Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut HYVINVOINTI- JA SIVISTYSPALVELUJEN TOIMIALAN TOIMINTASÄÄNTÖ

Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut HYVINVOINTI- JA SIVISTYSPALVELUJEN TOIMIALAN TOIMINTASÄÄNTÖ

Kasvatus- ja opetustoimi KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ. 1 Toimintasäännön sisältö

Kasvatus- ja opetustoimi

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSTOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ LUKIEN

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto Voimaantulo:

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) Ruokolahti Voimaan (kv / 59) muutos (kv

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti:

Kasvatus- ja opetuslautakunnan johtosäännön 4 :n mukaan lautakunta päättää esiopetuksen järjestämispaikoista.

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Koulutuslautakunnan toimivallan siirto (delegointipäätökset) valtuustokaudella

Valmistelija/lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki puh

LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN VALIOKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

Espoon kaupungin suomenkielisen opetuksen tulosyksikön viranhaltijoiden opetuslainsäädäntöön perustuva ratkaisuvalta

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät.

Peruspalvelulautakunta määrää toimintasäännössä sille hallintosäännön perusteella kuuluvan ratkaisuvallan siirtämisestä

76 Asianro 1144/ /2014. Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

KASVATUS JA KOULUTUS -VALIOKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 14

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

SOTKAMON KUNTA Sivistystoimi

KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ

Sivistyslautakunnan johtosääntö

1. Edistää hyvinvointityötä kunnan asukkaiden, eri yhteisöjen ja toimijoiden kesken

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

KV Liite 6D 1(5)

OPETUS- JA SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

Lautakunnan esittelijänä toimii vapaa-aikatoimenjohtaja.

Sivistyskeskuksen toimintasääntö

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN NUORISO- JA LIIKUNTATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Voimaantulo:

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

SIVISTYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sivistyslautakunnan hyväksymä ja täydentämä / 59 Hallintosäännön vaatimat muutokset, sivistyslautakunta / 81

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö

Kasvatus- ja opetuslautakunnan johtosäännön 4 :n mukaan lautakunta päättää esiopetuksen järjestämispaikoista.

19) Alle 3000 euron suuruisen vahingonkorvauksen maksaminen

SÄÄD Ö SK O K O E L M A

päivähoito ja varhaiskasvatus Tulkkilan päiväkoti Peipohjan päiväkoti perhepäivähoito esiopetuksen päivähoito esiopetus ja perusopetus

(Kaupunginvaltuuston hyväksymä , voimassa alkaen.)

KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMIALAN TOIMINTASÄÄNTÖ Kasvatus- ja sivistyslautakunta

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009

SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 26. Kotkan kaupungin. OPETUSTOIMEN VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty hyvinvointilautakunnassa 26.9.

Sivistyslautakunnan johtosääntö

KIURUVEDEN KAUPUNKI

SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

11 Koulutuslautakunta, toimiala, kokoonpano ja tehtävät

ULVILAN KAUPUNGIN OPETUS- JA KASVATUSLAUTAKUNNAN

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

Nurmijärven kunnan sivistyslautakunnan toimintasääntö

SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

Muutosehdotukset yhtymävaltuuston hyväksymään hallintosääntöön

KERAVAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kasvo LTK /23 Voimaantulo:

SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTO- SÄÄNTÖ

Opetuspäällikkö 1 vastaa esi- ja perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivä toiminnan sisällön toteuttamiseen ja kehittämiseen kuuluvista asioista,

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty:

SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSPALVELUJEN JOHTOSÄÄNTÖ

VI TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA

SÄÄDÖ SKO K O E L M A

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 4

HELSINGIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUJEN JOHTOSÄÄNTÖ. Helsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön

Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin toimintasääntö

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta.

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 8

Sivistystoimenjohtaja

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KULTTUURITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

Kaupunginhallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä on säädetty sen toimialaan kuuluvista tehtävistä:

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt tulevaksi voimaan Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa.

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN

KERAVAN KAUPUNKI KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TOIMIALAN TOIMINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kasvatus- ja opetuslautakunta / 72 Voimaantulo: 1.6.

1 Toimiala. 2 Lautakunta. 3 Esittely

JANAKKALAN VESI LIIKELAITOS

KERAVAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty: Voimaantulo:

Lautakunta edustaa kuntaa ja käyttää kunnan puhevaltaa toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Perusopetuslain muutos

Transkriptio:

1 HYVINVOINTI- JA SIVISTYSPALVELUJEN TOIMIALAN 1 luku Toimintasäännön sisältö Lappeenrannan kaupungin hallinnon ja toiminnan järjestämisessä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Hallintosäännössä määritellään lautakuntien tehtävät ja toimivalta sekä määrätään viranhaltijoiden toimivallasta. Hallintosäännön 7 luvun 8 :ssä määrätään, että toimielin voi siirtää sille hallintosäännön 7 luvun 1-7 :ssä määrättyä toimivaltaa edelleen alaiselleen viranomaiselle, ellei laista muuta johdu. Toimintaelimen vahvistamalla toimintasäännöllä määritellään siinä mainittujen viranhaltijoiden päätösvalta. Se, jolle toimivaltaa on edelleen siirretty, ei voi enää siirtää toimivaltaa edelleen. Viranhaltijaorganisaation tehtävänä on toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla kaupungin strategiaa, taloussuunnitelmaa, talousarviota ja muita valtuuston ja lautakuntien päätöksiä sekä järjestää hallintosäännön mukaisia palveluja. Tähän toimintasääntöön on koottu hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialan lautakuntien alaisilleen viranhaltijoille siirtämä ratkaisuvalta. Toimialan hallinto ja talouspalveluista vastaa konsernihallinto. Lasten ja nuorten sosiaali- ja terveys- sekä oppilashuolto- ja opiskelijahuoltopalveluista vastaavat sosiaali- ja terveysviranomaiset. Varhaiskasvatuksen, opetuksen, nuorisotoimen ja liikuntatoimen vastuualueet tekevät yhteistyötä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. Päätösvalta henkilöstöasioissa 1 Henkilöstövalinnat Lautakunta valitsee aluejohtajat ja varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja kulttuuritoimen palveluyksiköiden esimiehet. Muut palveluyksiköiden esimiehet valitsee toimialajohtaja vastuualuejohtajan esittelystä. Vastuualuejohtaja valitsee toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen viranhaltijat ja työntekijät ensimmäisen sijoituspaikan palveluyksikön esimiehen esittelystä. Varhaiskasvatuksen vastuualueella esittelijänä toimii kuitenkin aluejohtaja, joka ennen esitystään kuulee ensimmäisen

2 sijoituspaikan palveluyksikön esimiestä. Kaupunginorkesterin vakinaisen taiteellisen henkilöstön valitsemisesta päättää intendentti kapellimestarin esittelystä. Kaupunginteatterin vakinaisen taiteellisen henkilöstön valitsemisesta päättää toiminnanjohtaja teatterinjohtajan esittelystä. Palveluyksikön esimies valitsee muut viranhaltijat ja työntekijät. Vastuualuejohtaja voi tarvittaessa määrittää ohjeet ja valtuudet, joiden mukaan palveluyksikön esimies voi palkata väliaikaista, tilapäistä ja sijaishenkilökuntaa. 2 Henkilöstön sijoittaminen Henkilöstön sijoittamisesta vastuualueen sisällä eri palveluyksiköihin päättää vastuualuejohtaja asianomaisia esimiehiä ja henkilöitä kuultuaan. Lautakunnan valitsemien palveluyksiköiden esimiesten sijoittamisesta eri palveluyksiköihin päättää kuitenkin lautakunta asianomaisia vastuualuejohtajia ja asianomaisia henkilöitä kuultuaan. Toimialajohtaja päättää henkilöstön sijoittamisesta toimialan sisällä vastuualueelta toiselle asianomaisia vastuualueen johtajia kuultuaan. Toimialajohtaja voi muodostaa toimialan eri vastuualueita koskevien yhteisten tehtävien hoitamista tai kehittämistä varten palvelu- tai toimintayksikön, johon hän voi sijoittaa asianomaisia vastuualuejohtajia kuultuaan vastuualueiden henkilöstöä. Toimialajohtaja määrää yksikön toiminnasta vastaavan esimiehen. 3 Virkavapaudet ja työlomat Vastuualuejohtaja, aluejohtaja, palveluyksikön esimies ja toimintayksikön esimies päättävät virka- ja työvapaan myöntämisestä välittömässä alaisuudessaan olevalle viranhaltijalle ja työntekijälle sekä virka- ja työvapaan keskeyttämisestä ja peruuttamisesta. Vastuualuejohtaja päättää kuitenkin vastuualueensa henkilöstön yli kaksi vuotta kestävistä harkinnanvaraisista virkavapauksista ja työlomista sekä niiden keskeyttämisestä ja peruuttamisesta. Lukion apulaisrehtorin oikeus sijaisen palkkaamiseen määritellään jäljempänä. 4 Sivutoimi-ilmoituksen käsittely ja oman auton käyttöoikeus Toimialajohtaja, vastuualuejohtaja, aluejohtaja, palveluyksikön esimies ja toimintayksikön esimies 1. Käsittelevät välittömässä alaisuudessaan olevan henkilöstön sivutoimi-ilmoitukset 2. Myöntävät välittömässä alaisuudessaan olevalle henkilöstölle oikeuden käyttää omaa autoa virantoimitusmatkoilla

3 5 Virkamatkat ja koulutukseen osallistuminen Toimialajohtaja, vastuualuejohtaja, aluejohtaja, palveluyksikön esimies ja toimintayksikön esimies päättävät välittömässä alaisuudessaan olevan henkilökunnan kotimaisista virkamatkoista ja koulutuksesta. Toimialajohtaja päättää henkilöstön ulkomaisista virkamatkoista ja koulutukseen osallistumisesta ulkomailla sekä ulkomaille suuntautuvista leirikouluista ja opintoretkistä Päätösvalta hankinta-asioissa 6 Hankintavaltuudet ja sopimusten vastuuhenkilöt Toimialan viranhaltijoiden hankintavaltuudet ovat seuraavat: 120.000 Toimialajohtaja 60.000 Vastuualuejohtaja 15.000 Aluejohtaja ja palveluyksikön esimies 10.000 Toimintayksikön esimies Toimialajohtaja, vastuualuejohtaja, palveluyksikön esimies ja toimintayksikön esimies vastaavat toimivaltansa puitteissa tekemistään sopimuksista. Lautakunta määrittää erikseen tilausvaltuudet sekä laskujen hyväksymisrajat. Muutosesitys Päätösvalta hankinta- ja sopimusasioissa 6 Hankintavaltuudet ja sopimusten vastuuhenkilöt Toimialan viranhaltijoiden hankintavaltuudet ovat seuraavat: 120.000 Toimialajohtaja 60.000 Vastuualuejohtaja 15.000 Aluejohtaja ja palveluyksikön esimies 10.000 Toimintayksikön esimies Toimialajohtaja, vastuualuejohtaja, palveluyksikön esimies ja toimintayksikön esimies vastaavat toimivaltansa puitteissa tekemistään hankintasopimuksista. Lautakunta määrittää erikseen tilausvaltuudet sekä laskujen hyväksymisrajat. Toimialajohtaja, vastuualuejohtaja, palveluyksikön esimies ja toimintayksikön esimies vastaavat tässä toimintasäännössä tai erillisen päätöksen perusteella

4 lautakunnan antaman toimivallan puitteissa tekemistään muistakin sopimuksista. Päätöspöytäkirjat 7 Päätöspöytäkirjat Niiden viranhaltijoiden, joille hallintosäännössä, toimintasäännössä tai muutoin on uskottu ratkaisuvaltaa, on pidettävä pöytäkirjaa tekemistään päätöksistä. Päätökset on päivättävä ja numeroitava juoksevalla numerolla kalenterivuosittain. Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimus- tai muutoksenhakuohje, mikäli siihen on mahdollista hakea muutosta. Mikäli päätökseen ei ole mahdollista hakea muutosta, päätökseen on liitettävä muutoksenhakukielto ja sen peruste. Päätöspöytäkirja on pidettävä yleisesti nähtävänä erikseen annettujen ohjeiden mukaan. Päätöksestä on toimitettava voimassa olevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti määräajassa, ote ylemmälle viranomaiselle, jolla on päätökseen kuntalain 51 :n mukainen otto-oikeus. Ylempi viranomainen voi ottaa käsiteltäväkseen asian viimeistään sen ajan kuluessa, jossa oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Toimivalta eräissä tapauksissa 8 Toimivalta eräissä tapauksissa Mikäli edellä tai jäljempänä tässä toimintasäännössä mainittu henkilö, jolle toimintasäännöllä on annettu toimivaltaa, ja hänen varahenkilönsä ovat molemmat jonkun asian osalta estyneitä taikka esteellisiä, käyttää päätösvaltaa asiassa toimialajohtaja taikka hänen varahenkilönsä.

5 9 Työpaikkakokoukset Henkilökuntaan kuuluvat kaikki toimialan palveluksessa olevat palvelu- ja toimintayksikössä työskentelevät henkilöt. Kokouskutsu henkilökunnan työpaikkakokoukseen on oltava jokaisen nähtävissä palvelu- ja toimintayksikön ilmoitustaululla hyvissä ajoin ennen kokousta. Kokouksen päätöksistä pidetään pöytäkirjaa. Päätösten tiedottamisesta huolehtii palveluja toimintayksikön esimies. Työpaikkakokouksesta on voimassa mitä Lappeenranta-sopimuksessa tai muutoin siitä määrätään. Työpaikkakokouksen tehtävänä on ylläpitää työmotivaatiota sekä hyvää yhteishenkeä palvelu- ja toimintayksikön tavoitteiden saavuttamiseksi. Työpaikkakokouksessa tulee käsitellä 1. yksikön toimintasuunnitelmat ja niiden toteutumat 2. resurssien käyttösuunnitelmat ja toteutumat 3. arvioida yksikön toiminnan tuloksia sekä yksikön palvelujen kehittämistarpeet, palvelujen kehittämis- ja muutoshankkeita 4. yksikköä koskevat yhteistyö-, yhteistoiminta- ja työturvallisuusasiat.

6 Lasten ja nuorten lautakunnan alainen toiminta 2 luku Varhaiskasvatuksen vastuualue 1 Tehtävä Varhaiskasvatuksen vastuualueen tehtävänä on valmistella varhaiskasvatuslain, varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain sekä perusopetuslain ja oppilas- ja opiskeluhuoltolain esiopetusta koskevien kohtien ja niiden nojalla annettujen säädösten ja määräysten sekä alle peruskouluikäisiä lapsia koskevat lastensuojelulain 12 mukaan kaupungille kuuluvat tehtävät lasten ja nuorten lautakunnan päätettäväksi. Varhaiskasvatuksen vastuualueen tehtävänä on toimeenpanna lautakunnan edellä mainitut päätökset sekä muutoinkin huolehtia varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvistä kaupungille kuuluvista tehtävistä. 2 Vastuualueen johtaminen Varhaiskasvatuksen vastuualuetta johtaa varhaiskasvatusjohtaja. Varhaiskasvatusjohtajalla tulee olla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja kelpoisuus lastentarhanopettajan tehtävään sekä perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin. 3 Varhaiskasvatusjohtajan tehtävät ja ratkaisuvalta Varhaiskasvatusjohtajan tehtävänä on huolehtia vastuualueensa toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä, taloudesta, toimeenpanosta ja arvioinnista, antaa vastuualuettaan koskevat lausunnot sekä johtaa vastuualueensa toimintaa sekä vastata vastuualueensa tiedottamisesta, tietoturvasta sekä henkilöstön kehittämisestä, työnjaosta ja yhteistyöstä. Varhaiskasvatusjohtaja ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää vieraspaikkakuntalaisen lapsen ottamisesta varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen 2. päättää lappeenrantalaisen lapsen sijoittamisesta toisen kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen 3. päättää esioppilaalle järjestettävästä erityisestä tuesta, kun esioppilas on muussa kuin kaupungin järjestämässä opetuksessa, eikä tuo opetuksen järjestäjä järjestä erityistä tukea 4. päättää koko vastuualuetta koskevista tutkimusluvista

7 5. päättää vastuualueeseensa kuuluvan asiakirjan antamisesta (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 14.2 ) 6. päättää 4 3 momentissa mainitun palvelu- tai toimintayksikön perustamisesta ja sen esimiehen määräämisestä 4 Varhaiskasvatuksen alueet ja palveluyksiköt Varhaiskasvatuksen vastuualue jakautuu viiteen maantieteelliseen alueeseen. Alueita ovat Joutsenon, Kesämäen, Kimpisen, Lauritsalan ja Sammonlahden alueet. Päiväkodit, ostopalvelut, alueellinen perhepäivähoito ja alueellinen avoin varhaiskasvatus ovat palveluyksiköitä. Varhaiskasvatuksen aluejohtaja voi päättää että palveluyksikössä on useita toimintayksiköitä. Joutsenon alue Joutsenon päiväkoti Korvenkylän päiväkoti Pulpin päiväkoti Perhepäivähoito Kesämäen alue Kesämäen päiväkoti Mäntylän päiväkoti Snellmanin päiväkoti Voisalmen päiväkoti Ostopalveluyksikkö Avoimet varhaiskasvatuspalvelut Kimpisen alue Karhuvuoren päiväkoti Keltun päiväkoti Myllymäen päiväkoti Peltolan päiväkoti Keskustan alueen perhepäivähoito Lauritsalan alue Hovinpellon päiväkoti Pontuksen päiväkoti Lauritsalan päiväkoti Avoimet varhaiskasvatuspalvelut Sammonlahden alue Kourulan päiväkoti Lappeen päiväkoti Sammontalon päiväkoti Uus-Lavolan päiväkoti Sammonlahden alueen perhepäivähoito Avoimet varhaiskasvatuspalvelut

8 Vastuualuejohtaja voi muodostaa vastuualuettaan koskevien yhteisten tehtävien hoitamista tai kehittämistä varten palvelu- tai toimintayksikön, johon hän voi sijoittaa asianomaisia aluejohtajia kuultuaan vastuualueen henkilöstöä. Vastuualuejohtaja määrää yksikölle toiminnasta vastaavan esimiehen. 5 Alueen johtaminen Lautakunta valitsee neljän vuoden määräajaksi kullekin varhaiskasvatuksen alueelle sen palveluyksiköiden johtajien keskuudesta aluejohtajan. Aluejohtaja toimii oman palveluyksikkönsä esimiehen tehtävien lisäksi muiden asianomaisella alueella toimivien varhaiskasvatuksen palveluyksiköiden johtajien esimiehenä ja ratkaisee jäljempänä mainitut asiat. Aluejohtajaan sovelletaan muutoin mitä tässä toimintasäännössä palveluyksikön esimiehestä määrätään. 6 Aluejohtajan tehtävät ja ratkaisuvalta Aluejohtajan tehtävänä on alueellaan 1. huolehtia, että toimialan palveluyksiköiden välillä tehdään yhteistyötä lautakunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti 2. päättää palveluyksiköiden varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen vuosisuunnitelmista 3. päättää palvelualueen yhteiseen käyttöön jätetyn resurssin jakamisesta palveluyksiköiden johtajia kuultuaan 4. päättää lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti lapsen ottamisesta varhaiskasvatukseen ja leikkikerhoon palvelualueensa paikoille ja lapsiryhmien muodostamisesta päiväkodin johtajia ja perhepäivähoidon ohjaajia kuultuaan 5. päättää pidennettyyn oppivelvollisuuteen ottamisesta, mikäli huoltajan kanta on yhtenevä 6. päättää pidennettyyn oppivelvollisuuteen otetun esiopetuksen järjestämisestä 7. päättää erityisen tuen antamisesta esiopetuksen oppilaalle tai esioppilaan erityisen tuen päätöksen tarkistamisesta tai tuen lopettamisesta 8. määrätä esiopetuksessa olevan oppilaan, jolle annetaan erityistä tukea, pääsääntöisestä opetusryhmästä, mahdollisista tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista perusopetuslain 31 :ssä tarkoitetuista oppilashuoltopalveluista sekä

9 tarvittaessa muusta perusopetuslain 17 1 momentissa tarkoitetusta opetuksen poikkeavasta järjestämisestä. 9. päättää lapsiryhmän koosta, henkilökuntamäärästä ja avustajapalveluista silloin, kun lapsiryhmässä hoidetaan yhtä tai useampaa erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevaa lasta 10.päättää esiopetuksen oppilaan esiopetuspaikan vaihtamisesta oppilaasta johtuvasta syystä, erityisistä opetusjärjestelyistä sekä korvaavan opetuksen järjestämisestä. 11. päättää lapsen ottamisesta yksityiseen perhepäivähoitoon 12.päättää alueen yhteisen henkilöstön sijoittamisesta alueelle 13. jakaa tarvittaessa palveluyksikkö useaan toimintayksikköön ja määrätä toimintayksikön toiminnasta vastaava esimies ja tämän välittömässä alaisuudessa oleva henkilöstö. 7 Palveluyksikön johtaminen Palveluyksikköä johtaa ja sen toiminnasta vastaa palveluyksikön esimies eli päiväkodinjohtaja, perhepäivähoidonohjaaja tai ostopalveluohjaaja. Palveluyksikön esimiehen kelpoisuusvaatimuksiin noudatetaan, mitä niistä on hoito- ja kasvatustehtävissä toimivien osalta erikseen säädetty. 8 Varhaiskasvatuksen palveluyksikön esimiehen tehtävät ja ratkaisuvalta Palveluyksikön esimies vastaa siitä, että palveluyksikkö toimii asetettujen tavoitteiden mukaisesti Palveluyksikön esimiehen tehtävänä on johtaa, kehittää ja arvioida palveluyksikkönsä kasvatus- ja opetustyötä sekä suorittaa hänelle hallinto- ja toimintasäännön nojalla määrätyt hallinto-, taloudenhoito- ja opetustehtävät. Palveluyksikön esimiehen tehtävänä on vastata palveluyksikkönsä tiedottamisesta, tietoturvasta sekä henkilöstön kehittämisestä ja työnjaosta. Palveluyksikön esimiehen tehtävänä on huolehtia siitä, että alueella tehdään yhteistyötä toimialan palveluyksiköiden välillä lautakunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Palveluyksikön esimiehellä on perusopetuslain ja sen nojalla annetun asetuksen mukainen rehtorin toimivalta esiopetuksen oppilaiden osalta. Sen lisäksi, mitä varhaiskasvatuksen palveluyksikön esimiehen tehtäväksi on säädetty, hallintosäännössä tai toimenkuvassa muutoin määrätty, hänen tehtävänään on

10 1. laatia henkilöstöä kuultuaan palveluyksikön määrärahojen käyttösuunnitelma ja päättää määrärahojen ja muiden resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä 2. vastata palveluyksikkönsä toimintamäärärahojen käytöstä 3. valvoa palveluyksikön rakennusten, kaluston ja muun irtaimiston kuntoa sekä valaistusta, lämmitystä, tuuletusta ja siivousta sekä tontin hoitoa sekä vastata muista työsuojeluun liittyvistä asioista 4. päättää enintään toimintavuoden kestävän luvan myöntämisestä palveluyksikkökiinteistön tai -huoneiston ulkopuoliseen käyttöön lautakunnan määrittelemin perustein, liikuntatilojen lukukauden mittaisista käyttövuoroista päättää kuitenkin liikuntatoimi 5. päättää henkilökunnan sijoittamisesta lapsiryhmiin 6. vastata siitä, että lasten varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan 7. päättää tehostetun tuen antamisesta esiopetuksessa olevalle oppilaalle ja tehostetun tuen antamisen lopettamisesta 8. päättää esiopetuksen oppilaan, jolle annetaan erityistä tai tehostettua tukea, oikeudesta maksuttomaan kuljetukseen ja kuljetus- ja saattoavustuksista lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti 9. päättää oppilaan ottamisesta esiopetuksessa annettavaan perusopetukseen valmistavaan opetukseen 10.laatia ao. koulun rehtorille pedagoginen suunnitelma selvitys lapsesta, joka tarvitsee erityistä tukea, jotta rehtori voi tehdä ratkaisun koulutulokkaan koulupaikasta ja mahdollisista muista palveluista 11. valmistella ao. rehtorille esitys luvasta aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin 12.valmistella ao. rehtorille esitys perusopetukseen valmistavassa esiopetuksessa olevan oppilaan koulupaikasta 13.toimia opetuksen järjestäjän edustajana pyydettäessä välttämättömiä tietoja alueellaan asuvan esiopetuksen oppilaan opetuksen järjestämiseksi

11 14.vastata tehostettua tukea saavan esioppilaan oppimissuunnitelman sekä erityistä tukea saavan esioppilaan opetuksen järjestämistä koskevan henkilökohtaisen suunnitelman laadinnasta 15.toimia opetuksen järjestäjän edustajana pyydettäessä välttämättömiä tietoja yksikössään esiopetuksessa olevan oppilaan opetuksen järjestämiseksi 16.päättää alaisuudessaan olevan perhepäivähoitajan kustannusten korvaamisesta 17.päättää yksityiseltä perhepäivähoitajalta ostettavasta palvelusta 18.vastata henkilökuntakokousten pitämisestä Ostopalveluyksikön johtaja päättää lapsen ottamisesta varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen yksityiseen päiväkotiin. 9 Toimintayksikön esimiehen tehtävät ja ratkaisuvalta Toimintayksikön esimiehen tehtävänä on johtaa ja kehittää toimintayksikkönsä toimintaa ja 1. valvoa toimintayksikkönsä rakennusten, kaluston ja muun irtaimiston kuntoa sekä valaistusta, lämmitystä, tuuletusta ja siivousta sekä tontin hoitoa sekä vastata toimintayksikkönsä työsuojeluun liittyvistä asioista 2. päättää enintään toimintavuoden kestävän luvan myöntämisestä toimintayksikkökiinteistön tai -huoneiston ulkopuoliseen käyttöön lautakunnan määrittelemin perustein 10 Varhaiskasvatuksen suunnittelijan toimivalta Sen lisäksi, mitä varhaiskasvatuksen suunnittelijan tehtäväksi on toimenkuvassa muutoin määrätty, suunnittelijan tehtävänä on päättää varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perimättä jättämisestä ja alentamisesta varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 13 :n nojalla sekä päättää koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen perimättä jättämisestä tai alentamisesta perusopetuslain 48 f :n nojalla. 11 Varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus- ja opetushenkilöstön tehtävät Varhaiskasvatuksen vastuualueella työskentelevien eri ammattiryhmiä edustavien työntekijöiden tehtävänä on toimenkuviensa mukaisesti vastata yhdessä vanhempien ja huoltajien kanssa lasten hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta.

12 Heidän tehtävänään on suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintaa varhaiskasvatussuunnitelmien mukaisesti siten, että rakennetussa ympäristössä ja toiminnassa toteutuvat varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot ja lapsille ominainen tapa toimia. Hoito-, kasvatus- ja opetushenkilöstö vastaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta. 12 Kodin ja palveluyksiköiden yhteistyö Henkilökunnan tehtävänä on edistää kodin ja palveluyksikön yhteistyötä. Kodin ja palveluyksiköiden yhteistyön perustana on kasvatusyhteistyö, millä tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Kasvatusyhteistyön tavoitteena on myös edistää perheiden yhteistyön muotoja ja tapoja. Kodin sekä varhaiskasvatuksen palveluyksikön yhteistyötä hoitamaan ja kehittämään voidaan perustaa vapaaehtoisia vanhempainneuvostoja tai muita vastaavia toimielimiä.

13 3 luku Perusopetuksen vastuualue 1 Tehtävä Perusopetuksen vastuualueen tehtävänä on valmistella esiopetusta ja aamuja iltapäivätoimintaa lukuun ottamatta perusopetuslain, oppilas- ja opiskeluhuoltolain sekä peruskouluikäisiä lapsia koskevat lastensuojelulain 12 mukaan kaupungille kuuluvat tehtävät lasten ja nuorten lautakunnan päätettäväksi. Perusopetuksen vastuualueen tehtävänä on toimeenpanna lautakunnan edellä mainitut päätökset ja muutoinkin huolehtia perusopetuksen järjestämiseen liittyvistä kaupungille kuuluvista tehtävistä. 2 Vastuualueen johtaminen Perusopetuksen vastuualuetta johtaa opetustoimenjohtaja. Opetustoimenjohtajalla tulee olla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja kelpoisuus perusopetuksen tai lukiokoulutuksen opettajan virkaan sekä käytännön kokemusta opetustyöstä ja opetushallinnon tutkinto sekä perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin. 3 Opetustoimenjohtajan tehtävät ja ratkaisuvalta Opetustoimenjohtajan tehtävänä on huolehtia vastuualueensa toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä, taloudesta, toimeenpanosta ja arvioinnista, antaa vastuualuettaan koskevat lausunnot sekä johtaa vastuualueensa toimintaa sekä vastata vastuualueensa tiedottamisesta, tietoturvasta sekä henkilöstön kehittämisestä, työnjaosta ja yhteistyöstä. Opetustoimenjohtaja ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää välittömässä alaisuudessaan olevien peruskoulujen lukuvuosisuunnitelmista 2. päättää kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksymän talousarvion käyttösuunnitelman puitteissa perusopetuksen resurssien jaosta seuraavalle lukuvuodelle 3. antaa lasten ja nuorten lautakunnan päättämiä perusteita täydentävät ohjeet perusopetuksen 1.vuosiluokkien oppilaspaikkojen muodostamisesta, niiden määristä sekä oppilaaksiotosta ja toissijaisten koulupaikkojen täyttämisestä 4. antaa lasten ja nuorten lautakunnan päättämiä perusteita täydentävät ohjeet 7.luokalle siirtämisestä ja 7.luokan toissijaisten koulupaikkojen määrästä ja täyttämisestä 5. päättää A2-kieliryhmien perustamisesta

14 6. ratkaisee lautakunnan antamien ohjeiden perusteella ensisijaisen oppilaspaikan hankkimista muun opetuksen järjestäjän ylläpitämästä koulusta koskevan asian 7. päättää oppilaalle järjestettävästä erityisestä tuesta, kun oppilas on muussa kuin kaupungin järjestämässä opetuksessa, eikä tuo opetuksen järjestäjä järjestä erityistä tukea 8. päättää niistä oppivelvollisuuteen liittyvistä asioista, joita ei ole siirretty rehtorille 9. päättää opetusalan virka- ja työehtosopimuksen mukaisista kuntakohtaisista lisätehtävistä suoritettavasta korvauksesta 10.päättää koko vastuualuetta koskevien tutkimuksien luvista 11.päättää vastuualueeseensa kuuluvan asiakirjan antamisesta. (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 14.2 ) 12.päättää 4 2 momentissa mainitun palvelu- tai toimintayksikön perustamisesta ja sen esimiehen määräämisestä 4 Perusopetuksen palveluyksiköt Opetustoimenjohtajan välittömässä alaisuudessa ovat 1.8.2017 lukien seuraavat palveluyksiköt: Joutsenon koulu (1-9 vuosiluokat) Kesämäen koulu (1-9 vuosiluokat) Lönnrotin koulu (1-6 vuosiluokat) Voisalmen koulu (1-6 vuosiluokat) Kimpisen koulu (1-9 vuosiluokat) Myllymäen koulu (1-6 vuosiluokat) Kaukaan koulu (1-6 vuosiluokat) Lauritsalan koulu (1-9 vuosiluokat) Pontuksen koulu (1-6 vuosiluokat) Sammonlahden koulu (1-9 vuosiluokat) Lappeen koulu (1-6 vuosiluokat) Joutsenon koulun rehtorin alaisuudessa ovat seuraavat palveluyksiköt:

15 5 Palveluyksikön johtaminen Korvenkylän koulu (1-6 vuosiluokat) Pulpin koulu (1-6 vuosiluokat) Kesämäen koulun rehtorin alaisuudessa ovat seuraavat palveluyksiköt: Simolan koulu (1-6 vuosiluokat) Ylämaan koulu (1-6 vuosiluokat) Kimpisen koulun rehtorin alaisuudessa ovat seuraavat palveluyksiköt: Kasukkalan koulu (1-6 vuosiluokat) Lauritsalan koulun rehtorin alaisuudessa on seuraavat palveluyksiköt: Nuijamaan koulu (1-6 vuosiluokat) Lappeen koulun rehtorin alaisuudessa on seuraavat palveluyksiköt: Korkea-ahon koulu (1-6 vuosiluokat) Erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksia ovat Myllymäen koulu Voisalmen koulu Vastuualuejohtaja voi muodostaa vastuualuettaan koskevien yhteisten tehtävien hoitamista tai kehittämistä varten palvelu- tai toimintayksikön, johon hän voi sijoittaa asianomaisia palveluyksikön esimiehiä kuultuaan vastuualueen henkilöstöä. Vastuualuejohtaja määrää yksikölle toiminnasta vastaavan esimiehen. Perusopetuksen palveluyksikön esimiehenä toimii rehtori. Palveluyksikön esimiehen kelpoisuusvaatimuksiin noudatetaan, mitä niistä on erikseen säädetty. Palveluyksikön esimies toimii koulun toiminnasta vastaavana rehtorina. 6 Palveluyksikön esimiehen tehtävät Palveluyksikön esimies vastaa siitä, että palveluyksikkö toimii asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

16 Palveluyksikön esimiehen tehtävänä on johtaa, kehittää ja arvioida palveluyksikkönsä kasvatus- ja opetustyötä sekä suorittaa hänelle hallinto- ja toimintasäännön nojalla määrätyt hallinto-, taloudenhoito- ja opetustehtävät. Palveluyksikön esimiehen tehtävänä on vastata palveluyksikkönsä tiedottamisesta, tietoturvasta sekä henkilöstön kehittämisestä ja työnjaosta. Palveluyksikön esimiehen tehtävänä on huolehtia siitä, että toimialan palveluyksiköiden välillä tehdään yhteistyötä lautakunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Palveluyksikön esimies voi jakaa tarvittaessa palveluyksikkönsä useaan toimintayksikköön ja määrätä toimintayksikön toiminnasta vastaavan esimiehen ja tämän välittömässä alaisuudessa olevan henkilöstön. 7 Perusopetuksen rehtorin ratkaisuvalta 1. laatia henkilöstöä kuultuaan palveluyksikön määrärahojen käyttösuunnitelma ja päättää määrärahojen ja muiden resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä 2. vastata palveluyksikkönsä taloudesta 3. valvoa palveluyksikön rakennusten, kaluston ja muun irtaimiston kuntoa sekä valaistusta, lämmitystä, tuuletusta ja siivousta sekä tontin hoitoa sekä vastata muista työsuojeluun liittyvistä asioista 4. päättää enintään lukuvuoden kestävän luvan myöntämisestä palveluyksikkökiinteistön tai -huoneiston ulkopuoliseen käyttöön lautakunnan määrittelemin perustein, liikuntatilojen lukukauden mittaisista käyttövuoroista päättää kuitenkin liikuntatoimi 5. päättää alaistensa palveluyksiköiden lukuvuosisuunnitelmista 6. päättää vastaa koulunsa oppilasalueella asuvien oppilaiden opetuksen järjestämisestä ja päättää oppilaan ottamisesta ja sijoittamisesta koulunsa oppilaspaikoille ja opetusryhmien muodostamisesta 7. päättää toissijaista koulupaikkaa hakevien oppilaiden ottamisesta koulunsa vapaille oppilaspaikoille lautakunnan ja vastuualueen johtajan antamien ohjeiden mukaisesti. Mikäli toissijaista koulupaikkaa ei voida myöntää, on rehtorilla oikeus osoittaa koulupaikka oman kunnan oppilaan ensisijaisesta koulusta

17 8. päättää kouluunsa sijoitetun joustavan perusopetuksen oppilaiden ottamisesta lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti 9. päättää oppilaaksi ottamisesta koulussaan järjestettyyn lisäopetukseen 10.päättää vastaa tehostetun tuen antamisesta koulunsa oppilaalle ja tehostetun tuen antamisen lopettamisesta 11.vastata tehostettua tukea saavan oppilaan oppimissuunnitelman sekä erityistä tukea saavan oppilaan opetuksen järjestämistä koskevan henkilökohtaisen suunnitelman laadinnasta 12.päättää tehostetun tuen antamisesta ja päättää oppilaan ottamisesta tehostetun tuen tarpeen vuoksi kouluunsa määrittäen näin kyseisen koulun oppilaan ensisijaiseksi kouluksi 13.päättää oppilaan ottamisesta erityisen tuen tarpeen vuoksi kouluunsa määrittäen näin kyseisen koulun oppilaan ensisijaiseksi kouluksi, erityisen tuen antamisen aloittamisesta koulussaan olevalle oppilaalle, alueellaan asuvalle perusopetuksen oppilaalle tai koulussa olevan oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen tarkistamisesta sekä erityisen tuen lopettamisesta 14.määrätä päättää alueellaan asuvan koulunsa perusopetuksessa olevan oppilaan, jolle annetaan erityistä tukea, pääsääntöisestä opetusryhmästä, mahdollisista tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista perusopetuslain 31 :ssä tarkoitetuista oppilashuoltopalveluista sekä tarvittaessa muusta perusopetuslain 17 1 momentissa tarkoitetusta opetuksen poikkeavasta järjestämisestä ellei tätä oikeutta ole jäljempänä annettu erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksen rehtorille 15.hankkii tarvittaessa paikkaan koulunsa oppilasalueen erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle toisesta koulusta tai erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksesta 16.päättää koulunsa perusopetuksen oppilaan, jolle annetaan erityistä tai tehostettua tukea, oikeudesta maksuttomaan kuljetukseen ja kuljetus- ja saattoavustuksista lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti

18 17.päättää alueellaan asuvan oppilaan oikeudesta aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin tai luvasta aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin 18.toimia opetuksen järjestäjän edustajana pyydettäessä välttämättömiä tietoja alueellaan asuvan oppilaan opetuksen järjestämiseksi 19.päättää oppilaan tai opiskelijan koulupaikan vaihtamisesta oppilaasta johtuvasta syystä, erityisistä opetusjärjestelyistä sekä korvaavan opetuksen järjestämisestä. 20.toimia opetuksen järjestäjän edustajana pyydettäessä välttämättömiä tietoja koulunsa oppilaan opetuksen järjestämiseksi 21.edustaa opetuksen järjestäjää sovittaessa erikoissairaanhoidon piirissä olevan oppilaan opetuksen järjestämisestä perusopetuslain 4a :n mukaisesti 22.edustaa opetuksen järjestäjää sovittaessa erikoissairaanhoidon piirissä olevan oppilaan sairaalaopetukseen siirtymisen kannalta välttämättömän tuen järjestämisestä perusopetuslain 4a :n mukaisesti 23.päättää oppilaaksi ottamisesta koulussaan järjestettävään perusopetukseen valmistavaan opetukseen 24.päättää peruskoulun oppilaan valinnaisaineesta, jos huoltaja ei suorita valintaa määräajassa tai huoltajan valitsemaa opetusta ei voida järjestää 25.päättää peruskoulun oppilaan vapauttamisesta jonkin oppiaineen opiskelusta, mikäli huoltajan kanta on myönteinen 26.päättää huoltajan anomuksesta peruskoulun oppilaan valinnaisaineesta ja painotetusta opetuksesta vapauttamisesta kuultuaan ko. aineen opettajaa ja oppilashuoltoryhmää 27.päättää koulunsa oppilaaksi otetun oppivelvollisen perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta erityisessä tutkinnossa 28.määrää muun kuin perusopetusta antavan koulun oppilaaksi otetun oppivelvollisen suorittaman perusopetuksen tutkinnon tai sen osan suorituksen vastaanottavan viranhaltijan 29.päättää muun kuin oppivelvollisen oppimäärän suorittamisesta erityisessä tutkinnossa

19 30.myöntää oppilaalle/opiskelijalle väliaikaisen vapautuksen opetuksesta 31.päättää kirjallisen varoituksen antamisesta oppilaalle tai opiskelijalle kurinpitorangaistuksena 32.päättää oppimateriaalin käyttöönottamisesta opettajia kuultuaan 33.päättää opintoretken ja leirikoulun toteuttamisesta opetussuunnitelman ja lautakunnan määräämissä rajoissa 34. määrätä ryhmänohjaaja tai luokanvalvoja 35. määrätä tarvittaessa oppilaskunnan ohjaajana toimiva opettaja 36. päättää opettajaa kuultuaan opetusharjoittelijan ottamisesta 37.päättää henkilökuntaa kuultuaan muun opiskelijan ottamisesta opintoihin liittyvään harjoitteluun 38. päättää tarvittaessa rajoituksista päästä seuraamaan opetusta 39. vastata koulunsa järjestämästä aamu- ja iltapäivätoiminnasta 40.mahdollistaa palveluyksikkönsä oppilaille koulupäivän yhteydessä harrastustoimintaa sekä tehdä yhteistyötä sitä koordinoivan ja tarjoavan tahon kanssa 8 Erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksen rehtorin tehtävät Sen lisäksi mitä muutoin tässä toimintasäännössä on rehtorin tehtäväksi määrätty, on erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksen rehtorin tehtävänä 1. määrätä koulussaan erityistä tukea saavan oppilaan pääsääntöisestä opetusryhmästä, mahdollisista tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista perusopetuslain 31 :ssä tarkoitetuista oppilashuoltopalveluista sekä tarvittaessa muusta perusopetuslain 17 1 momentissa tarkoitetusta opetuksen poikkeavasta järjestämisestä 2. päättää koulussaan olevan perusopetuksen oppilaan, jolle annetaan erityistä tukea, oikeudesta maksuttomaan kuljetukseen ja kuljetus- ja saattoavustuksista lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti

20 3. päättää koulussaan olevan oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen tarkistamisesta sekä erityisen tuen lopettamisesta 9 Sairaalakoulun toiminnasta vastaavan rehtorin tehtävät Sen lisäksi mitä muutoin tässä toimintasäännössä on rehtorin tehtäväksi määrätty, on sairaalakoulun toiminnasta vastaavan rehtorin tehtävänä 1. edustaa sairaalan sijaintikuntaa sovittaessa erikoissairaanhoidon piirissä olevan oppilaan opetuksen järjestämisestä perusopetuslain 4a :n mukaisesti tai päättää asiasta, mikäli sopimukseen ei päästä. 2. edustaa sairaalan sijaintikuntaa sovittaessa erikoissairaanhoidon piirissä olevan oppilaan sairaalaopetukseen siirtymisen kannalta välttämättömän tuen järjestämisestä perusopetuslain 4a :n mukaisesti tai päättää asiasta, mikäli sopimukseen ei päästä 10 Toimintayksikön esimiehen tehtävät ja ratkaisuvalta Toimintayksikön tehtävänä on johtaa ja kehittää toimintayksikkönsä toimintaa ja 1. valvoa toimintayksikkönsä rakennusten, kaluston ja muun irtaimiston kuntoa sekä valaistusta, lämmitystä, tuuletusta ja siivousta sekä tontin hoitoa sekä vastata toimintayksikkönsä työsuojeluun liittyvistä asioista 2. päättää enintään toimintavuoden kestävän luvan myöntämisestä toimintayksikkökiinteistön tai -huoneiston ulkopuoliseen käyttöön lautakunnan määrittelemin perustein 3. päättää peruskoulun oppilaan valinnaisaineesta, jos huoltaja ei suorita valintaa määräajassa tai huoltajan valitsemaa opetusta ei voida järjestää 4. päättää peruskoulun oppilaan vapauttamisesta jonkin oppiaineen opiskelusta, mikäli huoltajan kanta on myönteinen 5. päättää huoltajan anomuksesta peruskoulun oppilaan valinnaisaineesta ja painotetusta opetuksesta vapauttamisesta kuultuaan ko. aineen opettajaa ja oppilashuoltoryhmää

21 6. myöntää oppilaalle/opiskelijalle väliaikaisen vapautuksen opetuksesta 7. päättää oppimateriaalin käyttöönottamisesta opettajia kuultuaan 8. mahdollistaa toimintayksikkönsä oppilaille koulupäivän yhteydessä harrastustoimintaa sekä tehdä yhteistyötä sitä koordinoivan ja tarjoavan tahon kanssa 11 Perusopetuksen opettajan tehtävät Opettajan tehtävänä on yhteistyössä oppilaiden, opiskelijoiden, näiden huoltajien ja koulun henkilökunnan kanssa pyrkiä saavuttamaan opetukselle ja kasvatukselle säädetyt tavoitteet ja osallistua koulun kehittämiseen ja arviointiin sekä suorittaa opetussuunnitelman ja sen perusteella vuosittain tehtävän suunnitelman mukaan hänelle kuuluvat tehtävät sekä muut erikseen määrätyt tehtävät. Opettajan tulee enintään kolmena työpäivänä kerrallaan huolehtia toisenkin opettajan tehtävistä, milloin tämä odottamattoman esteen takia ei voi antaa opetusta eikä muuta sijaista saada. Opettajan tulee suorittaa ohjaus-, valvonta- ym. toimialaansa kuuluvat tehtävät. Opettaja voi myöntää valvontaluokkansa oppilaalle enintään viisi päivää kestävän vapautuksen opetuksesta. 12 Perusopetuksen opettajakunta ja sen tehtävät Koulun opettajakunnan muodostavat rehtorit, opettajat ja päätoimiset tuntiopettajat. Opettajakunnan tehtävänä on suunnitella, kehittää, toteuttaa ja arvioida koulutyötä ja koulun opetussuunnitelmaa sekä ylläpitää työrauhaa. Opettajakunta päättää stipendien ja muiden apurahojen jaosta, mikäli rahastojen säännöissä ei toisin määrätä. Opettajakunnan tulee lisäksi suorittaa sille erikseen määrätyt tehtävät. 13 Henkilökunnan tehtävät ja työpaikkakokoukset Sen lisäksi, mitä henkilökunnan tehtäväksi on säädetty tai johtosäännössä määrätty, sen tehtävänä on

22 1. laatia ehdotus järjestyssäännöiksi tai vastaaviksi määräyksiksi oppilaskuntaa tai vastaavaa kuultuaan sekä 2. edistää kodin ja palveluyksikön yhteistyötä. 14 Kodin ja palveluyksiköiden yhteistyö Kodin ja palveluyksiköiden yhteistyön perustana on kasvatusyhteistyö, millä tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Kasvatusyhteistyön tavoitteena on myös edistää perheiden yhteistyön muotoja ja tapoja. Kodin ja koulun yhteistyötä hoitamaan ja kehittämään voidaan perustaa vapaaehtoisia vanhempainneuvostoja tai muita vastaavia toimielimiä.