JURVAN KUNTOUTUSYKSIKKÖ JA HOIVAKOTI PIHLAJA OMAVALVONTASUUNNITELMA

1 JURVAN KUNTOUTUSYKSIKKÖ JA HOIVAKOTI PIHLAJA OMAVALVONTASUUNNITELMA JIK KY Jurvan kuntoutusyksikkö ja hoivakoti Pihlaja

2 SUUNNITELMAN LAATIJAT: Päiväys Nimi Tehtävä 24.09.14 Kaisa Puumala Geronomi Palvelukeskus Kotoplassi SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN: Päiväys Nimi Tehtävä SUUNNITELMAN PÄIVITYS: Päiväys Nimi Tehtävä 18.11.14 Jaana Kuja-Kyyny osastonhoitaja 18.11.14 Kirsi Rantala sairaanhoitaja 13.11.2015 Jaana Kuja-Kyyny osastonhoitaja

3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 3 1 TOIMINTAYKSIKÖN TIEDOT... 4 1.1 TOIMINTAYKSIKÖN PERUSTIEDOT... 4 1.2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 4 1.3 RISKIENHALLINTA... 6 2 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET... 7 2.1 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA... 7 2.2 ASIAKKAAN KOHTELU... 8 2.3. ASIAKKAAN OSALLISUUS... 9 2.4 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA... 9 3 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA... 11 3.1 HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA... 11 3.2 RAVITSEMUS... 12 3.3 HYGIENIAKÄYTÄNNÖT... 13 3.4 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO... 15 3.5 LÄÄKEHOITO... 16 3.6 YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA... 17 4 ASIAKASTURVALLISUUS... 18 4.1 HENKILÖSTÖ... 19 4.2 TOIMITILAT... 20 4.3 TEKNOLOGISET RATKAISUT... 21 4.4 TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET... 22 5 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY... 23 6 ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA... 24 LÄHTEET 25

4 1 TOIMINTAYKSIKÖN TIEDOT 1.1 TOIMINTAYKSIKÖN PERUSTIEDOT NIMI: Jurvan kuntoutusyksikkö ja hoivakoti Pihlaja Y-TUNNUS: 2220682-7 PALVELUNTUOTTAJAN NIMI: JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä TOIMINNASTA VASTAAVAN ESIMIEHEN NIMI: Osastonhoitaja Jaana Kuja-Kyyny TOIMINTAYKSIKÖN OSOITE: Sairaalatie 3, 66300 Jurva PUHELIN: 040-7310886 (kuntoutusyksikkö) 044-7902348 (hoivakoti Pihlaja) PALVELUT JA PALVELUKOKONAISUUDET, JOITA YKSIKÖSSÄ TUOTETAAN SEKÄ ASIAKASPAIKKAMÄÄRÄ Jurvan kuntoutusosasto tarjoaa lyhyt- ja pitkäaikaista kuntoutusta sekä vuorohoitoa ikääntyneille. Hoivakoti Pihlaja on 20-paikkainen laitoshoitoyksikkö, joka tarjoaa pitkäaikaista hoivaa ikäihmisille. Kuntoutusyksikössä on 14 hoitopaikkaa, joista kuusi on tarkoitettu säännöllisiä ja tilapäisiä vuorohoitoasiakkaita varten. Yksiköissämme tehdään kolmivuorotyötä. Yöhoitajat avustavat tarvittaessa samassa rakennuksessa sijaitsevan Reininkulman tehostetun palveluasumisyksikön henkilökuntaa hoitotehtävissä. 1.2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET ASUMISPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS: Asumispalveluilla tuetaan ja edistetään asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja hyvää elämänlaatua sekä korostetaan asiakkaan yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamista. Asiakastyö on voimavaralähtöistä, omatoimisuuteen kannustavaa sekä toimintakykyä tukevaa ja edistävää (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 5). Asiakkaan osallisuutta yhteisön jäsenenä tuetaan asiakkaan, omaisten ja henkilökunnan toimivalla yhteistyöllä sekä viihtyisän ja kodinomaisen hoitoympäristön luomisella. Asiakkaan turvallisuus saadaan aikaan ammattitaitoisen ja asiakaslähtöisen hoivan toteuttamisella. Asiakkaan elämän loppuaikana turvataan huolenpito luonnollisuuteen ja

5 kivuttomuuteen perustuvan asianmukaisen saattohoidon avulla (JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 5). HOIVAPALVELUIDEN VASTUUALUEEN ARVOT JA TOIMINNAN KESKEISET PERIAATTEET OMATOIMISUUS: Asiakkaan omatoimisuuden tukeminen ja kunnioittaminen, asiakkaan omat voimavarat käyttöön AMMATILLISUUS: Asiakkaan kohtaaminen ammatillisesti ja empaattisesti. Yhteisesti sovittujen hoitolinjojen noudattaminen persoonallisella työotteella ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA YKSILÖLLISYYS: Asiakkaan yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Kunnioitetaan asiakkaan omia arvoja, tapoja ja kotia. Tarjotaan hoitosuunnitelmassa yhteisesti sovittuja palveluita asiakkaan tarpeisiin ja omiin voimavaroihin suhteutettuna TALOUDELLISUUS: Työmenetelmien suunnittelu siten, että taloudellisuusnäkökulma on otettu huomioon YHDENVERTAISUUS: Asiakkaan kohteleminen yhdenvertaisina. YHTEISTYÖ: Oman vastuualueen eri toimijoiden ja ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ollaan aktiivisia ja yhteistyötä toteutetaan myönteisessä hengessä (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 4).

6 1.3 RISKIENHALLINTA Riskien arviointi on vaiheittainen prosessi, jolla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien merkityksen arviointia. Näiden perusteella valitaan toimenpiteet turvallisuuden parantamiseksi. Riskien arvioinnin seurannassa arvioidaan riskikartoituksessa suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista ja seurataan tilanteen muuttumista. Riskien arviointi on jatkuvaa toimintaa. Riskien arviointia tulee ylläpitää ja päivittää säännöllisesti. JIK ky:ssä on sovittu, että riskien uudelleen arviointi tehdään kolmen vuoden välein tai erilaisten muutostilanteiden yhteydessä. Riskien ja vaarojen kartoitus tehdään yhdessä työntekijöiden kanssa toimintayksiköittäin tai harkinnan mukaan, kuitenkin niin, että kaikki työolot ja työntekijät ovat mukana arvioinnissa. Viimeisin riskien arviointi on tehty Jurvan kuntoutusyksikössä ja hoivakoti Pihlajassa 23.10. 2013. Kartoitus koostuu 5 eri osiosta, jotka ovat: Henkinen kuormittuminen Fysikaaliset vaaratekijät Ergonomia Tapaturman vaarat Kemialliset ja biologiset vaaratekijät (lisäksi kemikaalien ja altisteiden arviointi) Riskiarvioinnissa esiin tulevista riskeistä tiedotetaan henkilökuntaa ja niistä keskustellaan osastopalavereissa. Mahdolliset puutteet tai riskit korjataan asianmukaisesti. Henkilökuntaan kohdistuvasta vaara- ja uhkatilanteesta tulee tehdä ilmoitus HaiPro - vaaratapahtumien raportointijärjestelmään. HaiPro- järjestelmästä menee tieto työsuojeluun työntekijän tekemällä työturvallisuuslomakkeella. Väkivaltatapahtumaan johtaneet syyt, tapahtuman kulku ja seuraukset analysoidaan esimiehen kanssa mahdollisimman pian ja pohditaan henkisen ensiavun tarvetta. Tarvittaessa tilanne käsitellään koko työyksikön kesken. Jälkiarvioinnissa voidaan hyödyntää työsuojeluhenkilöstön, työterveyshuollon ja kriisityöhön koulutetun henkilöstön asiantuntemusta. Mikäli väkivaltatapahtuma täyttää vakavan rikoksen tunnusmerkit, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä työnantajana tekee asiasta

7 poliisille tutkintapyynnön. Lievät pahoinpitelyt ja laittomat uhkaukset ovat asianomistajarikoksia, joista jokainen tekee itse rikosilmoituksen. 2 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET 2.1 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon osallistuu asiakas voinnin salliessa, hänen omaisensa sekä tehtävään nimetty hoitaja. Tarvittaessa mukaan kutsutaan osastonhoitaja, lääkäri tai muu erityistyöntekijä. Hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen pohjautuu hoitoneuvottelussa käytyyn keskusteluun ja sopimuksiin sekä tiedonkeruu/elämänkulku kaavakkeen tietoihin. Hoitosuunnitelma kirjataan potilastietojärjestelmä Efficassa olevalle hoitosuunnitelmalomakkeelle. Tavoitteiden ja keinojen asettelussa keskeistä on konkreettisuus sekä asukkaan voimavarojen ja yksilöllisyyden huomioiminen. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan vähintään 12kk välein ja hoidon tai hoivan tarpeen oleellisesti muuttuessa(jik-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 9). Hoito- ja palvelusuunnitelma allekirjoitetaan ja asiakkaalle/omaiselle annetaan oma kappale. Mikäli asiakas ei kykene allekirjoittamaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa, niin omainen tai hänen edustajansa allekirjoittaa sen hänen puolestaan. Hoito- ja palvelusuunnitelmat ovat kaikkien asukasta hoitavien hoitajien nähtävillä potilastietojärjestelmä Efficassa(soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 9). Koska kuntoutusosastolla asiakkaat vaihtuvat lähes päivittäin, käytetään siellä perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilan suunnittelemaa hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaa, johon kirjataan asianosaisten tahojen kanssa sovitut asiat (potilas, omainen, lääkäri, kotihoito jne), jatkohoitosuunnitelmat ja kontrollit. Siihen kirjataan myös potilaan kotiuttavan hoitopaikan ja kotiutuspaikan yhteyshenkilö.

8 2.2 ASIAKKAAN KOHTELU Asiakkaiden itsemääräämisoikeutta pyritään kunnioittamaan niin pitkälle, kuin se on mahdollista, eikä siitä koidu vaaraa tai haittaa asiakkaalle itselleen tai muille henkilöille. Joissain tilanteissa asiakasta voidaan kuitenkin joutua rajoittamaan esimerkiksi suuren kaatumisriskin tai muistamattomuudesta johtuvien tekijöiden vuoksi. Asiakasturvallisuuden vaatimien rajoitteiden käyttöön (ovien lukitseminen, turvavyö/-liivit, geriatrisen tuolin pöytälevy, sängyn laidat, magneettivyöt yms.) tarvitaan lääkärin arviointi ja lupa sekä kirjaaminen potilastietojärjestelmä Efficaan. Päätös tehdään aina määräaikaisena (JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 12). JIK ky:ssä on käytössä Haipro vaaratapahtumien raportointijärjestelmä, jonka avulla voidaan ilmoittaa erilaisia haittatapahtumia tai asiakasturvallisuuden vaarantavia tapahtumia, jotka ovat aiheuttaneet tai voivat aiheuttaa asiakkaalle haittaa. Näitä tapahtumia voivat olla esimerkiksi lääkehoitoon, tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan, toimenpiteisiin, hoitoon, tutkimuksiin, hoitolaitteisiin ja aseptiikkaan liittyvät virheet ja haitat sekä tapaturmat ja väkivaltatilanteet. Asiakasta ja hänen omaisiaan tiedotetaan vaaratapahtumasta, mikäli sillä on asiakkaan voinnin kannalta keskeinen merkitys. Usein toistuvat tilanteet sekä kriittiset vaaratapahtumailmoitukset käsitellään henkilökunnan kesken työpaikkakokouksissa. Tilanteesta selvitetään, mitkä syyt johtivat poikkeamaan, miten tilanne olisi voitu välttää ja pyritään löytämään kehityskohteita, joilla asiakasturvallisuutta voidaan parantaa. Henkilökunta on kouluttautunutta ja ammattitaitoista sekä ammattieettiset periaatteet tuntevaa. Mikäli havaitaan asiakkaiden epäasiallista kohtelua, tulee asiasta ilmoittaa yksikön esimiehelle, jonka velvollisuus on puuttua tilanteeseen. Tänä vuonna JIK:ssä on otettu käyttöön Haipro- järjestelmässä asiakkaan ilmoitus osio, jossa asiakas pystyy itse tekemään ilmoituksen hoidossa tapahtuneesta vaaratilanteesta sähköisesti. Ilmoitus voidaan myös tulostaa asiakkaalle, mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta tai osaamista sähköisen lomakkeen täyttöön. Asiakas voi tehdä ilmoituksen nimettömänä, mutta mikäli asiakas haluaa palautteen siitä, miten ilmoitusta on yksikössä käsitelty ja mitä toimenpiteitä sen johdosta on tehty, tulee ilmoituksessa olla mainittuna asiakkaan nimi ja osoite. Ilmoitus ohjautuu potilasasiamiehelle, joka toimittaa ilmoituksen

9 asianomaisen yksikön esimiehelle käsiteltäväksi. Asiakkaan ilmoitus käsitellään yksikössä samaan tapaan, kuin muutkin ilmoitukset. 2.3. ASIAKKAAN OSALLISUUS Asiakaspalautteet kerätään enintään kolmen vuoden välein ja niiden perusteella tehdään kehittämistehtävät. Suora palaute annetaan yksiköiden esimiehille. Kirjallisen palautteen kerääminen ja käsittely tapahtuu www.jikky.fi internet-palautejärjestelmän kautta. Potilasasiamiehen kautta tuleva palaute sekä Haipro-ohjelman tuottama raportti käsitellään yhteistyössä osastonhoitajan kanssa. Myös suullinen omaisilta ja asiakkailta itseltään tuleva palaute on arvokasta ja siitä tiedotetaan henkilökuntaa. Kolmen viikon välein pidetään osastopalaveri, jossa on mahdollisuus käsitellä saatuja palautteita ja miettiä toimenpiteitä palvelun kehittämiseksi (soveltaen JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 13). 2.4 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA Laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, että jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on nimetty potilasasiamies. JIK:n potilasasiamiehenä toimii laatusuunnittelija p. 044 790 2373 ja varapotilasasiamiehenä avopalvelunohjaaja p. 044 790 2300. Potilasasiamies antaa tietoa potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa: neuvoo ja ohjaa hoitoon ja kohteluun liittyvissä asioissa neuvoo ja avustaa tarvittaessa muistutukseen, kanteluun ja korvaushakemukseen liittyvissä asioissa tiedottaa potilaan oikeuksista toimii potilaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi antaa tarvittaessa palautetta henkilökunnalle Potilasasiamieheen voi ottaa yhteyttä, jos asia koskee esimerkiksi: hoitoon pääsyä tai joutumista ongelmia tiedonsaannissa potilasasiakirjassa olevan tiedon korjaamista

10 potilasvahinkoepäilyä lääkevahinkoepäilyä rekisteritietojen tarkastusta. tietosuojaa tyytymättömyyttä hoitoon tai kohteluun (https://www.jikky.fi/potilaat_asiakkaat_ja_laheiset/terveyskeskus/potilaan_ja_asiakkaan_o ikeudet/potilasasiamies). JIK:n ohje muistutuksen tekemiseksi: Asiakkaan kohdatessa JIK ky:ssä palvelun, johon hän on syystä tai toisesta tyytymätön, on asia ensisijaisesti keskusteltava kyseisen toimintayksikön vastuuhenkilön kanssa. Tässä keskustelussa pyritään ratkaisuun ja mahdollinen todettu epäkohta pyritään korjaamaan. Jos tässä tilanteessa asiakas haluaa tehdä kirjallisen muistutuksen, hänelle annetaan kirjallinen lomake ja sen täyttämiseen tarvittava ohjaus. Kirjallinen muistutus toimitetaan JIK ky:n johtavalle ylilääkärille ja suun terveydenhuollon osalta ylihammaslääkärille. (https://www.jikky.fi/potilaat_asiakkaat_ja_laheiset/terveyskeskus/potilaan_ja_asiakkaan_o ikeudet/muistutuksen_teko). Ylilääkäri tai ylihammaslääkäri arvioi, mitä toimenpiteitä muistutuksen johdosta on tehtävä, ja ottaa tarvittaessa yhteyttä muistutuksen tekijään sekä muistutuksen kohteena olevaan, toiminnasta vastaavaan tahoon. Muistutuslomakkeeseen kirjataan muistutuksen johdosta käydyt keskustelut ja tehtävät toimenpiteet. Kopio siitä lähetetään muistutuksen tekijälle. Muistutus käsitellään kahden viikon kuluessa siitä, kun muistutus on jätetty (https://www.jikky.fi/potilaat_asiakkaat_ja_laheiset/terveyskeskus/potilaan_ja_asiakkaan_o ikeudet/muistutuksen_teko). Kuluttajaneuvonnan toimipisteet sijaitsevat maistraateissa ja palvelua ohjaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Lähin länsi- Suomen kuluttajaneuvonnan toimipiste sijaitsee Seinäjoella, osoitteessa Juhonkatu 4. Kuluttajaneuvonnan puhelinnumero on 029 553 6901. Kuluttajaneuvonnan tehtävänä on: avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisessä riitatilanteessa antaa kuluttajille ja yrityksille tietoa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista neuvoo asunto- ja kiinteistökaupan ongelmissa

11 (http://www2.kuluttajavirasto.fi) 3 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA 3.1 HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA Asumispalveluissa hoidon keskeisenä tavoitteena on asiakkaiden omatoimisuuteen kannustaminen sekä toimintakykyä tukeva ja edistävä työote. Tavoitteena on turvata ja ylläpitää korkein mahdollinen toimintataso sairauksista ja vammoista huolimatta ja siten kohentaa asiakkaan omatoimisuutta ja elämänlaatua. Tärkeää on toimintakykyä tukeva työote kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, huomioiden asiakkaan henkilökohtaiset fyysiset, kognitiiviset sekä psyykkiset voimavarat. Asiakkaita aktivoidaan toimimaan itsenäisesti omien voimavarojensa puitteissa. Kannustetaan asiakasta pukeutumaan itsenäisesti, vain tarvittaessa autetaan pukeutumisessa. Ulkoileminen sääolojen puitteissa mahdollisuuksien ja yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Omaisia ja vapaaehtoisia kannustetaan ulkoiluttamaan. Tarkoituksenmukaisten apuvälineiden tarve arvioidaan ja avustetaan hankkimisessa yhteistyössä JIK ky:n fysioterapian henkilökunnan kanssa. Apuvälineiden käytössä avustetaan ja ohjataan ja välineiden kunto tarkistetaan säännöllisesti (soveltaen JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 10). Asiakkaan sosiaalisuutta ja psyykkistä hyvinvointia tuetaan mm. virkistystoiminnalla. Yksilöllistä tai ryhmämuotoista toimintakykyä ylläpitävää toimintaa järjestetään vähintään 2xviikko/asukas. Asukkaiden elämää rytmittävästä virkistystoiminnasta laaditaan yksikön päivä ja viikkosuunnitelma, joka on asukkaiden ja omaisten tiedossa. Tavoitteena ovat päivittäiset virkistystuokiot mm. lehden luku, tv- ja radio, keskustelutuokiot, laulaminen, yhteinen tekeminen, yhdessäoloon kannustaminen ja ryhmätoiminnoissa avustaminen. Tapahtumien järjestäminen asukkaille, omaisille ja läheisille vähintään kerran vuodessa. Aktiivinen yhteistyö kolmannen sektorin ja vapaaehtoistahojen kanssa. Kannustetaan omaisten ja asukkaan yhteydenpitoa (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 10, 12).

12 3.2 RAVITSEMUS Jokapäiväinen ateriointi sisältää aamupalan, lounaan, päiväkahvin, päivällisen, iltapalan sekä tarvittavan yöpalan. Ruokailuajat noudattavat asiakkaiden tarpeita, iltapalan ja aamupalan välinen aika ei ole pidempi kuin 11h. Ruokailussa avustetaan toimintakyvyn mukaisesti tai tarvittaessa syötetään. Ravinnonsaannin turvaamiseksi käytössämme on myös nenämahaletku, erikoissairaanhoidossa asennettu PEG-letku ja tarvittaessa suonensisäinen neste/ravinneliuoshoito lääkärin ohje mukaan. Yksiköissämme turvataan asukkaille mahdollisimman rauhallinen ruokailutilanne; istumajärjestys huomioidaan, ulkoiset häiriötekijät minimoidaan (tv, radio yms.) Tarvittavat erityisruokavaliot myös lisäenergian tarve, dieetit tai tarvittava aterian rakenne huomioidaan. Perustelluista hoidollisista syistä asiakkaalle tarjotaan lisäravinteita, jotka tilataan sairaala-apteekista. Nestetasapainoa ja ravitsemustilaa seurataan kliinisesti (virtsan eritys ja asiakkaiden ruokailua seuraamalla) sekä painonseurannan avulla. Tarvittaessa käytetään nestelistaa apuna. Effica potilastietojärjestelmään kirjataan mahdollisista ravitsemustilan tai ruokahalun muutoksista. (soveltaen JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 10-11). Ruokalista noudattaa kuuden viikon kiertoa ja se on asiakkaiden ja omaisten nähtävillä ja saatavissa. Ruokailuajat on määritelty ja ne ovat asukkaiden ja omaisten tiedossa ja nähtävillä. Aterioiden tulee noudattaa yleisiä suosituksia terveellisestä ruokavaliosta (Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus). Alkoholin käytöstä sovitaan erikseen hoitohenkilökunnan kanssa. Palautetta annetaan ruokahuollosta vastaavalle taholle ja tehdään yhteistyötä heidän kanssaan. Ruokapalveluesimies osallistuu tarvittaessa Jurvan kuntoutusyksikön ja hoivakodin työpaikkakokouksiin (soveltaen JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 11). Kuntoutusosastolta kotiutuville asiakkaille järjestetään tarvittaessa ateriapalvelu. Ateriapalvelun saannilla turvataan riittävä ravinnonsaanti myös kotona. Ateriapalvelu järjestetään yhdessä neuvottelemalla (lääkäri, asiakas, omaiset, keittiön henkilökunta, avopalveluohjaaja).

13 3.3 HYGIENIAKÄYTÄNNÖT Asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehditaan päivittäin aamu- ja iltapesujen yhteydessä sekä tarvittaessa. Asiakkaiden hygieniasta huolehditaan jokaisen vaipan vaihdon yhteydessä. Asiakkaan kylvetys vähintään kerran viikossa. Kylvetyksen yhteydessä huolehditaan hiuksien puhtaudesta ja hoidosta sekä ihon kunnosta ja rasvauksesta. Parranajo päivittäin. Käsien ja jalkojen kynsien hoito tarvittaessa (JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 11). Suuhygieniasta huolehditaan päivittäin, tarvittaessa hoitoonohjaus hammaslääkärille tai suuhygienistille. Huolehditaan asiakkaan vaatteiden puhtaudesta, siisteydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta. Kuntoutusyksikössä ja hoivakoti Pihlajassa on käytössä pääsääntöisesti sairaalavaatetus ja college-asu sekä tossut tai kengät. Jurvan kuntoutusyksikössä ja hoivakoti Pihlajassa parturi ja jalkahoitaja käyvät sovitusti, jotka asiakkaat itse maksavat. Hyvä aseptiikka on hoitotyössä tärkeää ja käytössä ovat tavanomaiset varotoimet kuten suojakäsineet, suojaessut ja käsivarsisuojat tarpeen mukaan. Suojakäsineitä tulee käyttää lähihoitotilanteissa, näytteenotoissa ja haavahoidoissa. Vaipan vaihdon yhteydessä likaiset suojakäsineet vaihdetaan puhtaisiin ennen puhtaan vaipan laittoa. Käsineitä tulee vaihtaa tarvittaessa samaa haavaa hoidettaessakin, puhtaaseen haavaan ei enää kosketa likaisin käsinein, vaan ne vaihdetaan uusiin. Suojakäsineet eivät kokonaan suojaa mikrobeilta ja siksi hyvä käsihygienia tulee huomioida käsineitä käytettäessäkin. Käsihygieniasta huolehditaan siten, että kädet pestään aina kun ne ovat likaiset. Käsidesiä käytetään aina pesun jälkeen sekä jokaisen asiakaskontaktin välillä. Käsihygieniassa oleellista on käsien oikean desinfioinnin lisäksi koruttomuus, kellottomuus, kynsilakattomuus, kynsien pituus ja rakennekynsien käyttökielto. Lähihoitotilanteissa hoitaja suojaa itsensä asianmukaisella suojavarustuksella. Ohjeistus tulee Seinäjoen keskussairaalan hygieniayksiköltä. Jurvan kuntoutusyksikköön ja hoivakoti Pihlajaan on nimetty yhteiset hygieniayhdyshenkilöt (sairaanhoitaja ja laitoshuoltaja), jotka osallistuvat hygieniayhdyshenkilöiden tapaamisiin. Hygieniayhdyshenkilö tiedottaa ja ohjeistaa

14 työyhteisöä hygienia-asioissa, eristyskäytännöissä sekä tarvittaessa pyytää neuvoa keskussairaalan hygieniahoitajalta.

15 3.4 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO Asiakkaiden hoidossa tärkeää on terveydentilan ja voinnin aktiivinen seuranta. Lääketieteelliset hoidot toteutetaan käypähoito- ohjeiden mukaisesti (mm. haavahoidot, katetroinnit, injektiot, happihoidot, näytteenotot jne.) Asiakkaiden terveydentilaa seurataan päivittäisen hoidon yhteydessä hoitohenkilökunnan toimesta. Pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveydentilaa seurataan myös säännöllisten mittausten kuten punnitus, verenpaine- ja verensokerimittausten sekä lääkärin määräämien verikokeiden avulla. Voinnin muutoksista ilmoitetaan yksikön vastaavalle hoitajalle, joka puolestaan vie asiakkaan asian lääkärikierrolle tai kiireellisemmässä tapauksessa ottaa yhteyttä suoraan terveyskeskukseen. Hätätilanteissa otetaan yhteys yleiseen hätänumeroon. Lääkärinkierrot Jurvan kuntoutusyksikössä ja hoivakoti Pihlajassa ovat 2x/viikossa. Lääkärikierrolla käsitellään asiakkaiden tilannetta, joiden vointi vaatii lääkärin arviota ja hoitomääräyksiä. Yhteistyö ja tarvittava konsultointi tapahtuu muun perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kanssa. JIK ky:ssä on laadittu erilliset ylilääkärin hyväksymät ohjeet DNR- merkinnöistä, saattohoidosta ja hoitotahdosta. Nämä on saatettu henkilökunnan tietoon palavereissa ja tiedottamalla. Lisäksi käytännöistä on kirjallinen ohje joka osastolla.

16 3.5 LÄÄKEHOITO JIK ky:ssä lääkehoitosuunnitelman pohjana on käytetty Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän julkaisemaa Turvallinen lääkehoito-opasta (www.stm.fi). JIK ky:n vuodeosastoille suunnattu lääkehoitosuunnitelma on päivitetty 9/2014, tähän kuuluvat myös Jurvan kuntoutusyksikkö ja hoivakoti Pihlaja. Kuntayhtymän ylilääkäri on hyväksynyt suunnitelman. Myös JIK ky:n farmaseutti neuvoo ja opastaa suunnitelman laatimisessa. Jokaisen työntekijän, niin lyhytaikaiseen sijaisuuteen kuin toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tulevan velvollisuutena on perehtyä yksikön lääkehoitosuunnitelmaan. Lääkehoitosuunnitelmassa on määritelty muun muassa henkilöstön vastuut ja velvollisuudet, lääkelupakäytännöt sekä lääkkeiden tilaamiseen, säilyttämiseen ja valmistamiseen liittyvät asiat. JIK ky:n lääkehoidon vastuuhenkilönä toimii johtava ylilääkäri, muut vastuuhenkilöt on nimetty lääkehoitosuunnitelmassa. Kuntoutusyksikön ja hoivakoti Pihlajan lääkehoito on terveydenhuollon toimintaa, jota toteutetaan lääkehoidon koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta ja vastuulla. Lääkäri vastaa lääkehoidon kokonaisuudesta, lääkehoidon toteuttamisen edellyttämän osaamisen ja lisäkoulutuksen tason määrittämisestä sekä tarvittavien lupien antamisesta. Lääkäri ja osastonhoitajat ohjaavat ja valvovat yhdessä lääkehoidon toteuttamista ja laatua ja osastonhoitaja varmistaa, että henkilökunnalla on tarvittava lääkehoidon osaaminen. Keväällä 2013 JIK ky:ssä on aloitettu Lovelääkeosaamisen koulutukset ja testit. Kirjallisen testin lisäksi hoitohenkilökunnan osaaminen varmistetaan pistonäyttöjen ja lääkejaon näyttöjen avulla. Sairaanhoitajilla on lupa toteuttaa lääkehoitoa lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti sisältäen myös suonensisäisenlääkityksen ja -nesteytyksen annon. Lähihoitajat jakavat lääkkeet dosettiin ja liemitarjottimille sekä toteuttavat lääkemuutoksia sairaanhoitajan lääkäriltä saamien ohjeiden mukaisesti. Lähihoitajilla on lihakseen pistolupa, mutta ei suonensisäisiä lupia. Lääkehoitosuunnitelman sisältö tarkistetaan vuosittain sekä toimintakäytäntöjen muuttuessa ja tarvittaessa suunnitelma päivitetään ajantasaiseksi.

17 Asiakkaan henkilökohtaisen lääkehoidon toteuttaminen: Jurvan kuntoutusosastolla ja hoivakoti Pihlajassa hoitajat jakavat lääkkeet joko dosetteihin tai tarjottimille henkilökohtaisen lääkeohjeen mukaisesti. Lääkkeet tilataan Seinäjoen sairaala-apteekista Osti-ohjelmalla. Sairaanhoitaja vastaa Effica potilaskertomusjärjestelmän lääkelehden päivittämisestä lääkärin määräysten perusteella. Lääkkeet annetaan valvotusti, lääkärin määräämän lääkeohjeen mukaisesti ja tarvittaessa annettavat lääkkeet kirjataan asiakkaan potilaspapereihin. Lääkehoitoa ja lääkeainepitoisuuksia seurataan ja arvioidaan säännöllisesti lääkärin ohjeistuksella. Säännöllinen lääkärikonsultaatio on tärkeä turvallisen lääkehoidon toteutumisen takaamiseksi. Lääkkeiden säilytys ja käyttö toteutetaan JIK lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Muiden kuin lääkärin määräämien lääkkeenomaisten luontaistuotteiden käytöstä on informoitava henkilökuntaa kirjallisesti. 3.6 YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA Yhteistyötä tehdään omaisten ja muiden asiakkaan hoitoon ja hoivaan liittyvien yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on toimiva tiedonkulku sovitun ensisijaisen yhteyshenkilön ja muiden yhteistyötahojen kanssa asiakkaan terveydentilaan ja muuhun toimintakykyyn liittyvissä asioissa (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 12). Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta yhteistyötä tehdään muun muassa sosiaalitoimen vammaispalvelun, apteekin, kotihoidon ja terveyskeskuksen, Seinäjoen keskussairaalan, ensihoidon sekä Kelan kanssa. Kuntoutusosasto ja hoivakoti Pihlaja tekevät yhteistyötä Jurvan kappeliseurakunnan, baptistien ja helluntaiseurakunnan kanssa. Osalla asiakkaista on yhteyshenkilönä omaisen sijaan edunvalvoja, joka huolehtii taloudellisesta puolesta. Etelä-Pohjanmaan alueella on käytössä yhteinen EP-potti effica-potilastietojärjestelmä, joka parantaa tiedon kulkua yksiköiden välillä.

18 4 ASIAKASTURVALLISUUS Jurvan terveysasemalle on tehty pelastussuunnitelma noudattaen pelastuslain 379/2011 sekä pelastusasetuksen 407/2011 pelastussuunnitelmalle asettamia vaatimuksia. Pelastussuunnitelman laadinnasta ja päivittämisestä vastaa toimipisteen turvallisuuspäällikkö eli kuntoutus- ja hoivakoti Pihlajan osastonhoitaja ja suunnitelman hyväksymisestä hoivapalveluiden johtaja. Jurvan terveysaseman pelastussuunnitelma on päivitetty 9/2014. Pelastussuunnitelmassa on ohjeet toiminnasta hätätilanteissa, vaaratilanteiden ennaltaehkäisystä sekä tärkeät yhteystiedot vaaratilanteiden varalle. Lisäksi pelastussuunnitelmaan on kirjattu suositukset tarvittavista koulutuksista. Jurvan kuntoutusyksikön ja hoivakoti Pihlajan henkilökunnalle on järjestetty säännöllisesti paloturvallisuus ja ensiapukoulutusta. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä paikallisen pelastuslaitoksen ja ambulanssihenkilökunnan kanssa. Hoivapalveluiden turvallisuuspäällikkö valvoo suunnitelman ajantasaisuutta ja sitä, että suunnitelma päivitetään tarvittaessa tilanteen muuttuessa. Asunnossa käytettävien laitteiden tulee täyttää paloturvallisuusmääräykset (tv, valaisimet, verhot yms.) Paloturvallisuutta tulee muutoinkin noudattaa mm. kynttilöiden polttaminen on kielletty sisätiloissa happilaitteiden vuoksi. JIK ky on savuton työyhteisö, joten hoitohenkilökunnalla ei ole oikeutta/ velvollisuutta kuljettaa asiakkaita tupakalla. Omaiset voivat viedä läheisensä tupakoimaan ulkona olevalle tupakointialueelle. Hoivakoti Pihlajassa asukashuoneissa on huomioitu esteettömyys ( ei kynnyksiä, mattoja yms.) Jurvan terveysasemalla käy kerran yössä ja lisäksi tarvittaessa vartija tarkastamassa kiinteistön ja sen ympäristön turvallisuuden. Uhkaavissa tilanteissa voidaan ottaa vartijan lisäksi yhteyttä poliisiin. Asukkaan terveyttä koskevissa hätätilanteissa apua pyydetään hätäkeskukselta tai JIK-alueen/Seinäjoen keskussairaalan päivystävältä lääkäriltä. Asiakasturvallisuuteen liittyen Jurvan kuntoutusosaston ja hoivakoti Pihlajan henkilökunta on suorittanut potilasturvallisuuden verkkokurssin.

19 4.1 HENKILÖSTÖ URVAN KUNTOUTUSYKSIKÖN JA HOIVAKOTI PIHALJAN HENKILÖKUNNAN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ YKSIKÖT NIMIKKEET MÄÄRÄ KUNTOUTUSOSASTO OSASTONHOITAJA SAIRAANHOITAJA LÄHIHOITAJA/PERUSHOITAJA LAITOSHOITAJA 0,25 6 4 4 HOIVAKOTI PIHLAJA OSASTONHOITAJA SAIRAANHOITAJA LÄHIHOITAJA/PERUSHOITAJA LH-OPPISOPIMUSOPISKELIJA LAITOSHUOLTAJA 0.25 1 9 1 1 Henkilöstön palkkaaminen perustuu JIK ky:n hallintosääntöön. Vastuualueiden ja - yksiköiden johtajat valitsevat työntekijät vakituisiin tehtäviin sekä yli 12 kuukauden määräaikaisiin työsuhteisiin. Yksikön lähiesimies päättää sijaisten ottamisesta sekä enintään 12 kuukauden määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta. Vakituiset virat ja pääsääntöisesti myös vakituiset työsuhteet täytetään julkisen haun periaatteella. Työntekijä voidaan kuitenkin ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen työsuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut liikelaitoskuntayhtymässä määräaikaisesti vähintään vuoden. Valinnasta tehdään viranhaltijapäätös. Työntekijöiden pätevyys varmistetaan tarkastamalla alkuperäiset työ- ja opintotodistukset. Lähi- ja sairaanhoitajien pätevyys varmistetaan myös Valviralta Terhikki - tietojärjestelmästä. Henkilökunta on mitoitettu työvuoroihin asiakasmäärien mukaan. Henkilökunnan äkillisissä sairastumistilanteissa tehdään mahdollisuuksien mukaan työvuorojärjestelyitä tai

20 järjestetään sijainen. Määräaikaiset sijaisuudet katsotaan tilannekohtaisesti, tarvittaessa järjestetään hakumenettely ja haastattelut. JIK ky:ssä on rekrytoinnin apuna Lauratietojärjestelmä. Uudet työntekijät, sijaiset ja opiskelijat perehdytetään yksikön toimintaan, tiloihin, asiakastyöhön ja tietojärjestelmiin ensimmäisten päivien aikana. Uusille henkilöille annetaan luettavaksi perehdytyskansio (päivitetty 9/2014) ja he täyttävät perehdytyslomakkeen sekä lääkehoidon perehdytyslomakkeen saatuaan riittävän perehdytyksen eri osa-alueisiin. Opiskelijoille määrätään ohjaaja/ohjaajat harjoittelun ajaksi. JIK järjestää runsaasti omaa sisäistä koulutusta. Henkilöstön koulutusmäärät ovat valtakunnallisten kriteerien mukaisia. Kunkin työntekijän koulutustarvetta pyritään kartoittamaan esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. JIK ky:n koulutuksia suunnittelee ja järjestää koulutussuunnittelija esiin tulleiden koulutustarpeiden pohjalta. Ajantasainen sisäisen koulutuksen tarjonta on nähtävissä HRM-ohjelmasta. JIK ky:n ulkopuolista koulutusta järjestävät muun muassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ammattijärjestöt, opistot ja yhdistykset. 4.2 TOIMITILAT Jurvan kuntoutusosasto ja hoivakoti Pihlaja sijaitsevat Kurikan kaupungin omistamassa kiinteistössä, JIK ky on vuokrannut tilat kaupungilta. Tilojen kunnossapidosta ja huollosta vastaa kaupunki ja yksikön kiinteistönhuoltaja on kaupungin työntekijä. Vuosittain kiinteistöissä järjestetään kiinteistökierrokset yhteistyössä Kurikan teknisen viraston, työsuojelun, työterveyshuollon ja yksikön edustajien kanssa. Kiinteistökierrosten perusteella tehdään investointi- ja kunnossapitoesitykset seuraaville vuosille. JIK Ky:ssä toimii kuntakohtaiset sisäilmatyöryhmät, jotka kokoontuvat vuosittain ja tarvittaessa. Sisäilmatyöryhmissä käsitellään kiinteistöjen sisäilma-asioita. Mikäli JIK ky:n käytössä olevien kiinteistöjen sisäilmassa havaitaan poikkeamia, ilmoitetaan asiasta esimiehelle tai työsuojelupäällikölle, joka on yhteydessä asiasta työterveyshuoltoon. Tarvittaessa järjestetään sisäilmakysely. Sisäilmatyöryhmä ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin asian tiimoilta.

21 Jurvan kuntoutusyksikön ja hoivakoti Pihlajan siivouksesta ja puhtaanapidosta vastaavat JIK ky:n laitoshuoltajat. Siivoustyöllä varmistetaan toiminnan vaatiman puhtaustason ylläpito. Yhteiset tilat ja asiakkaiden huoneet täyttävät puhtaus- ja siisteysvaatimukset. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että tilojen ja huoneiden yleisilme on siisti ja huoliteltu, lattiat ovat puhtaat ja roskat tyhjätään päivittäin sekä aina tarpeen vaatiessa. Parveke- tai terassitilat sekä asunnon sisääntuloväylät ovat siistit ja turvalliset. Kiinteistön jätteiden kuljetus on huolehdittu asianmukaisesti ja niiden maksuista huolehtii kiinteistön omistaja (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 13-14). Jurvan kuntoutusyksikön pyykit lähetetään Jurvan pesulaan pestäväksi. Hoivakoti Pihlajassa asukkaiden omat vaatteet pestään yksikön omassa pesukoneessa, muuten pyykki menee Jurvan pesulaan. Sänkyjen puhtaaksi petaus suoritetaan suihkupäivänä kerran viikossa ja tarvittaessa. Vuodevaatteet (tyynyt ja peitot) pestään aina kun asiakas vaihtuu. Vaatehuollossa pyritään käyttämään ympäristöystävällisiä ja allergiavapaita tuotteita. (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 14). Asiakkaiden omat vaatteet nimikoidaan omaisten toimesta. Jurvan kuntoutusyksikkö ja hoivakoti Pihlaja eivät vastaa asiakkaan henkilökohtaisista tavaroista ja omaisuudesta. Rahakukkarot ovat asiakkaan tai omaisen suostumuksella kanslian lukollisessa laatikossa. 4.3 TEKNOLOGISET RATKAISUT Jurvan kuntoutusyksikön ja hoivakoti Pihlajan asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuutta lisääviä tekijöitä ovat potilaskohtaiset turvahälyttimet. Näissä ilmenevistä toimintahäiriöistä ilmoitetaan kiinteistönhuoltajalle, joka pyytää tarvittaessa apuun paikallisen sähkömiehen tai tahon, jolta tuotteet on alun perin hankittu. Hoitohenkilökunta vastaa oman osastonsa asiakkaiden hälytyksiin ja pyytää tarvittaessa apua muulta henkilökunnalta. Terveysaseman ulko-ovet lukitaan illalla klo 20, sen jälkeen terveysasemalle pääsee ovikelloa soittamalla tai ottamalla yhteyttä puhelimitse kuntoutusyksikön tai Pihlajan henkilöstöön. Puhelinnumero löytyy ovikellon vierestä. Jurvan terveysasemalla on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Ilmoitus mahdollisesta tulipalosta menee automaattisesti yksiköstä hätäkeskukseen. Paloilmoitinjärjestelmille on

22 määritelty pelastussuunnitelmissa hoitaja, joka tarkastaa laitteiston toiminnan säännöllisesti. Sekä Jurvan kuntoutusosastolla ja hoivakoti Pihlajassa on asennettu sprinklerit paloturvallisuutta lisäämään. Toimintayksikkömme pääovi on lukollinen, avautuu ovikoodilla. 4.4 TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET Jurvan kuntoutusyksikön ja hoivakoti Pihlajan apuvälineet kuten suihkutuolit ja nosturit hankitaan budjetista asukkaiden tarpeiden mukaan. Fysioterapeutti ohjaa ja opastaa tarvittaessa apuvälineiden käytössä ja niiden hankinnassa. Verensokerimittarit kalibroidaan, tarkistetaan korvalampun toimivuus ja verenpainemittarit lähetetään huoltoon säännöllisesti. Happipullojen täyttö ja huolto tapahtuu kiinteistönhuollon toimesta. Hoitajat tarkistavat käytännössä mm. imulaitteiden kunnon ja toimivuuden kerran viikossa ja tarvittaessa. Hoitajat tarkistavat laitteiden ( mm. sängyt, iv-tippatelineet, yöpöydät, apuvälineet) kunnon päivittäin. Korjaustarvetta esiintyessä otetaan yhteys Jurvan terveysaseman kiinteistöhuoltoon. Kiinteistöhuolto ottaa tarvittaessa yhteyttä erikoisalojen asiantuntijoihin. Hoitajat huoltavat kerran viikossa instrumenttien desifioinnin ja lähettävät ne jatkokäsittelyyn Kurikan välinehuoltoon. Kurikan terveyskeskuksen keskusvarastolta hankitaan hoitotarvikkeet(mm.vaipat, haavanhoitotarvikkeet, vuodesuojat, ruokaliinat, suojavaatetus, lääkekupit, -kannet) hankintarenkaan päätöksiä noudattaen. Uudet työntekijät perehdytetään laitteiden käyttämiseen ja huoltamiseen. Osastonhoitaja p.040-4848992 vastaa viime kädessä laitteiden turvallisuudesta. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle.

23 5 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JIK ky:n tietosuojavastaavana toimii laatusuunnittelija Päivi Kaartunen p. 044 790 2373 ja varatietosuojavastaavana avopalvelunohjaaja Aino Tervonen p. 040 557 3345. JIK ky:ssä noudatetaan tietosuojavaltuutetun (www.tietosuoja.fi) ja JIK ky:n omia tietosuoja ja turvaohjeita. JIK ky:ssä on laadittu seuraavat erilliset lisäohjeet tietoturvasta ja tietosuojasta: henkilöstön tietoturvaohjeet, sähköpostin käsittely sääntö ja sosiaalisen median käyttö. Kuntoutusyksikössä ja hoivakoti Pihlajassa noudatetaan lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Uusia asiakkaita tai heidän edustajiaan informoidaan sairaanhoitopiirin yhteisestä potilastietojärjestelmästä ja kanta-arkistosta asiakkaan tullessa palvelun piiriin. Asiakkaalta tai hänen edustajaltaan pyydetään Kantasuostumus, jonka perusteella Kanta-arkistosta voidaan hakea tietoja. Lisäksi uusilta asiakkailta pyydetään suostumus terveydenhuollon potilastietojen luovuttamiseen sosiaalihuoltoon ja sosiaalihuollon asiakastietojen luovuttamiseen terveydenhuoltoon. Asiakas määrittää ne henkilöt, joille hänen tietojaan saa luovuttaa. Asiakas tai hänen omaisensa voi käyttää sähköpostia viestinnän välineenä, mutta henkilökunta ei tietosuojasyistä voi antaa asiakasta koskevaa tietoa suojaamattomassa sähköpostiyhteydessä. Tarvittaessa lisätietoja voidaan kysyä asiakkaalta tai hänen omaiseltaan puhelimitse tai kirjeitse. Asiakirjahallinnassa noudatetaan JIK ky:n voimassa olevaa tiedonhallinta suunnitelmaa. Työsuhteen alussa jokainen työntekijä allekirjoittaa tietosuoja ja tietoturva asioita koskevan salassapito- ja käyttäjäsitoumuksen ja saa henkilökohtaiset käyttäjätunnukset potilastietojärjestelmään. Asiakastietojen arkistointi tapahtuu sähköiseen Efficapotilastietojärjestelmään. Paperiset asiakirjat säilytetään työyksiköissä tai Jurvan terveysaseman arkistossa arkistointisuunnitelman mukaisesti. Tietosuojavastaavat ovat pitäneet työyksiköissä koulutusta tietosuoja ja tietoturva- asioista. Työntekijät suorittavat tietosuojan ja tietoturvan verkkokoulutuksen sekä potilastiedon arkiston verkkokoulun (Kanta) varmennekortin suorittamisen yhteydessä.

24 6. ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Kuntoutusyksikön ja hoivakoti Pihlajan ruokahuollosta huolehtii keittiöhenkilökunta, jotka ovat Kurikan kaupungin työntekijöitä. Asukkaiden antamasta palautteesta tai henkilökunnan huomioista ruuan määrään tai laatuun liittyen keskustellaan keittiöhenkilökunnan kanssa suoraa tai esimerkiksi työpaikkakokouksissa, joihin ruokapalveluesimies tarvittaessa osallistuu. Kiinteistön omistaa Kurikan kaupunki, jolta myös ostetaan kiinteistönhoitopalvelut Erestakaasi-kuriiri käy myös arki- iltapäivisin hoitaen esim. apteekkitilausten toimituksen sekä JIK ky:n alueen sisäisen postin kuljetuksen. Kyseisten tahojen kanssa keskustellaan tarvittaessa jos huomataan, että toiminnassa on jotain huomautettavaa. 7 OMAVALVONTASUUNNITELMAN PEREHDYTTÄMINEN JA PÄIVITTÄMINEN Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan kerran vuodessa ja päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan. Omavalvonta suunnitelma käsitellään osastopalavereissa vähintään kerran vuodessa. Uusille työntekijöille omavalvonta perehdytetään muun perehdytyksen yhteydessä.

25 LÄHTEET JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteeri Perehdytyskansio Jurvan kuntoutusyksikkö ja hoivakoti Pihlaja https://www.jikky.fi http://www2.kuluttajavirasto.fi Valvira 2014: yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys 1/2014