Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja Suomen metsäkeskus, Jouko Hautamäki Sievi ja Lohtaja 20.02.2018
Karttatarkastelu Yhdistelemällä tietoja hankkeista ja kohteista, joissa kuormitusta todennäköisemmin syntyy, pyritään HOTSPOT alueelta löytämään kaikkein kuormittavimmat alueet. Suunnittelun tavoitteena on löytää alueet, joissa tehtävillä toimenpiteillä on mahdollisimman suuri hyöty vastaanottavan vesistön kannalta. Apuna käytetään mm. Uoma-analyysi, virtaama-aineisto, joka on tehty keskitetysti Suomen Metsäkeskuksessa 3. jakovaiheen valuma-alueille muuttujilla: virtausnopeus, maaston kaltevuus, valuma-alueen pinta-ala Vesiuomien maa-ainesten huuhtoutumisriski RUSLE 2015 (kiintoainekuormitus) Revised Universal Soil Loss Equation on JRC:n (Joint Research Center) kehittämä paikkatietopohjainen eroosiomalli.
Karttatarkastelu Kosteusindeksi (Luke) Laserkeilaukseen perustuva 2 m x 2 m korkeusmalli tarjoaa tarkan informaation maan pinnanmuodoista ja korkeusvaihtelusta. Korkeusmalliin perustuva topografinen kosteusindeksi ennustaa veden virtausta ja kertymäkohtia maastossa. Korjuukelpoisuuskartta Puunkorjuuseen vaikuttavat vuodenaikojen vaihtelu, sääolosuhteet, metsäteiden kunto ja erityisesti maaston kantavuus. SMK, Luke, Metsäteho Oy ja Arbonaut Oy ovat kehittäneet Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä kärkihankkeessa maaston kantavuutta kuvaavia malleja, joita on hyödynnetty korjuukelpoisuuskartoissa. Metsävaratieto (puuston uudistukset ja ojitukset)
Hotspot-alue Sievissä Alueelta löytyy muutama veden palauttamiseen soveltuva suojelusuo
Hotspot-alue Sievissä Kuvassa todennäköisimmät maa-aineisten irtoamiskohdat, tietoa hankkeista ja alustavasti vedenpalauttamiseen soveltuvaksi määritelty suojelusuo.
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Rahoitetaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain varoista ja tukea myönnetään: usean tilan alueelle ulottuviin, monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöihin sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamiseen. metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämiseen tai korjaamiseen, jos toimenpiteellä on tavanomaista laajempi merkitys vesien ja vesiluonnon hoidon kannalta, eikä kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle.
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä maanomistajille aiheudu kustannuksia. Metsäkeskus sopii kirjallisesti töiden toteuttamisesta maanomistajien kanssa. Rahoitettavan toimenpiteen ehtona on, että kohteen yläpuolisesta valuma-alueesta on vähintään puolet yksityisomisteista metsämaata. Metsäkeskus laatii alueellisen suunnitelman, järjestää julkisen hankehaun, valitsee toimijan ja valvoo toteutusta. Valittu toimija laatii tarkemman suunnitelman, hakee rahoituksen, toteuttaa hankkeen itsenäisesti ja laatii loppuraportin määrättyyn aikaan mennessä. Toteutusaika on yleensä täydet kaksi vuotta hankehausta.
Kosteikko Alue, joka ainakin runsaan virtaaman aikaan on veden peitossa ja muulloinkin märkänä tai kosteana. Toimii kiintoaineksen lisäksi myös ravinteiden pidättäjänä. Tulopäässä syvempi allasosa, kokonaisalueella syvyysvaihtelua, avovesipintoja ja matalia kohtia. Tavoitteena on, että suurella osalla kosteikkoa on vähävetisenäkin aikana 0,5 0,7 m vettä. Saarekkeilla ja kannaksilla ohjataan virtausta, lisätään monimuotoisuutta ja virtausmatkaa. Veden virtaus tasainen koko kosteikon alueella.
Kosteikko Perustetaan luontaisesti soveltuvaan paikkaan. Ihannekohteessa kosteikko rakennetaan patoamalla. Jos alue on peltoa, niin kyntökerros poistetaan. Risut ja raivaustähteet poistetaan. Toimii sitä paremmin, mitä enemmän on kuormitusta ( paljon esim. peltoja ) Purkupään padon avulla voidaan säätää veden korkeutta ja tarvittaessa pidättää vesiä ojastossa. Matalille osuuksille tavoitellaan vesikasvillisuutta, esim. sarat, ojasorsimo, rentukka.
Kosteikon mitoitus Pinta-ala vähintään 1 2 % valuma-alueesta. Hyvässä kosteikossa viipymä 4 5 vrk ja tilavuus 6000 20 000 m3/100 ha. Minimitavoite viipymälle 1 vrk myös keskimääräisellä kevätylivirtaamalla, (määritys esim. Seuna, 1983). Minimitavoite vesitilavuudelle vastaavan laskeutusaltaan tavoitetilavuus 2-5 m3/valuma-aluehehtaari.
Kosteikkoallas Kuvat: Metsäkeskus Alue, joka on ainakin runsaan virtaaman aikaan veden peitossa ja muulloinkin märkä tai kostea. Tavoitteena pidättää kiintoainesta ja ravinteita.
Kosteikon padotus pohjapadolla Kuva: Hannu Ulvinen Kuortane, Kaaranka Kuva: Jouko Hautamäki
Tarvolan kosteikon pohjapato Lappajärvellä 2002 2005 Kuvat: Metsäkeskus
Pintavalutuskenttä Pintavalutuskenttä on metsätalouden tehokkain vesiensuojelurakenne. Vesi ohjataan suolle, jossa se suodattuu turpeen ja pintakasvillisuuden läpi. Laskeutusallas yhdistettynä pintavalutuskenttään vastaa toiminnaltaan kosteikkoa. Kuvat: Antti Leinonen
Kiitos ASIAKKAAT HENKILÖSTÖ KUMPPANIT YHTEISKUNTA www.metsäkeskus.fi www.metsään.fi www.twitter.com/metsakeskus www.facebook.com/suomenmetsakeskus