asutusalueen yritysten toimintaedellytysten tukemiseksi. Tätä hanketta odotellessa juuri ennen sen alkamista Pirkanmaan ELY-keskus vaarantaa kielteisillä lupapäätöksillään jo etukäteen yritystoimintaa, jota tulisi tukea. Kovin tarkoituksenmukainen ei ole Lohjan hanke Pirkanmaan ELY-keskuksen linjaukseen nähden 2.7 Pirkanmaan ELY-keskuksen velvollisuus ottaa huomioon tienkäyttäjät, opastustarve ja matkailullinen tarve Hakemukseen on sisältynyt tieto adressista, joka sisältää 22.600 asiakkaan ja entisen pääministerin nimenomaisen kannanoton opastuksen tarpeesta. Koko adressi toimitetaan valituksen liitteenä ja todisteena. Pirkanmaan ELY-keskus toteaa ensin itse päätöksensä sivulla 2, että maantielain 52 :n mukaan lupaharkinnassa tulee erityisesti ottaa huomioon tienkäyttäjien opastustarve, mutta juuri tämän sama viranomainen päätöksessään jättää ottamatta huomioon. Vaikka opastustarve on 22.600 kansalaisadressin allekirjoittaneen nimenomaisesti ilmaisema unohtamatta silloista pääministeri Vanhasta -, Pirkanmaan ELY-keskuksen kaksi virkamiestä mitätöi tämän luotettavan ja pätevän selvityksen opastustarpeesta tekemällä päätöksen, jossa tätä todentavaa aineistoa tai muutakaan selvitystä ei edes mainita. Lisäksi samaan aikaan päätöksessä estettiin myös kunnalta selvitys. Kasvihuoneilmiön merkitys matkailukohteena ja elämyksenä / elämyksellisenä kokemuksena käy ilmi liitteenä olevasta julkisen ja sosiaalisen median materiaalista. Poikkeusluvan matkailulliset myöntökriteerit siis täyttyvät. Asiakkaat eivät löydä yritykseen ilman opastusta eikä yritys ilman asiakkaita ole elinkelpoinen. Yrityksen loppumisen myötä loppuvat kaikkien yrityksen 10 työntekijän työt. Tämä on itsestään selvää kaikille muille paitsi kielteisen päätöksen tehneille ELY-
9 keskuksen kahdelle virkamiehelle, jotka väittävät toteuttaneensa tarpeellisuusharkintaa. Harkinta ei näy missään päätöksen kohdassa. Vaikka opastustarve on ilmeinen, tämä todellinen tarve yksinkertaisesti katoaa, kun Tampereella tarpeellisuusharkintaa tekee lupaviranomainen, joka ei hanki selvityksiä 52 :n edellyttämästä lupaharkinnan kriteereistä ja jättää huomioimatta hakijan liiteaineistoon kootun kattavan selvityksen, josta tienkäyttäjien matkailulliset ja muutkin opastustarpeet ovat empiirisesti todennettavissa. 2.8 Muun opastuksen puuttuminen verrattuna ilmeiseen asiakastarpeeseen Liikenneministeriön poikkeuslupamenettelyohjeen sivulla 3 todetaan: tienvarsimainos voi olla tarpeellinen, jos kohteelle ei ole saatavissa --- opastusmerkkejä ja mainostettava kohde arvioidaan tienkäyttäjien kannalta tarpeelliseksi---. Kohteelle ei ole muita opastusmerkkejä, kohde ei näy moottoriteille, asiakkaat eivät löydä sinne ilman opasteita, tienkäyttö on siirtynyt aiemmalta tieltä moottoritielle (eli opastus vain vanhalla tiellä ei ole riittävä asiakasvirtojen siirtymisen vuoksi) ja opastus on em. perustein tienkäyttäjille tarpeellinen. 22.600 asiakkaan kannanotto on valtava määrä tienkäyttäjiä. Jos edes 22.600 tienkäyttäjän erityisesti ilmaisema tarve ei ole riittävä osoitus tienkäyttäjien tarpeesta, mikä sitten on? Poikkeuslupakriteeristöä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi siten, että kriteerit eivät voisi toteutua koskaan millään näytöllä, kuten valituksenalaisessa päätöksessä on tehty. 2.9 Yhdenvertaisuudesta Pirkanmaan ELY-keskus väittää harjoittavansa yrityksiin nähden tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua, kun se päätöksillään kokonaan tosiasiassa poistaa maantielain 52 :n sisällön eikä suorita poikkeuslupaharkintaa käytännössä lainkaan. Päätösperustelu on lain sanamuodon vastainen: Maantielain 52 säätää, että poikkeuslupamenettelyssä tulee toteuttaa tapauskohtaista tarveharkintaa. Harkinta perustuu siis Kasvihuoneilmiötä koskevan poikkeusluvan osalta tietenkin Kasvihuoneilmiön opastus- ja asiakastarpeisiin ja opasteiden tapauskohtaiseen sijaintiin, jollaista sijaintia ja olosuhdetekijöitä (asiakaskuntaa ym.) ei ole millään muulla yrityksellä Suomessa. Kun maantielain 52 :n mukaan siis tulee soveltaa tapauskohtaista harkintaa kunkin yrityksen uniikkien olosuhdetekijöiden perusteella, Pirkanmaan ELY-keskus soveltaa yhdenvertaisuutta ja väittää yhdenvertaisuudeksi sitä, että kenellekään ei myönnetä poikkeuslupaa! ELY-keskus siis soveltaa kategorista kielteisyyttä yhdenvertaisuutena, vaikka kielteisen pääsäännön soveltaminen poikkeuslupa-asiassa ei ole sallittua lainkaan, ja vaikka lupien ehdoton kategorinen epääminen kaikilta hakijoilta yhdenvertaisuuteen vedoten ei lainkaan ole se menettely, jota lain sanamuodon ja valiokuntamietinnön asettamien tulkintaohjeiden mukaan tulisi poikkeuslupaharkintana toteuttaa. Päätöksessä myös totuudenvastaisesti väitetään, että kukaan ei heidän mukaansa käytännössä saisi mainoksia moottoriteille asemakaava-alueen ulkopuolella. Tosiasia on se, että koko moottoritien kannalta eriarvoistuminen on ilmeistä: asemakaava-alueen sisällä asioista päättävät kunnat, josta syystä esim. saman E18 tien Kaarinan liittymässä on ollut jo usean vuoden ajan suuri mainoksia vilkuttava värillinen LED-taulu, joka suorastaan sokaisee ajajaa pimeällä. Myös ABC-ketju ja muut suuret ketjut saavat vapaasti ja näyttävästi mainostaa kaikenlaisia omia ja oheisyritysten palveluita juuri moottoritiellä. Se, että opastus myönnetään yksittäisen yrityksen (Kasvihuoneilmiö) erityisten olosuhteiden ja vain tähän yritykseen liittyvien perustelujen perusteella Kasvihuoneilmiölle, ei loukkaa minkään muun yrityksen oikeuksia eikä yhdenvertaisuutta. 2.10 Kielteisen päätöksen aiheuttamat haitat intressipunninnassa ja yhteenveto
10 Päätöksentekijät ovat hakemuksen tekstin perusteella tienneet ja ymmärtäneet, että mainokset ovat Palosen yritykselle elinehto ja että niiden poistaminen aiheuttaa haittaa Kasvihuoneilmiölle ja sen yrittäjälle Elisa Paloselle sekä yrityksen työntekijöille. Kaikki maantielain 52 :n mukaiset poikkeusluvan myöntöehdot täyttyvät Kasvihuoneilmiön hakemuksen perusteella. Lainsäädäntö asettaa velvollisuudeksi toteuttaa intressipunnintaa, joka myös nimenomaisesti edellä siteeratussa valiokuntamietinnössä todetaan. Mikään todellinen liikenteelle aiheutuva vaara ei uhkaa eikä ole uhannut Kasvihuoneilmiön opastekylttien vuoksi ketään moottoritien varressa 5 vuoteen. Haja-asutusalueella opastus olisi tuoreessakin tapauksessa (jos opaste olisi asetettu vasta nyt 2014) tullut estää vain siinä tapauksessa, että se tosiasiassa aiheuttaisi selkeästi haittaa liikenneturvallisuudelle. Opastuksen takautuvan poistamismääräyksen asettaminen 5 vuoden viiveellä loukkaa hakijan oikeutta saada suojaa mielivaltaisilta ja takautuvilta viranomaispäätöksiltä (luottamuksensuojaperiaate ja PL 2 3 mom. mielivallan kielto). Haittaa ei siis päätöksessä väitetyllä tavalla aiheudu mainoksista lainkaan tienkäytölle ja liikenteelle. Haittaa aiheutuu ainoastaan Paloselle ja hänen yritykselleen siitä, että lupaehdot selvästi täyttäneitä opasteita yritetään poistaa sitovista oikeuslähteistä ilmenevän nimenomaisen kiellon vastaisesti ja vielä kaiken lisäksi takautuvasti monien vuosien viiveellä. Kunnioittavasti Lohjalla 19.8.2014 Petter Kavonius Petter Kavonius OTT, lupalakimies Diverssikauppa EP Ky (Kasvihuoneilmiö) asiamiehenä