Ympäristömuutokset metsissä: metsätaloudesta ekologista kilpailuetua Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto
Esityksen tarkoitus: esitellä ympäristöryhmän työn tuloksia Sisältö Ympäristöryhmän työ Tärkeimpiä kehityskulkuja Ilmastonmuutos esimerkkinä metsäalaan vaikuttavasta ympäristömuutoksesta Skenaariot ja niiden antama kuva metsätalouden toimintaympäristöstä ja mahdollisuuksista Voiko ympäristökysymykset tarjota toimeentuloa?
Metsäalan tulevaisuus foorumi: ympäristöryhmän työn tavoitteita Ympäristöryhmä tuottaa analyysejä ympäristön kehityskuluista (tai ympäristötekijöistä), jotka vaikuttavat metsätalouteen. Muuttuva ympäristö ja metsien kehitys: ilmastonmuutos, päästölaskeumat, epäpuhtaudet, UV-säteily, metsien häviäminen. Muuttuvat odotukset ja metsien kehitys: metsäenergia, hiilivarasto, eliöiden suojelu, vesiensuojelu, luontomatkailu. Ympäristöarvojen vaikutus metsänhoitoon ja metsätalouden kannattavuuteen. Ympäristöarvojen ja muuttuvan ympäristön vaikutus metsien kehitykseen ja metsien hoitoon: ainespuuntuotanto ja metsiin kohdistuvat odotukset, hakkuumahdollisuudet ja ympäristö. Metsien ympäristöarvot ja työvoima. Työmenetelmät: tutkimus, työpajat, skenaarioanalyysi.
Mitä työpajat tuottivat: tärkeimpiä kehityskulkuja Ilmastonmuutos Vesistöjen tilan huononeminen Luonnon monimuotoisuuden väheneminen Kriittinen muutoshalukkuus metsäalalla Muut tunnistetut ympäristötekijät (UV-säteily, typpilaskeuma ym., yleinen ympäristön nuhraantuminen)
Ilmaston muutos esimerkkinä ympäristönmuutoksesta Vuotuisen keskilämpötilan lisäys
Tuleva ilmasto riippuu maapallon väestön ja talouden kehityksestä sekä fossiilisten polttoaineiden käytöstä A1FI. Tuleva taloudellinen kehitys on nopeaa ja talous globalisoituu selkeästi, maapallon väestön määrä kulminoituu vuosisadan puolivälissä, energiateknologia kehittyy nopeasti mutta fossiilisia polttoaineista käytetään edelleen runsaasti. A2. Maapallon väestö kasvaa edelleen mutta talouden globalisoituminen ei ole selkeää ja se kehittyy eriytyneesti ja hitaammin kuin skenaariossa A1FI oletettiin. B1. Maapallon väestö kehittyy samalla tavalla kuin skenaariossa A1FI oletettiin. Toisaalta talouden rakenteet muuttuvat nopeasti ja tuotannossa korostuvat erilaiset palvelut. Tuotannon materiaali-intensiivisyys vähenee ja tuotannon päästöt vähenevät. B2. Taloudessa korostuvat paikalliset ratkaisut tavoitteena taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Maapallon väestö kasvaa edelleen, mutta taloudellinen kehitys ei ole erityisen nopeaa.
FINSKEN projektin laatimia ennusteita Suomen ilmaston kehittymisestä jaksolla 2000-2080 erilaisten maapallon laajuisten sosio- ekonomisten kehityskulkujen vallitessa Ajankohta ja ilmastotekijä 2020 -CO 2 (ppm, nykyinen 367) - Vuotuisen keskilämpötilan muutos, o C suhteessa 1961-1990 - Vuotuisen sadannan muutos, % suhteessa 1961-1990 2050 -CO 2 (ppm, nykyinen 367) - Vuotuisen keskilämpötilan muutos, o C suhteessa 1961-1990 - Vuotuisen sadannan muutos, % suhteessa 1961 1990 2080 -CO 2 (ppm, nykyinen 367) - Vuotuisen keskilämpötilan muutos, o C suhteessa 1961-1990 - Vuotuisen sadannan muutos, % suhteessa 1961 1990 Skenaario A1FI A2 B1 B2 432 1,5-3,1 4-14 590 3,8-5,2 9 28 829 5,6-7,4 14 37 429 1,3-2,8 2-13 545 2,9-4,0 7-21 718 4,4-5,9 8 29 421 1,5-2,4 3-14 492 1,8-3,5 4-17 534 2,4-4,4 8-23 414 1,5-2,8 3-16 486 2,1-3,7 1-20 567 3,0-5,0 6-28
Lämpötila ja sadanta vuonna 2080 Euroopassa Talvi Kesä Lämpötila Sadanta
Ilmastonmuutoksen vaikutus metsiin ja metsätalouteen: esimerkki mahdollisuuksista Species distribution - Metsien pinta-ala 451 ha jakautuneena 1018 erilliseen metsikkökuvioon. 0 750 1 500 0 750 Kilometers 1 500 Kilometers Species: Species: Scots Pine Scots Pine Norway Spruce Norway Spruce Birch Birch - Kuusivaltaisia metsiä(64%, 933 ha), joukossa mäntyä (28 %,412 ha) ja koivuja (7%,106 ha). - Ikä- ja kehitysluokkajakaumassa nuorten metsien edustus suuri. % 35 30 25 20 15 10 5 0 Eri-ikäisten puustojen osuus (%) pinta-alasta 0 1 2 3 4 5 6 7 8
Ilmastoskenaariot 12,00 Vuoden keskilämpötilan aikasarja nykyilmastolla (CRU) ja kahdella ilmastoskenaariolla (Echam, Hadley) Lämpötilan kuukausikeskiarvot 2080 CRU: 3.5, ECHAM4: 8.6, HadCM2: 7.2 Lämpötila, oc, 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 1 5 9 13 17 21 25 29 33 37 41 45 49 53 57 61 65 69 73 77 81 85 89 93 97 25.00 20.00 15.00 10.00 5.00 0.00-5.00 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 CRU Echam4 HadCM2 Vuosi -10.00 Cru (K) Echam (K) Hadley (K) -15.00 900,00 Vuosisadannan aikasarja nykyilmastolla (CRU) ja kahdella ilmastoskenaariolla (Echam, Hadley) Sadannan kuukausikeskiarvot 2080 Sum= CRU: 478, ECHAM4: 590, HadCM2: 559 Sadanta, mm (mm) 800,00 700,00 600,00 500,00 400,00 300,00 200,00 100,00 0,00 57 61 65 69 73 77 81 85 89 93 97 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 1 5 9 13 17 21 25 29 33 37 41 45 49 53 year Cru (K) Echam (K) Hadley (K) 10,00 0,00 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
Harvennusskenaariot Harvennusohjelma Harvennusohjelman kuvaus Basic (BT(0,0)) Perusharvennus noudattaen puulajija kasvupaikkakohtaisia suosituksi Pohjapinta-ala (m 2 /ha) BT(+15,0) Harvennuksen ylärajaa nostettiin 15%, mutta alaraja noudatti suosituksia BT(+15,+15) Ylä- ja alarajaa nostettiin 15% BT(+30,0) Harvennuksen ylärajaa nostettiin 30%, mutta alaraja noudatti suosituksia BT(+30,+30) Ylä- ja alarajaa nostettiin 30% Valtapituus (m) Unthinned Ei harvennuksia, päätehakkuu kiertoajan lopussa
Hakkuupoistuma ja hiilen määrä metsissä Leppävirran laskenta-alueella Kokonaishakkuupoistuma (m 3 ha -1 ) 800 700 600 500 400 300 200 100 0 UT(0,0) BT(0,0) BT(15,0) BT(15,15) BT(30,0) BT(30,30) Käsittelyohjelma Hiiltä keskimäärin metsäekosysteemissä (Mg hā 1 ) 170 150 130 110 90 70 50 CRU ECHAM4 HadCM2 UT(0,0) BT(0,0) BT(15,0) BT(15,15) BT(30,0) BT(30,30) Käsittelyohjelma
Metsässä keskimäärin oleva hiilimäärä puuston ja tuotteiden nykyarvon (2%) ja harvennusskenaarion funktiona 180 Hiiltä keskimäärin ekosysteemissä ja puutuotteissa (Mg ha -1 ) 160 140 120 100 80 60 40 20 UT(0,0) BT(0,0) BT(30,30) 0 4300 4400 4500 4600 4700 4800 4900 5000 5100 Nykyarvo ( ha -1 )
Ilmastonmuutoksen vaikutus metsiin ja metsätalouteen: uhkia Abiootisten tuhojen yleistyminen - Äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen - Routa-ajan lyheneminen Bioottisten tuhojen yleistyminen - Tuholaisten levinneisyysalueiden laajeneminen
Mitä skenaariotyö tuotti? Pyrittiin tunnistamaan ympäristöön liittyviä trendejä ja signaaleja uhkista, mahdollisuuksista ja murroksista, jotka vaikuttavat metsäalan kehitykseen. Arvioida mitä uhkat, mahdollisuudet ja murrokset tarkoittaisivat olemassa oleville elinkeinoille ja mitä uusia mahdollisuuksia ne saatavat synnyttää.
Skenaariot: kuvauksia mahdollisista kehityskuluista Moniarvoisuus ja pirstaloitunut metsäpolitiikka Talousliberalismi ohjaa päätöksentekoa Puuntuotantoon keskittyvä metsäpolitiikka rapistuu Ekologiset näkökulmat korostavat päätöksenteossa
Moniarvoisuus ja pirstaloitunut metsäpolitiikka Koko 2000-luvun alun ajan ristiriitatilanteet metsätaloudessa seurasivat toistaan; metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen johti toistuviin konflikteihin puutuotantoa painottavien, ympäristönäkökohtia korostavien ja kulttuuriarvoja vaalivien tahojen välillä. Keskitetysti valmisteltu kansallinen metsäpolitiikka ei Suomessa enää 2010- luvulla onnistunut metsien käytölle asetettujen tavoitteiden yhteensovittamisessa. Moniarvoistuneessa yhteiskunnassa perinteisiä metsäelinkeinoja edustavat tahot menettivät merkitystään (sekä taloudellista että poliittista). Metsäalaa koskevien asioiden valmistelu ja päätöksenteko siirtyi osaksi alueiden käytön suunnittelua, ympäristö- ja talouspolitiikkaa. Myös kansainväliset sopimukset vaikuttivat entistä enemmin metsäalan toimintaympäristöön. Maankäytölle ja luonnonvarojen käytölle asetettiin eri maakunnissa hyvin erilaisia tavoitteita ottaen huomioon elinkeinorakenteen, väestörakenteen ja työvoiman saatavuuden, sekä metsäpalveluihin (mm. matkailu, polttopuuhuolto, virkistys, vesistöjen suojelu, hiljaiset alueet) kohdistuvan kysynnän. Maakunnissa, joissa keskityttiin puuntuotantoon, tarvittiin entistä vahvempaa metsätalouden osaamista, mutta muuten perinteiselle metsäalan osaamiselle oli vähemmin käyttöä. Vaikka perinteinen metsäala marginalisoitui suurilla alueilla Suomessa 2010-luvulla, metsäalan toimijat ovat edelleen tiiviisti osallisina luonnonvarojen käyttöä ja ympäristöä koskevassa suunnittelussa ja toteutuksessa.
Talousliberalismi ohjaa päätöksentekoa Metsäteollisuuden keskittyminen jatkui, ja kansainvälisillä yrityksillä on kullakin harvoja päätuotteita, mutta niiden markkinaosuudet ovat korkeita. Tuotanto on keskitetty niihin maihin, joissa kysyntä ja valmistuksen eri osatekijät raaka-aineista työvoimaan muodostavat edullisimman kokonaisuuden. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa metsäteollisuustuotteiden kysyntä supistui, jolloin puutavaran kysyntä väheni Suomessa. Metsien hakkuumahdollisuudet kasvoivat entistä suuremmiksi suhteessa kysyntään. Yhteiskunta ei tukenut metsätaloutta ja Suomeen syntyi alueita, joista puuta ei hankittu lainkaan. Puutavaran hinta riippui täysin myyntierän koosta, sijainnista ja laadusta. Suomen väestö keskittyi entistä enemmän harvoihin asutuskeskuksiin. Maaseudulla suuret alueet ovat lähes tyhjiä, koska myös maatalous on keskittynyt parhaille peltoalueille. Metsätyövoiman saanti on vaikeaa ja kallista. Metsien muut käyttömuodot, kuten matkailu, ovat tuoneet jonkin verran uusia työpaikkoja. Vain sellaiset maaseutualueet ovat kehittyneet, joissa maa- ja metsätalous, matkailu sekä muut elinkeinot toimivat toisiaan tukien. Yhteiskunnallisten ohjauskeinojen vähäisyys on synnyttänyt erilaisia kansanliikkeitä. Niiden merkitys on etenkin paikallisessa päätöksenteossa suuri. Kansainvälisten yhtiöiden on pakko ottaa eri kansanliikkeet tarkkaan huomioon. Näkemysten väliset ristiriidat ovat suuria, kun osa järjestöistä kyseenalaistaa eettisin perustein koko metsätalouden.
Puuntuotantoon keskittyvä metsäpolitiikka rapistuu Vuoden 1999 kansallisen metsäohjelman visio, että puuntuotantoa edistetään tasapainossa metsäluonnon edistämisen kanssa, osoittautui liian haasteelliseksi. Uusia lajeja ja luontotyyppejä lisättiin otettiin EU:n luontodirektiivin priorisoitujen luontotyyppien ja lajien listoille jo vuonna 2007. Tämä sen vuoksi, että EU:ssa oli sitoutunut vuonna 2001 sitoutunut Johannesburgin kestävän kehityksen kokouksen seurauksena pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen lajien uhanalaistumisen vuoteen 2010 mennessä. METSO- toimenpideohjelmaa pidettiin vuoden 2007 metsiensuojelun tilan kansallisessa arvioinnissa oikeansuuntaisena, mutta riittämättömänä. Yhtenäisten suojelupinta-alojen nostamista vaadittiin Etelä-Suomessa 16 %. Avohakkuista vaadittiin luopumaan kokonaan ja siirtymään laajasti peitteiseen metsätalouteen, jossa metsänkäsittely jäljittelisi metsien luontaista häiriödynamiikkaa. Jatkuvat konfliktit johtivat 2010 luvulla metsäelinkeinon merkityksen marginalisoitumiseen, ja kehityksen seurauksena normiohjaus voimistui. Kansalaisjärjestöt radikalisoituvat, mikä johti aika ajoin jopa markkinaboikotteihin. Luonnonsuojelusta kiinnostuneet järjestöt saivat aikaan poliittista yksimielisyyttä, johon maanomistajia ja metsätaloutta edustavat organisaatiot vähitellen tyytyivät. Ympäristötukien osuuden lisääntyminen korvasi metsätalouden muiden tukien vähentymistä.
Ekologiset näkökulmat korostavat päätöksenteossa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin voimaanastumisen myötä tutkimuksin osoitettiin, että etenkin metsätalouden alapuolisten vesistöjen ekologinen tila ei ollut hyvä. Puitedirektiivi sekä kansallinen Suomen vesistöjen suuntaviivat vuoteen 2015 edellyttivät, että hajakuormituksen muuttamien vesien ekologisen tilan tulee olla hyvä vuoteen 2015 mennessä ja sen jälkeen. Vesistöstä käsin ajattelu johti metsätalouden toimintatapojen uudelleen arviointiin: päädyttiin vesistöjen valuma-aluekohtaisiin metsienkäsittelyyn, jossa mallilaskelmin arvioitiin kuormituksen puhdistusvaatimukset. Kansainvälisillä markkinoilla metsäteollisuuden imago ei enää kestänyt ristiriitatilanteiden jatkumista EU:n Natura 2000-ohjelman, uuden tutkimustiedon karttumisen sekä kansalaisten asenteiden paineissa. Hyväksyttiin metsien moniarvoisuus ja päätettiin hyödyntää metsien ekologiset vahvuudet elinkeinotoiminnassa. Ilmastosopimuksen ratifiointi ja Kioton sopimuksen jatko johtivat Suomessa biopolttoaineiden arvostuksen kasvuun. Vanhojen metsien hiilivarasto-ajatus omaksuttiin osaksi Suomen ilmastosopimusta. Valtion ja yhtiöiden rahastot ohjasivat rahoitusta maanomistajille, jotka panostivat metsien elinympäristöjen ja eliölajien monimuotoisuuteen ja toimiin niiden lisäämiseksi. Suomi muutti metsäpolitiikkaansa ekologisia arvoja korostavaksi. Erityisesti biotekniikka, bioenergia, kilpailukykyinen ympäristöteknologian kehittyminen, luontomatkailu, ympäristövaikutusten arviointiosaaminen sekä valumaaluemittakaavainen ekotehokkuusmittaristo loivat uusia yrityksiä ja työpaikkoja.
Voiko metsien ympäristökysymykset tuottaa elinkeinoja? Ilmastonmuutos Päästökauppa Bioenergia Adaptiivinen metsätalous Ilmastonmuutososaamisen vienti Vesistöjen tilan huononeminen Metsätalouden vesiensuojelu Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Luonnonhoito Luonnonsuojelun uudet välineet Kriittinen muutoshalukkuus metsäalalla Conflict management?
Lopuksi Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus rakentaa kestävään kehitykseen perustuvaa yhteiskuntaa metsien avulla. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan metsien kohdistuvien teollisten ja taloudellisten intressien tasapainottamista metsien tarjoamien kulttuuri- ja ympäristöarvojen kanssa. Tuleva kilpailuetu perustuu metsäteollisuustuotteiden ekologiseen luonteeseen sekä metsien tarjoamiin virkistys- ja ympäristöpalveluihin.