2 /2013 PÖYTÄKIRJA. Tiistai 3.12. Scandic Marina Congress Center, kokoushuone Nautica, Katajanokanlaituri 6, Helsinki

1 ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMIEN 2007-2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2 /2013 PÖYTÄKIRJA Kokousaika: Tiistai 3.12.2013 klo 12.30-16.45 Kokous jatkui keskiviikkona 4.12. klo 9.30-11.25 kaikkien EAKR seurantakomiteoiden yhteisellä osuudella Kokouspaikka: Tiistai 3.12. Scandic Marina Congress Center, kokoushuone Nautica, Katajanokanlaituri 6, Helsinki Keskiviikko 4.12. Finlandia-talo, kokoushuone Veranda 3, Mannerheimintie 13 e KÄSITELLYT ASIAT Kokouksen alussa kuultiin puheenjohtajan avauspuheenvuoro. 1) LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN, KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN... 6 2) EDELLISTEN KOKOUSTEN PÖYTÄKIRJOJEN HYVÄKSYMINEN (LIITTEET 1 JA 2)... 6 3) MUUTOKSET SEURANTAKOMITEOIDEN KOKOONPANOON... 6 4) MUUTOKSET SEURANTAKOMITEOIDEN SIHTEERISTÖJEN KOKOONPANOON... 7 5) HALLINTOVIRANOMAISEN (TEM) AJANKOHTAISKATSAUS... 8 6) ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMIEN TOTEUMAKATSAUS... 9 7) MUUT ASIA /HARVAAN ASUTUN ALUEEN ERITYISPIIRTEET... 11 8) HALLINTOVIRANOMAISEN KATSAUS TULEVAN OHJELMAKAUDEN 2014-2020 VALMISTELUUN... 12 9) YHTEENVETO SEURANTAKOMITEOIDEN ESILLE TUOMISTA ASIOISTA... 15 10) SEURAAVA KOKOUS (SEURANTAKOMITEOIDEN TYÖSKENTELY 2014-2015)... 15 11) ENSIMMÄISEN KOKOUSPÄIVÄN PÄÄTTÄMINEN... 16 12) ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYSTAVOITTEEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMIEN ARVIOINTI OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 (LIITTEET 3 JA 4)... 17 13) BIOTALOUSSTRATEGIA LUONNONVAROISTA KESTÄVÄÄ LIIKETOIMINTAA... 19 14) KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN... 20

2 ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMIEN 2007-2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 Aika: Tiistai 3.12.2013 klo 12.30-16.45 Paikka: Scandic Marina Congress Center, kokoushuone Nautica, Katajanokanlaituri 6 Keskiviikko 4.12. klo 9.30-11.25 Finlandia-talo, kokoushuone Veranda 3, Mannerheimintie 13 e POHJOIS-SUOMEN EAKR SEURANTAKOMITEA Osallistujat 3.12. Puheenjohtaja aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, TEM Varapuheenjohtaja neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio, TEM Jäsenet opetusneuvos Kirsti Kylä-Tuomola, Opetus- ja kulttuuriministeriö lainsäädäntöneuvos Rauno Lämsä, VM ylitarkastaja Sirpa Karjalainen, MMM talouspäällikkö Vesa Matturi, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ylitarkastaja Sirpa Hautala, TEM ohjelmakoordinaattori Kati Herranen-Haapaniemi, STM neuvotteleva virkamies Sirpa Liljeström, TEM ylitarkastaja Mauri Yltiö, YM johtaja Leila Helaakoski, P-P:n ELY-keskus EU-koordinaattori Paula Alho, Lapin ELY-keskus sivistystoimen päällikkö Kauko Kunnari, Lapin ELY-keskus maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula, Keski-Pohjanmaan liitto kehittämisjohtaja Kaj Lyyski, Keski-Pohjanmaan liitto suunnittelupäällikkö Teppo Rekilä, Keski-Pohjanmaan liitto oikeusapusihteeri, kunnallisneuvos Inkeri Yritys, Lapin liitto kapteeni evp. Raimo Kostamovaara, Lapin liitto maakuntajohtaja Mika Riipi, Lapin liitto kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl, Lapin liitto maakuntajohtaja Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan liitto aluekehityspäällikkö Heikki Ojala, Pohjois-Pohjanmaan liitto kehitysjohtaja Ilkka Yliniemi, Pohjois-Pohjanmaan liitto MYRrin puh.joht. Matti Heikkilä, Pohjois-Pohjanmaan liitto erityisasiantuntija Annukka Mäkinen, Ulla Karvo (valtakirjalla), Suomen kuntaliitto toiminnanjohtaja Kaija Kinnunen, MTK ry

3 liikkeenharjoittaja Reeta Laitinen, Suomen Yrittäjät ry Hallituksen jäsen Kerttu Helynen, Suomen Yrittäjänaiset ry toimitusjohtaja Timo Rautajoki, Keskuskauppakamari (Lapin kauppak.) Asiantuntija Tuula Sivonen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK/ Teknologiateollisuus ry, Pohjois-Suomen alueyksikkö, Oulu aluejohtaja Vesa Saarinen, SAK alue- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Lauri Korkeaoja, STTK asiantuntija Elina Moisio, AKAVA valtiotieteen tohtori Tytti Isohookana-Asunmaa, NYTKIS aluepäällikkö Merja Ylönen, Suomen luonnonsuojeluliitto P-S EAKR ohjelmakoordinaattori Tuija Puumala, seurantakomitean sihteeri Läsnä olleet sihteeristön jäsenet: Seurantakomitean sihteeristön edustajat, läsnäolo-oikeus (ne, jotka eivät kuulu jo seurantakomiteaan) varsinainen Antti Jokivirta, TEM Pauli Berg, P-P ELY Susanna Jänkälä, Lapin ELY Sirkku Wacklin, Pohjanmaan ELY Eine Kela, P-P ELY Satu Huikuri, Lapin ELY Riitta Ilola, P-P ELY Mervi Nikander, Lapin liitto Päivi Keisanen, P-P:n liitto varajäsen Hannu Kalapudas, Lapin ELY Kalevi Seppänen, P-P ELY Pekka Selkälä, Lapin ELY Päivi Kentala, E-P ELY (Päivi Jaakola, P-P ELY) Marja Kivekäs/Lapin ELY Samu Rötkönen, Lapin liitto Katarina Timisjärvi, P-P liitto Läsnä olevat EU-komission edustajat/regio: yksikön varapäällikkö Elina Hakonen-Meddings Desk Officer Pekka Jounila Muut läsnä olevat: professori Sami Moisio (alustaja 8) Oulun yliopisto

4 ITÄ-SUOMEN EAKR -SEURANTAKOMITEA Puheenjohtaja: aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, työ- ja elinkeinoministeriö Varapuheenjohtaja: neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio, työ- ja elinkeinoministeriö Jäsenet: opetusneuvos Kirsti Kylä-Tuomola, OKM lainsäädäntöneuvos Rauno Lämsä, VM neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen, MMM ylitarkastaja Jaakko Pulkka, TEM ohjelmakoordinaattori Kati Herranen-Haapaniemi, STM ylitarkastaja Johanna Osenius, TEM Antti Jokivirta (valtakirjalla) suunnittelija Mauri Yltiö, YM johtaja Petri Keränen, Pohjois-Savon ELY-keskus osastopäällikkö Juha Pulliainen, Etelä-Savon ELY-keskus johtaja Jari Mutanen, Pohjois-Savon ELY-keskus Jaana Tuhkalainen (valtakirjalla) ylijohtaja Kari Pääkkönen, Kainuun ELY-keskus Matti Tulla, Etelä-Savon maakuntaliitto) Teemu Hirvonen, Etelä-Savon maakuntaliitto aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa, Pohjois-Savon Liitto maakuntahallituksen vpj. Veijo Karkkonen, Pohjois-Savon Liitto maakuntahallituksen jäsen Pirkko-Liisa Piironen, Pohjois-Savon Liitto maakuntahallituksen vpj. Aulikki Sihvonen, Pohjois-Karjalan maak.liitto Tuija Astikainen (valtakirjalla) maakuntajohtaja Pentti Hyttinen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto aluekehityspäällikkö Eira Varis, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto maakuntajohtaja Pentti Malinen, Kainuun liitto maakuntahallit. vpj. Raimo Piirainen, Kainuun liitto erityisasiantuntija Annukka Mäkinen, Suomen Kuntaliitto Ulla Karvo (valtakirjalla) järjestöagronomi Maija Kakriainen, MTK ry (Pohjois-Karjala) toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät ry puheenjohtaja Anne Väre, Suomen Yrittäjänaiset ry toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi, Keskuskauppakamari (Kuopio) lakimies Jukka Laakkonen, EK/Sivistystyönantajat aluejohtaja Kari Kokkola, Suomen Ammattiliittojen Kesk.järj. SAK ry alue- ja järjestöpoliittinen asiantuntija Lauri Korkeaoja, STTK ry asiantuntija Elina Moisio, AKAVA Evelyn Hynynen, NYTKIS - Naisjärjestöt yhteistyössä aluepäällikkö Kaarina Tiainen, Suomen Luonnonsuojeluliitto I-S EAKR ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu, seurantakomitean sihteeri

5 Läsnä olleet sihteeristön jäsenet: Seurantakomitean sihteeristön edustajat, läsnäolo-oikeus (suluissa ne, jotka kuuluvat myös seurantakomiteaan) varsinainen varajäsen Antti Jokivirta, TEM Johanna Osenius, TEM (Juha Pulliainen, Etelä-Savon ELY) Kirsi Kosunen. E-S ELY Timo Tanskanen, Pohj.-Karj. ELY Kalevi Pölönen, P-K ELY Pekka Kärkkäinen, Pohj.-Savon ELY Maija Puurunen E-S ELY Jaana Tuhkalainen, Pohj.-Savon ELY Kari Pehkonen, Kainuun ELY Timo Ollila, Pohjois-Savon ELY Tuija Toivakainen, E-S ELY (Riitta Koskinen, Etelä-Savon mk.liitto) Outi Nieminen, ES maak.liitto Jukka Ollikainen, ES mk.liitto Jorma Teittinen, Kainuun liitto Paula Karppinen, Kainuun liitto Heikki Immonen, Kainuun liitto (Eira Varis, Pohjois-Karjalan mk.liitto) Tuija Astikainen, P-K mk.liitto Katja Riikonen P-K mk.liitto (Satu Vehreävesa, Pohjois-Savon liitto) Soile Juuti, Pohjois-Savon liitto Janna Merenniemi, P-Savon liitto Läsnä olevat EU-komission edustajat/regio: Yksikön varapäällikkö Elina Hakonen-Meddings Desk Officer Pekka Jounila Muut läsnä olleet: professori Sami Moisio (alustaja 8) Oulun yliopisto PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS JA HYVÄKSYMINEN Pöytäkirja on tarkistettu ja hyväksytty seurantakomitean kokouksessa ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä Itä- ja Pohjois-Suomen seurantakomiteoiden puheenjohtaja maakuntajohtaja Pauli Harju P-S seurantakomitean sihteeristön puheenjohtaja Aluekehityspäällikkö Eira Varis I-S seurantakomitean sihteeristön puheenjohtaja

6 1) LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN, KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Esitys: Todetaan läsnäolijat, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Todettiin läsnäolijat sekä todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi. --- 2) EDELLISTEN KOKOUSTEN PÖYTÄKIRJOJEN HYVÄKSYMINEN (LIITTEET 1 JA 2) Pohjois-Suomen EAKR seurantakomitea kokoontui edellisen kerran 3.-4.6.2013 Inarissa ja Itä-Suomen EAKR seurantakomitea 12.6.2013 Joensuussa. Edellisten kokousten pöytäkirjat on toimitettu esityslistan mukana. Esitys: 1) Pohjois-Suomen seurantakomitea hyväksyy 3.-4.6.2013 pidetyn Pohjois-Suomen EAKR seurantakomitean pöytäkirjan 2) Itä-Suomen seurantakomitea hyväksyy 12.6.2013 pidetyn Itä-Suomen EAKR seurantakomitean pöytäkirjan. Päätös: Hyväksyttiin edellisten kokousten 3.-4.6.2013 ja 12.6. pöytäkirjat. --- 3) MUUTOKSET SEURANTAKOMITEOIDEN KOKOONPANOON Pohjois-Suomen EAKR seurantakomitean kokoonpanoon on esitetty seuraavat muutokset, joita ei ole vielä listan lähtöhetkellä virallisella työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä vahvistettu: Entinen jäsen Merja Fyhrberg Akava Entinen jäsen Mari Kokko STTK Uusi jäsen Elina Moisio Akava Uusi jäsen Lauri Korkeaoja STTK

7 Entinen jäsen Marko Varajärvi Lapin liitto Uusi jäsen Päivi Ekdahl Lapin liitto Itä-Suomen EAKR seurantakomitean kokoonpanoon on esitetty seuraavat muutokset, joita ei ole vielä listan lähtöhetkellä työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä vahvistettu: Entinen jäsen Aila Ryynänen TEM Entinen jäsen Merja Fyhrberg Akava Entinen jäsen Mari Kokko STTK Entinen jäsen Liisa Ruokoselkä Etelä-Savon maakuntaliitto Entinen jäsen Kirsi Torikka Etelä-Savon maakuntaliitto Uusi jäsen Johanna Osenius TEM Uusi jäsen Elina Moisio Akava Uusi jäsen Lauri Korkeaoja STTK Uusi jäsen Matti Tulla Etelä-Savon maakuntaliitto Uusi jäsen Teemu Hirvonen Etelä-Savon maakuntaliitto Esitys: Seurantakomiteat merkitsevät jäsenmuutokset tiedoksi. Päätös: Merkittiin TEMin päätöksellä virallistetut jäsenmuutokset tiedoksi. --- 4) MUUTOKSET SEURANTAKOMITEOIDEN SIHTEERISTÖJEN KOKOONPANOON Pohjois-Suomen EAKR seurantakomitean sihteeristön kokoonpanoon on esitetty seuraavat muutokset: Nykyinen varajäsen Uusi varajäsen Taho, jota edustaa Paula Lohikoski Päivi Jaakola P-P ELY-keskus

8 Muutokset Itä-Suomen EAKR seurantakomitean sihteeristön kokoonpanoon Nykyinen varajäsen Uusi varajäsen Taho, jota edustaa Aila Ryynänen Johanna Osenius TEM Esitys: 1) Pohjois-Suomen seurantakomitea hyväksyy esitetyt muutokset Pohjois-Suomen sihteeristön kokoonpanoon sekä merkitsee tiedoksi, että sihteeristön puheenjohtajuus siirtyy vuonna 2014 Pohjois-Pohjanmaalta Keski-Pohjanmaalle 2) Itä-Suomen seurantakomitea hyväksyy esitetyt muutokset Itä-Suomen sihteeristön kokoonpanoon ja merkitsee tiedoksi, että Itä-Suomessa sihteeristön puheenjohtajuus siirtyy vuonna 2014 Pohjois-Karjalasta Kainuuseen. Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. --- 5) HALLINTOVIRANOMAISEN (TEM) AJANKOHTAISKATSAUS Kokouksessa kuullaan hallintoviranomaisen (työ- ja elinkeinoministeriö) ajankohtaiskatsaus. Esitys: Merkitään kuullut puheenvuorot ja niiden pohjalta virinnyt keskustelu tiedoksi. Käsittely: Antti Jokivirta esitteli hallintoviranomaisen ajankohtaiskatsauksen. Keskeisenä esittelyssä nousi esille seuraavaa: - Pohjois-Suomi edistynyt julkisen rahoituksen toteutumisessa (varaukset, sidonnat, maksatukset) omassa luokassaan verrattuna muihin suuralueisiin - Itä-Suomessa erityisesti toimintalinjassa 1 on varoja vielä sitomatta - Itä-Suomen osalta on myös maksatuksissa ollut ns. N+2 uhka päällä, mutta maksatuksia on saatu nopeutettua niin, että uhka on tämän vuoden osalta vältetty (saattaa kuinkin olla edessä ensi vuonna) - TEMin tekemän maksatusennusteen mukaan Itä-Suomi ei saavuttaisi 100 % maksatuksia määräaikaan mennessä (maksatuksia on kuitenkin onnistuttu hyvin tehostamaan kuluvana vuonna) - uudelleenbudjetoitavat varat ovat valtioneuvoston käsittelyssä 12.12. ja viranomaiset saavat valtuudet käyttöönsä viikon sisällä - vanhan kauden valtuuksiin liittyvä päätöksenteko siirtyy RR-ELYille 1.1.2014 alkaen (pl. yritystuet)

9 Käydyssä keskustelussa esille nousi mm. seuraavaa - komission edustajia kiinnosti se, onko varoja uudelleenbudjetoinnissa siirretty alueilta toiselle - TEMin vastauspuheenvuorossa todettiin, että uudelleenbudjetoidut varat on pääsääntöisesti osoitettu niille tahoille, joilta ne ovat purkautuneetkin; pientä tasapainottamista varojen suuntaamisessa on tehty Kokouksessa esitetyt kalvot ovat löydettävissä sekä Itä- että Pohjois-Suomen rakennerahastosivuilta http://www.ita-suomi.fi ja www.pohjois-suomi.fi. Päätös: Merkittiin hallintoviranomaisen ajankohtaiskatsaus ja sen pohjalta käyty keskustelu tiedoksi. --- 6) ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMIEN TOTEUMAKATSAUS Ohjelmakoordinaattorit Eero Vilhu ja Tuija Puumala esittelevät Itä- ja Pohjois- Suomen EAKR toimenpideohjelmien toteumatilanteen. Rakennerahastotoimintaa ja sen aikaansaannoksia esitellään kokouksessa myös havainnollisesti videoesitysten kautta. Kuullaan komission edustajien kommenttipuheenvuoro. Esitys: Seurantakomiteat merkitsevät kuullut katsaukset tiedoksi, käyvät ohjelmien toteuttamista koskevan keskustelun sekä esittävät omat huomionsa ja suosituksensa ohjelmien lopputoteutukseen. Käsittely: Eero Vilhu ja Tuija Puumala kävivät läpi Itä- ja Pohjois-Suomen 2000- luvun kehitystä ja sitä kautta ohjelmien vaikuttavuutta läpi saatavissa olevan tilastoaineiston kautta. Esitettäväksi oli valikoitu tilastoja sellaisista osa-alueista, joihin on nimenomaan EAKR- varoilla pyritty vaikuttamaan (mm. tutkimus- ja kehittämistoiminta, työpaikkojen luominen ja työllisyys, yritysten kilpailukyky jne.). Kokouksessa esitettiin myös Itä- ja Pohjois-Suomen erityisosaamista kuvaavaa videomateriaalia. Kokouksessa esitetty materiaali (toteumakatsaus ja videot) on löydettävissä sekä Pohjois-Suomen (www.pohjois-suomi.fi) että Itä-Suomen (www.ita-suomi.fi) rakennerahastosivuilta (Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen videoesitys osoitteessa www.pohjois-savo.fi).

10 Esittelyn jälkeen virinneessä keskustelussa nousi esille mm. seuraavaa: Komission kommentteja - komissio odottaa Suomelta maksatuspyyntöä vielä tämän vuoden puolella (N+2) - komissiolla ollut rahoitusongelmia eikä kaikkia maksuja jo jätetyistä maksatuspyynnöistä ole voitu suorittaa (sisällä olevat maksetaan vielä tämän vuoden puolella) - komissiossa on suunnitteilla 10 % joustovarauksen käyttöönotto toimintalinjojen välillä - komission nosti esille myös kysymyksen siitä, onko Itä-Suomessa ollut liikaa rahoitusta jaettavana, kun sitä ei ole saatu käytettyä? Hallintoviranomainen (TEM) - Itä-Suomessa on valmistelussa pari todella isoa yrityshanketta, joiden toteutuminen vaikuttaa merkittävästi Itä-Suomen TL 1 sidontaan; mikäli nämä kaksi eivät toteudu, tilanteeseen on varauduttu suunnitelmalla B - tämän hetken näkemyksen mukaan ainakin toinen näistä isoista hankkeista on toteutumassa (päätös vielä tämän vuoden puolella) Alueiden edustajien kommentteja/maakuntien liitot - Kaj Lyyski nosti esille kuluvan kauden alussa käydyn vahvan kädenväännön TL 3 saavutettavuushankkeista ja niiden sisällyttämisestä ohjelmaan hän toi esille myös ko. toimintalinjan hankkeilla aikaansaatuja työpaikkavaikutuksia, jotka ovat myös merkittävät - Satu Vehreävesa luotti siihen, että Itä-Suomi saa varansa sekä sidotuksi että maksetuksi määräajassa Älykäs erikoistuminen nostatti vilkkaan keskustelun - Pauli Harju nosti esille liiallisen älykkään erikoistumisen uhkakuvana sen, että ko. malli johtaa helposti vahvaan toimialalähtöisyyteen, joka ei vastaa esimerkiksi Pohjois-Suomen nykykauden strategista valintaa (laaja-alainen toimialariippumaton kehittäjäverkostojen vahvistaminen, jolla on saatu hyvää tulosta aikaiseksi), malli johtaa helposti myös samalla sapluunalla toimimiseen, mikä ei ole toivottavaa - Elina Hakonen-Meddings totesi, ettei älykkäässä erikoistumisessa ole tarkoituskaan, että kaikki tekevät samaa, vaan kunkin tulee löytää omat vahvuutensa - Heikki Ojala totesi, että alueilla ollaan erikoistuttu jo pitkään, eikä ÄE-slogan ole tässä mielessä mitään uutta - Kaisa-Leena Lintilä totesi, että ehkä Suomi ei ole osannut tuoda riittävästi komission suuntaan esille älykästä erikoistumistaan ja tässä on vielä työkenttää tehtävänä - Pentti Malinen nosti esille, ettei älykäs erikoistuminen saa olla yhtä kuin INKA ohjelmat; mm. IP alueella löydetty yhteisiä uusia koko alueen kattavia erikoistumisteemoja (puutuoteala, kaivannaisteollisuus)

11 - Satu Vehreävesa muistuttu, että kunkin maakunnan strategiset painotukset tehdään maakuntaohjelmatyön yhteydessä ja näiden valintojen pohjalta on sitten katsottu IP alueen yhtenevyyksiä; myös perinteisillä toimialoilla on saatu keskittämällä uutta kehitystä aikaiseksi - Eira Varis painotti, että työtä on hyvä tehdä laajalla rintamalla (sekä INKA että muu toiminta) - Pauli Harju totesi, että liiallinen älykäs erikoistuminen voi johtaa myös siihen, että vuosikausien vahvasti keskitetyt panokset johtavat kertapudotukseen tai valuvat jopa hukkaan - Riitta Koskinen painotti, että älykkään erikoistumisen tulee olla ennen kaikkea aluelähtöistä (eri alueet ovat eri vaiheessa ja siksi myös eri valintojen tulee olla mahdollisia) - Pekka Jounila totesi bottom up ajattelun nousseen esille monessa puheenvuorossa tarvitaan myös ylhäältä alaspäin suuntautuvaa tarkastelua Päätös: Merkittiin ohjelmakoordinaattoreiden katsaus sekä sen pohjalta virinnyt vilkas keskustelu tiedoksi. --- 7) MUUT ASIAT /HARVAAN ASUTUN ALUEEN ERITYISPIIRTEET Kokouksessa kuullaan mahdollisesti alustus harvaan asuttujen alueiden erityiskysymyksistä, tulevaisuus skenaarioista ja avautuvista mahdollisuuksista (alustus on vielä varmistamaton ja mahdollinen alustaja on vielä auki). Esitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi sekä käsittelee muut kokouksessa esille otetut asiat. Käsittely: Professori Sami Moision Oulun yliopistosta alusti aiheesta Harvaan asuttujen alueiden erityispiirteitä ja tulevaisuuskysymyksiä. Moision heitti alustuksessaan ilmaan mm. seuraavia kysymyksiä: - Euroopan integraatiosta puhuttu tässä kokouksessa erittäin vähän; eikö rakennerahastovarojen ensisijainen tehtävä ole nimenomaan Euroopan integraation edistäminen? - onko vallalla näkemys, että EU:n kilpailukykyongelma johtuisi sen alueperustan heikkoudesta? - ovatko EU varat vain kansallisen aluepolitiikan jatke? Puheenvuorossa nousi esille myös mm. seuraavaa: - Suomen iso kuva on repeytymässä kahtia; t&k Suomeksi ja luonnonvarojen Suomeksi

12 - EU:n aluesuunnitteluvisiona on kaupunkikeskuksiin keskittyminen, kaupunkikeskustoja yhdistävät kehityskäytävät ja Euroopan Pentagon - aikaisempien taloustaantumien aikana julkinen taho pumppasi rahoitusta alueille, mutta tätä ei tapahdu enää - vastakkainasettelu asetelmina esillä olivat termit kasvupolitiikka/ekologisuus, ekonomisaatio/ekologisaatio - tosi asia on, että innovaatioita syntyy joka puolella Suomea (ei vain kasvukeskuksissa) - saavutettavuusasiat ovat väestökehityksen kannalta aivan ensiarvoisen tärkeä asia ja julkisten investointien merkitys on keskeinen Alustuksen herättämässä keskustelussa nousi esille seuraavaa: Pentti Malinen - Nordregio on pisimmälle viety harvaan asuttujen alueiden yhteistyöfoorumi, jossa tuotu esille harvaan asuttujen alueiden lisäarvoa Euroopalle - asiaa ei ehkä ole riittävästi painotettu tulevan kauden r r-ohjelmassa Pauli Harju - Harju nosti esille julkisen tuen ja kilpailutuksen ja esimerkiksi Eurooppalaisen lentoliikenteen vaikutukset Suomen lentoliikenteeseen Komission edustajat - EU ottanut harvaan asutut alueet huomioon mm. osoittamalla erityisrahoitusta ao. alueille - väestö keskittyy myös maakuntien ja kaupunkien sisällä - tutkijoilla Suomessa haastetta hakeutua EU tasolla pöytiin, joissa Suomen tilastot ja olosuhteet sekä niitä koskevat näkemykset saadaan esille Heikki Ojala - Ojala otti esille, että esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan uudet maakuntaohjelmassa nousevat alat eivät näyttäydy kovinkaan urbaaneina Päätös: Merkittiin kuultu alustus ja sen pohjalta virinnyt keskustelu tiedoksi. --- 8) HALLINTOVIRANOMAISEN KATSAUS TULEVAN OHJELMAKAUDEN 2014-2020 VALMISTELUUN Kokouksessa kuullaan seurantakomitean puheenjohtajan Kaisa-Leena Lintilän ajankohtaiskatsaus tulevan ohjelmakauden 2014-2020 valmistelusta.

13 Esitys: Seurantakomitea käy tulevaa kautta koskevan keskustelun sekä merkitsee tiedoksi. Käsittely: Puheenjohtaja Kaisa-Leena Lintilä alusti asiaa todeten kumppanuussopimuksen viimeisimmän version olleen keskustelussa komission kanssa. Komission asetuspaketti on hyväksytty ja asetukset astuvat voimaan vielä tämän vuoden puolella, joka mahdollistaa Suomen kumppanuussopimuksen ja ohjelman jättämisen komission hyväksyttäväksi. Se, saadaanko kumppanuussopimus ja rakennerahasto-ohjelma valtioneuvoston käsittelyyn vielä tämän vuoden puolella, on auki. Viimeistelytyötä on vielä tehtävänä, mutta sitä voidaan tehdä vielä VN:n käsittelyn jälkeenkin. Komission on esittänyt Suomelle myös ns. nopean käsittelyn mahdollisuutta, jolloin erillistä neuvottelua ei enää komission kanssa tarvittaisi. Suomen lakipaketti (aluekehityslaki ja rahoituslaki) astuvat voimaan 1.1.12014 ja niitä koskevat asetukset ovat valmistelussa. Uuden seurantakomitean nimeäminen käynnistyy ja se kokoontunee helmikuussa hyväksymään mm. tulevan rr-ohjelman valintakriteerit. Tulevalla kaudella on käytössä 3 järjestelmää: Eura2014, Tuki2014 ja Tekesin Eval järjestelmä. EURA2014 järjestelmä on käytössä 5.5.2014 alkaen ja kaikki asiointi tullaan hoitamaan sen kautta sähköisesti. Yritystukien osalta päätöksenteko käynnistyy 1.7.2014 alkaen, jolloin uusi yritystukilaki astuu voimaan. Huomioitavaa on, että kuluvan kauden yritystukipäätöksiä ei enää 1.7.2014 jälkeen ole mahdollista tehdä. Eval -järjestelmän kautta päätöksenteko käynnistyy keväällä (Tekes). Maakunnille tullaan jakamaan joka vuosi noin 90-95 % kunkin omasta indikatiivisesta kehyksestä. Loput jätetään liikkumavaraksi (ns. liikkuvat kehykset). Valtioneuvostolla on joka vuosi mahdollisuus arvioida ja muuttaa tarvittaessa jakoa maakuntien välillä. Voidaan rakentaa myös menettely, jossa alueita kuullaan (maakunnan yhteistyöryhmällä roolia asiassa). Maakunnittaisista rahoituskehyksistä on IP alueella päästy yhteisymmärrykseen maakuntien kesken, ELSA alueella ei. Neljän rakennerahasto-elyn malliin siirrytään vuoden 2014 alusta (koskee myös kuluvaa kautta). RR-elyjen keskuspaikkoina toimivat Oulu, Mikkeli, Lahti ja Jyväskylä. Siirtymäaikaa on kaksi vuotta. Rakennerahastotoiminnan osalta tavoitellaan 86 htv säästöä vuoden 2015 loppuun mennessä. Lähtökohtana on verkostomainen toimintamalli, jossa eri ELY pisteissä toimiva rakennerahastohenkilöstö siirtyy RR ELYjen palkkalistoille, vaikka jatkaakin entisessä työpisteessään. Prosessin suunnittelua vetää projektipäällikkö Juha Pulliainen asiantuntijaryhmän avustamana. Maakunnan liittojen osalta rakennerahastoyhteistyön tiivistäminen on eri alueilla eri vaiheessa, ja myös tarpeet ja näkemykset ovat erilaiset. Liitot ovat sopineet keskenään neljästä koordinoivasta liitosta, jotka ovat Lapin liitto, Pohjois-Karjalan liitto, Uudenmaan liitto sekä Pirkanmaan liitto. Se, mitä koordinaatio pitää sisällään on vielä auki. Etelä-Suomen alueella ollaan valmiita jopa keskittämään varat yhteen liittoon (Uudenmaan liitto). Kuluva kausi tullaan liittojen osalta hoitamaan ainakin

14 toistaiseksi nykymallilla. Myös liittojen yhteistyötä valmistelemaan on nimetty erillinen työryhmä. Alustuksen jälkeen käydyssä keskustelussa nousi esille mm. seuraavaa: Pauli Harju - liikkuvat kehykset tulisi jättää maakuntien väliseksi pohdinnaksi - Pohjois-Suomen osalta ei liittojen väliseen koordinointiin ole tulossa suuriakaan muutoksia nykykauteen verrattuna Eira Varis - ei myöskään Itä-Suomessa, mutta hallinnollista yhteistyötä nykyistä enemmän Komission edustajat - tuleva kausi sisältää älykkääseen erikoistumiseen liittyvän ennakkoehdon - nopeutettu menettely on mahdollinen, mikäli komission elokuussa jättämiin kumppanuussopimusta koskeviin huomioihin liittyvät asiat on pantu kuntoon Satu Vehreävesa - Satu Vehreävesa nosti Sami Moision puheenvuoron innostamana esille kuntien perusrakenteen investointien tukemisen tulevalla kaudella; onko se komission kannalta mahdollista? Kaisa-Leena Lintilä - Lainsäädäntö mahdollistaa kuntien perusrakenteen investointien tukemisen, mutta Suomen tämänhetkinen ohjelma-asiakirjaluonnos ei (priorisoitu ja keskitetty toimenpiteitä) - asiassa on edetty Halken linjausten mukaisesti Heikki Ojala - infran tukeminen tuntuu kuitenkin olevan mahdollista esimerkiksi Saksassa ja Belgiassa? Kaj Lyyski - rakennerahastovaroin tulisi olla mahdollista saattaa esimerkiksi teollisuuspuistot kilpailukykyisiksi ja tämä on ilmeisesti komission näkökulmasta mahdollista, kunhan on elinkeinolähtöistä Komission edustajat - se, että infraa ei enää yhtä laajasti tueta, liittyy komission toimenpiteiden keskittämisajatukseen varojen vähetessä - kehittyneissä maissa ei komission näkökulmasta ole nähty perustelluksi laajaa infran tukemista; neuvottelujen tuloksena on pieniä liennytyksiä tosin kuluvalla kaudella tehty

15 - pieniä elinkeinolähtöisiä saavutettavuushankkeita on edelleen mahdollista tukea ja esim. yrityshautomotilojen kunnostaminen on komission näkökulmasta mahdollista (suoraan yritystoimintaa palvelevaa infraa) Riitta Koskinen - ollaanko luopumassa aluelähtöisestä kehittämisestä? - alueen lähtökohtana (saavutettavuuden parantaminen, kuntien perusrakenteen investoinnit) on laajemmat ja monipuolisemmat kohteet, kuin pelkät tienpätkät Päätös: Merkittiin kuultu katsaus ja sen pohjalta käyty keskustelu tiedoksi. 9) YHTEENVETO SEURANTAKOMITEOIDEN ESILLE TUOMISTA ASIOISTA Puheenjohtaja kokoaa yhteen päivän aikana käytyä keskustelua ja seurantakomitean esille tuomia asioita. Esitys: Merkitään tiedoksi puheenjohtajan yhteenveto. Käsittely: Puheenjohtaja totesi yhteenvetona seuraavaa: - Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmat edistyneet pääpiirteittäin hyvin (joitakin tavoitetasoja ei ole ihan vielä saavutettu) - Itä-Suomen julkisen kehityksen toteutuminen kiinni pitkälti kahdesta mittavasta yrityshankkeesta, joiden tilanne selvinnee tammikuun aikana (mikäli eivät toteudu, otetaan varasuunnitelma käyttöön) - tulevan kauden osalta käytiin hyvä keskustelu - kokous jatkuu huomenna kaikkien seurantakomiteoiden yhteisellä osuudella, jossa on esillä mm. ohjelmien arviointi Päätös: Merkittiin puheenjohtajan yhteenveto tiedoksi. --- 10) SEURAAVA KOKOUS (SEURANTAKOMITEOIDEN TYÖSKENTELY 2014-2015) Esitys: Kevään 2014 kuluessa selviää pidetäänkö vielä keväällä alueilla tämän seurantakomitean kokousta - työ kuitenkin jatkuu edelleen. Päätös: Merkittiin tiedoksi. ---

16 11) ENSIMMÄISEN KOKOUSPÄIVÄN PÄÄTTÄMINEN Esitys: Puheenjohtaja päättää ensimmäisen kokouspäivän. Päätös: Puheenjohtaja totesi ensimmäisen kokouspäivän päättyneeksi. ---

17 Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR seurantakomitea 2/2013 4.12.2013 Kokousaika: Keskiviikko 4.12.2013 klo 9.30-11.30 Kaikkien EAKR seurantakomiteoiden yhteinen osuus Kokouspaikka: Finlandia-talo, kokoushuone Veranda 3, Mannerheimintie 13 e 12) ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYSTAVOITTEEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMIEN ARVIOINTI OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 (LIITTEET 3 JA 4) Alkuohjelmakauden arvioinnista vastanneet tahot toimittivat omat loppuraporttinsa tehdystä työstä ja keskeiset huomiot esiteltiin seurantakomiteoille kevään 2011 kokouksissa. Arvioinnin jatkototeuttajaksi valittiin kilpailutuksen pohjalta Ramboll Oy, joka on vastannut jatkoarvioinnista kaikkien jäljempänä mainittujen teemojen osalta: Teema 1: EAKR-ohjelmien hallintojärjestelmän toimivuus Teema 2, EAKR-rahoituksen vaikutus alueiden yritystoiminnan uudistumiseen, verkottumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen Teema 3: EAKR-rahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä sekä osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittaavien indikaattorien kehittäminen. Teeman 1 arviointi on valmistunut jo aiemmin ja sitä koskeva loppuraportti jaettiin ja esiteltiin seurantakomiteoille kevään 2012 kokouksissa. Teemojen 2 ja 3osalta työ jatkui vielä vuoden 2014 kesäkuun loppuun saakka. Arviointiin sisältyy mm. selvitys perustettujen yritysten eloonjäämisestä. Teemoja 2 ja 3 koskevat loppuraportit on toimitettu seurantakomiteoiden jäsenille esityslistan mukana. Esitys: Käydään arviointeihin liittyvä keskustelu sekä merkitään tiedoksi. Käsittely: Henrik Pekkala Ramboll Consulting Management Oy:stä esitteli loppuraporttia teemojen 2 ja 3 osalta. Teema 2 keskittyi yritystukien vaikuttavuuteen. Seuraavat seikat nousivat esille: - vaikka haastattelututkimuksen otosmäärä ei ollut kovin suuri, oli johtopäätökset melko selkeät: yritystuilla koettiin olevan selvää vaikuttavuutta tuettujen yritysten toimintaan

18 Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR seurantakomitea 2/2013 4.12.2013-1-2 vuotta avustuksen saannin jälkeen yritysten liikevaihdon kasvu on ollut suurimmillaan - yritystukien toteutumisen toimialajako ei noudata ohjelma-asiakirjan painopisteitä - uusien yritysten sijasta olisi analyysin perusteella parempi puhua uusien yritysten ja toimipaikkojen synnyttämisestä - kansainvälistä kasvua hakevia yrityksiä on onnistuttu tavoittamaan hyvin - seurantajärjestelmä (Eura) ei tue parhaalla mahdollisella tavalla ohjelma- ja aluetason toimeenpanon johtamista yritystukien osalta - arvioitsijoiden kehittämissuositukset nostavat esille tietojärjestelmän kehittämisen ja yritystukien kohdentamisen ohjelma-asiakirjassa valituille painopistealueille Teeman 3 arviointi painottui osaamisympäristöjen kehittämiseen sekä toisaalta indikaattorityöhön uuden ohjelmakauden pohjaksi. Havainnot perustuivat 490 toimintalinja 2 hankkeiden loppuraporttien tiivistelmien läpikäyntiin. - hankeraportoinnissa nykyiset raportit ovat seurannan ja arvioinnin kannalta vaikeasti hyödynnettäviä, koska ne eivät kuvaa selkeästi hankkeiden vaikutuslogiikkaa - kehittämisehdotuksissa arvioitsijat painottavat interventiologiikan hyödyntämistä koko hankkeen elinkaaren ajan - alueellisia erityisselvityksiä osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämisestä kaivataan tulevien hankkeiden strategisen valinnan tueksi - hankekohtaisia sidosryhmäkyselyjä voitaisiin hyödyntää ja kokeilla Keskustelussa painotettiin seuraavia asioita: - yritystukien työpaikka- ja yritysindikaattorien toimivuus ja merkintöjen tekeminen tietojärjestelmään herätti kritiikkiä järjestelmän toimivuudesta - vanhat toimialat ja niiden innovatiivisuus ohjelmakauden lopussa - jatkuvan rakennemuutoksen tilanne vaikeuttaa hanketoiminnan strategista osuvuutta Päätös: Merkittiin kuultu katsaus ja sen pohjalta käyty keskustelu tiedoksi. --

19 Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR seurantakomitea 2/2013 4.12.2013 13) BIOTALOUSSTRATEGIA LUONNONVAROISTA KESTÄVÄÄ LIIKETOIMINTAA Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 21.9.2012 hankkeen, jonka tarkoituksena on valmistella Suomen biotalousstrategia, tuottaa ehdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi ja laatia sen toteuttamiseen tarvittava toimenpideohjelma sekä toteuttaa valmisteluprosessi sidosryhmiä ja kansalaisia osallistavalla tavalla. Hanke toteutetaan TEM:n, MMM:n ja ympäristöministeriön yhteistyönä. Biotalousstrategian lähtökohtia ovat pääministeri Kataisen hallitusohjelma ja vuonna 2010 valmistuneen luonnonvarastrategian päivitys. Esitys: Merkitään kuultu alustus ja sen pohjalta virinnyt keskustelu tiedoksi. Käsittely: Työ- ja elinkeinoministeriön edustaja kehittämispäällikkö Mika Aalto esitteli valmistumassa olevan biotalousstrategian keskeisen sisällön ja mahdollisuudet erityisesti rakennerahastojen näkökulmasta. Esityksen keskeisiä viestejä olivat: - biotalous on talouden seuraava aalto - Suomella on vahvoja kilpailuetuja biotalouden hyödyntämiseksi jo varhaisessa vaiheessa, mm. suuri biokapasiteetti asukasta kohden - Suomen biotalousstrategian visio2025: Biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta - biotalouden aluenäkökulma: suuri työllistävä ja elinkeinotoimintaa stimuloiva alueellinen vaikutus, alueilla on keskeinen rooli siinä miten siirtyminen biotalouteen käytännössä onnistuu - suurin lisäarvo kansallisesti saavutetaan koordinoidulla toiminnalla, jossa eri alueilla on luontaiset roolit ja yhdessä sovittu työnjako - strategia on viimeistelyvaiheessa ja uusin luonnos tulee johtoryhmän käsittelyyn vielä vuoden 2013 aikana Alustusta seuranneessa keskustelussa mainittiin mm. seuraavat kommentit: - biotalous on laaja kokonaisuus, johon kuuluvat myös pinta- ja pohjavedet, joiden hyödyntämisessä Suomi on menestynyt hyvin (Harri Aalto) - Susanna Kaskinen: Kuinka ohjelmaa hyödynnetään ja kuinka se pannaan käytännössä toimeen? - erillisrahoitusta ei ole varattu, mutta olemassa olevien resurssien kohdentamisella päästään eteenpäin - Mari Kuparinen: teema on ollut koko ajan mukana kauden 2014-2020 valmistelussa - Timo Reina: alueet on haettava mukaan ja teema on saatava myös rakennerahastojen rahoituksen piiriin - Sirpa Karjalainen: biotalous on määritelty uuden maaseutuohjelman yhdeksi painopistealueeksi, joten pallo on jo heitetty alueille

20 Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR seurantakomitea 2/2013 4.12.2013 Päätös: Merkittiin kuultu alustus ja sen pohjalta käyty keskustelu tiedoksi. -- 14) KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Esitys: Puheenjohtaja päättää kokouksen. Päätös: Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.25.