2017 TOIMINTAKERTOMUS

2017 TOIMINTAKERTOMUS SUOMEN VENÄJÄNKIELISTEN KESKUSJÄRJESTÖ RY www.svkeskus.fi Graniittitie 9, 00710 Helsinki facebook/suomenvenajankieliset svkeskus_fi

SISÄLTÖ 1. Organisaatio ja järjestön rakenne 1.1 Taustaa ja paikallisosastot 1.2 Arvot ja visio 2. Yhdistyksen hallinto ja henkilökunta 3. Talous, rahoitus, apurahat ja avustukset 4. SVK:n toiminnan vakiintuminen ja laajentaminen 5. Paikallisosastoja ja jäsenjärjestöjä palveleva toiminta 6. Kotoutuminen ja työllistäminen 7. Venäjän kieli ja kulttuuri 8. Laadukas vapaa-aika ja hyvinvointi 9. Osastojen ja jäsenjärjestöjä palvelevien toimintojen luominen ja kehittäminen 10. Koulutustoiminta 11. Toimintakeskuksen toiminnan kehittäminen ja laajentaminen 12. Visio-opintokeskus tuki aikuisten koulutukseen 13. Henkilöjäsenten palveluiden ja toiminnan kehittäminen 13.1 Toimintakeskuksen kulttuuritoiminta 13.2 Lasten ja nuorten osallistava ja tukeva toiminta 13.3 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja laadukas vapaa-aika 14. Venäjänkielisen internet-portaalin kehittäminen 15. Viestintä ja tiedottaminen 16. Hyvät väestösuhteet ja syrjinnän ehkäiseminen 17. Kansainvälisen toiminnan kehittäminen 18. Jäsenhankinta ja jäsenedut, jäsenlähtöinen toiminta 19. Yhteistyöverkosto 20. TULOKSET JA VAIKUTUKSET

1. ORGANISAATIO JA JÄRJESTÖN RAKENNE 1.1 Taustaa ja paikallisosastot Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ry. (lyhenne SVK) rekisteröity keväällä 2015. Keskusjärjestö on valtakunnallinen järjestö. Venäjänkielisten määrä Suomessa virallisen tilastotiedon mukaan on yli 75 000 vuoden 2016 lopussa. Venäjänkielisillä ei ole ollut omaa valtakunnallista järjestöä. Tarvetta valtakunnalliselle järjestölle on kuitenkin selvästi ollut olemassa. Sekä vastamuuttaneet, että pitkään asuneet venäjänkieliset törmäävät usein samanlaisiin ongelmiin, eikä heillä ole mitään tukiverkostoa tai paikkaa, josta he voisivat saada apua omalla aidinkielellään. Vaikka pienten venäjänkielisten yhdistyksien ja niiden henkilöjäsenten määrä on suuri, niiden toimintatavat ovat erilaiset, sekä laadultaan että palveluiltaan. Tiedottaminen pienten yhdistyksien toiminnasta on usein puutteellista. Valtakunnallisen järjestön tavoitteena on yhdistää venäjänkielisiä henkilöjäseniä ympäri Suomea, edistää heidän sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja samalla mahdollistaa venäjän kielen ja oman kulttuurin säilyttäminen. Lisäksi järjestö edistää kulttuurien välistä yhteistyötä, kohtaamista ja vuorovaikutusta. Keskusjärjestö ohjaa, kouluttaa ja tukee omien osastojen toiminnan kehittämistä. Tavoitteena on vahvistaa paikallisjärjestötoimintaa ja syventää osallistumista Suomalaiseen yhteiskuntaan tarjoamalla laadukkaita palveluja oman alueen venäjänkielisille henkilöjäsenille, ottaen huomioon heidän tarpeet ja tavoitteet. Keskusjärjestö kehittää kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista ja pyrkii vaikuttamaan kotouttamiseen liittyvään keskusteluun. Kahden vuoden aikana Suomen Venäjänkieliset - järjestö kasvoi hyvin laajasti vakiintuneeksi ja arvostetuksi verkostoksi Suomessa asuvalle venäjänkielisille väestölle. SVK:hon kuuluvat paikallisyhdistyksinä 12 venäjänkielistä paikallisosastoa: 1. Suomen Venäjänkielisten teemaosasto Maunulan Spinni ry (Helsinki) 2. Suomen Venäjänkielisten osasto Bravo ry (Helsinki) 3. Suomen Venäjänkielisten osasto KlubOk ry (Helsinki) 4. Suomen Venäjänkielisten osasto Nelumbo ry (Espoo) 5. Suomen Venäjänkielisten osasto Vantaan Venäläinen Klubi ry (Vantaa) 6. Suomen Venäjänkielisten osasto Klubok Tampere ry (Tampere) 7. Suomen Venäjänkielisten osasto Perhelinna ry (Espoo) 8. Suomen Venäjänkielisten teemaosasto Oversway ry (Helsinki) 9. Suomen Venäjänkielisten osasto SmarTeens ry (Helsinki) 10. Suomen Venäjänkielisten hyvinvointiosasto Integraatio ry (Tuusula) 11. Suomen Venäjänkielisten osasto Kolibri ry (Kotka) 12. Suomen Venäjänkielisten osasto Kulsi ry (Helsinki) Kaksi osastoa ovat liittyneet SVK:n verkostoon vuonna 2017 Kolibri ry (Kotka) ja Kulsi ry (Helsinki). Paikallisosastojen pääasiallisena missiona on parantaa venäjänkielisten jäsenten elämisen laatua Suomessa erilaisten osa-alueiden toimintojen ja palveluiden kautta kulttuuri, liikunta, terveys ja hyvinvointi, koulutus ja kielitaito jne.

1.2 ARVOT JA VISIO Osastojen henkilöjäsenet ovat samalla myös Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ry:n henkilöjäseniä. SVK:n henkilöjäsenmäärä 31.12.2017 on 486 aikuista ja 678 (yht. 1164 jäsentä). Lisäksi yhdistyksen verkostoon kuuluu yli 7 000 henkilöä. Osastot ovat toimineet kolmannen sektorin kentällä venäjänkielisten parissa muutaman vuoden ajan. Saadun kokemuksen mukaan osaston toimijoilla on asiantuntemusta tällä kentällä ja hyviä yhteyksiä edustamaamme ryhmäämme. 1.2. Arvot ja visio Keskusjärjestön arvot: - avoimuus - yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys - tieteellisyys, asiantuntijuus ja eettisyys - ystävyys ja luottamus - suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen Visio: - SVK on valtakunnallisesti merkittävin ja luotettava järjestö, joka tukee Suomessa asuvia venäjänkielisiä (henkilöjäseniä) - SVK on järjestönä luotettava ja merkittävä yhteistyökumppani suomalaisille viranomaisille sekä muille tahoille - Jokainen henkilöjäsen kunnioittaa järjestön toiminta-ajatusta Vahvuudet: - luotettavuus, kokeneet asiantuntijat, hyvin toimiva yhteistyö suomalaisten järjestöjen ja viranomaisten kanssa - laaja henkilöjäsenten verkosto - monipuolinen koulutus- ja kurssitoiminta henkilöjäsenilleen - monien alojen asiantuntemusta: psykologia, sosiologia, venäjän ja suomen kielen opettajat, harrastustoiminnan järjestäjiät - vahva tuntemus kolmannen sektorin tominnasta Suomessa - mahdollisuus saada venäjänkielisen väestön näkökulma Menestystekijät: - vahva, ihmisenkokoinen organisaatio - arvostettu, luotettava ja näkyvä toimija yhteiskunnassa tahto luoda toimiva tukiverkosto kielivähemmistölle - myönteisen tiedon jakaminen

2. YHDISTYKSEN HALLINTO JA HENKILÖKUNTA 2. YHDISTYKSEN HALLINTO JA HENKILÖKUNTA Järjestön päättävä elin on hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan järjestön puheenjohtajaksi, varapuheenjohtaja, sihteeri ja 1-8 hallituksen jäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallituksen jäsenillä on pitkä kokemus oman järjestön (osaston) kehittämisessä. Hallinnollisen osaamisen päivittämiseksi hallituksen jäsenet jatkuvasti osallistuvat erilaisiin koulutuksiin, esim. VISIO- opintokseskuksen tai Järjestöhautomon järjestämiin kursseihin. Keväällä 2017 varapuheenjohtaja Olga Liukkonen aloittanut 1,5 v. kestoisen opiskelun OMNIA:ssa, Espoon toimipisteessä Järjestönjohtamiskoulutuksen linjalla. Opiskelu antaa parhaat valmiudet toimia hallituksen jäsenenä ja pyörittää Keskusjärjestön asioita ammattimaisesti. Järjestöjohtamiskoulutusta suoritetaan näyttötutkintona, joten Olga pääsee jo tässä vaiheessa käyttää uusia taitoja Keskusjärjestön arjessa. Hallituksessa toimivat toimintakaudella 2017 puheenjohtajana Svetlana Tchistiakova, varapuheenjohtajana Olga Liukkonen ja sihteerina Irina Rekola ja hallituksen jäsenenä Alexandra Kolzhanova. Kirjanpitäjänä toimii auktorisoitu tilitoimisto Edelmira Oy ja toiminnan tarkastajana kirjanpitäjäksi valmistautunut Andrei Buianov. Henkilökunta Toimikauden 2017 aikana Keskusjärjestön toiminnassa on ollut mukana TAIKE:n avustuksella toimiva hankekoordinaattori, joka toiminut puolen vuoden aikana yhden päivän viikossa. Oppisopimustyöntekijä palkkatuella oli syksyn aikana monikulttuuristen perheiden perheohjaajana syyskuu-joulukuun aikana. Työntekijöiden lisäksi Keskusjärjestössä toimineet 3 osa-aikaista kurssivetäjää ja 12 vapaaehtoista, sekä 6 työkokeilijaa ja 3 työharjoittelijaa eri oppilaitoksista. 3. TALOUS, RAHOITUS, APURAHAT JA AVUSTUKSET Toimintakaudella 2017 SVK sai seuraavat avustukset: -Cultura säätiön projekti Draamapedagogikka -seminaarin järjestämiseen 1700 -Helsingin kaupungin maahanmuuttajajärjestöjen kehittämisavustus - 3000 -Moniheli ry:n avustus kielikurssien järjestämiseen - 5 900 -Etelä-Suomen ETNO:n korvaus seminaarin järjestämiseen Ihmisarvoinen keskustelukulttuuri - 996 -TAIKE Taiteen edistämiskeskuksen avustus moniaisuuden edistämiseen ja rasismin vastaisen työn kehittämiseen - 10 000 SVK perii pientä vuokramaksua toimitiloista (liikuntasalit ja, monitoimitila + keittiö sekä koulutusluokka) omilta osastoilta, jotka järjestävät toimintaa maahanmuuttajille Toimintakeskuksessa Graniitti. Vuokramaksusta ei syntynyt voittoa, vaan sillä katetaan vuokrasta aiheutuneet kulut. Vuonna 2017 henkilöstökuluihin käytettiin yhteensä 6.517,09 Vuoden 2017 ylijäämä on 2.176,97

4. SVK:N TOIMINNAN VAKIINTUMINEN JA LAAJENTAMINEN 4. SVK:N TOIMINNAN VAKIINTUMINEN JA LAAJENTAMINEN Toimikaudella 2016-2017 pyrimme vakiinnuttamaan Keskusjärjestön omaa toimintaa ja laajentamaan SVK:n osastojen toimintaa. Tiedotettiin toiminnastamme laajasti. Vuoden 2017 aikana avattiin uusi osasto Kotka/Haminassa Kolibri ry. Tärkeänä tavoitteena pidetään SVK:n osastojen osallistumis- ja toimintamahdollisuuksien parantamista, sekä venäjänkielisten maahanmuuttajien yhteisten asioiden ajaminen yhteiskunnassa. Suurin haaste oli kuitenkin henkilöstöresurssien puute. Osa-aikaisten työntekijöiden resurssit olivat riittämättömät ottaen huomioon toiminnan laajuus. 5. PAIKALLISOSASTOJA JA JÄSENJÄRJESTÖJÄ PALVELEVA TOIMINTA Suomen Venäjänkielisten paikallisosastot saavat monipuolista ohjausta ja neuvontaa Keskusjärjestöltä, sekä Keskusjärjestön omat tilat mahdollistavat paikallisosastojen toiminnan kehittämistä Helsingin alueella käyttämällä Keskusjärjestön tiloja monikulttuurisessa toimintakeskuksessa Graniitti. Konkreettinen paikallisosastoja palveleva toimenpide oli tilojen antaminen maksutta jäsenjärjestöjen käyttöön järjestön strategian tukevaan sekä kaikille avoimeen ja ilmaiseen toiminnan järjestämiseen. Vuonna 2017 näin oli järjestetty esim. vertaistukiryhmät (SVK:n osaston Nelumbo ja Mielenterveysseura ry:n yhteistyössä) sekä muutama koulutusta ja isot tapahtumat. Paikallisosastot voivat myös vuokrata toimitilat pientä maksua vastaan, joka on halvempi, kuin osa Helsingin kaupungin tiloista (12 /tunti liikunta- tai monitoimisali 70m2, 7 /tunti opetusluokka). Vuonna 2017 tärkeänä toimenpiteenä oli Keskusjärjestön säännöllinen tapaaminen paikallisosastojen kanssa. Keskusjärjestö on järjestänyt paikallisosastoille suunnattuja tapaamisia kerran kuukaudessa. Tapaamiset oli suunniteltu tarkalla päivämäärällä ja ajalla vuodeksi eteenpäin, jotta mahdollisimman monet osallistujat täsmentäneet omat aikataulut ja olivat läsnä. Tapaamisissa kannustettiin paikallisosastoja rakentaa yhteistyötä heidän välissä ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyökykyä vielä parannetavaa. Tapaamisessa jaettiin tietoa paikallisosastojen toiminnasta sekä pyrittiin kehittää yhteistyömahdollisuuksia paikalisosastojen välillä sekä muiden toimijoiden kanssa. Yhteen tapaamiseen osallistui Cultura-säätiön asiamies Pekko Kohonen, ja sen jatkona oli järjestetty erillinen yhteistapaaminen Cultura-säätiön sekä Keskusjärjestön ja paikallisosastojen kanssa. Virallisessa tapaamisessa Cultura-säätiön kanssa kävimme yhdessä läpi meidän yhteiset tavoitteet ja rakennettiin alustavan näkemyksen tulevaisuuteen koskien venäjänkielistä väestöä Suomessa. Tämä mahdollistaa jatkossa yhteistyön kehittämistä mm. paikallisosastoille. Keskusjärjestö tiedottanut paikallisosastoja avustusmahdollisuuksista, koulutuksista ja yhdistystoimijoille suunnatuista tilaisuuksista omassa suljetussa FB-ryhmässä. Samassa ryhmässä paikallisosastojen edustajat voivat jakaa kokemuksia, sopia tapaamisia tai saada neuvontaa.

5. PAIKALLISOSASTOJA JA JÄSENJÄRJESTÖJÄ PALVELEVA TOIMINTA Keskusjärjestö edistää hallinnon työkaluja paikallisosastojen työn helpottamiseksi käyttöön ottaminen. Vuonna 2017 SVK:n oli otettu ottanut käyttöön yhteinen online-jäsenrekisteri Flomembers, mitä on mahdollistanut Helsingin kaupungin maahanmuuttajajärjestöjen kehittämisavustus. Paikallisosastot saivat käyttöönsä helpon ja toimivan työkalun, joka helpottaa huomattavasti jäsenrekisterien ylläpitoa. Samalla kaikki osastot saivat liittymislomakkeen käyttöönsä. Siirto uuden rekisterin käyttöön on ollut kuitenkin haastava, paikallisosastot tarvitsevat enemmän tukea ja koulutusta, ja mahdollisesti kirjallista materiaalia rekisterin käytöstä. Keskusjärjestö tukee paikallisosastoja aikuiskoulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä. Keskusjärjestöllä on sopimus VISIO-opintokeskuksen kanssa. VISIO-opintokeskus tarjoaa tukea aikuisten vapaa-muotoiseen opiskeluun. Tukea voi hakea aikuisten kursseille ja kerhoille. SVK:hon kuuluvat paikallisosastot voivat saada tukea VISIO-opintokeskukselta. Keskusjärjestö koordinoi, opastaa ja auttaa osastojen kurssi- ja kerhotoiminnan kehittämisessä. Monet paikallisosastot jo hyvin osaavat itse hakea VISIO-opintokeskuksen tukea ja raportoivat itsenäisesti pidetyistä kursseista. Uudet paikallisosastot tarvitsevat vielä opintokeskuksen tukeen liittyvää neuvontaa, ja ne saavat neuvontaa tarvittaessa. Keskusjärjestö kehittää yhteisen online-tapahtumakalenterin omilla nettisivuillaan. Vuonna 2017 paikallisosastoille oli järjestetty koulutus tapahtumakalenterin käytöstä, ja osa paikallisosastoista on jo ottanut kalenterin omaan käyttöön. Tapahtumakalenteria kehitetään edelleen. Paikallisosastojen käyttöön on kehitetty omat nettisivut svkeskus.fi alasivuina vuonna 2017 (Helsingin kaupungin maahanmuuttajajärjestöjen kehittämisavustuksen avulla). Jokainen osasto sai käyttöönsä oman www-sivunsa. Paikallisosastoille on järjestetty koulutus oman www-sivun käyttöönotosta, ja osa paikallisosastoista on ottanut hyvin käyttöön uuden sivustonsa. Keskusjärjestö kehittää ja ylläpitää www-sivut (www.svkeskus.fi) sekä Facebook-ryhmää (yli 3863 käyttäjää), jossa paikallisosastot tiedottavat omasta toiminnasta Keskusjärjestön nettisivulla (www.svkeskus.fi). Www-sivujen ja Facebook-ryhmän kehittäminen jatkuu edelleen seuraavanakin vuonna.

6. KOTOUTUMISEN JA TYÖLLISTÄMISEN EDISTÄMINEN 6. KOTOUTUMISEN JA TYÖLLISTÄMISEN EDISTÄMINEN Venäjänkielinen väestö Suomessa on suurin maahanmuuttajaryhmä, mutta samalla se on usein näkymätön, varsinkin politiikassa ja mediassa. Arvion mukaan venäjänkielisten määrä kasvaa jopa 250 tuhanteen vuoteen 2050 mennessä. Venäjänkielinen väestö pyrkii integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta usein kokevat kotoutumisen vaikeudet: kielen oppiminen, työllistymisen vaikeuden, sosiaalisten verkostojen puutteet, kulttuuriset ja eettiset erot, yhteinen Suomen ja Venäjän historia, kantaväestön asenteet. Keskusjärjestö luo edellytyksiä venäjänkielisten maahanmuuttajien kotoutumiselle erilaisten osaalueiden toimintojen ja palveluiden kautta kulttuuri, liikunta, terveys- ja hyvinvointi, koulutus ja kielitaito jne. Keskusjärjestö kehittää venäjänkielisten kotoutumista koskevaa yhteistyötä viranomaisten kanssa. Kehitetään venäjänkielisten lasten, nuorten ja perheiden kotouttamista edistävä toimintaa, mm: lasten ja aikuisten vapaa-ajan ja harrastustoiminta suomen kielen intensiivikurssit eri-ikäisille aikuisille suomen kielen kursseja erityisryhmille: esim. perheille ja äideille (jossa on järjestetty lapsiparkki tai muu lasten hoito) oman kielen säilyttäminen ja ylläpitäminen. Innovatiivisen mallin etsiminen, käyttöönotto ja kehittäminen kaksikielisten lasten venäjän kielen opetuksessa. Keskusjärjestön kotoutumista edistävää toiminta kulkee mukana jokaisessa toiminnassa. Työllistymisen edistäminen Venäjänkielisten maahanmuuttajien työttömyys on korkea verrattuna kantasuomalaisiin (26-28%). Ongelmakohdat ovat usein suomen kielen heikot taidot, koulutuksen tai työkokemuksen puute, mutta toisaalta on myös paljon korkeakoulutettuja venäjänkielisiä maahanmuuttajia, joilla on riittävät suomen kielen taidot. Tilanne pitää hoitaa molemmin puolin sekä tarjoamalla henkilöasiakkaille koulutus- ja työllistämismahdollisuuksia, että nostamalla venäjänkielisten työntekijöiden suosiota suomalaisten työnantajien silmissä. Keskusjärjestö kehittänyt sähköistä tiedottamista työllistymiseen liittyvissa asioissa. Käännetiin erilaisia tiedotteita venäjäksi (esim. rekrytapahtumista, koulutuksista, työmahdollisuuksista). Keskusjärjestön sivulla löyttyy paljon työllistymiseen liittyvää materiaalia. Tiedotettiin tapahtumista myös Facebook-ryhmissä. Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestön osasto Vantaan Venäläinen Klubi ry toimii toteuttajana Töissä Suomessa - ESR-hankkeen Vantaan osahankkeessa. Töissä Suomessa -hanke kokoaa yhteen muun muassa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistävät tahot, kuten viranomaiset, työnantajat, ammattiverkostot ja palveluntuottajat. Hankkeen avulla pyritään rakentamaan uudenlainen kumppanuusmalli julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välille. Hankkeen muut toteuttajat ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Helsingin seudun kauppakamari, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Uudenmaan ELY ja TE-toimisto sekä monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry.

6. KOTOUTUMINEN JA TYÖLLISTÄMINEN Keskusjärjestö toimii Töissä Suomessa Vantaan osahankkeen kanssa vahvassa yhteistyössä. Keskusjärjestö markkinoi hanketoiminta ja ohjaa hankkeeseen venäjänkielisiä asiakkaita. Keskusjärjestö myös antanut Vantaan osahankkeen käyttöön omat alasivut svkeskus.fi sivuilla. Vantaan osahankkeen virallisena nettisivuna toimii http://www.svkeskus.fi/fi/hankkeet/toissasuomessa-esr-hanke/ - sivu, jossa Vantaan osahanke tiedottaa hanketoiminnasta. Keskusjärjestö osallistui myös aktiivisesti hanketoiminnan kehittämiseen. Yhtenä yhteisenä toimintana on syntynyt Russian-speaking Talent Pool - osaajapoolien toiminta. Hankkeen päättymisen jälkeen (31.8.2018) osaajapoolien toiminnan ylläpitäminen siirtyy kokonaan Keskusjärjestön vastuulle. Osaajapoolien avulla suomalaisilla ja kansainvälisillä yrityksillä on mahdollisuus löytää osaavia tarpeitaan vastaavia ammattilaisia. Hankkeessa on käynnistetty kolme ammattialakohtaista suomenkielistä ryhmää: Suomen Venäjänkieliset SoTe-alan ammattilaiset https://www.linkedin.com/groups/12047040 Suomen Venäjänkieliset teknisen alan ammattilaiset https://www.linkedin.com/groups/12070265 Suomen Venäjänkieliset opetus- ja kasvatusalan ammattilaiset https://www.linkedin.com/groups/13553708 Yhden yleisen työllistämiseen ja koulutukseen liittyvän ryhmän pääkieli on venäjä: Töissä Suomessa Трудоустройство в Финляндии https://www.linkedin.com/groups/12056337 Venäjänkielisten ammattilaisten LinkedIn ryhmät jakavat tietoa opiskeluun, tutkintojen tunnistamiseen ja rinnastamiseen, täydennyskoulutuksiin, työnhakuun, ammattialakohtaisiin vaatimuksiin, ajankohtaisiin aloilla tapahtuviin muutoksiin ja suuntauksiin ja uutisiin liittyen. Ryhmissä käydään työja urakeskustelua sekä jaetaan työpaikkavinkkejä. Keskusjärjestö työllistymisessä. Keskusjärjestö tarjoaa työkokeilupaikkoja TE-toimiston venäjänkielisille työttömille työmhakijoille. Vuoden aikana Keskusjärjestö tarjoaa noin 6-8 työkokeilupaikkaa. Harjoittelijoiden ja kokeilijoiden työtehtävät ovat hyvin monipuoliset ja riippuvat työkokeilijoiden koulutustaustasta, osaamisesta ja aiemmasta työkokemuksesta. Vuonna 2017 hallinnollisia työtehtäviä pääsi tekemään sosiologiksi valmistava opiskelija, ja kirjanpitoon liittyvät työtehtävät pääsivät harjoittelemaan Business Collegin 3 opiskelijaa, jotka ovat saaneet merkonomi tutkinnon suoritettuna kesällä 2017. Keskusjärjestön hallituksen jäsenet ovat opastaneet, seuranneet ja arvioineet työharjoittelijoiden suorittamat työtehtävät, tapasivat opettajaa ja käyneet läpi työharjoittelun kriteerit ja arviointi. Opastamiseen ja arviointiin kuitenkin tarvitaan paljon henkilöstöresursseja, pyritään parantamaan ohajusmahdollisuuksia ensi vuonna.

7. VENÄJÄN KIELI JA KULTTUURI 7. VENÄJÄN KIELI JA KULTTUURI Oman kielen ja kulttuurin säilyttäminen on erittäin haastava tehtävä. Kaksikielisille lapsille ja nuorille ei ole järjestetty riittävästi mahdollisuuksia venäjän kielen opiskeluun. Kuntien tarjoamat 1-2 venäjän kielen oppituntia viikossa eivät ole riittävät laadukkaaseen kielen opiskeluun. Kaksikielisyys on sekä lasten ja nuorten, että tulevaisuudessa koko yhteiskunnan rikkaus. Valitettavasti usein kaksikielisissä perheissa venäjän kieli jää vain kotikieleksi, eikä sitä pystytä hyödyntämään aikuisena esim. ammattissaan. Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestön tehtävänä on edesauttaa ja tukea nimenomaan laadukkaan venäjän kielen opetuksen tarjonnan lisäämistä. Keskusjärjestö on saanut avustuksen Moniheli ry:ltä oman äidinkielen sekä suomen kielen kurssien järjestämiseen syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana. Avustuksen suuruus oli 11 700. Avustuksen avulla tarjottiin venäjän kielen kerhoja ja kursseja Keskusjärjestön puitteissa ja SVK:n osastoissa. Vuonna 2017 Keskusjärjestö sai Cultura-säätiön avustusta 1700 venäjän kielen draamapedagogiikka seminaarin järjestämiseen Suomen eri alueella asuville venäjän kielen opettajille. Seminaarin järjestettiin 4.11.2017. Toiminnassamme koko ajan suunnitellaan ja kokeillaan innovatiivisia suomen- sekä venäjänkielen kursseja. Tavoitteena on jakaa opittuja tietoja ja taitoja järjestön sisällä, sekä kannustaa lapsia ja nuoria mukaan venäjän kielen opiskeluun. Haemme Cultura-säätiöstä apurahat venäjän kielen oppimiseen lapsille vuodelle 2018. Etsimme myös muita rahoitusmahdollisuuksia järjestää venäjän kielen kerhoja ja kursseja lapsille, nuorille ja aikuisille. 8. LAADUKAS VAPAA-AIKA JA HYVINVOINTI SVK:n tärkeä tehtävä on venäjänkielisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden vapaaajan palveluiden kehittäminen, mm: - lasten ja aikuisten vapaa-ajan harrastustoiminta, kerhot - suomen kielen intensiivikurssit eri-ikäisille aikuisille - suomen kielen kursseja erityisryhmille: esim. perheille ja äideille (joissa on järjestetty lapsiparkki tai muu lasten hoito) - liikunta- ja muu hyvinvointia edistävää toimintaa - vertaistukiryhmät - koulutustilaisuuksia, kursseja, seminaareja

9. OSASTOJA JA JÄSENJÄRJESTÖJÄ PALVELEVIEN TOIMINTOJEN LUOMINEN JA KEHITTÄMINEN 9. OSASTOJA JA JÄSENJÄRJESTÖJÄ PALVELEVIEN TOIMINTOJEN LUOMINEN JA KEHITTÄMINEN SVK:n toiminta on laajentunut ja vakiintunut toimintakaudella 2017. Vuoden 2017 aikana SVK:n osastoiksi liittyi 2 uutta osastoa: Kolibri ry edistää lasten kulttuurisen toiminnan Kotkassa ja Haminassa Kulsi ry Kulttuuri silta, joka rakentaa kulttuurista vuoropuhelua Suomen ja Venäjän välillä. Toiminnasta tiedotettiin laajasti. SVK:n toiminnalle on kiinnostusta Pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Keskusjärjestö on esittänyt toimintaansa Turussa venäjänkielisten yhdistysten kattojärjestölle. Marraskuussa järjestetyssä seminaarissa Yhdessä Suomessa oli mahdollisuus tavoittaa pääkaupunginseudun ulkopuolella toimivia järjestöjä. 10. KOULUTUSTOIMINTA SVK järjestää säännöllisiä koulutuksia osastoille kerran säännöllisesti. Koulutusten sisältö rakennetaan osastojen tarpeista. Vuonna 2017 Keskusjärjestö on järjestänyt koulutuksia, joissa käsiteltiin yhdistysten lainsäädäntöä, kokouksia, vapaaehtoistoimintaa, toiminnan kertomusten laatimista ja muita tärkeitä yhdistystoimintaan liittyviä aiheita. Koulutusmateriaalina käytettiin Keskusjärjestön laatimaa venäjänkielistä opasta. Erittäin tärkeänä oli koulutus, jossa käsiteltiin flomembers uusi järjestörekisteriohjelma, joka otettiin käyttöön vuonna 2017. Järjestelmä oli monimutkainen monille osastoille, toimijat kaipasivat tukea omaksumista varten. Yhteisen portaalin osastojen tietojen päivittäminen, kalenterin ylläpitäminen ja tapahtumien lisääminen oli myös haastava osastoille. Asialle osittain auttanut Keskusjärjestön koulutus.

11. TOIMINTAKESKUKSEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA LAAJENTAMINEN 11. TOIMINTAKESKUKSEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA LAAJENTAMINEN Kesällä 2016 käynnistettiin Helsingin alueella venäjänkielisia maahanmuuutajiaa ja muita väestöryhmiä, sekä Keskusjärjestön paikallisosastoja ja jäsenjärjestöjä palveleva monikulttuurinen toimintakeskus Helsingin Pihlajanmäellä. SVK:n paikallisosastot olivat ilman omia tiloja, joten yhteinen tila, johon keskitettiin Keskusjärjestön Pääkaupunkiseudun paikallisosastojen toiminta oli ajankohtainen asia. Toimintakeskuksessa on kaksi isoa monitoimisalia (70-100 m2), koulutusluokka (35 m2), iso keittiö ja opetustila, pukuhuoneet, toimisto, varasto ja minikeittiö. Toimitilat toimivat hyvin monikulttuurisena toimintakeskuksena, jossa SVK:n paikallisosastot järjestävät monipuolista toimintaa omalle kohderyhmälleen. Kahden SVK:n paikalliosastojen kanssa (Maunulan Spinni ry, SmarTeens ry) on tehty pitkäaikaiset sopimukset Graniitti-toimintakeskuksen tilavuokrasta. Molemmat yhdistykset kehittävät toiminta venäjänkielisten nuorten parissa. Toimintakeskuksen asiakkaiden määrä oli tarpeeksi iso ja kysyntä tiloille, että oli tarvetta laajentaa tila. Kesällä 2017 Keskusjärjestö on vuokrannut samassa rakennuksessa lisä tilaa 200 m2. Kesän aikana tiloista oli muodostettu 1 iso monitoimitila/keittiö, 1 iso liikuntasali, lasten leikkihuone, odotustila ja opetusluokka. 12. VISIO-OPINTOKESKUS TUKI AIKUISTEN KOULUTUKSEEN SVK on solminut yhteistyösopimuksen VISIO-opintokeskuksen kanssa. VISIO-opintokeskus tarjoaa tukea aikuisten vapaamuotoiseen opiskeluun. Tukea voi hakea aikuisten kursseille ja kerhoille. SVK:oon kuuluvat osastot ja jäsenet voivat saada tukea VISIO-opintokeskukselta. Keskusjärjestö koordinoi ja opastaa osastoja kurssi- ja kerhotoiminnan kehittämisessä VISIO-opintokeskuksen sääntöjen mukaisesti.

13. HENKILÖJÄSENTEN PALVELUIDEN JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 13.1 Toimintakeskuksen kulttuuritoiminta Keväällä 2017 Keskusjärjestö sai avustuksen monikulttuurisen toiminnan kehittämiseen TAIKE:lta, 10 000. TAIKE:n avustus on mahdollistanut toimitilojen laajentamista, osapäiväisen (1 pv/viikko, 600 /kk, elo-joulukuu 2017) koordinoijan palkkaamista, sekä uusien matalan kynnyksen kulttuuristen toimintojen kehittämistä. Uudistetut toimitilat olivat otettu käyttöön syksyllä 2017 (lisätilat 200 m2). Toimintakeskuksessa on järjestetty viikoittaisia kulttuuritapaamisia lapsiperheille, animaatio-työpajat nuorille, tanssitoiminta, teatterikerho lapsille ja draamapedagogiikka-seminaari aikuisille, erilaisten kulttuurien ruoka-työpajat. Venäläinen kuoro Kalinka on järjestänyt kuoroharjoituksia toimintakeskuksessa. Joulukuussa järjestettiin avoin konsertti ja kuoron esitys. Monikulttuurista toimintaa kehitettiin mm. Liikkukaa ry:/ei Rasismille - hankkeen kanssa, HanTang Fashion - kiinalaisen yhdistyksen kanssa. Kehitettiin yhteistyötä Moniheli ry:n kanssa, jonka jäsenjärjestöille oli tarjottu mahdollisuus oman kulttuuritoiminnan järjestämiseen Graniitti-toimintakeskuksessa. Näin mahdollistettiin erilaisten vähemmistö- ja kulttuuriryhmien välistä kohtaamista. Kiinalaisten yhdistyksen HanTang Fashion ry:n kanssa aloitettu yhteistyö syksyllä 2017. Keskusjärjestö antanut ilmaiset tilat (liikuntasali, pukuhuoneet, odotustila) jossa HanTang ry vetää kiinalaisten tanssien ohjattua harjoitusta. Tunnit ovat avoimet kaikille, ilmoittautumista ei tarvitaan. Vuonna 2018 jatketaan yhteistyötä HanTang ry:n kanssa.

13. HENKILÖJÄSENTEN PALVELUIDEN JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Syksyllä 2017 oli järjestetty säännöllinen keskustelyryhmä RelaClub, jossa suomalainen ohjaaja Liikukkaa ry:stä venäjänkielisen ohjaajan kanssa järjestäneet mahdollisuus keskustella suomen kielellä erilaisista aiheesta, mm. mitä on monikulttuurisuus, kantasuomalaisuus, kulttuuriset erot jne. RelaClubissa katsottiin uutisia, elokuvia ja keskusteltiin aiheista. Suomenkieliset vapaaehtoiset ilmoittaneet kiinnostuksensa osallistumaan tuohon toimintaan. RelaClubin toiminta on herännyt kiinnostusta. Marraskuussa 2017 Kotiliesi-lehden toimittaja kävi haastattelemaan kerholaisia, aiheena on kantasuomalaisuus, mitä se tarkoittaa eri kulttuureista muuttaneille. Vuonna 2018 jatketaan suomen kielen keskusteluryhmiä ja pyritään lisäämän niitä myös aamupäivisin. Toimintakeskus tuli tutuksi monille kuntalaisille. Paikallinen Pihlajanmäki-seuran lehti on kiinnostunut haastattelusta. Marraskuussa 2018 Graniittitoimintakeskuksen toiminnasta tuli julkaisu lehteen. Tapahtumat Keskusjärjestö oli järjestänyt yhteistyössä teemaosaston Maunulan Spinni ry:n kanssa ja Monaliiku ry:n ja Liikkuukaa ry:n kanssa ison monikulttuurisen liikunnallisen perhetapahtuman isänpäivänä. Tapahtuma oli sen verran iso, että oli pakko järjestää isossa salissa Ruskeasuon Palloiluhallissa. Tapahtuma on tavoittanut 140 eri ikäistä ja taustaista osallistujaa. Ohjelmassa oli pöytätennis lajikokeilu, halukkaille oli eri kilpailuluokat, poikien ja tyttöjen erikseen, sekä isille ja äideille oli omat luokat. Osallistujille, jotka eivät kilpailleet oli oma liikunnallinen ohjelma ja lapsille askartelutyöpaja. Äitienpäivänä maaliskuussa 2017 yhteistyössä Maunulan Spinnin ja Monaliikun kanssa järjestettiin Monikulttuurinen Naistenpäivän naisille ja tytöille.

13. HENKILÖJÄSENTEN PALVELUIDEN JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 13.2 Lasten ja nuorten osallistava ja tukeva toiminta Nuoret venäjänkieliset ovat halukkaita ylläpitää omaa kieltä, koska sen pohja on jo olemassa. He kaipaavat erilaista kerhotoimintaa ja kohtaamisia muiden venäjänkielisten nuorten kanssa, minkä avulla venäjän kieli kehittyisi monipuolisesti. Keskusjärjestö tukee paikallisosastoja nuorten toiminnan kehittämisessa, sekä etsii mahdollisuuksia yhteistyöhön suomalaisten toimijoiden ja viranomaisten kanssa. SVK:n paikallisosastot kehittävät omaa venäjänkielisille lapsille ja nuorille suunnattua kerhotoimintaa. Viikoittaisia paikallisosastojen kerhoja on yhteensä yli 100, johon osallistui yli 600 lasta ja nuorta. Vuonna 2017 tavattiin Espoon Etsivä nuorisotyön työntekijän kanssa, joka tekee selvitystä venäjän- ja vironkielisestä nuorista. Keskusjärjestö on sitoutunut yhteistyöhön, ja on osallistunut kahteen Aluehallintoviraston venäjänkielisten nuorten ongelmien koskeviin tapaamisiin, jossa on esittänyt sekä oman että paikallisjärjestöjen nuorisotoimintaa. Marraskuussa 2018 Keskusjärjestö esittää nuorisotoimintaansa Aluehallintoviraston seminaarissa. Keskusjärjestö ja paikallisosastot kehittävät nuorten osallistamista toimintaan (kysely, palautteet, mielipiteet). Keskusjärjestö on neuvonut ja tukenut paikallisosastoja monissa eri hakemuksien kirjoittamisessa, jotka liittyvät lasten ja nuorten toimintaan. Vuonna 2017 SVK:n paikallisosastot ovat saaneet ensimmäisen kerran seuraavia avustuksia: - Aluehallintovirasto, Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan (Vantaan Venäläinen Klubi ry, 4500 ; Maunulan Spinni ry, 3500 ) - OKM, Seuratukea pilottihankkeeseen (Maunulan Spinni ry ja Smarteens ry yhteistyökumppanina, SpinniTeens-pilottihankkeelle, 9 000 ) - Helsingin kaupungin lasten ja nuorten loma-aikojen leiriavustus (Maunulan Spinni ry, 3900 ) Samalla tavalla, kuten vanhemmat, lapset ja nuoret ovat ilmaisseet tarvetta antonyymiselle puhelin- tai chattilinjalle, jossa ne voisivat saada luotettava aikuisen tukea ja neuvonta liittyen heidän huoliin. Itseään ilmaiseminen suomen kielellä on monille lapsille ja nuorille haastava. Vuonna 2018 kartoitetaan mahdollisuuksia vastaavan toiminnan rahoituksen saamiselle.

13. HENKILÖJÄSENTEN PALVELUIDEN JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 13.3 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja laadukas vapaa-aika Keskusjärjestö tukee venäjänkielisten maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia eri tavoin. Esim. Keskusjärjestö antaa omat toimitilat ilmaiseksi käyttöön erilaisten avoimien vertaistukiryhmien järjestämiseksi. Keväällä 2017 näin oli järjestetty Voimasiskot vertaistukiryhmä (Nelumbo ry:n ja Mielenterveysseuran yhteistyössä). Kesällä 2017 15 venäjänkielistä perhettä ovat osallistuneet perhelomaan, joka oli järjestetty Keskusjärjestön ja Hyvinvointilomat ry:n yhteistyössä. Perheloma on ollut erittäin suosittu, ja perheet ovat jättäneet hyvät palautteet. Tavoitteena kehittää venäjänkielistä perhelomatoimintaa. Venäjänkieliset maahanmuuttajat usein jäävät terveys- ja hyvinvointi palvelujen ulkopuolelle monista syistä. Heikko kielitaito, suomalaisen Sote-järjestöjen toiminnan tuntemattomuus, kynnys lähteä vieraskielisille vertaistukiryhmille johtaa siihen, että palvelut eivät tavoittavat venäjänkielisiä asiakkaita. Samalla Suomessa on monia maahanmuuttajaa, joilla on lääketieteellinen tutkinto, joka jäi rinnastamatta tai joilla ei ole Valviran hyväksyntää. Monet heistä eivät aikoo hakea tutkinnon rinnastusta eri syistä, usein heikon suomen kielen taidosta. Nämä henkilöt voisi hyödyntää koulutusta ja osaamista vetämällä vertaistukitoimintaa venäjänkielisille asiakkaille suomalaisten Sote-järjestöjen yhteistyössä.

14. VENÄJÄNKIELISEN INTERNET-PORTAALIN KEHITTÄMINEN Internet-sivuston kehittäminen on tärkeä toimintamme painopiste. Alkuvuoden aikana tehtiin paljon työtä graafisen ilmeen luomiseksi ja uuden sivuston rakentamiseksi. Tavoitteena on rakentaa venäjänkielisten tietoportaali, josta voi saada tarvittavat tiedot kaikkiin aiheisiin, jotka koskevat elämää Suomessa (www.svkeskus.fi). Venäjänkielisillä on suuri tarve saada vastauksia kysymyksiin, jotka koskevat Suomessa asumista. Meidän tehtävämme on tarvittavien tiedotteiden, lomakkeiden ja muiden tietojen kerääminen ja/tai kääntäminen suomeksi, ja niiden sijoittaminen internet-sivulle. Sivuille avataan myös asiantuntijoiden moderoima keskustelupalsta. Asiantuntijoita pyritään etsimään eri aloilta, esim. lakimies, lastensuojelu- ja lastenkasvatusasiantuntija, yrittäjyysasiantuntija.

14. VENÄJÄNKIELISEN INTERNET-PORTAALIN KEHITTÄMINEN Yhteisen venäjänkielisten tietoportaalin rakentaminen ja tietojen lisääminen ja päivittäminen on pitkäaikainen ja jatkuva prosessi, joka toteutetaan yhdessä Keskusjärjestön yhteistyöverkoston, osastojen ja jäsenyhdistysten, osaamisyhteisöjen ja kerhojen sekä yhteistyökumppanien kanssa. SVK:n uudet kotisivut on tehty uudelle WordPress Multisite-julkaisujärjestelmän platformille. Tarkoitus on, että yhdistyskohtaisten (osastojen) kotisivujen avaaminen ja ylläpitö tapahtuisi mahdollisimman helposti, vaikka yhdistyksen toimijoilla ei ole aikaisempaa kokemusta internet- sivujen ylläpidosta. Vuoden 2017 aikana www-sivuilla vieraili 10 465 käyttäjä, jotka ovat katsoneet yhteensä 50 552 sivua. Ne ovat lataaneet omalle koneelle 2136 asiakirjaa.

15. VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN Viestintä on osa järjestön jäsenistön palvelutoimintaa sekä muille tahoille suuntautuvaa toimintatiedotusta. Järjestöviestinnän tehtävänä on tukea ja edistää SVK:n toimintaa ja tavoitteita. Viestintästrategia rakennetaan kaksisuuntaisesti venäjänkielisille maahanmuuttajille ja järjestötoimijöille (venäjän kielillä) sekä sidosryhmälle ja yhteistyötahoille (suomeksi). Keskusjärjestö tiedottaa SVK:n toiminnasta valtakunnallisesti. Kahden eri viestintästrategian rakentaminen vaatii paljon resursseja, ja osa Keskusjärjestön toiminnasta jää näkymättömäksi, erityisesti suomalaisille toimijoille. Suurin osa tiedotteista löytyy järjestön www- sivuilla. Suomenkieliset www-sivut ovat vielä puutteiset, sillä resursseja niiden ylläpitämiseen ei ole riittävästi. Pyrimme kehittää suomenkielistä viestintää saadakseen siihen resursseja. Vuonna 2017 Keskusjärjestö on alknut tiedotusta suomeksi myös Twitterissa (https://twitter.com/svkeskus_fi). Vuoden 2017 lopussa Twitterissa oli yli 200 lukijaa. Keskusjärjestö ylläpitää venäjänkielistä Facebook ryhmä (yli 3400 käyttäjää), jossa on luotu myönteisen keskustelun säännöt. Ryhmässä jaetaan uutisia, jotka kiinnostavat venäjänkielisiä seuraajia, sekä tiedotteita järjestön toiminnasta. Paikallisosastot tiedottavat omasta toiminnasta myös samassa ryhmässä. Tavoitteena on myös saada palautteita jäseniltä ja parantaa viestintää jäsenten ja Keskusjärjestön ja osastojen välillä. Keskusjärestö ylläpitää oman FB-sivun (yli 1600 tykkääjää). FB-sivulla Keskusjärjestö tiedottaa omasta toiminnasta. Henkilöjäsenille lähetetään jäsenkirje noin 4 krt/vuodessa, ja tarpeen mukaan muita kirjeitä kohdennetusti. Edunvalvonta ja vaikuttamistoiminta Alkuperäisenä järjestön tavoitteena oli toimiminen ruohonjuuritasolla, mutta ajan kanssa on selkeästi ja nopeasti kasvaa tarve edunvalvonta- ja vaikuttamistyölle. Keskusjärjestö pyrkii tuoda esiin venäjänkielisten kanssa toiminnassaan nousseet näkökulmat. Kartoittamme jäsenistön yhteiskunnallisen statuksen ja pyrimme vaikuttamaan kokonaisvaltaisesti venäjänkielisten maahanmuuttajien kotouttumispoliitikan kehitykseen yhteiskunnallisten suhteiden kautta, ETNO:n jäsenenä sekä muiden edustuselimien kautta. Keskusjärjestö pyrkii itse sekä saa pyyntöjä jäseneksi erilaisiin luottamuselimiin ja vaikuttamisverkostoihin venäjänkielisten äänen nostamiseksi esiin yhteiskunnassa sekä ennen kaikkea kaksisuuntaisen kotoutumisen edistämiseksi.

15. VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN Kahdessa vuodessa Keskusjärjestö on saavuttanut asiantuntijaroolia venäjänkielisiä maahanmuuttajiaa koskevissa asioissa ja on kasvanut luotettavaksi yhteistyökumpaaniksi sekä julkisille että muille tahoille. Vuonna 2017 merkittävin luottamuksen osoittaminen ja asiantuntijaroolin merkityksen tunnustaminen oli Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestön asettaminen Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisen Kotouttamisen osaamiskeskuksen koordinaatioryhmän jäseniksi seuraavalle kaudelle (2018-20208) venäjänkielisiä edustavana tahona. Keskusjärjestö jatkaa jäsenenä Etelä-Suomen alueellisen etnisten suhteiden neuvottelukunnassa (ETNO) 2015-2019. ETNO:n jäsenenä voimme edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä venäjänkielisten maahanmuuttajien, viranomaisten, poliitisten puolueiden ja kansalaisjärjestöjen välillä. Vuoden 2017 lopussa SVK:lla on edustus seuraavissa elimissä: - Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisen Kotouttamisen osaamiskeskuksen koordinaatioryhmä (jäsen seuraavalle kaudelle (2018-2020), venäjänkielisiä edustavana tahona) - Etela-Suomen ETNO (Olga Liukkonen, varsinainen jäsen) - Toissa Suomessa - ESR-hanke ohjausryhma (Olga Liukkonen, varsinainen jäsen) - Moniheli ry, maahanmuuttajajärjestöjen kattojärjestö (Svetlana Tchistiakova, hallituksenjäsen) - Digi-arkeen, valtiovarainministerion neuvottelukunta (Monihelin edustajana, Svetlana Tchistiakova, varsinainen jäsen) - Espoon kaupungin monikulttuurinen neuvottelukunta (Monihelin edustajana, Svetlana Tchistiakova, varajäsen) Edunvalvonta- ja vaikuttamistyö vaatii etenevän määrän resursseja. Vapaaehtoispohjalta asiantuntijatyötä on vaikea tehdä suunnitelmallisesti ja pitkän strategian mukaisesti. Edunvalvonta- ja vaikuttamistyön tekemiseen Keskusjärjestö tarvitsee ulkopuolista rahoitusta. Mahdollisuuksia ulkopulisen rahoituksen saamiseen etsitään seuraavanakin vuonna. 16. HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA SYRJINNÄN EHKÄISEMINEN Venäjänkielisiä Suomessa epävirallisten tilastojen mukaan noin 100 000 ja virallisen tilaston mukaan yli 75 000. Usein muista Neuvostoliiton maista tulevat venäjänkieliset ilmoittavat äidinkieleksi joku muu kieli, esim. viro, ukraina tai valkovenäjä. Venäjänkieliset ovat kaikkien entisten Neuvostoliiton kansalaisia, heillä on hyvin erilaiset tausta, kulttuuri ja uskonto. Silti mitä meitä yhdistää - venäjän kieli on meidän äidinkieli. Suomessa venäjänkieliset usein eivät onnistuu järjestämään dialogia keskenään, ja rakentamaan vahvan venäjänkielisten äänen. Luottamuksen väestön sisällä on todella pieni, ja on aika yrittää vaikuttaa asiaan, hyvä alku olisi päästä keskustelemaan keskenään tulevaisuudesta Suomessa. Meillä olisi tarve keskustella meidän väestöstä, asioista, jotka meitä yhdistää, suunnitella keinoja miten me rakennetaan luotettavaan yhteisön. Vuoropuhelu kantaväestö onnistuu helpompi, kun se sujuu oman väestön sisällä.

16. HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA SYRJINNÄN EHKÄISEMINEN Syksyllä 2017 olemme kutsuneet aktiiveja, henkilöitä, jotka pyörittävät järjestötoimintaa eri puolilla Suomea ja järjestävät toimintaa venäjänkielisten kanssa seminaariin Yhdessä Suomessa. Me uskotaan, että jokaisella on motivaatio muuttaa tilannetta, jokainen kiinnostunut osallistumaan seminaariin on valmis osallistua hyvien väestösuhteiden rakentamisessa. Seminaarissa keskustellaan yhteisistä tavoitteista, suunnitteellaan toimipiteitä, joiden avulla yritetään vaikuttamaan ja muuttamaan tämän päiväsen tilanteen. Jotta toimijoita kaukana Helsinkiä olisi päässeet tulemaan ja osallistumaan tapahtumaan Keskusjärjestö korvaa suurin osan matkalipusta. Tilaisuuteen osallistui 21 henkilöä 13 järjestöstä ympäri Suomea. Yhdistyksen johtoryhmät etsivät venäjänkielisten maahanmuuttajien ongelmien ratkaisuja. Pyörämetodiikan avulla oli pidetty keskustelut, joiden tarkoituksena oli saada mahdollisimman paljon tietoa pääkaupungin ulkopuolella venäjänkielisten maahanmuuttajien, heidän arjista ja haasteista. Seminaarin aikana oli havaittu sekä venäjänkielisen väestön että venäjänkielisten yhdistyksien haasteita ja ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan panostusta, sunnitelmallisuutta, resursseja sekä yhteistyötä. Seminaarin järjestäminen on mahdollistanut ETNO:n tapahtuma-avustus. Keskusjärjestön rooli oli saada yhteen paikan mahdollisimman eri paikoista ympäri Suomea venäjänkielisiä kolmannen sektorin edustajia. Vuoropuhelu muiden toimijoiden kanssa auttaa ymmärtää venäjänkielisten maahanmuuttajien tarpeita myös pääkaupunginseudun ulkopuolella. Vuonna 2017 Ei rasismille-hanke palkitti Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ennakkoluulottomuudesta ja rohkeudesta monikulttuurisen ja avoimen Toimintakeskuksen Graniitti perustamisesta. Keskus on avannut ovensa kaikille kulttureille ja ollut tärkeä kohtaamispaikka ja monikulttuurisen toiminnan kehittämispaikka. Ei rasismille -hankkeen vertaistoiminnalla on ilo ja kunnia ojentaa oma Global Family Award - palkintonsa Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ry:lle. Järjestö ei voi kehuskella pitkällä historialla, mutta on muutaman vuoden toimintansa aikana saanut paljon aikaan. Erityisesti haluamme palkita Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestön sen ennakkoluulottomuudesta ja rohkeudesta monikulttuurisen ja avoimen Toimintakeskus Graniitin luomisesta Helsingin Pihlajamäessä ilman mittavaa julkista tukea ja omiin resursseihinsa nojaten. Monikulttuurisilla toimijoilla on jatkuva pula toimintatiloista, joissa vuorovaikutusta eri ryhmien välillä voi syntyä. Reilu vuosi sitten avatun Graniitin työ osana yhteisöään ja alueensa toimijoiden verkostoa on vasta alussa, mutta lupaavassa sellaisessa. Toivotamme sille palkinnon myötä menestyksekästä jatkoa. Petri Öhman

17. KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Tulevana kautena kartoitetaan CIMO:n kanssa mahdollisuuksia järjestää kehittää kansainvälistä toimintaa Erasmus+ tai muun ohjelman kautta. Tavoitteena järjestää Europpalainen venäjänkielisten foorumi, jossa eri järjestöjen toimijat jakavat omia kokemuksia venäjänkielisten kotouttamisesta eri maissa. Etsitään myös kumppaneita, jotka kiinnostuisivat järjestämään nuortenfestivaalin, joka toteutetaan CIMO:n kautta ja haetaan kolmannen sektorin aktiiveja muista maista, joiden kanssa olisi mahdollista vaihtaa kokemuksia kotouttamistoiminnasta. 18. JÄSENHANKINTA JA JÄSENEDUT, JÄSENLÄHTÖINEN TOIMINTA Jäsenlähtöinen toiminta on tärkeä toimintamme kriteeri. Jäsenhankintaan kiinnitetään huomiota ja kartoitetaan eri organisaatioiden ja SVK:n osastojen kautta erilaisia tapoja löytää uusia jäseniä. Tarjotaan jäsenistölle palveluja jäsenistön tarpeet ja olosuhteet huomioon ottaen. Vuonna 2017 on otettu käyttöön sähköinen jäsenkortti, jonka käyttöä kehitetään vuonna 2018. Tarjotaan erilaisia jäsenetuja henkilöjäsenille. 19. YHTEISTYÖVERKOSTO Erityistä huomiota kiinnitämme yhteistyöverkostomme laajentamiseen. Olemme kartoittaneet venäjänkielisten maahanmuuttajien tarpeita. Tulokset osoittaneet, että tietojen riittämättömyys on melkein jokaisella elämän osa-alueella. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut ovat monille venäjänkielisille epäselvät. Esimerkiksi, kun ihminen törmää omaan tai lähinomaisen (erityisesti lapsen) vaikeaan diagnoosiin, hänellä usein ei ole mitään tietoja omista oikeuksista ja vaihtoehdoista. Tukiverkostoa ei myöskään usein ole. Siinä mielessä pidämme erittäin tärkeänä yhteistyön laajentaminen erilaisten sosiaalija terveyspalvelujen järjestöjen kanssa, jotta voisimme yhdessä tarjota venäjänkielisille tiedotteita omalla kielellä, sekä yhteistyössä kehittää tukiryhmien tuntemusta venäjänkielisessä yhteisössä. Laajennamme yhteistyöverkostoa viranomaisten, oppilaitoksien, ja muiden järjestöjen kanssa. Pyritään tiivistämään ja kehittämään yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: Cultura-säätiö sr Sports for all - Liikkukaa ry Hyvinvointilomat ry Monaliiku ry Moniheli ry Leirikesä ry Helsingin kaupunki Vantaan kaupunki VISIO-opintokeskus HanTang Fashion Syöpäliitto ry ADHD-liitto ry Astma- ja allergia liitto ry Pihlajanmäki seura Lastensuojelunkeskusliitto

20. TULOKSET JA VAIKUTUKSET Keskusjärjestön toiminnasta hyötyvät ennen kaikkea venäjänkieliset yhdistykset, niiden jäsenet ja yhteistyökumppanit. Keskusjärjestön toiminta vahvistaa venäjänkielisten yhdistysten valmiuksia yhteistyöhön, tietoisuutta ja osaamista yhdistyksen taloushallinnosta, avustusten hakemisesta, yhteistyön kehittämisestä sekä muista yhdistyksen toimintaan liittyvissä asioissa. SVK:n verkosto laajenee ja yhteistyömahdollisuuksia koko ajan lisääntyy. Keskusjärjestö tarjoaa konkreetyista tukea paikallisosastoille mm. tarjoamalla tapahtuma- ja kokoustilan, järjestämällä koulutuksia, ohjaustapaamisia ja neuvontaa, ottaa paikalliosastot mukaan tapahtumien järjestäjäksi ja hankkeiden osatoimijoiksi. Viranomaiset saavat luotettavan yhteistyökumppanin, joka edistää eri ikäisten venäjänkielisten maahanmuuttajien kotoutumista, työllistymistä ja hyvinvointia eri elämän osa-alueilla sekä edistää vuorovaikutusta ja kulttuurista oppimista suomalaisten ja venäjänkielisten välillä. Viranomaiset hyötyvät SVK:lta saadessaan mahdollisuudet tavoittaa venäjänkielisiä maahanmuuttajaa ja saada niiden näkökulman mukaan oman toimintansa suunnitteluun. A L L G O A L S A C H I E V E D See you next year! F I N A L