Sisällysluettelo. Lukijalle 5. 1 Työtilanteen kehitys 7. 2 Tulostavoitteiden saavuttaminen 9. 3 Syyttäjälaitoksen voimavarat 29

Toimitus: Pilvi Isotalus, Valtakunnansyyttäjänvirasto Kuvat: Tuukka Ylönen, Kimmon Brandt, Kaisa Sirén Taitto: Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Paino: Edita Prima Oy, Helsinki 2012

3 Sisällysluettelo Lukijalle 5 1 Työtilanteen kehitys 7 2 Tulostavoitteiden saavuttaminen 9 2.1 Joutuisuus 9 2.2 Yhdenvertaisuus 11 2.3 Tuotokset ja suoritteet 15 2.4 Prosessien- ja laadunhallinta 17 2.5 Toiminnallinen tehokkuus 23 2.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 25 3 Syyttäjälaitoksen voimavarat 29 3.1 Toimintamääräraha 29 3.2 Henkilöstö 33 4 Syyttäjälaitoksen koulutus 37 5 Valtakunnansyyttäjänviraston hallinnollinen diaari 41 5.1 Muutosharkinta-asiat 43 5.2 Kantelut 43 5.3 Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa 45 6 Poliisirikosasiat 47

4

5 Lukijalle On taas ilo esitellä toimintamme tuloksia. Edessäsi on tilastollinen katsaus syyttäjälaitoksen vuoteen 2011. Työmäärän kasvusta huolimatta vanhimpien juttujen määrä saatiin historiallisen pieneksi. Vuoden 2011 lopussa syyttäjänvirastoissa oli yhteensä 146 asiaa, jotka olivat olleet syyttäjällä vireillä yli vuoden. Niistäkin 32 oli poliisilla lisätutkinnassa. Pudotusta vuodesta 2010 oli 47 juttua. Kaiken kaikkiaan syyttäjänvirastoihin saapui 87 254 asiaa. Määrä kasvoi edellisvuodesta noin 3 000 jutulla. Keskimääräinen syyteharkinta-aika saatiin pysymään alle kahdessa kuukaudessa. Yli puolet asioista ratkaistiin reilusti alle kuukaudessa. Vaativissa asioissa syyteharkinta kesti keskimäärin neljä kuukautta. Kolme neljästä syyttäjien ratkaisuista tarkoitti syytteen nostamista (59 276 asiaa). Syytteistä käräjäoikeudessa hylättiin vain 5,6 prosenttia. Esitutkinta päättyi syyttämättä jättämiseen noin 10 000 kertaa. Lisäksi noin 9 000 asiassa esitutkinta lopetettiin syyttäjän päätöksellä tutkinnanjohtajan esityksestä jo aikaisemmin. Ratkaistuista asioista ns. tavanomaisia asioita oli edellisvuosien tapaan noin 62 prosenttia. Vaativien asioiden osuus oli hieman yli neljä prosenttia, mutta syyttäjälaitoksen työpanoksesta ne sitovat noin 65 %. Seuraamme jatkuvasti työkuorman määrää ja asioiden ikärakennetta. Juttujen kokonaismäärän kasvun seurauksena yli puoli vuotta vireillä olleiden juttujen määrä on kasvussa. Siitä aiheutuu merkittävä viivästymisriski, jonka torjuminen teettää töitä vuonna 2012. Syyttäjälaitoksen historiassa vuosi 2011 oli tärkeä: sen aikana valmisteltiin Syyttäjälaitoksen toimintalinjat 2020 -asiakirja, joka julkistettiin 24.2.2012. Siinä on puettu sanoiksi sellainen tulevaisuuden syyttäjälaitos, jollaista itse pyrimme lähivuosina rakentamaan. Toimintalinjoihin voit tutustua tarkemmin verkkosivuillamme www.vksv.oikeus.fi. Matti Nissinen, valtakunnansyyttäjä

6

7 1 Työtilanteen kehitys Kertomusvuonna saapui syyteharkintaan 87 254 asiaa. Lukumäärä kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Suuntauksena näyttäisi edelleen olevan, että vaativat asiat muuttuvat yhä vaativammiksi. Vaikka näiden asioiden osuus kaikista asioista on edelleen melko pieni (alle 5 %), niiden resursseja sitova vaikutus on jatkossakin huomattava ja kasvava. Selvää on, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa käytössä olevista resursseista on kohdennettava vaativien asioiden käsittelyyn. Tilanteessa, jossa olennaisia resurssilisäyksiä ei ole saatavissa, tämä edellyttää muiden asioiden käsittelyn jatkuvaa tehostamista.

8 Syyttäjälaitoksen suoritemäärät 2009 2011 2009 2010 2011 Muutos Muutos % % % 2010 11 % Avoinna kauden alussa 13 332 14 520 12 990-1 530-10,54 Saapuneet asiat 85 240 84 399 87 254 2 855 3,38 tavanomaiset 53 024 62,21 51 222 60,69 54 334 62,27 3 112 6,08 erittelemättömät 28 800 33,79 29 557 35,02 29 284 33,56-273 -0,92 vaativat 3 416 4,01 3 620 4,29 3 636 4,17 16 0,44 Ratkaistut asiat 84 170 85 929 84 846-1 083-1,26 Käsittelyratkaisut 4 229 4 547 4 252-295 -6,49 Asiaratkaisut 79 941 81 382 80 594-788 -0,97 tavanomaiset 50 388 63,03 50 127 61,59 50 429 62,57 302 0,60 erittelemättömät 26 319 32,92 28 059 34,48 26 786 33,24-1 273-4,54 vaativat 3 234 4,05 3 196 3,93 3 379 4,19 183 5,73 Avoinna kauden lopussa 14 402 12 990 15 398 2 408 2 408 18,54 Keskimääräinen syyteharkinta-aika kk 1,97 1,99 1,93-0,6-3,21 tavanomaiset 1,55 1,59 1,51-0,8-4,70 erittelemättömät 2,46 2,48 2,41-0,7-2,71 vaativat 4,17 3,79 4 0 5,64 Vireillä 6 12 kk 1 868 1 890 2 253 363 19,21 Vireillä yli 12 kk 166 193 146-47 -24,35 tavanomaiset 23 13,86 40 20,73 24 16,44-16 -40,00 erittelemättömät 84 50,60 86 44,56 79 54,11-7 -8,14 vaativat 59 35,54 67 34,72 43 29,45-24 -35,82 Asiaratkaisujen profiili 79 941 81 382 80 594-788 -0,97 Syyte 60 488 75,67 61 130 75,11 59 276 73,55-1 854-3,03 Rm 1 255 1,57 1 135 1,39 916 1,14-219 -19,30 SJP tpluop 3 991 4,99 4 037 4,96 4 232 5,25 195 4,83 SJP pros 5 905 7,39 5 809 7,14 5 613 6,96-196 -3,37 ETL 4.3 4 091 5,12 4 606 5,66 4 778 5,93 172 3,73 ETL 4.4 pros 1 212 1,52 1 408 1,73 1 953 2,42 545 38,71 ETL 4.4 kust 1 321 1,65 1 678 2,06 2 186 2,71 508 30,27 S päätös 1 396 1,75 1 320 1,62 1 452 1,80 132 10,00 S Ilmoitus 282 0,35 259 0,32 188 0,23-71 -27,41 Toimenpideratkaisujen profiili 102 467 105 088 103 567-1 521-1,45 Syyte 60 601 59,14 61 248 58,28 59 402 57,36-1 846-3,01 Rm 1 678 1,64 1 583 1,51 1 254 1,21-329 -20,78 SJP tpluop 6 439 6,28 6 418 6,11 6 878 6,64 460 7,17 SJP pros 18 405 17,96 18 713 17,81 18 476 17,84-237 -1,27 ETL 4.3 5 055 4,93 6 399 6,09 6 098 5,89-301 -4,70 ETL 4.4 pros 1 780 1,74 1 898 1,81 2 660 2,57 762 40,15 ETL 4.4 kust 1 617 1,58 2 066 1,97 2 546 2,46 480 23,23 S päätös 4 747 4,63 4 805 4,57 4 664 4,50-141 -2,93 S Ilmoitus 2 145 2,09 1 958 1,86 1 589 1,53-369 -18,85 Esitykset kirjalliseen menettelyyn 25 301 41,75 24 489 39,98 24 400 41,08-89 -0,36 Hylätyt KO:ssa 3 944 6,07 5 784 6,65 3 300 5,62-2 484-42,95 Sjän valitukset KO:n ratkaistuista HO:een 2 183 3,36 3 008 3,46 1 600 2,73-1 408-46,81

9 2 Tulostavoitteiden Saavuttaminen 2.1 Joutuisuus Tulostavoite Syyttäjälaitos huolehtii rikosvastuun toteuttamisesta osana rikosasioiden käsittelyketjua tehokkaasti asianosaisten oikeusturvan huomioon ottaen. Kertomusvuonna saavutettiin syyteharkinnan joutuisuutta koskevat tulostavoitteet kaikissa muissa asiaryhmissä paitsi vaativissa asioissa. Kun edellisellä tarkastelujaksolla keskimääräinen syyteharkinta-aika lyheni erityisesti vaativien asioiden ryhmässä, tavoitteesta jäätiin nyt nimenomaan tässä ryhmässä. Valtakunnan tasolla tavoitteesta jäätiin kaksi viikkoa. Kielteinen kehitys voi ainakin osittain johtua siitä, että kehitys juuri vaikeiden asioiden ryhmässä oli poikkeuksellisen myönteinen vuonna 2010. Koska vaara oikeudenkäynnin viivästymisestä tyypillisesti liittyy juuri laajojen ja vaativien asioiden käsittelyyn, niiden käsittelyajan pidentymiseen on kiinnitettävä huomioita jatkossa. Oikeudenkäyntien keston kannalta kielteistä kehitystä tasapainottaa kuitenkin se, että syyttäjillä oli vuodenvaihteessa ainoastaan 146 yli vuoden vireillä ollutta asiaa.

10 Tehokas esitutkintayhteistyö yleensä lyhentää syyteharkintavaihetta, koska sen yhteydessä syyttäjälle avautuu tilaisuus jo varhain tutustua asiakokonaisuuteen sekä vaikuttaa tutkintaan. Myös tarve viivästystä aiheuttavien lisätutkintapyyntöjen tekemiseen jää yleensä pois. Valtakunnallinen, kaikkia asioita koskeva keskimääräinen syyteharkinta-aika ylitettiin selvimmin Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen syyttäjänvirastoissa. Niissä syyteharkinta kesti keskimäärin kaksi viikkoa pidempään kuin maassa keskimäärin. Hajonta on hieman pienentynyt edellisestä vuodesta. Näiden kolmen syyttäjänviraston syyteharkinta-aikojen yhteinen mediaani oli noin yksi kuukausi, kun yhteinen keskimääräinen syyteharkinta-aika oli noin 2,5 kuukautta. Tästä on pääteltävissä, että keskimääräistä syyteharkinta-aikaa on merkittävästi pidentänyt rajallinen joukko pitkäkestoisia asioita. Tällaisella seikalla näyttää olleen erityisen korostunut vaikutus Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston lukuihin. Mainittujen syyttäjänvirastojen toimialueet kattavat Etelä-Suomen tiheimmin asutut alueet, joille myös suuri osa maamme elinkeinoelämästä on keskittynyt. Tämä heijastuu syyttäjänvirastoihin saapuneiden asioiden määriin ja keskimääräiseen vaikeusasteiseen, mistä taas saattaa seurata keskimääräistä pidempiä syyteharkinta-aikoja. Keskimääräinen syyteharkinta-aika, kk Syyttäjänvirasto Luokittele- Tavan- Erittele- Vaativat Kaikki mattomat omaiset mättömät kuukausina Koko maa 0,84 1,52 2,41 3,99 1,92 Helsinki 0,53 2,12 2,95 3,97 2,49 Länsi-Uusimaa 1,6 2,19 3,52 5,76 2,8 Itä-Uusimaa 0,99 1,53 1,99 3,96 1,83 Kanta-Häme 0,56 1,77 3,02 5,71 2,35 Länsi-Suomi 1,5 1,05 1,7 3,08 1,33 Salpausselkä 0,75 1,11 1,93 2,75 1,44 Pirkanmaa 0,84 0,89 1,36 3,74 1,17 Pohjanmaa 0,76 1,68 3,14 5,14 2,29 Keski-Suomi 3,07 1,65 2,51 3,45 1,99 Itä-Suomi 0,97 1,32 2,06 3,92 1,64 Oulu 1,81 1,63 2,42 4,28 1,99 Lappi 2,87 1,81 2,82 3,24 2,24 Ahvenanmaa 0 0,61 1,07 3,39 0,89 VKSV 0,39 0,11 3,44 2,27 3,01

11 2.2 Yhdenvertaisuus Olennainen osa syyttäjäntoiminnan yhdenvertaisuuden seurannasta perustuu siihen, että yksittäisten syyttäjänvirastojen lukuja verrataan valtakunnalliseen keskiarvoon ja samantyyppisten syyttäjänvirastojen vastaaviin lukuihin. Jos ilmaantuu olennaisia poikkeamia, Valtakunnansyyttäjänvirasto ryhtyy selvittämään poikkeamien syitä ja arvioi niiden hyväksyttävyyttä toiminnan yhdenvertaisuuden kannalta. Mittareina syyteharkinnan yhdenvertaisuuden seurannassa on käytetty ns. ratkaisuprofiileja ja toimenpiteisiin johtaneita kanteluja. Ratkaisuprofiileissa huomio kiinnittyy ensisijaisesti asiaratkaisuihin. Syytteiden osuus kaikista syyteharkintaratkaisuista on yksi tärkeimmistä mittareista, kun arvioidaan syyttäjälaitoksen toimintaa. Se kertoo, kuinka moni syyteharkintaan saapunut asia toimitettiin edelleen tuomioistuimessa tutkittavaksi. Tällä ns. syyteprosentilla on keskeinen merkitys, kun arvioidaan yhdenvertaisuuden toteutumista syyttäjälaitoksen toiminnassa. Valtakunnallinen keskiarvo kertoo, että vuonna 2011 syyte nostettiin 73,5 %:ssa asioista. Syytteiden osuus kaikista syyteharkintaratkaisuista on kahtena viime vuotena pysynyt noin 75 %:ssa, joten hienoista laskua on tapahtunut. Syytteiden osuus kaikista toimenpideratkaisuista on hieman pienempi kuin asiaratkaisuissa, koska asiassa, jossa syyte nostetaan, saatetaan osa siitä kuitenkin ratkaista syyttämättä jättämisellä. Yksittäisissä syyttäjänvirastoissa syytteiden osuus oli keskimääräistä suurempi Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Länsi-Suomen syyttäjänvirastoissa. Ero valtakunnalliseen keskiarvoon on hieman yli 5 %. Suhteessa vähiten syytteitä nostettiin Itä-Uudenmaan ja Lapin syyttäjänvirastoissa, noin 64 %:ssa asioista. Yleisellä tasolla arvioituna yksi oletettava syy eniten ja vähiten syytteitä nostaneiden virastojen väliseen eroon voi olla saapuneiden asioiden laatu ja erikoispiirteet. Tällaisiin syihin perustuvat erot ovat yhdenvertaisuuden näkökulmasta helpommin hyväksyttävissä kuin sellaiset, jotka johtuvat eroista syyttäjänvirastojen toimintatavoissa. Se, että samankaltaisia asioita käsiteltäisiin eri virastoissa eri tavoin, olisi yhdenvertaisuuden kannalta varsin ongelmallista.

12 Syyteprosentin ääripäiden ero, noin 10 prosenttiyksikköä, on niin suuri, että sen syitä on selvitettävä erikseen. Tässä tarkoituksessa Itä- Uudenmaan, Pohjanmaan ja Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastojen päälliköille on kevättalvella 2012 annettu toimeksianto laatia yhteinen asiaa koskeva selvitys. Selvityksen tarkoitus on arvioida, mitkä syyt ovat johtaneet eroihin virastojen luvuissa ja ovatko syyt sellaisia, että erot ovat hyväksyttävissä. Koska esitutkinnassa tutkittu asia on toimitettava syyteharkintaan syytä epäillä rikosta -edellytyksen täyttyessä ja koska syyte on nostettava korkeamman, todennäköiset syyt -edellytyksen täyttyessä, on jo näytöllisten seikkojen vuoksi selvää, ettei syytteen nostaminen tule kysymykseen kaikissa syyttäjälle saapuneissa asioissa. Syyte on valtakunnan tasolla tarkasteltuna nostettu 73,5 %:ssa asioista. Tämä luku ei saisi enää laskea. Muuten joudutaan vakavasti kysymään, saatetaanko syyteharkintaan saapuneita rikosepäilyjä enää riittävässä laajuudessa tuomioistuinten tutkittaviksi. Syytteiden hylkäysprosentti oli edelleen varsin alhainen (alle 6 %). Se saattaa viitata siihen, että tuomioistuimiin on voinut jäädä toimittamatta asioita, joita olisi ollut perusteltua viedä niiden käsiteltäviksi. Syytteiden hylkäämisprosentti on pysynyt muuttumattomana kahtena edellisvuonna. Syytteiden hylkäämisprosentin pieneneminen tältä tasolta olisi rikosvastuun toteutumisen kannalta kehityssuuntana pikemminkin ongelmallinen kuin myönteinen. Loogisesti ajateltuna korkea nostettujen syytteiden määrä heijastuu suhteellisesti ottaen suurempana syytteiden hylkäämisprosenttina. Yksittäisissä syyttäjänvirastoissa kaava toteutuu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Esimerkiksi Keski-Suomen syyttäjänvirastolla on maan korkein syyttämisprosentti, ja vastaavasti hylättyjen syytteiden määrä ylittää maan keskiarvon lähes kahdella prosenttiyksiköllä. Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston syyteprosentti taas on maan alhaisin, mutta hylkäämisprosentti on silti noin 1,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin maan keskiarvo. Yhdenvertaisuuden vuoksi tavoitteena on pidettävä sitä, että ero sekä nostettujen että hylättyjen syytteiden suhteellisissa osuuksissa olisi mahdollisimman pieni syyttäjänvirastojen kesken.

13 Nyt havaittavissa olevat syyttäjänvirastojen väliset eroavuudet hylkäysprosenteissa ovat kaiken kaikkiaan pieniä. Lisäksi tämän mittarin antaman tiedon luotettavuutta heikentää jossakin määrin käräjäoikeuksien vaihteleva käytäntö siinä, merkitäänkö hylätyksi vain asia, jossa syyttäjän kaikki tai ainoa syyte hylättiin, vai myös asia, jossa yksikin syyte (muiden joukossa) hylättiin. Tilastot eivät siten suoranaisesti osoita, että samantyyppisiä tekoja käsiteltäisiin olennaisesti eri tavoin maan eri syyttäjänvirastoissa. Havaittujen erojen syitä on kuitenkin tarpeen selvittää edellä mainitussa selvitystyössä. Syyttäjät hakivat vuonna 2011 muutosta käräjäoikeuden tuomioihin harvemmin kuin edellisenä vuonna. Vähäisellä muutoksenhaulla ja alhaisella syytteiden hylkäysprosentilla on looginen yhteys. Mitä harvemmin syytteitä hylätään, sitä harvemmin syyttäjillä on tarvetta hakea muutosta. Tämän suuntauksen mahdollinen jatkuminen on kuitenkin ongelmallista paitsi yhdenvertaisuuden kannalta myös sen vuoksi, että sillä saattaa olla oikeuskehitystä haittaava vaikutus. Esitutkinnan rajoittamispäätösten lukumäärä on edelleen noussut. Kertomusvuonna lisäys koski kaikkia esitutkinnan rajoittamisperusteita. Erityisesti esitutkintalain 4 :n 4 momentin nojalla tehtävien rajoituspäätösten lukumäärä nousi huomattavasti, valtakunnallisesti yli 30 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen nähden. Koska lähtötaso oli verraten alhainen, rajoittamispäätösten yhteenlaskettu osuus kertomusvuoden kaikista syyttäjänratkaisuista oli kuitenkin edelleen vain 11 %. Suuntausta voidaan pitää myönteisenä merkkinä tehostuneesta esitutkintayhteistyöstä. Suurista syyttäjänvirastoista rajoittamispäätöksiä tehtiin eniten Helsingin ja Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastoissa. Rajoittamispäätöksiä eniten ja vähiten tehneiden (suurten) syyttäjänvirastojen ero nousi yli 10 prosenttiyksikköön. Huomionarvoista on, että rajoittamispäätösten lisääntyminen ei edelleenkään ole vähentänyt syyttämättä jättämistä koskevien päätösten määrää. Yleensä oletetaan, että rajoittamispäätösten lisääntymisen tulisi johtaa vähentyneeseen syyttämättä jättämiseen. Olettamus perustuu siihen, että esitutkinnan rajoittamisella lopetetaan sellaisten asioiden käsittely, joista jo varhaisessa vaiheessa näkee, etteivät ne tule johtamaan

14 syytteen nostamiseen. Nämä asiat ratkaistaisiin toisin sanoen syyttämättä jättämisellä, ellei mahdollisuutta esitutkinnan rajoittamiseen olisi käytettävissä. Selvää syytä siihen, miksei lisääntynyt esitutkinnan rajoittaminen näy vähentyneenä syyttämättä jättämisenä, ei ole osoitettavissa toiminnasta saatujen lukujen perusteella. Se, että syyttämättä jättäminen on pysynyt samalla tasolla, voi tässä tilanteessa liittyä siihen, että nostettujen syytteiden osuus on hieman laskenut. On ongelmallista, jos tuomioistuimiin on jäänyt saattamatta asioita, joissa syytteen nostaminen olisi rikosvastuun toteuttamisen kannalta ollut perustellumpi ratkaisu. Kertomusvuodesta saatujen tilastolukujen perusteella tällaista varmaa johtopäätöstä ei voi suoraan tehdä. Kehitykseen on kuitenkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota tulevaisuudessa. Syyttäjäntoiminnan yhdenvertaisuuden seurantaan liittyy myös se, missä määrin syyttäjien ratkaisuja muutetaan kantelujen perusteella tai ryhdytään muutoin toimiin syyttäjän menettelyn johdosta. Muutosprosentti oli kertomusvuonna 10. Tällöin toimenpiteiksi lasketaan syytemääräykset, käsitykset ja ohjeet, päätökset syyttämättä jättämisestä ja muut määräykset. Vastaava muutosprosentti vuonna 2010 oli 8,2. (Ks. Valtakunnansyyttäjänviraston hallinnollinen diaari s. 41).

15 2.3 Tuotokset ja suoritteet Tulostavoite Suoritetaan syyteharkinta tehokkaasti. Kertomusvuonna ratkaistiin lähes 85 000 asiaa. Vuoden 2011 tavoite saavutettiin. Ratkaistujen asioiden lukumäärän perusteella tulos oli kuitenkin edellistä vuotta huonompi. Tulosta voidaan sellaisenaan luonnehtia kohtuulliseksi, koska käsittelyajat ovat nopeutuneet lukuunottamatta vaativia asioita. Kielteisenä kehityksenä on mainittava asiavaraston selvä lisäys. Tällaisessa kehityksessä on ilmeiset vaaransa. Pitkään vireillä olleiden asioiden joukossa ongelmallisin ryhmä oli yli 12 kuukautta vireillä olleet asiat. Tähän ryhmään kuuluvia asioita oli kertomusvuoden lopussa ratkaisematta vain 146 asiaa. Tältä osin kehitys on siis ollut varsin myönteistä. Syyttäjänvirastokohtaisessa tarkastelussa havaitaan, että yli 12 kuukautta vireillä olleita asioita oli eniten Helsingin, Kanta-Hämeen ja Pohjanmaan syyttäjänvirastoissa, siis osittain samoissa syyttäjänvirastoissa, joissa keskimääräiset syyteharkinta-ajatkin olivat pisimmät. Selostettu kehitys tarkoittaa, että vuosien 2007 2008 merkittävä aleneva suuntaus on jatkunut vuonna 2010 tapahtuneen pysähdyksen jälkeen. Koska vaativien asioiden keskimääräinen syyteharkinta-aika on tarkastelujaksona pidentynyt, voidaan olettaa syyttäjänvirastojen priorisoineen erityisesti yli vuoden vireillä olleiden asioiden ratkaisemista. Jos oletus pitää paikkansa, kehitys osoittaa havainnollisesti, että panostaminen tiettyyn tehtävään merkitsee toisen tehtävän jäämistä vähemmälle huomiolle, jos resurssit pysyvät muuttumattomina. Yksi syyttäjälaitoksen suurimmista haasteista liittyy jatkossa siihen, miten nykyresurssein kyetään estämään pitkään vireillä olleiden asioiden lisääntyminen.

16 Vireillä olevien asioiden ikärakenne Syyttäjänvirasto Vireillä Vireillä Vireillä Vireillä Vireillä Vireillä Yhteensä alle 1 kk 1 3 kk 3 6 kk 6 9 kk 9 12 kk yli 1 v Koko maa 4 610 5 046 3 343 1 622 631 146 15 398 Helsinki 928 1 350 1 013 559 205 37 4 091 Länsi-Uusimaa 285 312 295 119 47 0 1 058 Itä-Uusimaa 348 317 177 34 7 4 887 Kanta-Häme 301 283 202 118 71 38 1 013 Salpausselkä 327 411 228 20 7 5 996 Länsi-Suomi 538 309 165 94 22 2 1 130 Pirkanmaa 298 311 121 66 18 6 819 Pohjanmaa 219 323 272 145 85 17 1 061 Keski-Suomi 211 216 118 112 10 9 676 Itä-Suomi 550 381 223 126 72 10 1 362 Oulu 374 544 362 136 47 2 1 465 Lappi 201 206 137 76 34 8 662 Ahvenanmaa 11 27 16 13 4 6 77 VKSV 20 57 14 5 2 3 101 Vireillä alle 6 kk Vireillä 6 9 kk Vireillä 9 12 kk Vireillä yli 1 vuosi Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

17 2.4 Prosessien- ja laadunhallinta Tulostavoite Käytetään tarkoituksenmukaisia prosessilajeja. Kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta kirjallisen menettelyn käyttöasteen ei tulisi minkään tuomioistuimen alueella poiketa olennaisesti valtakunnallisesta tasosta. Kirjallisen menettelyn käyttö saavutti tulostavoitteen. Kirjallinen menettely mahdollistaa hyvinkin joutuisan ja resurssien kannalta tehokkaan käsittelyn asioissa, jotka ovat sen soveltamisalueen piirissä. Kirjallisen menettelyn mahdollisimman laaja käyttö edesauttaa siten syyttäjälaitoksen resurssien kohdentamista esimerkiksi vaativien rikosasioiden käsittelyyn. Samalla on tärkeää, että kirjallista menettelyä sovelletaan mahdollisimman yhdenmukaisesti koko maassa. Kirjallisen menettelyn soveltamisaste on nyt valtakunnallisesti niin korkealla tasolla, ettei sitä ole mahdollista olennaisesti enää lisätä. Paikallisesti alueilla, joilla kirjalliseen menettelyyn soveltuvia asioita on poikkeuksellisen paljon, saattaa käyttöasteen lisäys vielä olla mahdollinen. Yksittäisiä syyttäjänvirastoja tarkasteltaessa herättää huomiota se, että kirjallisessa menettelyssä käsiteltyjen asioiden määrä on Helsingin syyttäjänvirastossa jälleen selvästi alhaisempi kuin muissa syyttäjänvirastoissa. Ero selittyy suurelta osin Helsingin syyttäjänvirastoon saapuneiden asioiden erityispiirteillä, muun muassa ulkomaalaisten vastaajien suurella osuudella.

18 Ratkaisut syyttäjänvirastoittain Käsiteltävät asiat 12 991 87 254 100 245 2 216 17,06% 14 040 16,09% 16 256 1 462 11,25% 5 973 6,85% 7 435 1 076 8,28% 6 063 6,95% 7 139 1 042 8,02% 5 298 6,07% 6 340 1 023 7,87% 8 731 10,01% 9 754 1 212 9,33% 10 000 11,46% 11 212 584 4,50% 7 385 8,46% 7 969 910 7,00% 5 357 6,14% 6 267 581 4,47% 4 012 4,60% 4 593 Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV Avoinna kauden alussa 1 084 8,34% 8 673 9,94% 9 757 1 041 8,01% 7 028 8,05% 8 069 563 4,33% 3 408 3,91% 3 971 23 0,18% 558 0,64% 581 174 1,34% 728 0,83% 902 Käsittelyratkaisut 2 831 1 421 516 18,23% 170 11,96% 508 17,94% 168 11,82% 120 4,24% 104 7,32% 118 4,17% 132 9,29% 240 8,48% 73 5,14% 241 8,51% 79 5,56% 201 7,10% 70 4,93% 120 4,24% 87 6,12% 154 5,44% 57 4,01% 227 8,02% 89 6,26% 297 10,49% 53 3,73% 83 2,93% 19 1,34% 1 0,04% 9 0,63% 5 0,18% 311 21,89% 59 249 73,54% 8 033 70,05% 4 180 73,33% 3 850 63,89% 3 797 74,79% 6 249 74,02% 7 634 78,27% 5 408 78,62% 3 955 79,12% 2 946 79,49% 6 172 76,41% 4 616 73,83% 2 068 64,48% 327 66,19% 14 2,89% 916 1,14% 37 0,32% 40 0,70% 142 2,36% 66 1,30% 87 1,03% 133 1,36% 42 0,61% 55 1,10% 85 2,29% 89 1,10% 45 0,72% 93 2,90% 2 0,40% 0 0,00% 4 232 5,25% 492 4,29% 358 6,28% 235 3,90% 337 6,64% 395 4,68% 540 5,54% 321 4,67% 282 5,64% 198 5,34% 482 5,97% 391 6,25% 175 5,46% 8 1,62% 18 3,71% 5 612 6,97% 655 5,71% 438 7,68% 422 7,00% 358 7,05% 594 7,04% 670 6,87% 523 7,60% 319 6,38% 303 8,18% 665 8,23% 394 6,30% 245 7,64% 20 4,05% 6 1,24% Ratkaisujen lajit 4 781 5,93% 1 952 2,42% 1 108 9,66% 261 2,28% 390 6,84% 76 1,33% 597 9,91% 248 4,12% 318 6,26% 115 2,27% 544 6,44% 288 3,41% 287 2,94% 158 1,62% 244 3,55% 113 1,64% 179 3,58% 91 1,82% 63 1,70% 55 1,48% 248 3,07% 172 2,13% 479 7,66% 141 2,26% 242 7,55% 188 5,86% 76 15,38% 28 5,67% 6 1,24% 18 3,71% 2 185 2,71% 711 6,20% 127 2,23% 389 6,46% 62 1,22% 157 1,86% 166 1,70% 103 1,50% 71 1,42% 22 0,59% 115 1,42% 93 1,49% 148 4,61% 20 4,05% 1 0,21% 1 451 1,80% 162 1,41% 85 1,49% 138 2,29% 22 0,43% 96 1,14% 147 1,51% 83 1,21% 23 0,46% 23 0,62% 110 1,36% 81 1,30% 46 1,43% 13 2,63% 422 87,01% 188 0,23% 8 0,07% 6 0,11% 5 0,08% 2 0,04% 32 0,38% 19 0,19% 42 0,61% 24 0,48% 11 0,30% 25 0,31% 12 0,19% 2 0,06% 0 0,00% 0 0,00% 80 566 11 467 5 700 6 026 5 077 8 442 9 754 6 879 4 999 3 706 8 078 6 252 3 207 494 485 15 427 4 103 26,60% 1 059 6,86% 889 5,76% 1 013 6,57% 999 6,48% 1 138 7,38% 819 5,31% 1 061 6,88% 676 4,38% 1 363 8,84% 1 467 9,51% 662 4,29% 77 0,50% 101 0,65% 1,92 2,49 2,80 1,83 2,35 1,44 1,33 1,17 2,29 1,99 1,64 1,99 2,24 0,89 3,01 Saapuneet asiat Yhteensä Yhdistetty Siirretty Syyte Rm SJP tpluop SJP pros ETL 4.3 ETL 4.4 pros ETL 4.4. kust S päätös S ilmoitus Yhteensä Avoinna kauden lopussa Syyteharkintaaika (kk)

19 Ratkaisut syyttäjänvirastoittain Syyteratkaisut Muut ratkaisut Käsittelyratkaisut Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Päätökset ja määräykset Rangaistusmääräykset Esitutkinnan rajoittamispäätökset Syyttämättäjättämispäätökset Syyttäjän päätökset ja ilmoitukset Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

20 Syyttämättäjättämispäätökset Toimenpideluonteiset Prosessuaaliset Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpauselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Esitutkinnan rajoittamispäätökset ETL 4.3 (seuraamusluonteinen) ETL 4.4 (prosessuaalinen) ETL 4.4 (kustannusperusteinen) Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

21 Syyttämättäjättämiset toimenpidekohtaisesti, kpl Prosessuaalinen Seuraamusluonteinen syyttämättäjättäminen syyttämättäjättäminen Yhteensä 01 02 03 04 10 11 12 13 14 20 23 24 30 Koko maa 457 16 116 517 1 378 2 473 412 2 755 1 078 48 1 2 97 12 25 346 Helsinki 22 1 938 87 175 296 69 244 219 3 5 0 3 058 Länsi-Uusimaa 8 1 113 57 109 178 27 215 131 8 2 1 848 Itä-Uusimaa 25 1 003 42 74 208 26 124 82 10 1 1 595 Kanta-Häme 22 1 112 24 79 168 45 239 61 1 3 1 1 755 Salpausselkä 52 1 612 45 106 234 28 226 117 14 5 0 2 439 Länsi-Suomi 80 2 010 53 206 342 59 296 75 3 1 26 2 3 153 Pirkanmaa 34 1 501 38 69 159 18 265 87 1 15 0 2 187 Pohjanmaa 33 1 034 47 137 127 24 261 73 2 4 2 1 744 Keski-Suomi 35 1 023 18 104 125 16 136 57 7 1 4 1 1 527 Itä-Suomi 83 1 699 33 157 283 44 315 29 5 1 8 3 2 660 Oulu 38 1 347 50 96 214 46 316 88 4 0 5 0 2 204 Lappi 15 671 16 58 117 8 104 57 8 4 0 1 058 Ahvenanmaa 6 29 1 8 8 1 9 1 63 VKSV 4 24 6 14 1 5 1 0 55

22 Syyttämättäjättämiset toimenpidekohtaisesti, % 01 Jätän syytteen nostamatta, koska kyseessä ei ole rikos 1,80 % 02 Asiassa ei ole näyttöä rikoksesta tai todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi 63,58 % 03 Jätän syytteen nostamatta, koska epäillyn rikoksen syyteoikeus on vanhentunut 2,04 % 04 Jätän syytteen nostamatta, koska syyttäjällä ei ole asiassa syyteoikeutta 5,44 % 10 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 7 1 kohta 9,76 % 11 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 7 2 kohta 1,63 % 12 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 8 1 kohta 10,87 % 13 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 8 2 kohta 4,25 % 14 Tieliikennelaki 104 1 momentti 0,19 % 20 Rikoslaki 9 luku 7 0,004 % 23 Rikoslaki 35 luku 7 0,01 % 24 Rikoslaki 50 luku 7 0,38 % 30 Muu lainkohta 0,05 %

23 2.5 Toiminnallinen tehokkuus Tulostavoite Toteutetaan rikosvastuu tuottavasti ja taloudellisesti. Koko henkilöstöllä mitattuna tuottavuus on hiukan noussut edellisestä vuodesta. Vastaavasti syyttäjillä mitattuna tuottavuus on laskenut vuoteen 2010 verrattuna. Tuottavuuden tavoite kuitenkin ylitettiin. Nykyinen tuottavuusmittari ei ota huomioon juttukannassa tapahtuneita tai tapahtuvia muutoksia. Tästä syystä on käynnistetty uuden mittarin käyttöönottoa. Se perustuu painotettuun työmäärään. Taloudellisuus on hiukan heikentynyt. Yksi päätös maksoi vajaat 15 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Siinäkin tavoite kuitenkin saavutettiin. Tämä mittari on samalla tavalla epätarkka kuin tuottavuusmittari ja on myös uudistamisen kohteena. Toiminnallinen tehokkuus 2009 2010 2011 Tavoite Tuottavuus (koko henkilöstö) ratkaistut asiat/htv 171 172 173 166 Tuottavuus (syyttäjät) ratkaistut asiat/htv 259 260 256 250 Taloudellisuus euroa/ratkaisu 408 417 431 439

24

25 2.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulostavoite Parannetaan työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä henkilöstrategian mukaisesti. VMBaron luvuilla mitattuna syyttäjälaitoksen työtyytyväisyys on selvästi parantunut. Vuoden aikana on erityisesti panostettu sisäiseen viestintään ja henkilöstöjohtamiseen. Molemmat panostukset näkyivät luvuissa. Vuoden 2011 aikana valmisteltiin Syyttäjälaitoksen toimintalinjat 2020 -asiakirja yhteistyössä syyttäjänvirastojen kanssa. Toimintalinjat julkistettiin 24.2.2012. Siinä otetaan myös huomioon sekä työtyytyväisyyteen että henkisten voimavarojen kehittämiseen liittyviä näkökohtia. Työtyytyväisyysindeksi Vuonna 2008 3,28 Vuonna 2010 3,44 Tavoite Vuonna 2009 3,30 Vuonna 2011 3,47 3,30

26 VKSV Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Vastausten keskiarvo yhteensä Oikeushallinnon keskiarvo Valtion keskiarvo Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyystutkimus 2011 3,21 3,00 4,07 3,62 3,30 3,27 3,77 3,47 3,47 3,24 3,20 3,25 2,89 3,38 3,33 3,38 Johtaminen Työn sisältö ja haasteellisuus Palkkaus Kehittymisen tuki Työilmapiiri ja yhteistyö Työolot Tiedonkulku Työnantajakuva Keskiarvo yhteensä 3,53 3,60 4,28 3,89 3,79 3,67 3,91 3,73 3,97 3,56 3,73 3,81 3,92 3,78 3,70 3,66 2,80 2,74 3,37 3,21 3,21 3,23 3,13 2,99 3,02 2,95 2,97 2,97 2,66 3,02 2,86 2,82 3,46 3,15 3,84 3,54 3,33 3,64 3,51 3,43 3,62 3,19 3,34 3,43 3,25 3,44 3,17 3,18 3,52 3,65 4,36 3,82 4,00 3,76 4,07 3,52 3,80 3,53 3,78 3,92 3,58 3,81 3,66 3,72 3,53 3,65 3,83 3,58 3,26 3,68 3,76 3,72 3,70 3,17 3,80 3,69 3,81 3,64 3,60 3,57 3,06 2,93 3,55 3,37 3,38 3,14 3,26 3,53 3,47 3,08 3,19 3,02 2,84 3,22 3,03 3,05 3,39 3,26 3,77 3,31 3,04 3,41 3,62 3,43 3,49 2,99 3,59 3,20 3,17 3,38 3,35 3,24 3,30 3,26 3,92 3,56 3,43 3,49 3,66 3,48 3,56 3,23 3,46 3,44 3,28 3,47 3,37 3,36

27 Sairauspoissaolopäivät henkilötyövuotta kohden laskivat edellisvuoteen verrattuna selvästi ja saavuttivat vuoden 2007 tason. Pitkät sairauslomat ovat vähentyneet yli puolella, 1 483 päivästä 618 päivään. Koulutuksiin on osallistuttu hiukan vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sairauspoissaolot 2009 2011 päivää/htv Toteutunut Tavoite 8 6 4 2 0 8,4 7,8 2008 6,9 8,0 2009 8,5 8,0 2010 6,3 8,0 2011 Syyttäjänvirastojen koulutuspäivät 2003 2011 4 000 3 500 3 602 3 625 3 386 3 000 2 500 2 905 2 394 2 357 2 000 1 500 2 083 1 948 1 000 1 354 500 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

28

29 3 Syyttäjälaitoksen Voimavarat 3.1 Toimintamääräraha Syyttäjälaitoksen menot ovat nousseet runsaalla 1,3 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä vastaa hiukan yli kolmen prosentin kasvua. Inflaatio ja henkilöstölisäykset huomioon ottaen kehitys on hyvin maltillinen. Talousarvioon verrattuna säästöä on syntynyt vajaan 1,4 miljoonan euron verran. Säästöä on syntynyt erityisesti tietohallintomenoissa (740 000 euroa) ja syyttäjänvirastojen palkkausmenoissa (430 000 euroa). Palkkausmenot ovat nousseet noin 960 000 eurolla. Nousu on pysynyt maltillisena muun muassa siitä syystä, että toimistohenkilöstön määrä on vähentynyt ennakoitua nopeammin. Syyttäjien suuri vaihtuvuus on myös lisännyt nuoria syyttäjiä, joilla ei ole vielä palkan kokemusosia. Valtakunnansyyttäjänviraston palkkausmenojen nousu johtuu osin siitä, että käytettävissä on ollut yksi valtionsyyttäjän henkilötyövuosi enemmän kuin edellisenä vuonna. Useista toteutuneista toimitilahankkeista huolimatta toimitilamenojen nousu on ollut vain 2,4 prosenttia. Tämän on mahdollistanut palvelutoimistoverkoston karsiminen ja yhdessä ministeriön kanssa laaditun toimitilakonseptin noudattaminen. Syyttäjänvirastojen muissa menoissa kasvu on ollut hyvin maltillista. Tietohallintomenot laskivat 2,7 prosentilla. Tietohallintomenojen säästö johtuu siitä, ettei työasemia vaihdettu vuoden 2011 aikana ja eräät kehittämishankkeet viivästyivät. OTTK:n oman työn osuus oli 386 798 euroa. Vuodelta 2010 suoritettiin palautuksena 84 180 euroa.

30 Vuodelle 2012 siirtyvä määräraha oli yli 5 miljoonaa euroa ja vastaa noin 11:tä prosenttia kokonaismäärärahasta. Ministeriö on pitänyt 7,8:aa prosenttia tyydyttävänä tasona ja kiinnittänyt huomiota siihen, että siirtyvän määrärahan osuus on monella muulla virastolla valtiohallinnossa yli 10 prosenttia. Syyttäjälaitoksen siirtyvä määräraha on näin ollen tyydyttävällä tasolla. Siirtyvässä määrärahassa on otettu huomioon, että käynnissä on suuria tietohallintoprojekteja, joiden rahoittamiseen tulee varautua.

31 Syyttäjälaitoksen määräraha ja sen käyttö 2008 2011 tp tp TP tp Muutos Muutos TA Poikkeama talous- 2008 2009 2010 2011 2010 2011 % 2011 arviosta % Valtakunnansyyttäjänvirasto Palkat 2 547 541 2 691 243 2 711 809 2 971 538 259 729 9,6 % 2 879 424 92 114 3,2 % Toimitilat 347 299 408 531 422 876 416 960-5 915-1,4 % 421 615-4 655-1,1 % Investoinnit 54 340 13 127 14 818 12 111-2 707-18,3 % 10 000 2 111 21,1 % Muut menot 489 485 502 282 462 447 440 385-22 062-4,8 % 515 000-74 615-14,5 % Nettoutettavat tulot -90-9 492-9 492-9 492 Yhteensä 3 438 665 3 615 093 3 611 949 3 831 502 219 553 6,1 % 3 826 039 5 463 0,1 % Paikalliset syyttäjänvirastot Palkat 28 410 699 28 848 436 30 361 780 31 059 271 697 491 2,3 % 31 485 314-426 043-1,4 % Toimitilat 2 949 754 3 479 961 3 456 404 3 539 928 83 524 2,4 % 3 590 260-50 332-1,4 % Investoinnit 180 980 153 785 140 242 145 477 5 234 3,7 % 100 000 45 477 45,5 % Muut menot 1 865 461 1 819 441 1 866 934 1 884 978 18 044 1,0 % 1 990 940-105 962-5,3 % Nettoutettavat tulot -154-955 -710-36 845-36 135 5089,5 % -36 845 Yhteensä 33 406 740 34 300 668 35 824 650 36 592 809 768 158 2,1 % 37 166 514-573 705-1,5 % Kaikki syyttäjänvirastot yhteensä 36 845 405 37 915 761 39 436 600 40 424 311 987 711 2,4 % 40 992 553-568 242-1,4 % Syyttäjälaitoksen yhteiset menot Tietohallintomenot 1 245 113 1 413 134 1 704 792 1 660 314-44 477-2,7 % 2 404 002-743 688-30,9 % - vakiopalvelu 819 741 703 068 749 153 677 557-71 596-10,6 % 914 263-236 706-25,9 % - ylläpitopalvelut 255 368 256 051 400 720 482 020 81 300 16,9 % 286 644 195 376 68,2 % - kehittäminen 142 103 74 893 165 179 144 307-20 872-14,5 % 805 553-661 246-82,1 % - erityispalvelut 27 727 28 946 74 298 56 344-17 954-31,9 % 37 788 18 556 49,1 % - OTTK:n palkkausmenot 350 174 381 159 300 086-81 073-27,0 % 359 754-59 668-16,6 % Oikeushallinnon palvelukeskus 385 978 450 292 409 509 363 783-40 783-11,2 % 420 000-56 217-13,4 % Eläkemaksun lisämaksu 64 234 464 473-464 473 Kaikki menot yhteensä 38 540 730 40 243 660 41 550 900 42 448 408 1 307 240 3,1 % 43 816 555-1 368 147-3,1 % Määräraha TA 38 410 000 39 703 000 42 543 000 43 835 000 1 292 000 3,0 % 43 875 000-40 000-0,1 % LTA 631 000 190 000 394 000 541 000 147 000 37,3 % 541 000 Yhteensä 39 041 000 39 893 000 42 937 000 44 376 000 1 439 000 3,4 % 43 875 000 501 000 1,1 % Aik. vuosilta siirtyneet 1 569 212 2 069 489 1 718 829 3 104 929 1 386 100 180,6 % 2 808 129 296 799 10,6 % Käytettävissä 40 610 212 41 962 489 44 655 829 47 480 929 2 825 100 6,3 % 46 683 129 797 799 1,7 % Seuraavalle vuodelle siirtyvät 2 069 482 1 718 829 3 104 929 5 032 521 1 927 592 62,1 % 2 866 574 2 165 946 75,6 %

32 Syyttäjälaitoksen menot vuosina 2008 2011 menolajeittain, 1 000 Palkat Toimitilat ICT Muut menot 45 000 40 000 35 000 30 000 yht. 38 476 2 976 1 245 3 297 yht. 39 779 2 938 1 413 3 888 yht. 41 551 2 893 1 705 3 879 yht. 42 458 2 810 1 660 3 957 25 000 20 000 30 958 31 540 33 074 34 031 15 000 10 000 5 000 0 2008 2009 2010 2011 Paikallisten syyttäjänvirastojen toimintamenot 2008 2011, tp TP TP TP Määrärahat Siirtynyt Yhteensä 2008 2009 2010 2011 vuodelle 2011 vuodelta 2010 käytettävissä Yhteensä 33 406 740 34 300 668 35 823 279 36 385 790 37 026 000 872 999 37 898 999 Helsinki 5 234 590 5 409 772 5 992 156 * 6 099 987 * 6 160 600 229 620 6 390 220 Länsi-Uusimaa 2 328 894 2 345 577 2 658 306 2 658 306 2 934 190 2 934 190 Itä-Uusimaa 1 945 886 1 956 678 2 191 732 2 558 920 2 588 241-8 349 2 579 892 Kanta-Häme 1 922 894 2 141 319 2 087 925 2 007 898 2 106 444-50 000 2 056 444 Salpausselkä 3 182 471 3 239 376 3 287 108 3 341 712 3 408 777 163 964 3 572 741 Länsi-Suomi 4 070 135 4 146 805 4 277 984 4 382 350 4 358 826 51 897 4 410 723 Pirkanmaa 2 531 272 3 052 008 3 080 875 2 994 928 3 033 297 94 069 3 127 366 Pohjanmaa 2 647 097 2 516 945 2 524 281 2 591 427 2 486 978 52 526 2 539 504 Keski-Suomi 1 506 408 1 508 633 1 521 796 1 619 527 1 614 066 67 793 1 681 859 Itä-Suomi 3 548 375 3 584 117 3 599 154 3 440 883 3 617 393 141 517 3 758 910 Oulu 2 808 486 2 716 542 2 765 615 3 007 416 2 985 461 88 915 3 074 376 Lappi 1 452 943 1 484 163 1 622 568 1 433 925 1 428 645 8 372 1 437 017 Ahvenanmaa 227 289 198 733 213 780 248 511 303 082 32 675 335 757 *Ero sivun 31 taulukkoon johtuu yksittäisille syyttäjänvirastoille kohdentamattomista eristä.

33 3.2 Henkilöstö Syyttäjälaitoksessa oli vuonna 2011 käytettävissä yhteensä 527 henkilötyövuotta. Tämä oli noin yhdeksän henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstösuunnitelman mukaisesti syyttäjien määrä on pysynyt ennallaan ja vastaavasti toimistohenkilöstön määrää on vähennetty. Toimistohenkilöstön määrän väheneminen on ollut ennakoitua nopeampaa. Sitä voidaan edelleen vähentää kahdella henkilötyövuodella. Oikeustieteiden opiskelijat ovat vakiinnuttaneet asemansa harjoittelijoina syyttäjälaitoksessa. Heitä käytetään sekä kolmen kuukauden kesäharjoittelijoina että kuukauden harjoittelijoina. Määräaikaisten syyttäjien määrä näyttää olevan edelleen hieman nousussa (79 vuoden 2011 lopussa). Määräaikaisista syyttäjistä suuri osuus on naisia (55). Osin ilmiö liittyy siihen, että syyttäjälaitoksessa oli menossa noin 40:n vakinaisen syyttäjänviran täyttäminen. Syyttäjälaitoksessa oli vuoden 2011 lopussa kahdeksan osa-aikaista syyttäjää. Tämä määrä näyttäisi pysyvän melko vakiona. Toimistohenkilöstöstä seitsemän henkilöä toimi kertomusvuoden lopussa määräaikaisena. Alhainen luku johtuu osittain siitä, että toimistohenkilöstön määrää on vähennetty, ja virkoja on jätetty täyttämättä. Osa-aikaisena toimi seitsemän toimistohenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Toimistohenkilöstön korkea keski-ikä huomioon ottaen määrä ei ole suuri. Paikallisissa syyttäjänvirastoissa keski-ikä oli 46,3 vuotta. Miesten keski-ikä oli 48,1 vuotta ja naisten 45,2 vuotta. Keski-ikä laski hieman edellisestä vuodesta. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 49 vuotta ja määräaikaisen 34,4 vuotta. Syyttäjien keski-ikä oli 44,7 vuotta ja toimistohenkilökunnan 50,8 vuotta. Moni syyttäjänvirasto on viime vuosien aikana saavuttanut henkilöstösuunnitelmassa asetetun henkilöstön tavoitetason, minkä vuoksi näissä syyttäjänvirastoissa myös uusrekrytointi on alkanut. Myös ikäjakauma on tasaantunut. Vuosien 2011 2021 aikana syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 135 henkilöä saavuttaa eläkeiän.

34 Paikallisten syyttäjänvirastojen henkilötyövuodet Syyttäjät Sihteerit Työllistetyt ja harjoittelijat 500 6,1 5,7 1,4 9,5 11,6 13,1 12,5 15,0 10,8 400 300 183,2 182,7 187,6 178,7 164,8 161,2 155,8 152,7 146,9 200 100 322,5 325,3 324,1 321,6 304,0 329,1 324,1 331,3 331,5 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Paikallisten syyttäjänvirastojen syyttäjien lukumäärä, miehet ja naiset Miehet naiset 350 300 250 231 223 218 217 205 212 198 196 190 200 150 100 50 0 121 120 122 128 117 147 141 160 172 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

35 Paikallisten syyttäjänvirastojen henkilötyövuodet nimikkeittäin Nimikkeet (henkilötyövuodet) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 apulaissyyttäjä 19,2 0,6 16,6 16,4 7,4 5,1 johtava kihlakunnansyyttäjä 57,7 24,4 14,3 14,3 14,2 12,0 johtava maakunnansyyttäjä 0,8 1,0 1,0 1,0 1,0 kihlakunnansyyttäjä 243,8 277,0 295,8 291,3 307,2 311,8 maakunnansyyttäjä 2,0 1,2 1,4 1,1 1,5 1,5 SYYTTÄJÄT YHTEENSÄ 322,7 304,0 329,1 324,1 331,3 331,5 hallintosihteeri 9,8 13,3 13,6 13,0 11,4 henkilöstösihteeri 0,9 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 osastosihteeri 26,0 17,1 14,0 13,0 11,4 11,5 toimistosihteeri 156,2 144,6 138,9 133,5 134,1 126,9 virastomestari 1,5 1,5 1,5 1,5 1,3 1,0 siivooja 0,3 0,2 0,2 0,2 harjoittelija 2,2 0,8 2,3 1,7 3,0 2,8 korkeakouluharjoittelija 1,3 3,0 3,9 3,8 3,1 MUU HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 187,0 176,4 174,3 168,4 167,7 157,7 YHTEENSÄ 509,7 480,4 503,3 492,4 499,0 489,2 Keski-ikä paikallisissa syyttäjänvirastoissa 2003 2011 Keski-ikä syyttäjänvirastossa Vakinaisten keski-ikä Määräaikaisten keski-ikä 50 vuotta 46,8 47,0 47,8 48,5 49,1 49,2 49,1 49,2 49 45 vuotta 44,3 44,8 45,6 46,0 46,9 46,1 47,2 46,5 46,3 40 vuotta 35 vuotta 35,2 35,5 35,5 36,7 37,1 34,8 35,8 33,7 34,4 30 vuotta 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

36 Henkilökunnan ikäjakauma paikallisissa syyttäjänvirastoissa Miehet Naiset Yhteensä 150 hlöä 150 158 138 100 hlöä 78 103 91 77 50 hlöä 58 47 67 61 0 hlöä 20 alle 35-vuotiaat 35 44-vuotiaat 45 54-vuotiaat 55-vuotiaat ja yli Syyttäjänvirastoissa eläkeiän saavuttavat henkilöt vuosina 2011 2021 Sihteerit Syyttäjät 12 hlöä 10 hlöä 8 hlöä 6 hlöä 4 hlöä 2 hlöä 0 hlöä vuotta saavuttaa eläkeiän (65 v.) vuonna 1 3 2 2 3 9 3 4 8 7 8 8 5 8 7 5 8 12 9 9 6 8 65 64 63 62 61 60 59 58 57 56 55 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

37 4 Syyttäjälaitoksen koulutus Valtakunnansyyttäjänvirasto vastaa syyttäjien ja sihteerien koulutuksesta. Asiantuntijaorganisaatiossa koko henkilöstön tulee hallita oman alansa osaaminen ja kehittyä muutosten mukana. Näitä tavoitteita tuetaan laajalla ja monipuolisella koulutusohjelmalla. Koulutusohjelman suunnittelussa huomioidaan osaamistarpeet ja ammattitaitoon liittyvät muutokset. Syyttäjälaitoksen koulutuksen muotoina käytetään keskitettyjä koulutuspäiviä, verkkokoulutusta ja täydentävää alueellista koulutusta. Syyttäjälaitoksen koulutus 2005 2011, kurssilaisten lukumäärä 900 800 885 700 600 500 627 641 697 625 591 690 400 300 200 100 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

38 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Syyttäjälaitoksen koulutus 2005 2011, koulutuspäivät 100 90 84 73 71 74 2005 2006 2007 2008 2009 2010 77 2011 Syyttäjälaitoksen koulutus 2005 2011, oppilaspäivät 2200 2000 1800 1958 2 080 1600 1400 1200 1633 1409 1353 1 412 1451 1000 800 600 400 200 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

39 Valtakunnansyyttäjänvirasto tarjoaa syyttäjänvirastojen henkilöstölle alueellista täydennyskoulutusta. Koulutuksen tavoitteena on lisätä henkilöstön osaamista ajankohtaisissa aiheissa. Alueellisen koulutuksen kesto on noin kolme tuntia, ja koulutusteemat suunnitellaan kahdeksi vuodeksi. Alueellisten tilauskoulutusten osallistujamäärät 2011 Rikosasioiden julkisuus EAW- ja EJN-koulutus Sananvapausrikokset, rasistiset ja muut viharikokset Lähisuhdeväkivalta 44 45 60 86 Kirjanpitorikokset Tavanomaiset rikokset ja tietotekniikka Virkarikokset 44 48 112 Eläinsuojelurikokset 37 0 20 40 60 80 100 120 Virastojen alueellisten tilauskoulutusten lukumäärät 2011 Rikosasioiden julkisuus EAW- ja EJN-koulutus Sananvapausrikokset, rasistiset ja muut viharikokset Lähisuhdeväkivalta 3 3 3 4 Kirjanpitorikokset Tavanomaiset rikokset ja tietotekniikka Virkarikokset 3 3 6 Eläinsuojelurikokset 2 0 1 2 3 4 5 6

40

41 5 Valtakunnansyyttäjän- Viraston hallinnollinen diaari Ratkaistut ja vireillä olevat asiat (tilanne 31.12.2011) ratkaistu vireillä Valtakunnansyyttäjän hallintoasiat yhteensä 62 Nimitysasiat 8 0 Henkilöstöhallinto 27 3 Muut viraston hallintoasiat 22 2 Syyttäjälaitoksen hallintoasiat yhteensä 123 Nimitysasiat 35 2 Henkilöstöhallinto 58 6 Taloushallinto 2 2 Muut hallintoasiat 12 6 Syyteasiat yhteensä 615 Muutosharkinta-asiat 198 117 EK:n, OM:n, OKA:n tai EOA:n syytemääräykset 2 1 RL 1 luvun muut syytemääräysasiat 11 1 Varsinainen muutoksenhaku KKO:ssa 121 4 Ylimääräinen muutoksenhaku KKO:ssa 18 1 Syyttäjänmääräysasiat 68 1 Sananvapausrikosasiat 51 15 Muut syyteasiat 3 1

42 ratkaistu vireillä Kehittäminen, ohjaus ja koulutus yhteensä 49 Valtakunnansyyttäjän yleiset ohjeet 1 1 Muut ohjeet ja määräykset 8 0 Syyttäjälaitoksen koulutus 24 1 Kehittämis- ja tutkimushankkeet, työryhmät yms. 4 10 Valvonta yhteensä 187 Kantelut 62 26 Muut kantelut 69 19 Rangaistusmääräysasioiden valvonta 0 1 Muu valvonta 6 4 Kansainväliset asiat yhteensä 80 Kansainvälinen oikeusapu 32 1 Pohjoismainen ja muu lähialuetoiminta 5 0 EU- ja EN-asiat 13 4 Muut kansainväliset asiat 15 2 Ihmisoikeustuomioistuinasiat 8 0 Asiantuntijatehtävät yhteensä 128 Lainvalmisteluun liittyvät lausunnot ja esitykset 42 3 Muut lausunnot ja asiantuntijatehtävät 71 14 Muut asiat yhteensä 5 Tiedoksi tulleet 2 0 Muut asiat 2 1 Kaikki asiat 1 000 249

43 5.1 Muutosharkinta-asiat Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 11 :n 2 momentin ja syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 9 :n nojalla valtakunnansyyttäjä voi omasta aloitteestaan tai esimerkiksi kantelun johdosta ottaa uudelleen käsiteltäväksi alaisensa syyttäjän ratkaiseman asian. Näissä ns. muutosharkinta-asioissa on kyse siitä, että kantelija on tyytymätön syyttäjän syyteharkinnan lopputulokseen. Muutosharkinta-asiat ratkaisee valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisen työnjaon mukaan pääsääntöisesti apulaisvaltakunnansyyttäjä. Muutosharkinta-asioita saapui kertomusvuonna 239 (lisäksi edellisiltä vuosilta siirtyneitä oli 70), ja niitä ratkaistiin 207, joista syytemääräyksiin johti viisi asiaa. Vuodelle 2012 siirtyi 99 muutosharkinta-asiaa. Kertomusvuonna muutosharkinta-asioiden keskimääräinen käsittelyaika Valtakunnansyyttäjänvirastossa oli kolme kuukautta ja 11 päivää. 5.2 Kantelut Syyttäjän päätöksiin kohdistuvien muutosharkintapyyntöjen lisäksi kantelu voi kohdistua myös syyttäjän menettelyyn. Usein kysymyksessä on syyteharkinnan viivästyminen. Niin sanotussa välittömässä menettelyssä käsitellään muun viranomaisen kuin syyttäjän menettelyyn kohdistuvat kantelut, joissa valtakunnansyyttäjällä ei yleensä ole toimivaltaa, sekä selvästi laillisuusvalvojille kuuluvat kantelut, jotka siirretään. Kertomusvuonna valtakunnansyyttäjänvirastoon saapui 58 kantelua, jotka kohdistuivat syyttäjän menettelyyn. Vuonna 2011 ratkaistiin 39 kantelua. Näiden keskimääräinen käsittelyaika Valtakunnansyyttäjänvirastossa oli viisi kuukautta ja 29 päivää. Toimivaltaan kuulumattomia kanteluita saapui 76.

44 Ratkaistut hallintoasiat toimenpiteittäin 2011 Ad-acta 30 Ei toimenpidettä 254 Esitys 6 Huomautus 2 Jätetty tutkimatta 15 Kurssi tai seminaari 25 Käsitys tai ohje 14 Lausunto 124 Mietintö 3 Muu hallinnollinen päätös 112 Muu määräys 4 Muu päätös 39 Nimittämiskirja 44 Palautettu 4 Siirretty 66 Syytemääräys 40 Syyttäjänmääräys 68 Syyttämättäjättämispäätös 1 Tiedoksi 1 Varsinainen muutoksenhaku 55 Vastaus 74 Virkavapauspäätös 9 Yleinen ohje tai määräys 3 Ylim. muutoksenhaku 4 0 50 100 150 200 250 300 Yhteensä 997

45 5.3 Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa Valtakunnansyyttäjän yhtenä tehtävänä on syyttäjien edustaminen korkeimmassa oikeudessa. Valtakunnansyyttäjä päättää syyttäjän valituslupahakemuksen tai ylimääräistä muutoksenhakua koskevan hakemuksen toimittamisesta korkeimmalle oikeudelle. Korkeimmassa oikeudessa syyttäjänä toimii pääsääntöisesti se syyttäjä, joka on ajanut asiaa alemmissa tuomioistuimissa. Varsinainen muutoksenhaku Syyttäjän valituslupahakemuksia korkeimpaan oikeuteen tehtiin kertomusvuonna 51. Tilastojulkaisua laadittaessa korkein oikeus oli myöntänyt luvan 14 tapauksessa, 21 tapauksessa lupaa ei myönnetty ja 16 oli vielä ratkaisematta. Syyttäjän vastauksia muun asianosaisen valituslupahakemuksen tai valituksen johdosta annettiin kertomusvuonna 50. Ylimääräinen muutoksenhaku Ylimääräistä muutoksenhakua korkeimpaan oikeuteen koskevia asioita oli kertomusvuonna neljä kappaletta. Näistä kaksi hakemusta koski tuomion purkua ja kaksi rangaistusmääräyksen purkua. Korkeimman oikeuden vastauspyyntöjä syyttäjiltä muiden asianosaisten hakemusten johdosta oli 12.

46 Syyttäjien valitusluvat vuosina 2007 2011 2011 2010 2009 2008 2007 Hakemuksia 44 47 45 46 51 Lupa myönnetty 9 11 14 17 18 Lupaa ei myönnetty 21 27 28 35 34 Ratkaisematta tilastojulkaisua tehtäessä 0 0 0 0 4 16 10 20 30 40 50

47 6 Poliisirikosasiat Vuoden 2010 alussa Valtakunnansyyttäjänviraston syyteasiainyksikköön perustettiin poliisirikosasioiden tutkintatiimi. Sen tehtävänä on esikäsitellä kaikki poliisimiehen tekemäksi epäiltyjä rikoksia koskevat rikosilmoitukset, jotka on kirjattu poliisin PATJA-tietojärjestelmään. Tiimiin on kesäkuusta 2011 lähtien kuulunut kaksi tutkinnanjohtajana toimivaa kihlakunnansyyttäjää ja kaksi poliisia. Tiimin tehtävänä on mm. alustavin selvityksin seuloa ne ilmoitukset, joiden perusteella ei ole syytä epäillä rikosta. Mikäli alustavan selvityksen perusteella näin ei voida päätellä, tiimi siirtää kysymyksen tutkintakynnyksen ylittymisestä alueellisen syyttäjätutkinnanjohtajan käsiteltäväksi. Syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana ainoastaan niissä tapauksissa, joissa rikoksentekijäksi epäillään poliisia. Alueellisia syyttäjätutkinnanjohtajia on 11. Jos alustavassa selvityksessä käy ilmi, että tutkintailmoituksen perusteella ei ole syytä epäillä poliisimiehen syyllistyneen rikokseen, tiimin tutkinnanjohtaja tekee päätöksen esitutkinnan toimittamatta jättämisestä ja lähettää sen tiedoksi kaikille asianosaisille. Tiimin tutkinnanjohtajat voivat myös toimia tutkinnanjohtajina asioissa, joissa toimitetaan esitutkinta. Lisäksi tiimi huolehtii yhteistyössä Poliisihallituksen ja poliisilaitosten poliisirikosyhdyshenkilöiden kanssa siitä, että poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajatoiminta sujuu kentällä. Tiimi myös valmistelee ja toteuttaa poliisirikosasioiden tutkinnanjohtoon liittyvää koulutusta.

48 Vuoden 2011 aikana Valtakunnansyyttäjänviraston poliisirikosasioiden tiimille saapui yhteensä 871 poliisirikosasioita koskevaa ilmoitusta, joista 195 liittyi poliisirekisterien luvatonta käyttöä koskeneeseen yksittäiseen juttukokonaisuuteen. Samana aikana tiimin tutkinnanjohtajat tekivät tutkinnanlopettamispäätöksen 391 tapauksessa. Alueellisten tutkinnanjohtajien ratkaistavaksi siirrettiin 332 ilmoitusta, joista tilastojulkaisua laadittaessa syyttäjän syyteharkintaan oli lähetetty 78 asiaa. Poliisirikosasiat 2010 2011 2011 2010 1000 800 871 600 708 400 200 391 257 332 300 0 Saapuneet 2011 Saapuneet 2010 Ratkaistut 2011 Ratkaistut 2010 Kentälle siirretyt 2011 Kentälle siirretyt 2010