Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas

TYÖLLISYYDEN HOIDON UUDISTUS; haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua. I-vaiheessa uudistettiin rahoituspohjaa. Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusuudistus vuonna 2006. Valtio alkoi rahoittamaan perustoimeentulotuesta aiheutuneita kustannuksia valtionosuudella, joka kattoi puolet toteutuneista kustannuksista Kunta alkoi rahoittamaan yli 500 päivää työttömänä olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kustannuksia, joka kattoi puolet työmarkkinatuen kustannuksista. Taustalla oli eräänlainen oletus, että rahoitusuudistus kannustaisi tekemään paikallisesti toisin tai tehokkaammin.

Ratkaisut, jossa toteutuisi aktiivisen työvoima- ja sosiaalipolitiikan tavoitteet, eivät kuitenkaan ole sovittavissa aina paikallisesti, ovat usein perusluonteeltaan rakenteellisia ongelmia. Kaiken kaikkiaan yhteiskuntapoliittinen tahtotila ja ideologia jolle uudistus rakennetaan, jäi epäselväksi. Valta, vastuu ja resurssit säilyvät uudistuksessa ennallaan eli vastuu julkisten työvoimapalveluiden järjestämisestä ja niiden rahoituksesta on valtiolla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuten sosiaalinen kuntoutus (kuntouttava työtoiminta) ja työttömän terveyden edistäminen (terveystarkastukset) sekä ikääntyvien työllistämisvelvoite puolestaan kuuluu lakisääteisesti kunnan tehtäviin.

Uudistus oli valtion ja kuntien kannalta kustannusneutraali. Tältä ajalta arkikieleen on kuitenkin kulkeutunut käsite Kelan sakkomaksut. Kokonaistavoite jäi sumeaksi: Mikä oli uudistuksen tarkoitus: Tavoite, arvopohja, työjako ja keinot? Kunnan rooli: Kunnan todelliset vaikutusmahdollisuudet? Lakisääteisen perustehtävänsä lisäksi, ovat kunnat jo ennen vuotta 2006 olleet mukana työllisyyden hoidossa merkittävällä tavalla. Pitkittynyt työttömyys näkyy paikallistasolla erilaisina yksilöllisinä tarpeina, jotka koskettivat työllisyystilanteen vaihteluissa (työttömyyden kasvaessa ja pitkittyessä) yhä suurempaa joukkoa kuntalaisia.

II-vaiheessa eli ensi vuoden alusta alkaen kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden rahoitusvastuusta edelleen lisätään. Muutos on valmisteltu osana valtioneuvoston 3/2013 tekemää kehyspäätökseen vuosille 2014-2017. Valtio ja kunta maksavat jatkossa kumpikin 50 % työmarkkinatukikuluista 300 999 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saavien osalta ja 1000 päivän jälkeen kunnat maksavat 70 % ko. kuluista. Uuden kohderyhmän (300 499) osalta kunnan rahoitusvastuu on 50 %. TEM:n arvion mukaan kustannukset 93 milj. euroa.

Yli 1000 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden osalta kunnan rahoitusvastuu nousee 50 %:sta 70 %:iin. TEM:n arvion mukaan kustannukset nousevat 67 milj. euroa. Yhteisöveron jako-osuuksien muutoksilla kompensoidaan 75 milj. euroa, joka kanavoidaan kunnille valtioosuusjärjestelmän kautta. Kuntaliiton arvion mukaan työmarkkinauudistuksen suora kustannusvaikutus on 17 % eli 168 milj. euroa. Tämän lisäksi kuntien jo aiemmin siirtyneet työmarkkinakustannukset nousevat samaa tahtia.

Kuntaliiton selvityksen alustavien tulosten mukaan kunnat panostivat vuonna 2013 aktiiviseen työllisyyden hoitoon lähes 420 milj. euroa ja lisäksi rahoittivat työmarkkinatukea 215 milj. euroa. Uudistuksen jälkeen vuonna 2015 kuntien työmarkkinatuen rahoituskustannukset tulevat yksin olemaan noin 463 milj. euroa. Yhä edelleen on epäselvää : Tavoite, arvopohja, työjako, keinot ja työllisyyden hoidon uudet ratkaisut, kunnan vaikutusmahdollisuudet rahoitusosuuden pienentämiseen jne.

Miltä paikallisesti tilanne näyttää? Tilastojen pohjalta tilanne näyttää synkältä (9-12 diat). Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen; syyskuussa 33 % kaikista työttömistä oli pitkäaikaistyöttömiä. Kuntien kustannukset nousevat rajusti tulevina vuosina. Ensi vuonna Kelalle maksettujen korvausten muutosprosentti on jopa 40. Kuntatalous kiristyy toiminnan mahdollisuudet kapenevat Verkostomaisella toimintamallilla ei ole saatu merkittäviä vaikutuksia aikaan vai onko?

Henkilöä Työttömät työnhakijat 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marrasku u Joulukuu 2011 3 717 3 621 3 517 3 492 3 424 3 665 3 906 3 449 3 228 3 234 3 310 3 518 2012 3 719 3 703 3 592 3 645 3 597 3 894 4 082 3 585 3 483 3 647 3 743 4 011 2013 4 151 4 263 4 168 4 113 4 002 4 575 4 790 4 199 3 982 4 069 4 167 4 595 2014 4 718 4 635 4 405 4 426 4 331 4 984 4 978 4 410

Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Pitkäaikaistyöttömät 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2010 2011 2012 2013 2014

4 000 000 Työmarkkinatuen kuntaosuus 2006-2013 3 500 000 3 418 267 3 000 000 2 500 000 3 117 217 2 613 153 2 416 645 2 516 102 2 492 733 2 422 762 2 998 470 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Työmarkkinatukikertymät 5-6/2014 Työmarkkinatukipäivien kertymä Yhteensä alle 180 180-299 300-499 500-999 1000 tai yli Aika Etuuslaji Korvausperuste Saajat Saajat Saajat Saajat Saajat Saajat 2014-06 Työmarkkinatuki Yhteensä 2 188 715 280 287 352 554 Työttömyyden perusteella 1 835 555 236 238 295 511 Aktiivitoimenpiteen ajalta 353 160 44 49 57 43 Kotoutumistuki Yhteensä 116 81 26 9 Työttömyyden perusteella 76 50 17 9 Aktiivitoimenpiteen ajalta 40 31 9 2014-05 Työmarkkinatuki Yhteensä 2 086 593 276 283 363 571 Työttömyyden perusteella 1 648 384 225 222 299 518 Aktiivitoimenpiteen ajalta 438 209 51 61 64 53 Kotoutumistuki Yhteensä 136 95 30 10 Työttömyyden perusteella 33 22 7 4 Aktiivitoimenpiteen ajalta 103 73 23 6

Parhaillaan valmistellaan ja toimeenpannaan: Monet kuntakokeilu (2012-2015): Hallitusohjelmaan sisältyvän kuntakokeilun tarkoituksena on löytää uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroinnin malleja rakennetyöttömyyden alentamiseksi. Kokeilu toteutetaan ajalla 1.9.2012 31.12.2015. 26 aluetta (yli 60 kuntaa). Osallistavan sosiaaliturvan kokeilu kuntouttavan työtoiminnan sisällön / eri muotojen kehittäminen. kehittäminen (vuoden 2014 loppuun asti) Nuorisotakuun kuntakokeilu matalan kynnyksen ohjaamon rakentaminen (aikataulu ja rahoitus selviää myöhemmin) Osallisuuden lisääminen ja sosiaalinen turvallisuus. Kansalaisyhteiskuntaajattelun ja järjestökumppanuuksien vahvistaminen. Kuntalaisten osallistuminen kansalaisyhteiskunnan toimintaan.

Työllisyyden edistämisen monialaisen yhteistyön lain toimeenpanon valmistelu vuonna 2015-2016 Työllisyyden edistämisen kokonaisuuden keskittämisen valmistelu HOX! Sote-palveluihin käytetään ensi vuonna 202 milj. ( + 2.8 % vuoden 2014 alkuperäiseen TA), joka noin 55-60 % koko kaupungin budjetista.

Loppuajatelmat: Yhä edelleen on epäselvää kuntien ja valtion työnjako kuka tekee ja miksi? Korjaantuuko julkisen sektorin rahoitusvaje näillä ratkaisuilla vai karkaavatko kustannukset kuntien ja myös valtion käsistä? Mitkä ovat kuntien todelliset vaikutusmahdollisuudet, kun IIrahoitusuudistus tulee voimaan ensi vuoden alussa? Valtion kohdentamat resurssit ja painotukset?

Rakentuuko kehittämistyön pohjalta jotain uutta esim. kuntahankkeiden tulosten arviointi. Löytyykö pitkäaikaistyöttömyyteen todellisia rakenteellisia ja rahoituksellisia ratkaisuja. Onko tahtotilaa ratkaista asia? Välityömarkkinakysymys ei ole projektirahoitteinen kysymys. Työttömyys jatkaa kasvuaan! Pitkään jatkuneen työttömyyden katkaisu työvoimapoliittisilla tai sosiaalipoliittisilla keinoilla ei voi olla ainoa tavoite. Asiakkaat toimenpiteiden kohteena? Pitkäaikaistyöttömyyttä ei ratkaista kuntoutus- ja palvelumarkkinoiden kautta (arvopohja) Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Rakenteellinen kohdanto-ongelma on pysyvä ilmiö.

KIITOS