TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI



Samankaltaiset tiedostot
Energian tuotanto ja käyttö

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Lähienergialiiton kevätkokous

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA


EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

Matalaenergiarakentaminen

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

Energia-ja Huoltotalo Järvi

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Millä Tampere lämpiää?

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Täyskäännös kotimaiseen

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

ENERGIATEHOKKUUS ATT 1

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi Energiakolmio Oy / / Marko Lirkki

Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

PSR Helsinki. Vesa Salminen Warma-Uunit Oy

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry,

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari Tapio Jalo

KUIVAN LAATUHAKKEEN

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo


Iltapäivän teeman rajaus

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Gasum Petri Nikkanen 1

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Oma energiantuotanto vähentää ostosähkön tarvetta

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Keski-Suomen energiatase 2016

Asiakkaalle tuotettu arvo

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Pelletti Euroopan energialähteenä

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät Petteri Korpioja. Start presentation

Transkriptio:

ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE ENERGIAOPAS Elokuu 2007 Kuluttajilla on tärkeä rooli energiantuotannon tulevassa kehittymisessä. ENERGIATEHOKAS KOTI Matalaenergiarakentaminen ei nosta rakennuskustannuksia, mutta alentaa lämmityskustannuksia. MAAKAASU OMAKOTIASUMISESSA Markku Pelkkikankaan valintaan vaikutti mm. vähäiset huoltotyöt ja ympäristönsuojelu. PELLETILLÄ PELITTÄÄ Pelletin käyttäjä hyötyy taloudellisesti sekä hidastaa omalta osaltaan ilmaston lämpenemistä. ENERGIANEUVOJA TARJOLLA Sähkönhinnan nousu ja kehittynyt tekniikka ovat perusta energia-alan asiantuntijapalvelujen kysynnälle. TAVOITE OMAVARAISUUDESTA Katajan ja Wangellin perheessä ekologisuus ja omavaraisuus ratkaisivat lämmitysjärjestelmän valinnassa. Sivut 6-7 Sivu 8-9 Sivu 9 Sivu 11 Sivu 11

2 ENERGIAOPAS ILMOITUSLIITE PÄÄKIRJOITUS Energiatehokkuutta kautta linjan Energiatehokkuus on merkittävä tekijä sekä ilmastonmuutoksen kannalta että yritysten kilpailukyvyn kannalta. Molempien yhdistäminen on paitsi mahdollista myös välttämätöntä hyvinvointimme vuoksi. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kansainvälisesti on yksi planeettamme suurimmista haasteista. Kansainvälisten ilmastosopimusten (mm. Kioto) asettamat tavoitteet eivät ole silti utopistisia, mikäli niihin vain sitoudutaan yksissä tuumin ja riittävän ajoissa. Kansallisella tasolla energia- ja kustannustehokkuus parantavat myös yritysten kilpailukykyä ja niiden tulosta. Tarvetta suurempaan energiatehokkuuteen Motiva Oy:n toimitusjohtaja Jouko Kinnunen sanoo, että Euroopan unioni on vahvasti sitoutunut Kioton sopimukseen. Yhä suurempi energiatehokkuus ja laajempi bioenergian käyttöönotto ovat päivän sana, mutteivat suinkaan mitään trendioikkuja. - Suomen EU:lle lähettämän energiatehokkuuden toimintasuunnitelman kansallinen 9 %:n energiansäästön kokonaistavoite on 17,8 TWh vuosina 2008-2016, jonka saavuttaminen vuonna 2016 meidän tulee mahdollisuuksien mukaan myös kyetä osoittamaan. Mukana ovat muun muassa kuntien virastorakennukset ja kiinteistöt, asuinkiinteistöt, yksityis- ja joukkoliikenne, logistiikka ja kuljetukset, jopa yksittäiset maatilat. Mitä tarkempaa ja monipuolisempaa tietoa energiansäästöstä saadaan eri medioissa mahdollisimman monelle, sitä kautta varmistetaan myös tuleville sukupolville järkevää asennekasvatusta energiansäästämisessä. Yksilötason ratkaisuja Teollisuus on jo energiansäästössä edennyt rivakasti, mutta työ jatkuu aktiivisesti sielläkin. Tuloksia tuottavat myös eri toimialojen, kuten teollisuuden ja kuntien, kanssa solmittavat energiansäästösopimukset. Vain luovuus ja tiedon saanti ovat rajoittavia tekijöitä. Esimerkiksi uutta asuntoa hankittaessa voi valita nk. matalaenergiatalon. - Sellaisen talon lisäinvestointikulut ovat hankittaessa noin 5.000 euroa, mutta on laskettu, että investointi maksaa itsensä takaisin jo 5-10 vuodessa. On olemassa muitakin nyrkkisääntöjä suurempaan energiansäästöön. Jokainen meistä voi esimerkiksi opetella ajamaan autoa entistä taloudellisemmin, tai vaihtaa polttoaineella toimiva ajoneuvomme välillä vaikkapa kävelyyn tai polkupyörään, Kinnunen ehdottaa. Innovatiivisempaa energiansäästöä Erityisen mielenkiinnon kohteena uusia energiatehokkuussopimuksia suunniteltaessa on innovaatiotoiminnan edistäminen, ja sen kytkeminen energiatehokkuussopimuksiin. Tuotteiden ja palvelujen kehittäjien sekä niiden käyttäjien ja rahoittajien verkottamisella pyritään löytämään uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Siten kyetään helpommin poistamaan esteet energiatehokkaan teknologian pääsemiselle Suomen markkinoille. Kuluttaja voi esimerkiksi uutta taulutelevisiota ostaessaan pyytää myyjää esittelemään hänelle mahdollisimman energiatehokkaan vaihtoehdon. Energiatehokkuuden painottaminen myös muissa hankinnoissa - töissä ja kotona - tuottaa etua kaikille. Viestintä ja asennekasvatus tärkeitä Jouko Kinnunen näkee, että asennuskasvatuksella ja tiedottamisella on merkittävä vaikutus energiasäästämisessä. - Motiva Oy:ssä teemme resurssiemme puitteissa kaikkemme mitä tulee tiedottamiseen. Kaikki lähtee kuitenkin tapakulttuurin ja asennekasvatuksen muuttamisesta. Nähdäksemme viestintä on tässä suhteessa aivan avainasemassa. ENERGIAOPAS ON MEDIAPLANETIN TUOT- TAMA TEEMALEHTI JA ILMES- TYY TALOUSSANOMIEN YH- TEYDESSÄ 31.8.2007 TAVOIT- TAEN 128 000 LUKIJAA. KANNEN KUVA: IAN O HANLON SISÄLTÖ Pääkirjoitus...2 Vihreän sähkön kysyntä riippuu arvoista ja hinnasta... 4-5 Vantaan Energia kasvattaa tuulivoiman osuutta...5 MD-Scand valitsi tuulisähkön...5 Rakentamisen energiatehokkuutta voi edistää hyvällä suunnittelulla... 6-7 Tiivis rakenne, hyvä ilmanvaihto ja käyttäjät ratkaisevat talon energian kulutuksen...7 Kiertoilmatakat haastavat perinteiset varaajat...7 Puhdas, turvallisempi maakaasu...8 Maakaasun käyttö omakotiasumisessa... 8-9 Energiansäästö vaatii järjestelmällistä kehitystyötä...8 Pelletillä pelittää...9 Biovoimalla hyvät markkinanäkymät... 10 Tavoite omavaraisuudesta toteutui...11 Olisiko aika siirtyä sanoista tekoihin? Osta tuulienergiaosuus ja vähennä ilmaston päästökuormitusta Klikkaa www.vantaanenergia.fi ja osta 1000 kwh tuulienergiaosuus hintaan 1,68 /kk. Saat Hyvän Tuulen Talo -sertifikaatin todistuksena ilmastomyönteisestä energiaratkaisustasi. Vantaan Energia on Suomen suurimpia tuulienergian tuottajia. Kapasiteettimme kasvaa koko ajan ja vastaa jo noin 5000 kerrostalohuoneiston vuotuista sähkön kulutusta. Puhelin 010 806 050 www.vantaanenergia.fi Vantaan Energia on luotettava ja vastuullinen ympäristösertifioitu yritys. Entistä suurempaan energiatehokkuuteen tähtäävä tarve kattaa Suomessakin laajasti eri toimialat. Jouko Kinnusen mielestä energiatehokkuutta voi ja pitää - edistää myös yksilötasolla eri tavoin. TEKSTI: PÄIVI REMES MEDIAPLANET TOIMITUS Energianeuvot ovat kiinteistönpitäjälle kalliit...11 HELSINKI TUKHOLMA LONTOO ZÜRICH MADRID OSLO KÖÖPENHAMINA BERLIINI AMSTERDAM MILANO DUBLIN TALLINNA BRYSSEL NEW YORK WWW.MEDIAPLANET.COM PÄIVÄLEHDEN ULOTTUVUUS JA AMMATTILEHDEN KESKITTYNEISYYS PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ: Olli Aho, olli.aho@mediaplanet.com, 09-56584015 TOIMITTAJAT: Päivi Remes, Tero Elsilä, Vesa Tompuri, Juhani Nurmi TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ: Nora Helanto, nora.helanto@mediaplanet.com, 09-56584019 GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TAITTO: Mikko Hänninen, mikko.hanninen@mediaplanet.com, 09-56584019 SIVUNVALMISTUS/REPRO: HEKU, 010 681 700 JAETAAN TALOUSSANOMIEN VÄLISSÄ: 31.8.2007 LISÄTIETOJA SUOMI MEDIAPLANET OY:N TEEMALEHDISTÄ: 09-5658400 Suomi Mediaplanet Oy, Pohjoisesplanadi 37 c, 00100 Helsinki Aloita säästäminen nyt - vaihda öljy IVT-maalämpöön IVT-maalämpöpumppu kerää kaksi kolmasosaa talosi tarvitsemasta energiasta tontilta. Noin 3000 litraa öljyä polttavassa talossa investointi on 10 15 000 euroa, minkä lämpöpumpun aikaan saamat säästöt hoitavat pois korkoineen vajaassa kymmenessä vuodessa. Se on helppoa IVT:llä on öljynvaihtosaneerauksista mittava kokemus, sillä IVT-lämpöpumpuilla on korvattu jo yli 100 000 öljykattilaa. Patteriverkostoon ei yleensä tarvitse koskea. Kattilan tilalle asennetaan 60x60 cm:n kokoinen tyylikäs lämpöpumppuyksikkö ja öljysäiliön tilalle putket maahan tai porausreikään. Vapautuneesta pannuhuoneesta saat vaikka askartelutilan. Laske itse säästösi Öljylitran hinta on vaihdellut viime aikoina 55 70 sentin välillä. Kun se poltetaan 60 70%-hyötysuhteisessa kattilassa, tulee tuotetun lämmityskilowattitunnin hinnaksi 8-10 senttiä. Sähkö maksaa 7-9 c/kwh. IVT maalämpöpumpulla sähköä tarvitsee ostaa vain vajaa kolmasosa, koska reilut kaksi kolmasosaa otetaan tontilta. Siis lämmität talosi ja käyttövetesi noin 3 c/kwh. Öljykattilan korvaaminen lämpöpumpulla on helppoa ja nopeaa. Tarvitaan vain päivä pari töitä ja säästäminen voi alkaa. Tee järkevä päätös. Investointi IVT-maalämpöpumppuun pudottaa talosi käyttökustannukset noin kolmasosaan! IVT Lämpöpumput Oy Robert Huberin tie 2 I 01510 VANTAA Puh. 09-4520 750 I www.ivt.fi Kannattavuus paranee entisestään, kun huomioon otetaan vanhan öljykattilan, -säiliön ja piipun vaativat korvausinvestoinnit. Mitä ylemmäs öljyn hinta kipuaa ja mitä suuremmasta kiinteistöstä on kyse, sitä kannattavampaa on siirtyä IVT-maalämpöön. Laske säästösi www.ivt.fi/laske

4 ENERGIAOPAS ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE ENERGIAOPAS 5 Vihreän sähkön kysyntä riippuu arvoista ja hinnasta Vantaan Energia kasvattaa tuulivoiman osuutta Vesivoiman, tuulen, auringon ja biomassan avulla tuotettava sähköenergia täyttää yleisimmin esitettyjen kriteerien mukaan vihreän sähkön kriteerit. Yksi tapa osoittaa kuluttajille tietyn voimalan sähköntuotannon ympäristöystävällisyys on hankkia sille ympäristömerkki. TESKTI: VESA TOMPURI, KUVA: FORTYM OYJ Suomessa ja varsinkin Ruotsissa ja Norjassa vesivoiman merkitys energiantuotannon kokonaisuudesta on eurooppalaisittain suuri. Suomessa pääosa vesivoimaloista on rakennettu 1940- ja -50-luvuilla eikä uusia voimaloita ole odotettavissa, ellei jokin tulevista eduskunnista päätä purkaa olemassa olevaa koskiensuojelulainsäädäntöä. Sen sijaan nykyisten vesivoimaloiden hyötysuhdetta voi parantaa ja on jo parannettukin. Esimerkiksi Fortumilla on sekä Suomessa että Ruotsissa käynnissä investointiohjelma nykyisten voimalaitosten uudistamiseksi. - Muun muassa turpiineja uusimalla ja lisäämällä energiantuotantoprosessiin nykyaikaisinta automaatiota vesivoimaloiden tuotantokapasiteettia ja energiataloudellisuutta voi oleellisesti parantaa, kertoo Fortumin ympäristöpäällikkö Kari Kankaanpää. Teknologisista kohennuksista huolimatta Kankaanpää pitää vesivoimaa tuotantoteknisestikin vakiintuneena energiamuotona. Myös tuulivoima on hänen mukaansa saavuttamassa teknisesti kypsän vaiheen energiamarkkinoilla. - Kehitysvaiheessa olevan energiantuotantomuodon tuleekin saada julkista tukea. Tämän tulisi kuitenkin olla väliaikaista, kunnes kukin energiantuotantomuoto pärjää omillaan tai sitten ei pärjää, Kankaanpää toteaa ja myöntää, että tuulivoimankin kannattavuus on paljolti riippuvainen perustettavan tuotantoyksikön koosta ja sijainnista. - Toisaalta Suomi ei ole tuulioloiltaan niin otollista aluetta, että tuulivoima voisi täällä muodostua yhtä merkittäväksi kuin esimerkiksi Tanskassa, Kankaanpää pohtii. Uusien teknologioiden tie on pitkä Kari Kankaanpää pitää myös bioenergian hyödyntämiseen perustuvaa energiantuotantoa sekä ympäristöystävällisenä että tekniset kehitysvaiheensa jo pitkälti läpikäyneenä energiantuotantomuotona. - Jätepolttoaineiden ja bioenergian käyttö voi olla järkevää ja ympäristöystävällistä etenkin sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Tämä pätee myös tuotettaessa energiaa kaatopaikkojen sisältämästä metaanista, kunhan prosessi on teknisesti hallinnassa, hän sanoo. Toistaiseksi kehitystyötä ja sen myötä julkista tukea tarvitsevat Kari Kankaanpään mielestä aurinkoenergian ohella myös niin sanotut uudet energiamuodot. - Nyt olemme vielä alussa, ja teknologian pitää kehittyä huomattavasti. Pitkällä aikavälillä aurinkoenergia on globaalisti sangen merkittävässä asemassa. Se tullee olemaan Suomessakin nykyistä jossain määrin merkittävämpi tuotantomuoto. Tuottajien lisäksi kuluttajilla on tärkeä rooli energiantuotannon tulevassa kehittymisessä. Se, kuinka paljon ja kuinka nopeasti milläkin tuotantomuodolla on kysyntää, riippuu paitsi hinnoista myös arvoista. Lainsäädännön sisältämät erilaiset velvoitteet ja edistämiskeinot puolestaan luovat perustan kasvavalle tai vähenevälle kysynnälle. - Kuluttajat voivat vaikuttaa tarjontaan kysymällä aktiivisesti toivomiaan vaihtoehtoja. Sähkön yleinen hintakehitys on toki keskeinen tekijä kysyntää ohjaavana tekijänä, Kari Ruotsissa ja Norjassa vesivoiman merkitys energiantuotannon kokonaisuudesta on eurooppalaisittain suuri. Kuvassa Fortumin Dejeforsin voimalaitos Ruotsissa. Kankaanpää kiteyttää. Kankaanpää kuitenkin uskoo ympäristömyötäisyyden korostuvan jatkossa entistä enemmän. Tämä on hänen mukaansa yksi näkökohta myös nykyisten vesivoimaloiden kehittämisessä. - Samalla kun tuotantotekniikkaa uusitaan, kiinnitetään myös huomio vesistöjen muiden käyttömuotojen MD-Scand valitsi tuulisähkön Elintarvikelogistiikkakonserni Alpha Groupin vuodesta 2002 omistama MD-Scand Oy siirtyi tuulisähkön käyttäjäksi viime toukokuussa. MD- Scand on 36 miljoonan euron liikevaihtoonsa nähden energian suurkäyttäjä. Sähkö- ja lämpöenergiaa kuluu yhtiön omassa kylmäsäilytystiloin varustetussa kuljetuskalustossa ja runsaasti jäähdytystilaa sisältävässä, elintarvikkeisiin keskittyvässä logistiikkakeskuksessa Vantaalla. - Kyse ei ole pelkästään energiankulutuksen määrästä ja sen minimoinnista. Sekä emoyhtiön arvot että MD- Scandin omat arvot korostavat ympäristömyönteisyyttä, sanoo toimitusjohtaja Mikael Tuompo MD-Scand Oy:stä. Tuompon mukaan ei ole sattumaa, että MD-Scandin asiakkaiden, muun muassa McDonaldsin ja ranskalaisen elintarvikejätin Danonen arvoissa ympäristökysymyksillä on suuri pai- kuten kalastus- ja virkistyskäytön kehittämiseen, hän toteaa. Fortum on tällä hetkellä Pohjoismaiden suurin ympäristömerkityn sähkön myyjä. Noin 40 prosenttia Fortumin sähköstä ja lämmöstä tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, ja 60 prosenttia asiakkaista ostaa ympäristömerkittyä, vesi- tai biovoimalla tuotettua sähköä. noarvo. Tärkeä osa tällaisten yritysten ympäristöpolitiikkaa on se, millaista energiaa tulee käyttää. - Kaikki kuorma-automme kävisivät tästä syystä jo tänään biodieselillä, jos sitä olisi Suomessa saatavilla. Monissa muissa maissa konsernin kuljetuskalusto on jo pitkään käyttänyt biodieseliä, Tuompo sanoo. MD-Scandin energiaratkaisua edelsi vertailu kolmen vaihtoehdon välillä. - Meillä oli kolme hyvää vaihtoehtoa: tuuli, vesivoima ja biosähkö. Kaikki olisivat olleet asiakkaidenkin kannalta suurin piirtein samanarvoisia. Ratkaisevaa oli se, että saimme Vantaan Energialta meille korvamerkityn määrän tuulisähköä. Sitä oli tarjolla juuri sen verran kuin tarvitsimme, talouspäällikkö Minna Jyrkänne perustelee. Vantaan Energia on investoinut tuulivoimalla tuotettuun sähköön hieman enemmän kuin energiayhtiöt Suomessa keskimäärin. Tarjonta on silti vielä silläkin vasta 0,4 prosenttia sähkön kokonaishankinnasta. - Vuoden kuluttua osuus on lähes kaksinkertainen, kun osakkuusyhtiömme PVO Innopowerin tuulipuisto Kemin edustalla on tuotannossa, sanoo kehitysinsinööri Jan Heiskanen Vantaan Energiasta. Tuulivoima on maailmanlaajuisesti jo kokenut suuren läpimurtonsa. Esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Espanjassa tuulivoiman osuus energiantuotannon kokonaisuudesta on merkittävä. Näissä maissa yhteenlaskettu tuulivoimalla tuotettu sähköteho on monta kertaluokkaa suurempi kuin Suomessa, jossa tuulimyllyt tuottavat sähköä vasta muutamia kymmeniä megawatteja. Tänä vuonna tuulivoiman kokonaistuotanto kasvaa merkittävästi, kun PVO Innopower saa Oulussa ja Kemin edustalla valmiiksi uudet voimalansa. Kemin edustalla valmistuu 30 MW tuulipuisto mereen rakennetuille keinosaarille. - Meillä on omistusosuus sekä PVO Innopowerissa kuten myös Suomen Hyötytuuli Oy:ssä. Viime mainittu suunnittelee Porin edustalle 36-80 MW tuulipuistoa. Jos tämä ensi vuonna valmistuvaksi kaavailtu hanke onnistuu hyvin, on mahdollista, että jatkossa tuulimyllyt pyörivät vielä kauempana avomerellä, Jan Heiskanen kertoo. Vantaan Energian tuulisähkökapasiteetti kasvaa sitä mukaa kun Hyötytuuli ja PVO-Innopower rakentavat uusia voimaloita. Lisäkapasiteettia rakentamalla yhtiö pyrkii varmistamaan, että se voi jatkossakin myydä tuulisähköä yrityksille ja kuluttajille. - Asiakkaat ovat perustelleet ostopäätöksiään halulla kantaa vastuuta ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Monet pitävät tätä asiaa niin tärkeänä, että ovat valmiita maksamaan tuulisähköstä hieman enemmän kuin perinteisestä, Heiskanen sanoo. Yksityisasiakas maksaa tuulisähköstä Vantaan Energialta ostaessaan 1,68 euron kuukausittaisen lisämaksun kultakin 1000 kwh osuudelta. Asiakas voi ostaa kaiken tarvitsemansa sähkön tai osan sähköntarpeestaan tuulisähkönä. KUVA: FERNANDO SOARES - Tuulisähkökauppa perustuu meillä vakiosuuruisiin osto-osuuksiin. Kerrostalon asukkaille riittää tyypillisesti 2-3 osuutta, kun taas sähkölämmitteisessä omakotitalossa elävä perhe tarvitsee yleensä 18-20 osuutta voidakseen kattaa koko energiantarpeensa tuulisähköllä, Jan Heiskanen selvittää. Pienyrityksiin sovelletaan Heiskasen mukaan yleensä samaa hinnoittelutapaa kuin kuluttajiin. - Pienyrityksille tuulisähköä myydään osuuksina, kun taas suuremmilla yrityksillä hinnoittelukäytännöistä sovitaan tapauskohtaisesti.

6 ENERGIAOPAS ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE ENERGIAOPAS 7 Rakentamisen energiatehokkuutta voi edistää hyvällä suunnittelulla Koko EU:n alueella on meneillään mittavaa kehitys- ja lainsäädäntötyötä rakentamisen energiatehokkuuden kohentamiseksi. Rakentamisen ja asumisen merkitys energiankulutuksen kokonaisuudessa on erittäin merkittävä, joten kyse on kansantaloudellisestikin keskeisestä asiasta. Talon energiankulutusta on suhteellisen vaivatonta mitata ja vertailla. Tämä vertailu on tarpeellinen muttei riittävä tehtävä tarkasteltaessa koko rakennusprosessin ja talon koko käyttöiän energiakustannuksia. Pitää ottaa huomioon sekä materiaalien valmistus ja kuljetukset että se, kuinka ympäristömyönteinen tai ympäristöä kuormittava kyseinen valmistusprosessi on. Mitä perusteellisempi elinkaaritarkastelu on tehtävissä, sitä vahvemmilla yleensä on puurakentaminen energiatehokkuutta arvioitaessa. Lämmöneristysmateriaalit puolestaan ovat riippumattomia siitä, käytetäänkö kantavana materiaalina puuta, terästä vai betonia. - Energiankulutusta voidaan rakennustyypistä riippumatta oleellisesti vähentää lämmöneristystä parantamalla. Myös talon ilmatiiviydellä, massiivisten rakennusmateriaalien varaavalla massalla ja ilmanvaihdon lämmön talteenotolla on suuri vaikutus energiankulutukseen, sanoo Eino Hekali hirsitalojen suunnitteluun ja valmistukseen keskittyvästä Honkarakenne Oyj:stä. Hekali viittaa tutkimustuloksiin, joiden perusteella rakenteiden tiiviyttä parantamalla lämmitysenergiaa voi säästää noin 20 prosenttia. - Myös sijoittamalla rakennus ilmansuuntien suhteen oikein on mahdollista hyödyntää auringon ilmaisenergiaa paitsi ikkunoiden läpi sisälle, Rakenteiden tiiviyttä parantamalla voit säästää noin 20 prosenttia lämmitysenergiassa. myös massiivisiin hirsiseinärakenteisiin. Sekin on suunnittelijan ammattitaitoa, että osaa optimoida ilmansuunnat ja näin hyödyn- tää rakennuksen mahdollisuuksia varastoida lämpöä, Hekali toteaa. Puurakentaminen vaikuttaa CO2- taseeseen Yksi suhteellisen vähäistä huomiota saanut näkökohta puurakentamisen energiatehokkuutta pohdittaessa liittyy puun kykyyn sitoa hiilidioksidia. - Tämä on laskennallisesti arvioitavissa aika tarkasti. Tässä korostuu myös ammattitaitoisen suunnittelun merkitys. Kasvava puu sitoo yhteyttäessään hiilidioksidia rungon puuaineeseen. Puurakentamisessa hiili on varastoituna talon rakenteisiin, ja uuden metsän kasvaessa hiilen sitoutuminen jatkuu. Massiivinen puurakenne on tässä mielessä hyvä. Rakenteiden hiilitasetta ei vielä huomioida rakennusten energiatarkasteluissa. Tässä olisi kehitettävää, Eino Hekali pohtii. KUVAT: RAFAL ZDEB Sijoittamalla rakennus ilmansuuntien suhteen oikein voit hyödyntää auringon ilmaisenergiaa. Tiivis rakenne, hyvä ilmanvaihto ja käyttäjät ratkaisevat talon energian kulutuksen Suomessa energian loppukäytöstä yli 20 % kuluu rakennusten lämmitykseen. Rakennusten energiatehokkuuteen tulisikin kiinnittää huomiota niin olemassa olevissa kuin uusissa taloissa. TEKSTI: PÄIVI REMES Suomessa tulivat tänä kesänä voimaan uudet rakentamismääräykset koskien erityisesti rakennusten energiatehokkuutta. Tavoitteena on, että rakennettavat talot kuluttaisivat aiempaa vähemmän lämpöä, sähköä ja vettä. - Minkä tahansa talon pystyy nykyään rakentamaan energiatehokkaaksi. Se tarkoittaa, että panostetaan tiiviiseen rakenteeseen eristämisellä ja ikkunoilla sekä hyvällä ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmällä, kertoo Motiva Oy:n viestintäpäällikkö Kirsi-Maaria Forssell. Rakennusten energiankulutuksen saa selville ensi vuoden alusta uusille rakennuksille ja suurelle osalle olemassa olevia rakennuksia pakolliseksi tulevasta energiatodistuksesta. Vanhoille omakotitaloille ja enintään kuuden huoneiston kiinteistöille energiatodistus on vapaaehtoinen. Motivan energiansäästämisen asiantuntijapalveluita on ollut tarjolla jo vuodesta 1993, mutta vasta viime vuosina niiden kysyntä on lisääntynyt selvästi. - Rakennusten omistajilla, huoltajilla ja käyttäjillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa energiankulutukseen, Forssell korostaa. Energiatehokas talo säästää Matalaenergiarakentaminen ei nosta rakennuskustannuksia, mutta alentaa roimasti lämmityskustannuksia energiansäästön muodossa. Energiansäästö perustuu lämpöhäviöiden pienentämiseen lämmöneristämisen, rakenteiden ilmanpitävyyden ja ilmanvaihdon lämmön talteenoton avulla. - Hyvin eristetty talo hyödyntää myös ikkunoiden kautta aurinkoenergiaa ja kodinkoneista, laitteista ja asukkaista syntyvää lämpöä, Forssell lisää. Rahaa säästyy, terveysvaikutukset paranevat Suomalaiset aktivoituvat energian säästötalkoisiin, kun hyötyvät siitä konkreettisesti pienempinä energiankulutuslaskuina. Jo asteen alentaminen huoneilman lämpötilassa tuo vuositasolla huomattavia säästöjä. Liian lämmin huoneilma edistää myös mikrobien kasvua. - Lämmön tasaisuus on avaintekijä, valistaa Forssell. LISÄTIETOJA www.motiva.fi www.energiatehokaskoti.fi www.ymparisto.fi/energiatodistus Kiertoilmatakat haastavat KUVA: NIBE-TAKAT perinteiset varaavat Suomalaisessa lämmityskulttuurissa on vallalla voimakas varaavia takkoja suosiva perinne. Esimerkiksi Ruotsissa tottumukset ovat lähes päinvastaiset. Siellä on pitkään suosittu kiertoilmaperiaatteella toimivia takkoja, jollaisten markkinaosuus näyttäisi olevan kasvussa myös Suomessa. imeä viileää huoneilmaa kuorensa sisään ja puhaltaa sen lämmenneenä ja tasaisesti takaisin huoneilmaan. Tavanomaisessa varaavassa takassa tuli ja savukaasut lämmittävät takan massan, joka luovuttaa lämmön säteilemällä huoneilmaan parin tunnin kuluttua tulen sytyttämisestä. Suomessa on totuttu lähinnä kahdenlaisiin puulla lämpiäviin tulisijoihin: varaaviin takkoihin ja nopeasti lämpiäviin valurautakamiinoihin. Nämä kummatkin ovat toimintaperiaatteeltaan säteilylämmittimiä. Tästä johtuu, että lämmittävä vaikutus riippuu voimakkaasti siitä, mikä on oma sijainti kyseisellä hetkellä suhteessa lämmittimeen. Puulla lämpiävien tulisijojen markkinat ovat suurin piirtein yhtä kuin omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen markkinat. Se, millainen lämmitin asuntoon tulee, otetaan normaalisti huomioon myös näiden rakennusten suunnittelussa. Suunnittelijat ja rakentajat ovat tottuneet siihen, että lattia varustetaan tulisijan kohdalta varaavien takkojen vaatimilla massiivisilla perustuksilla. Toinen tärkeä näkökohta liittyy palotekniseen suunnitteluun; suojaetäisyyksien lähimpiin palaviin rakenteisiin ja pintamateriaaleihin on oltava riittävät. Kiertoilmatakkoja käytettäessä erillistä perustusta ei yleensä tarvita. - Poikkeuksena ovat sellaiset kiertoilmatekniikalla toimivat kaakeliuunit. Niiden 2,5 metriä korkea ja puolitoista tonnia painava rakenne tarvitsee vahvan perustuksen Suomessa yleisten varaavien takkojen tapaan, kertoo maajohtaja Petri Autio NIBE brasvärmen Suomen myyntitoimistosta Vantaalta. Palamisprosesseissa eroa Kiertoilmatakan toimintaperiaate poikkeaa melkoisesti varaavan takan tai kamiinan vastaavasta. Heti, kun kiertoilmatakka on sytytetty, se alkaa Eri takkatyyppien toisistaan poikkeava palotekniikka vaikuttaa lämmön tuottoon. Kiertoilmatakka lämpiää huomattavasti nopeammin, ja sen lämmitystehoa voi säätää. Toisaalta varaava takka pysyy lämpimänä pidempään. - Jos lämmittäminen ei ole päivittäistä, kiertoilmatakan edut korostuvat, Petri Autio toteaa. Kamiinat puolestaan ovat monien suomalaisten käsityksen mukaan kylläkin nopeasti lämpiäviä. Perinteistä kamiinaa ei kuitenkaan voi säätää, ja siksi moneen tarpeeseen kamiinan lämmössä on liiankin kuuma. Nyt myös kamiinamarkkinoilla tekniikka on toista kuin ennen. Ruotsissa ovat erittäin yleisiä kiertoilmatoiminnolla varustetut valurautakamiinat. Niiden nykyaikaiset mallit painavat tyypillisesti vain 100-200 kiloa, joten erillisiä perustuksia ei tarvita. Heti, kun kiertoilmatakka on sytytetty, se alkaa imeä viileää huoneilma kuorensa sisään ja puhaltaa sen lämmenneenä ja tasaisesti takaisin huoneilmaan. Paloteknisten kohennusten lisäksi sekä nykyaikaisen takan että nykyaikaisen kamiinan on oltava myös ympäristöteknisiltä ominaisuuksiltaan perinteisiä parempi. - Palamistapahtuma on puhtaampi, jos sen sijaan että syötetään tulipesään viileää huoneilmaa arinan läpi, sovelletaankin ensiö-toisiopaloilman syöttöön perustuvaa palotekniikkaa. Ensiö-toisiopaloilman määrä on säädettävissä niin, että tulen palaminen kytemällä estyy ja vältetään nokipaloriski, Autio sanoo.

8 ENERGIAOPAS ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE ENERGIAOPAS 9 Puhdas, turvallisempi maakaasu Suomessa on käytetty maakaasua energian lähteenä jo viimeiset 30 vuotta. Maakaasu tarjoaa puhtaana ja turvallisena energialähteenä myös varteenotettavan vaihtoehdon omakotiasujalle. TEKSTI: JUHANI NURMI KUVAT: HEIKKI AHO Pelletillä pelittää! Pellettienergia on edullista ja ympäristöystävällistä ja pelletin toimitukset ovat sujuvia. Ei siis ihme, että yhä useampi vaihtaa vanhan öljylämmityskattilansa pellettilämmitysjärjestelmään. TEKSTI: PÄIVI REMES Hinta verrattuna öljyyn Keskiverto-omakotitalon lämmityksessä kuluu vuositasolla öljyä 2800 litraa. Öljyllä lämmitettynä kilowattitunnin hinnaksi muodostuu noin 6 centtiä pelletillä noin 3,8 centtiä. Maakaasu on energiamuoto, joka palaa puhtaasti ja nokeamatta. Se ei sisällä rikkiä eikä raskasmetalleja. Myöskään palamistuhkaa ei synny kaasumaisen olomuodon ansiosta. Energiatuotannon ohella maakaasua käytetään myös teollisuuden raakaaineena, esimerkiksi lannoitteiden valmistuksessa. Ihanteellinen energiamuoto Energia-alalla toimivassa Vattenfallissa tähdennetään maakaasun soveltuvuutta vaivattomaksi energiamuodoksi talonomistajalle. Vattenfall Kaukolämpö Oy:n myyntijohtaja Juhani Vättö näkee maakaasun käytössä kuluttajan kannalta selkeitä hyötyjä. Meille asiakas on erityisen tärkeä ja arvojemme mukaisesti kannamme vastuuta myös ympäristönsuojelusta. Näiden takia voimme suositella maakaasua erittäin ihanteellisena lämmitysvaihtoehtona, Vättö sanoo. Maakaasun siirtäminen pitkienkin matkojen päähän on Juhani Vätön mukaan yllättävän vaivatonta. Maakaasun siirtoon tarvitaan vain yksi kiinteä muoviputki. Vaurioita on tapahtunut erittäin harvoin. Tunnen viimeisen 20 vuoden ajalta vain kolme tapausta Hämeenlinnan alueella. Energiansäästö vaatii järjestelmällistä kehitystyötä Kiinteistöjen käyttö ja teollisuustuotanto muodostavat keskeisen osan energiankulutuksesta Suomessa. Kummallakin sektorilla voi säästää punnitun energianhankintastrategian ja korkeatasoisen teknologian avulla. Teollisuudessa, etenkin prosessiteollisuudessa energiakustannuksilla on merkittävä vaikutus tuotantolaitoksen kustannusrakenteeseen. Tämä Suomen perinteinen vientiteollisuus on erittäin energiaintensiivistä, mikä on houkutellut prosessien kehittäjiä luomaan energiaa säästäviä innovaatioita. - Usein prosesseja parannettaessa kohenee myös energiatalous, koska samassa yhteydessä hankitaan uutta, parasta mahdollista teknologiaa edustavia laitteita, sanoo johtaja Ilkka Heikkilä Pöyryltä. Miksi juuri maakaasu? Kevytöljyn suosio on romahtanut viime aikoina maailmalla. Samalla sen hinta on kääntynyt nousuun. Myöskään nokea erittävät öljylaitteet kellareiden pannuhuoneissa tuskin ovat talonomistajien suosiossa. Öljykäytön muuntaminen maakaasukäyttöiseksi käy helposti ammattilaiselta. Muutostöiden kokonaiskustannukset ovat noin 6.000 10.000 euroa, Juhani Vättö evästää. Onko maakaasun saatavuudessa Suomeen riskejä lähitulevaisuudessa? Ne ovat liki olemattomat. Ainoa maakaasun toimitusputki Suomeen kulkee Karjalan Kannaksen läpi. Venäjä ei ole kuitenkaan ainoa toimitusväylä meille. Nesteytettyä maakaasua voidaan kuljettaa myös tarvittaessa meriteitse Suomeen, Vättö tietää. Esimerkkeinä maakaasuliekin suorasta käytöstä teollisuudessa Vättö mainitsee mämmin paistamisen Toijalassa ja jäätelötötteröiden valmistuksen Turengissa. Kaiken kaikkiaan maakaasu on siis erittäin monipuolinen energiamuoto. Pääkaupunkiseudulla jo peräti sata linja-autoa tankataan maakaasulla. Heikkilä painottaa sitä, että energiaa säästävän teknologian käyttöönotto nykyisissä laitoksissa etenee ensisijaisesti tuotannon laadun kehittämisen ehdoilla. - Energian säästö ei ole ensisijainen kehitystä ohjaava voima, mutta energian rajun hinnannousun takia se on yhä tärkeämpi tekijä. Osoitus energian tärkeydestä teollisuusyritysten toiminnassa on se, että yli 80 prosenttia suomalaisista teollisuusyrityksistä on vapaaehtoisen energiasopimuksen piirissä. Kertaalleen jatkettu ensimmäinen sopimuskausi päättyy tänä vuonna; uusi sopimus lienee tulossa käyttöön ensi vuoden alusta. Energiansäästön ohella kustannuksiin voi vaikuttaa hankintastrategiaa Maakaasun käyttö omakotiasumisessa Hämeenlinnalainen Markku Pelkkikangas on käyttänyt asuntonsa lämmittämiseen maakaasua jo 90-luvulta lähtien. Hänen omakotitalossaan on 660 kuutiota lämmitettävää tilavuutta. Silti energiankulutus on vain 27 MWh vuodessa. Käytännön helppoutta Talonomistajan kannalta Pelkkikangas näkee maakaasun käytössä pelkkää hyvää. Maakaasu on loistava hiomalla. Ainakin suurimmissa teollisuusyrityksissä hankintatoimi on Ilkka Heikkilän mukaan ammattitaitoisissa käsissä. - Tekemiemme analyysien perusteella suurimmat energiasäästöt on löydettävissä itse prosesseista ja apujärjestelmistä. Hankintatoimintaa parantamalla säästöjen löytäminen on vaikeampaa. Energiakysymykset kuuluvat johtamiseen Teollisuudessa laatujärjestelmä on käytössä jokaisella toimintatavoistaan ja niiden kehittämisestä välittävällä yrityksellä. Monilla on laatujärjestelmän lisäksi käytössään ympäristöjärjestelmä ja turvallisuusjärjestelmä. Jos yrityksellä on pelkästään laatujärjestelmä, se yleensä sisältää erilliset ympäristö- ja turvallisuusosiot. - Aina ei valitettavasti ole selvää, että myös energia-asiat tulisi sisällyttää johonkin johtamisjärjestelmään. Sähkö, lämpö, kylmä, höyry ja energiansäästö ovat ehdottoman tärkeitä polttoaine. Se on hyvin puhdas, sillä minun ei tarvitse puhdistaa lainkaan lämpökattilaa tai tilata nuohoojaa. Omat motiivini maakaasun käyttöönottoon olivat vähäinen huoltotyö ja ympäristön suojelu sekä kokonaistaloudellisuus, hän määrittelee. osatekijöitä teollisen tuotannon kannalta. Kun energian hinta ja hinnanvaihtelut kasvavat, energiakysymysten merkitys tuotannon suunnittelussa ja tuotteiden hinnoittelussa korostuvat, sanoo Pöyryn johtava konsultti Olli Sipilä. Aina ei valitettavasti ole selvää, että myös energia-asiat tulisi sisällyttää johonkin johtamisjärjestelmään. Sipilä muistuttaa johtamisjärjestelmien toisestakin tärkeästä ulottuvuudesta; sisällyttämällä keskeiset toimintaansa ohjaavat seikat johtamisjärjestelmään, näiden seikkojen kehittäminen ei jää pelkästään yhden henkilön tietopääomaksi. - Jatkuva kehittäminen on johtamisjärjestelmien toinen Rautaruukilla työskentelevän Pelkkikankaan mukaan muutamat lähinaapurit ovat ryhtyneet myös hoitamaan talonlämmityksensä maakaasulla. Myös juuri naimisiin mennyt tyttäreni aikoo muuttaa maakaasukäyttöiseen rivitaloon, Markku Pelkkikangas kertoo. Maakaasun asema turvattu En näe sudenkuoppia maakaasun käytössä tai saannissa. Viime aikoina eri puolilta maailmaa on jatkuvasti löydetty uusia maakaasulöytöjä. Nähdäkseni Suomen maantieteellinen asema on tässä suhteessa turvallinen. Jos maakaasun saanti keskeytyisi jostain syystä, saisimme varapolttoaineena välittömästi korvaavaa kaasua. Porvooseen on rakennettu ilmapropaanilaitos tällaisia tilanteita varten, Pelkkikangas kertoo. Tasaista lämpöä läpi vuoden Pelkkikankaan mukaan ruoan- keskeinen periaate. Myös kiinteistösektorilla energiansäästö on nousemassa jälleen vahvempaan asemaan johtamisen kartalla. Keskeisimpiä syitä tähän ovat ympäristöasioiden korostuminen ja hinnan nousu. Energiankäyttö on kiinteistöalan ylivoimaisesti merkittävin ympäristötekijä, minkä enemmistö myös sijoittajista ja käyttäjistä on tiedostanut. - Toimistokiinteistön käyttäjän näkökulmasta tilakustannukset ovat tyypillisesti 5-10 prosenttia kokonaiskustannuksista, ja tilojen kautta syntyy reilusti yli puolet käyttäjän ympäristövaikutuksista. Sekä kustannuksissa että varsinkin ympäristövaikutuksissa energian merkitys on keskeinen. Tästä tulisi tehdä se johtopäätös, että energiakysymykset ovat aina mukana kiinteistöä hallinnoivan ja käyttävän yrityksen johtamisjärjestelmissä, toteaa varatoimitusjohtaja Pekka Metsi Pöyryltä. Markku Pelkkikangas (vasemmalla) on käyttänyt asuntonsa lämmittämiseen maakaasua jo 90 -luvulta lähtien. Energiankulutus hänen omakotitalossaan on 27 MWh vuodessa. Vattenfall Kaukolämpö Oy:n myyntijohtaja Juhani Vättö (oikealla) suosittelee maakaasua ihanteellisena lämmitysvaihtoehtona. laitto kaasun välityksellä on selkeä etu. Kaasun käyttö grillatessa antaa ruoalle herkullisen maun ja tuoksun. Lämpöä on riittänyt kosolti veden ja huonetilojen lämmittämiseen myös ajoittain ankarilla talvipakkasilla. Maakaasun käytöstä kiinnostuneen kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen energiatoimittajaansa, ja kysyä heiltä lisää. Handöl 51 Espoo 040-549 8236 Harjavalta 0400-868 246 Helsinki 040-523 9860 Helsinki 050-555 2249 Hämeenlinna 03-612 0226 Joensuu 0207-118 813 Täällä Hämeenlinnassa ainakin Vattenfall on järjestänyt säännöllisesti yleisötilaisuuksia tällaista tiedottamista varten. Olen itse ollut tekemääni energiavalintaan erittäin tyytyväinen, samoin perheeni. Todennäköisesti seuraava autoni toimii jo osittain maakaasulla, Pelkkikangas sanoo toiveikkaana. TEKSTI: JUHANI NURMI Jyväskylä 0400-779 266 Karjaa 019-231 693 Kerava 0207-419 292 Kotka 050-466 3096 Kuhmoinen 050-551 1251 Kuopio 017-366 3361 Suomessa tuotettiin viime vuonna 300 000 tonnia pellettiä. Siitä 70 % meni vientiin. Onko pellettienergian käyttöasenteissamme siis korjattavaa? - Sikäli korjattavaa on, että yhä useamman kannattaisi siirtyä pellettilämmitykseen kuten esimerkiksi ruotsalaiset ovat tehneet. Pelletti yleistyy meilläkin kovalla vauhdilla, mutta olemme vielä jäljessä Ruotsia. Pellettilämmitysratkaisuja on jo sekä omakotitaloissa että isoimmissa laitoksissa, vastaa Pellettienergiayhdistyksen toiminnanjohtaja Reine Piippo. Mikä pellettienergia? Suomessa pellettienergialla lämpiää ympäri Suomen n. 10 000 omakotitalo kokoluokan asuin- tai käyttötilaa vuodessa. Lisälämmönlähteenä siitä on tullut yhä suositumpi mm. sähkölämmitteisiin omakotitaloihin: pellettitakat tunnetaan jo hyvin erityi- Maailman ensimmäinen JOUTSENMERKITTY valurautakamiina, 6 mallia! Hinnat alkaen 1100,- Handöl 52 Handöl 53 Lahti 03-782 8082 Lappeenranta 0204-165 940 Mikkeli 015-176 257 Muonio 016-532 532 Oulu 08-338 538 Parainen 02-458 3444 Pietarsaari 06-723 7075 Pirkkala 03-222 3806 Pori 0400-958 943 Porvoo 050-555 2249 sesti suorasähkölämmitteisissä taloissa. - Pellettitakka on erityisen helppo asentaa vanhaankin taloon tai vapaaajan asuntoon, Piippo toteaa. Puupellettien raaka-aineina käytetään puunjalostusteollisuuden puhtaita puusivutuotteita kuten havupuiden kuivaa kutteria, sahanpurua tai hiontapölyä. Pellettilämmitysjärjestelmässä on periaatteessa samat elementit kuin öljylämmityksessä. Keskuslämmityskattilassa pelleteillä lämmitetään vesi, joka laitetaan kiertovesipumpun avulla kiertoon. Pellettilämmitysjärjestelmän asentaminen ei ole kallista. - Esimerkiksi vanhan öljykattilan tilalle hankitaan pellettikattila ja poltin ja järjestetään pelleteille varastotila. Investointi on noin 6 000-11 000 euron luokkaa riippuen laitevalinnoista, mikä kuittaantuu nopeasti halvempina lämmityskustannuksina, Piippo laskee. Handöl 52T Handöl 54 Salo 02-733 1033 Savonlinna 015-277 608 Seinäjoki 06-417 7547 Tornio 040-546 2948 Turku 02-233 8772 Säästö on erityisen merkittävä suurissa lämmitettävissä tiloissa. Yhtenä tuoreimmista esimerkeistä Eerikkilän urheiluopisto siirtyi viime vuonna pellettilämmitykseen. Ei hiilidioksidipäästöjä Pelletin käyttäjä paitsi hyötyy taloudellisesti myös hidastaa omalta osaltaan ilmaston lämpenemistä. - Öljyllä lämmitettävän keskiverto-omakotitalon hiilidioksidipäästöt ovat vuositasolla noin 9000 kiloa, laskee erikoistutkija Heikki Oravainen VTT:n bioenergiayksiköstä. Pelletillä vastaava luku on nolla, koska hiilidioksidi sitoutuu takaisin uuden puun kasvamiseen. Pelletti korvaa tuontienergiaa. Se on kotimainen polttoaine, jonka valmistusprosessia on jatkuvasti kehitetty ympäristöystävällisempään suuntaan. Lisätietoja: www.pellettienergia.fi YMPÄRISTÖMERKKI 378 001 Handöl 54T MILJÖMÄRKT www.nibefire.eu Töysä 0400-292 862 Uusikaupunki 02-842 713 Vaasa 0500-338 830 Valkeala 05-779 1100

10 ENERGIAOPAS ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE ENERGIAOPAS 11 Biovoimalla hyvät markkinanäkymät Öljykattila ulos, lämpöpumppu sisään: Tavoite omavarai- Bioenergia on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista puhdasta ja ympäristöystävällistä uusiutuvaa kotimaista energiaa. Polttoainetta saadaan esimerkiksi puusta, mutta myös erilaisista muista biomassoista tai energian tuotantoon soveltuvista orgaanisista biojätteistä. Bioenergian käytön lisääminen vähentää ilmakehän kasvihuonekaasuja rikkipäästöjä. Wärtsilä Biopower on keskittynyt puuta polttaviin voima- ja lämpölaitoksiin, mutta myös muita polttoaineita, kuten turvetta voidaan käyttää. Päätuote BioPower on sähköä ja lämpöä tuottava höyryturbiinivoimalaitos, joka toimitetaan asiakkaalle halutussa toimituslaajuudessa. Toimitusjohtaja Ilkka Heikkilän mukaan erityyppisillä asiakkailla on tarpeet hyvin erilaisia. Wärtsilän pyörivä arina, BioGrate. Laitoksen moduloidut osat valmistetaan tehtaalla ja liitetään yhteen työmaalla. Näin asennusaika työmaalla jää lyhyeksi. Asiakkaalle yksinkertaisimmillaan rakennamme koko laitoksen rakennuksineen ja laitteineen. Yhtiön patentoimalla pyörivän arinan polttotekniikalla varustetut laitokset tuottavat sekä sähköä että lämpöä. Erityistä huomiota tuotekehityksessä on kiinnitetty päästöjen minimointiin. Hajautettuja ratkaisuja Prosessissa muodostuvalla lämmöllä tuotetaan esim. lämpöä kaukolämpöverkkoon tai sahan kuivuriverkostoon. Höyryturbiinilla tuotettu sähkö myydään sähköverkkoon. Hyötysuhde tällaisessa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa on jopa yli 90 %. Usein lämpökuormat ovat suhteellisen pieniä. Polttoaine pitää kuljetuskustannustenkin vuoksi saada lähiympäristöstä. Nämä tukevat hajautettuja ratkaisuita, Heikkilä kertoo. Polttoaineeksi soveltuvaa puutähdettä ja kuorta jää puusta noin 25 %. Tämä riittää tyypillisesti tuottamaan sahan tarvitsevan lämpöenergian. Suurilla sahoilla polttoaine riittää sähköteholtaan 5 MW suuruisen voimalaitoksen pyörittämiseen, joka tuottaa myös prosessissa tarvittavan lämmön. Heikkilän mukaan yritys on kotimaan lisäksi laajimmin liikkeellä Keski-Euroopan markkinoilla. Uusiutuvan energian syöttötariffi tukee uusiutuvaan energiaan perustuvien voimalaitosten sähkön tuotantoa useissa Keski-Euroopan maissa. Suomessa ja ulkomailla Wärtsilä Biopowerilla on valmiita ja työn alla olevia laitoksia yhteensä 104 kpl, joiden yhteenlaskettu lämpöteho on noin 700 MW ja sähköteho noin 40 MW. TEKSTI: TERO ELSTILÄ KUVAT: VÄRTSILÄ CORPORATION Wärtsilän toimittama biovoimalaitos Lextorp Kraftvärmeverketille Trollhättanissa Ruotsissa, tuottaa lämpöä ja sähköä Trollhättan Energi AB:n kaukolämpöverkkoon. suudesta toteutui Katajan ja Wangellin perheen arvot punnittiin, kun muutto remonttia tarvitsevaan omakotitaloon oli käsillä. Ekologisuus ja omavaraisuus ratkaisivat lämmitysjärjestelmän valinnassa. Vantaan Vestrassa sijaitsevan omakotitalon ensimmäinen kerros on rakennettu 1970-luvulla. Kymmenisen vuotta myöhemmin silloiset asukkaat laajensivat taloa toisella kerroksella, jolloin jyhkeä rakennus sai nykyiset mittasuhteensa. - Talossa on kaikkiaan noin 300 m², joista asuintiloja on 240 m². Kokonaisneliöt sisältävät kuusi huonetta, keittiön, kylpyhuoneen, saunan ja varaston sekä pannuhuoneena toimineen teknisen tilan, Teemu Wangell kertoo. Remonttitarpeet konkretisoituivat kunnolla vasta muuton yhteydessä, viime vuoden joulukuussa. Erityishuomiota perhe kiinnitti lämmitysjärjestelmän uudistamiseen muun muassa siksi, että lasku tarvittavasta 6 000 öljylitrasta tulisi olemaan noin 4.000 euroa vuodessa. Kannattava investointi Teemu Wangell vakuuttaa, että päätös vanhan öljykattilan ulosheitosta oli järkevä. Nykyisessä kodissa on tarkoitus asua vuosikymmeniä, joten rakennukseen tehtäviä uudistuksia tulee tarkastella kauaskantoisesti. - IVT:n asiantuntija arvioi, että tämän kokoisen kiinteistön tarpeisiin soveltuva lämpöpumppupohjainen lämmitysratkaisu tulisi olemaan noin 15.000 euron investointi. Öljyn nykyhinnalla laskien investoinnin takaisinmaksu tapahtuu arviolta 6 vuoden sisällä, jos öljyn hinta nousee, aikaisemminkin. Vuotuiset säästöt nykyiseen lämmitysmuotoon verrattuna ovat noin 2700. Rahoitus hankittiin pankista ja lämpöpumpuksi valittiin 11 kw:n yksikkö, jossa on sisäänrakennettuna 168 litran lämminvesivaraaja. Lämmitysjärjestelmän uudistuksen toteutunut kustannus on noin 17.000 euroa, joka sisältää laitehankintojen lisäksi maan uumeniin ulottuvan porausreiän teon, maahan upotettujen kahden putken asennuksen sekä tarvittavat sähkötyöt. - Lopullisia kustannuksia pienentää se, että haimme ja saimme Vantaan kaupungilta pientalosaneeraajien laitehankintoihin tarkoitettua energia-avustusta. Lisäksi työn osalta saamme maksimimäärän kotitalousvähennystä, perheen äiti, Sari Kataja muistuttaa. Katajan ja Wangellin perheen 300 m²:n omakotitalo lämpiää maalämmöllä. Tasaisesta lämmöstä ja lämpimästä vedestä huolehtii kesät talvet 11 kw:n IVT Greenline HT plus -maalämpöpumppu. - Avaimet käteen -periaatteella tehtynä koko prosessi oli yllättävän nopea ja helppo. Poraus kesti vajaat kaksi päivää eikä IVT:n asentajilta mennyt sen enempää putkien ja sähkötöiden kanssa, isäntä toteaa tyytyväisenä. Lisäetuna talon arvonnousu Alussa Kataja ja Wangell punnitsivat yhtenä vaihtoehtona myös aurinkolämpöä. Lähipiiristä ja naapurustosta löytyi kuitenkin maalämmön suosittelijoita, ja tehty päätös tuntuu nyt ainoalta oikealta näillä leveysasteilla. - Tärkeimmät valintakriteerimme olivat ekologisuus ja omavaraisuus. Sähköyhtiö on tällä hetkellä ainoa taho, josta olemme riippuvaisia. Kunnallistekniikkaa täällä Vestrassa ei ole eikä taida aikoihin tullakaan, joten vedenkin saamme omasta porakaivosta, Teemu Wangell kuvailee valintatilannetta. Tulevaisuudessa omavaraisuudella saattaa olla nykyhetkeä vieläkin enemmän arvoa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatinee vielä monenlaisia toimenpiteitä, joten ekologinen ja omavarainen lämmöntuotanto kerää varmasti kiitosta talon mahdolli- sessa myyntitilanteessa. - Asuinneliöitäkin olisi myynnissä nyt enemmän. Talon sisätiloihin sijoitettu öljysäiliö vapautti poistuessaan kolmisen neliötä parempaan käyttöön, Wangell muistuttaa. Hän arvostaa myös valitun lämpöpumpun tyylikästä ja yksinkertaista ulkoasua. Jos sijoituspaikaksi olisi valittu esimerkiksi kodinhoitohuone, lämpöpumppuyksikkö olisi ollut tasavertainen kumppani pesutornille. TEKSTI: IRJA NURMI-RÄTTÖ KUVA: MARKO RÄTTÖ Energianeuvot ovat kiinteistönpitäjälle kalliit Sähkön hinnan jatkuva nousu ja kehittynyt tietotekniikka ovat perusta energia-alan uudentyyppisten asiantuntijapalvelujen kysynnälle. Yrityksiä kiinnostaa yhä enemmän se, miten ne voisivat hankkia tarvitsemansa energian mahdollisimman edullisesti ja tehostaa sen käyttöä. Pelkällä maalaisjärjellä ja päässälaskulla se ei oikein onnistu. Ja lisäksi oma aika pitäisi säästää kaikkein tähdellisimpään eli yrityksen liikeidean mukaiseen toimintaan. Jotta energiankulutuksen tehokkuudesta voi todeta kiinteistökohtaisesti mitään varmaa tai edes todennäköistä, on tuksissa olisi todennäköisimmin saavutettavissa säästöjä, kertoo liiketoimintapäällikkö Juha Liikanen Energiakolmio Oy:stä, joka on energianhankintaja energiatehokkuuspalveluihin erikoistunut asiantuntijayritys. Keskolla kokemuksia energiatehokkuuspalveluista Monet myymälät ovat rakennustyypiltään, pinta-alaltaan, tilavuudeltaan ja laitteistoiltaan hyvin paljon toisiaan muistuttavia. Silloin asiantuntija voi päätellä paljon toisista vastaavista rakennuksista kootun tiedon perusteella verratessaan sitä tarkasteltavana olevan kiinteistön mittaustietoihin. Energiatehokkuuspalveluista on selkeää hyötyä esimerkiksi myymälärakennuksissa. Niissä energian merki- koottava riittävästi vertailuaineistoa. Mikä on pätevää vertailuaineistoa, on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Tähän tarvitaan tietoa kiinteistön käytöstä, näkemystä rakennuksen ja sen sisältämän talotekniikan kunnon vaikutuksista, automaation ymmärrystä, kunnon tietojärjestelmää mitatun tai muuten kootun tiedon analysoimiseksi. - Sähkön kulutustietoa voi nykyään kerätä kiinteistön energia- ja vesimittareilta tuntitasoisena. Tämä data muodostaa perustan kulutuksen jatkuvalle seurannalle ja mahdollistaa nopean reagoinnin ongelmiin. Se auttaa myös tunnistamaan ne kiinteistöt, joissa kulutys käyttökustannuksista on merkittävämpi kuin vaikkapa toimistorakennuksissa. Muun muassa Keskolla on kokemuksia energiatehokkuuspalveluista myymälärakennuksissa. - Meille on käyttämiemme palvelujen myötä kertynyt tietoa myymäläkiinteistöjemme sähkön ja lämmön ominaiskulutuksista. Tämän tiedon hyöty on yleisesti ottaen sitä suurempi, mitä suurempi kiinteistökanta yrityksellä on, pohtii kiinteistöpäällikkö Ari Mäkinen Kesko Oyj:stä. Mäkinen pitää suurena etuna myös sitä, että Energiakolmion ylläpitämät palvelut mahdollistavat kulutustietojen reaaliaikaisen etäluennan. Toinen Keskon käyttämä energiaasiantuntijapalvelu liittyy energianhankinnan optimointiin. Tällöin vaakakupissa painavat sekä kustannukset että myös yhtiön vaalimat arvot. TIESITKÖ? Jos esimerkiksi yöaikaisen sähkönkulutuksen todetaan olevan äkillisesti koholla, kiinteistöhuollosta vastaava henkilöstö voidaan lähettää tutkimaan poikkeaman mahdolliset syyt. - Kyse voi olla esimerkiksi automaation vääristä asetuksista tai laiterikoista. Joskus käyttötottumukset ovat muuttuneet huonompaan suuntaan esimerkiksi henkilöiden vaihtuessa, Liikanen toteaa. 050 5810987

Merimiehenkatu 36 D, 00150 Helsinki, puh. 010 681 700, www.heku.fi