Oulunsalon Pallo Valmennuslinjaukset

Oulunsalon Pallo Valmennuslinjaukset 1

1 Tavoitteet 2 Kaikki pelaa omalla tasollaan 2.1 OsPalainen pelaajakehityspolku 2.2 Harrasteryhmät 2.3 Haastajaryhmät 2.4 Kilparyhmät 2.5 Lisäharjoitusryhmät 2.6 Harjoituskerrat ja kuukausimaksut 2.7 Vuorojakojen perusteet 3 Futsal osana jalkapallon pelaajapolkua 4 OsPalainen valmentaja Valmentajakerhot 5 Yksilön valmennus 5.1 Jalkapalloilijan valmiudet 5.1.1 Fyysiset ominaisuudet 5.1.1.1 Fyysiset testit 5.1.2 Tekniset ominaisuudet 5.1.2.1 Palloliiton taitokisalajit 5.1.3 Taktiset ominaisuudet 5.1.3.1 Pelaajien pelipaikkakohtainen arviointi 5.1.4 Henkiset ominaisuudet 5.1.4.1 Pelaajakyselyt ja kokonaisvaltainen valmennus 5.2 Ikäryhmäkohtaiset harjoittelumäärätavoitteet 5.2.1 Leikkivaihe: 5 9 vuotiaat 5.2.2 Lajiperustan luominen: 9 10 vuotiaat 5.2.3 Harjoittelun opettelu: 10 11 5.2.4 Harjoittelun opettelu, 12 13 5.2.5 Kilpailemisen opettelu: 14 15 5.2.6 Voittamisen opettelu: P18, T17 5.2.7 Harrasteryhmät 12 6 OsPalainen pelitapa 6.1 Pelimuoto 6.1.1 5vs5 6.1.2 8vs8 6.1.3 11vs11 6.2 Pallon kanssa 6.2.1 Pelin avaaminen 6.2.2 Rakenteluvaihe 6.2.3 Murtautuminen ja viimeistely 6.2.4 Erikoistilanteet 6.3 Ilman palloa 6.3.1 Prässääminen 6.3.2 Puolustaminen vastustajan kenttäpuoliskolla 6.3.3 Puolustaminen omalla kenttäpuoliskolla 6.3.4 Erikoistilanteet 2

6.4 Tilanteenvaihto 6.4.1 Reagointi pallonriistoon 6.4.2 Reagointi pallonmenetykseen 3

1 Tavoitteet Tässä dokumentissa kuvataan Oulunsalon Pallon valmennuslinjaukset koko junioriputken ajalta, alkaen aina OsPan jalkapallokoulun ensiaskeleista, päättyen A juniorivaiheeseen. OsPan tarkoitus on edistää lasten ja nuorten liikkumista Oulun eteläisellä alueella mahdollisimman laajalla harrastajapohjalla, ja tarjota myös mahdollisuus kehittyä juniorijalkapalloilijana lähellä kotia. Oulunsalon Pallon visio on tarjota jokaiselle mahdollisuus harrastaa lajia omalla tasollaan, niin harrastajille kuin kilpaurheilijoillekin. OsPan junioriketjun läpikäynyt pelaaja omaa tekniset, taktiset, fyysiset ja henkiset valmiudet jatkaa jalkapalloa aikuistasolla omien kykyjensä mukasella tasolla. OsPa tulee tarjoamaan junioripelaajille myös polun piirijoukkueiden kautta aina maajoukkueisiin asti. Dokumentin pohjana on käytetty Suomen Palloliiton nuorisotoimintalinjausta: https://www.palloliitto.fi/sites/default/files/liitteet/nuorisotoimintalinja.pdf ), Kaikki pelaa ohjeistusta : http://www.palloliitto.fi/palloliitto/saannot ja maaraykset/kaikki pelaa saannot sekä U12 työryhmän lasten ja nuorten valmennuslinjauksia: 5 6 vuotiaat: http://kylmaoja.net/temp/lasten+valmennus_5_6.pdf 7 vuotiaat: http://kylmaoja.net/temp/lasten+valmennus_7.pdf 8 9 vuotiaat: http://kylmaoja.net/temp/lasten+valmennus_8_9.pdf 10 11 vuotiaat: http://kylmaoja.net/temp/lasten+valmennus_10_11.pdf 4

2 Kaikki pelaa omalla tasollaan OsPan tulee olla kykenevä tarjoamaan lapsille ja nuorille mahdollisuus harrastaa jalkapalloa muiden lajien ohella, ja toki myös ainoana lajina. Joukkueiden tulee myös kyetä ottamaan huomioon eri tahtia fyysisesti, taidollisesti, teknisesti ja henkisesti kehittyvät lapset ja nuoret, ja tarvittaessa siirtämään pelaajia oikeantasoisiin harjoitus ja peliryhmiin. Aina ei tarvitse harrastuksen olla ryppyotsaista kilpaurheilua, mutta myös kilpaurheilijoille täytyy OsPan pystyä tarjoamaan mielekäs paikka kehittymiseen lähellä omaa kotia. Ideaalitilanteessa ikäryhmissä yhden joukkueen sisällä on olemassa harraste, haastaja ja kilparyhmät. Jos tähän ei yhden ikäryhmän harrastajamäärillä päästä, tulee ikäryhmiä yhdistää siten, että joukkueessa on vähintään kaksi tasoa missä lajia voi harrastaa. On mahdollista että ikäluokassa on vain harraste ja haastajaryhmä, tai haastaja ja kilparyhmät joukkueen omien tavoitteiden mukaisesti. Joukkue voi sisältää myös useita harraste, haastaja ja kilparyhmiä harrastajamäärien mukaan. Siirtyminen ryhmien välillä täytyy olla joustavaa, ja tapahtua ennaltasovittujen sääntöjen mukaan. Jokaisessa ikäluokassa täytyy olla nimetty vastuuvalmentaja, joka vastaa ryhmien valinnasta yhdessä seuran valmennuspäällikön kanssa. Joukkueiden koostumukset on syytä tarkistaa kolmen kuukauden aikajaksoissa, jotta toiminnasta ei muodostu joukkueen sisällä liian poukkoilevaa. Hyviä tarkistuspisteitä ovat kesäkauden alku (huhti toukokuu), syyskauden alku (heinä elokuu), talvikauden alku (loka marraskuu ja kevätharjoituskauden alku (tammi helmikuu). Jokaisessa yli yhdeksänvuotiaiden ryhmässä suositellaan käytettäväksi Palloliiton taitokisalajeja sekä seuran määrittelemiä fyysisiä testejä jakojen perusteena. Myös subjektiivinen pelitaito tulee olla yhtenä valintakriteerinä. Jos ja kun joukkueen sisällä tasoryhmät on määritelty, optimitilanteessa turnauksissa ja peleissä suositellaan käyttämään haastajaryhmän kärkipäästä 1 2 pelaajan ryhmiä pelaamassa kilparyhmän pelejä, ja kilparyhmästä 1 2 pelaajan ryhmiä haastajaryhmän peleissä. Kilparyhmän pelaajia suositellaan haastajaryhmän peleissä käytettäväksi vierailla pelipaikoilla tai tukevissa rooleissa. Ryhmien koot muodostuvat ikäryhmän peliryhmityksen mukaan seuraavasti: 5vs5 ikäluokat (10 ikävuoteen asti): 10 12 lasta / ryhmä (peleissä mukana 6 8 pelaajaa) 8vs8 ikäluokat (10 13 vuotiaat): 14 16 lasta / ryhmä (peleissä mukana 9 11 pelaajaa) 11vs11 ikäluokat (14v ): 20 25 nuorta / ryhmä (peleissä mukana 13 15 pelaajaa). Ottelut tulee pyrkiä järjestämään seuraavalla tavalla: ~25% haastavia, omaa perustasoa kovempia vastustajia ~50% sopivan haastavia, oman perustason mukaisia pelejä ~25% pelejä, joissa joukkue on selvästi hallitseva osapuoli 5

2.1 OsPalainen pelaajakehityspolku 2.2 Harrasteryhmät Harrasteryhmät tarjoavat halvan harrastusmahdollisuuden lapsille, jotka eivät halua harrastaa jalkapalloa kilpailumielessä. Harrasteryhmät harjoittelevat kilparyhmiä vähemmän, ja pelaavat suhteessa enemmän, ja aina muiden seurojen harrasteryhmien kanssa. Harrasteryhmät voivat ikähaitariltaan kattaa useamman vuosiluokan. Harrasteryhmät pelaavat alueen turnauksia, mahdollisesti piirin nappulaliigaa, ja Oulun eteläisen alueen viikkopelejä. Jalkapalloharrastuksen aloittaminen tulee harrasteryhmissä olla mahdollista läpi vuoden, ja jalkapalloa saa käydä veloituksetta ryhmissä kokeilemassa kuukauden ajan ennen varsinaista päätöstä harrastuksen jatkamisesta. Harrasteryhmästä on mahdollisuus jalkapallokärpäsen puraistessa jatkaa pelaajakehityspolkua haastajaryhmään. 2.3 Haastajaryhmät Haastajaryhmät harjoittelevat hieman harrasteryhmiä tavoitteellisemmin. Haastajaryhmät tarjoavat usean lajin harrastajille hyvän paikan kehittyä jalkapallossa muiden lajien ohella. Haastajaryhmät pelaavat piirisarjoissa kakkos tai kolmostasolla. Tyypillisesti ikäluokan haastajaryhmät koostuvat lapsista, jotka aloittaneet jalkapalloharrastuksen vastikään, mutta 6

ovat innostuneita lajista, tai vaihtoehtoisesti haluavat panostaa jalkapalloon, mutta jokin osa alue, esimerkiksi fyysinen kehitys, on jäljessä muuta ikäluokkaa. Haastajaryhmän lapsista parhaat saavat suoritettua Palloliiton taitokisoissa pronssimerkin. Haastajaryhmän valmentajat ovat suorittanut vähintään D tason valmentajakoulutuksen. 2.4 Kilparyhmät Kilparyhmät pelaavat tyypillisesti piirisarjoissa ikäluokkansa ykköstasolla, tai jopa vuotta vanhempien sarjoissa. Harjoittelu on tavoitteellisempaa, ja osallistuminen vaatii sitoutumista niin junioreilta kuin taustaryhmiltäkin. Kilparyhmän juniorit saavat taitokisoissa suoritettua vähintään pronssimerkin. Tavoitteena on, että jokaisessa kilparyhmässä olisi ainakin yksi kultamitalisti, ja useampia hopeamitalisteja. Kilparyhmien vetäjät ovat suorittaneet vähintään C valmentajakurssin (alle 12 vuotiaiden joukkueissa) tai UEFA B valmentajakurssin (12 vuotiaissa ja tätä vanhemmissa). Ensimmäinen ikäryhmä, jossa kilparyhmätoimintaa tavoitellaan, ovat 10 vuotiaat. Tätä nuoremmilla keskitytään jalkapallon perustaitojen opetteluun harraste ja haasteryhmämallien puitteissa. Perustaitojen opettelun tukena myös 8 9 vuotiaille järjestetään lisäharjoitusryhmiä, joissa keskitytään pallotaitojen harjoitteluun yhden viikkoharjoitteen + kotitehtäväpakettien avulla. 2.5 Lisäharjoitusryhmät Seuran tavoite on pystyä tarjoamaan yksi lisäharjoituskerta 8 9 vuotiaille / 10 12 vuotiaille tytöille ja pojille. Lisäharjoitusryhmien tarkoitus on tarjota innokkaimmille tärkeässä kehitysvaiheessa oleville junioreille mahdollisuus lisäharjoitteluun. Lisäharjoitusryhmien tähtäin on puhtaasti pallollisessa taitoharjoittelussa sekä pienpeleissä. Lisäharjoitusryhmien harjoitukset on tarkoitettu nuorille, jotka haluavat harjoitella enemmän kuin mitä oma haastaja tai kilparyhmä harjoittelee. Lisäharjoitusryhmät vetää seuran valmennuspäällikkö, ja niihin osallistuminen on maksullista. 2.6 Harjoituskerrat ja kuukausimaksut Harrastuksen aloituskynnyskynnys Oulunsalon Pallossa on matala. Harrasteryhmien kuukausimaksut tulee pitää mahdollisimman matalina. Haaste ja kilparyhmien kuukausimaksut riippuvat paljolti siitä, kuinka paljon ryhmät kiertävät turnauksia. Ohjenuorana kuitenkin olisi, että kovia pelejä ei tarvitsisi liian nuorina hakea liian kaukaa, vaan joukkueet hakisivat haasteita ensisijaisesti vanhempia vastaan pelaamalla. Harrasteryhmien kuukausimaksut eivät saa ylittää 20 :n rajaa. Suositus on, etteivät jalkapallon leikkimaailman (alle 12 vuotiaat) kuukausimaksut ylittäisi 50 :n rajaa. 7

2.7 Vuorojakojen perusteet Harjoitusvuoroja jaettaessa seuran täytyy pyrkiä ottamaan huomioon luvussa 4.2 kuvatut ikäryhmäkohtaiset harjoittelumäärät tasoittain. Ryhmäkoot täytyy myös ottaa vuorojaoissa huomioon siten, että harjoittelukenttien pinta alat käytetään seuraavien pääperiaatteiden mukaisesti: Ikäluokka Pelimuoto Ryhmäkoko Tarvittava kenttäala Alle 8v 4vs4 8 9v 5vs5 10 12 10 14v 8v8 14 16 15 19v 11vs11 20 25 8

3 Futsal osana jalkapallon pelaajapolkua OsPa kannustaa juniorijoukkueita osallistumaan lasten ja nuorten futsal sarjoihin talvisin. Pelimuotona Futsalissa on paljon pallokosketuksia ja 1vs1 tilanteita takava 5vs5, ja muutamat futsalin erikoissäännöt oppii nopeasti. Ospalaiseen pelaajapolkuun kuuluu keskeisesti futsalin pelaaminen. OsPa:ssa toivotaan, että jokainen ospalainen pelaa futsalia ja edellytetään, että jokainen ospalainen joukkue tarjoaa siihen mahdollisuuden osallistumalla (jos sarja tarjolla) Pohjois Suomen futsalin piirisarjoihin omassa ikäluokassaan vähintään yhdellä joukkueella. Futsal on paitsi erinomainen oheislaji lasten ja nuorten jalkapalloon, myös omana lajinaan hieno. Futsal ei siis kuulu OsPalaiseen kulttuuriin ainoastaan talven salijalkapallona, vaan OsPa kannustaa valmentajiaan hankkimaan lajin erikoisosaamista piirin valmentajakoulutusten kautta. 9

4 OsPalainen valmentaja Oulunsalon Pallo kannustaa valmentajia kouluttautumaan ja kehittymään valmentajina käytännön valmennustyön, piirin koulutusten, valmentajakerhojen ja itseopiskelun kautta. Seura kustantaa valmentajien koulutukset niin jalkapallon kuin futsalinkin puolella. Seura myös järjestää alimman tason E valmentajakoulutukset lasten joukkueiden parissa toimiville. Ohessa vaadittavat valmennuskoulutustasot jalkapallossa eri ikäluokille: Ikäluokka Koulutustaso (vastuuvalmentaja) Koulutustaso (valmentaja) Alle 8 v E E 8 11 v D E 12 14 v C D 15 18 v B C Futsalissa joukkueiden valmentajien suositellaan osallistuvan piirin järjestämiin futsal valmentajakoulutuksiin. Valmentajakerhot Valmennuspäällikkö on vastuullinen järjestämään vähintään kerran kuussa kokoontuvia valmentajakerhoja alle 12 vuotiaiden valmentajille. Valmentajakerhot voivat kokoontua esimerkiksi lisäharjoitusryhmien harjoitusten yhteydessä. 10

5 Yksilön valmennus https://www.palloliitto.fi/sites/default/files/liitteet/nuorisotoimintalinja.pdf OsPan valmentajien tärkein urheilullinen tehtävä on antaa nuorille valmiudet kehittyä harrastuksessaan jalkapalloilijana. Valmentajan onnistumista tehtävässään ei mitata niinkään voitettujen pelien tai piirisarjojen muodossa, vaan saavutettujen taitokisamitalien, ja piirijoukkueisiin, maajoukkueisiin ja alueen ykkösjoukkuieisiin kasvatettujen pelaajien määrässä. Ohessa lueteltujen asioiden lisäksi kokonaisvaltaisen valmentajan pitäisi pystyä ohjaamaan nuorta myös harjoitusten ulkopuolisten asioiden suhteen, esimerkiksi sosiaalisten valmiuksien, ruokahuollon, harjoittelun ja levon suhteen, ja toimimisen osana joukkuetta osalta. 5.1 Jalkapalloilijan valmiudet 11

5.1.1 Fyysiset ominaisuudet Jalkapallo on aerobinen nopeuskestävyyslaji, jossa pelipaikasta riippuen tarvitaan myös räjähtävää nopeutta ja voimaa. Jalkapallo on myös puoliaikaisen erikoistumisen laji teknisten vaatimustensa takia (pallon täydellinen hallitseminen jaloilla vaatii harjoitustunteja esimerkiksi yleisurheilulajeja enemmän esimerkkeinä aikaisemman erikoistumisen lajeista mainittakoon telinevoimistelu ja taitoluistelu). Yleinen kehonhallinta, koordinaatio, ketteryys ja askeltiheys ovat pelkän pallonkäsittelyn lisäksi tärkeitä harjoitettavia asioita varsinkin herkkyyskausien (7 12 vuotta) aikana. Pelaajan oman kehityksensä kannalta on suotavaa, että joukkueen valmentaja järjestää kaikille pelaajille pelaajatestit säännöllisesti 3 4 kertaa vuodessa 9 10 ikävuodesta lähtien, tarkoituksena antaa pelaajalle itselleen mahdollisuus seurata omaa kehitystään esimerkiksi pelaajakortin muodossa. Kehittymisestä ei saa kuitenkaan muodostua kilpailua joukkueen sisälle, vaan valmentajan tulee korostaa sitä, että jokainen testituloksissa kamppailee vain itseään, ja ikäluokkien kehitystavoitteita vastaan, ei joukkuekavereita vastaan. 5.1.1.1 Fyysiset testit 10m / 30m (optimitilanteessa 5m/10m/20m/30m) Ketteryysrata Piip testi Kevennyshyppy 5 loikka Liikkuvuustesti: valakyykky kepin kanssa Koordinaatio: käsilläseisonta, kärrynpyörä molemmille sivuille, kuperkeikka eteen ja taakse 5.1.2 Tekniset ominaisuudet Teknisiin ominaisuuksiin yleisesti käytetty mittari on Palloliiton määrittelemä taitokisajärjestelmä. Jokaisen haastaja tai kilpatasolla pelaavan juniorin tulisi pystyä haastamaan ikäluokkansa pronssiraja, ja kilpatason joukkueissa tulisi näkyä kulta ja hopeatason suorituksia. Ensimmäiset Palloliiton taitokisalajit suoritetaan F8 ikäluokassa, ja taitokisoja järjestetään aina C15 ikäluokkaan asti. On suotavaa, että joukkue järjestää kesäkauden alkaessa omat taitokisansa, ja osallistuu mahdollisimman kattavasti syksyllä seuran taitokisoihin (joista mitalisuorituksiin kykenevät nuoret voivat osallistua piirin taitokisoihin). 5.1.2.1 Palloliiton taitokisalajit ponnauttelu syöttö kuljetus laukaus pujottelu pusku pituuspotku 12

kuljetus keskitys 5.1.3 Taktiset ominaisuudet Taktisia ominaisuuksia voi alkaa opettamaan ja arvioimaan 8vs8 peliin siirryttäessä. 5vs5 pelissä tärkeämpää on yleinen aktiivisuus ja osallistuminen, pelivälineen käsittely ja rohkea pelaaminen 1vs1 tilanteissa niin pallon kanssa kuin pallotta. Pysyviä pelipaikkoja junioreille ei kannata asettaa ennen 11vs11 peliä, jotta ymmärrys kaikkien pelipaikkojen vaatimuksesta ja luonteesta tulisi pelaajille tutuksi. Vasta aloittaneille nuorille pelaajille suositellaan 5vs5 pelien pelaamista vielä aina 12 ikävuoteen asti, jotta peliväline tulisi tutuksi ja peliin pääsisi osallistumaan 8vs8 peliä (tai 11vs11 peliä) enemmän. 5.1.3.1 Pelaajien pelipaikkakohtainen arviointi Toppari Laitapuolustaja Laitalinkki Keskikentän pohjapelaaja Keskikentän tasapainottava pelaaja (box to box) Ylempi keskikenttä Hyökkäyspelaajat (9/target pelaaja, 10/piilokärki) Pelaajien ominaisuudet? 5.1.4 Henkiset ominaisuudet 5.1.4.1 Pelaajakyselyt ja kokonaisvaltainen valmennus Pelaajatavoitteet Fortum tutor tunne pelaajasi kysely Pelaajakohtaiset tavoitekeskustelut 13

5.2 Ikäryhmäkohtaiset harjoittelumäärätavoitteet Harraste Haaste Kilpa A B C D A B C D A B C D Alle 8v 1 + peli 60 12 14 2 3 60 12 14 8 9v 1+ peli 60 12 14 2 3 60 75 11 14 8 9 vuotiaiden lisäharjoitusryhmät, 1 2 kertaa viikossa haasteryhmän määrien lisäksi 10 11v 1 + peli 60 12 14 2 3 60 90 12 15 3 4 60 90 12 15 18 12 13v 1 + peli 60 75 12 14 2 3 75 90 12 16 3 5 75 90 11 14 18 14 15v 1 + peli 60 90 11 14 2 3 75 90 13 18 5 7 75 90 10 14 20 16 19v 1 + peli 60 90 11 14 2 3 75 120 12 18 6 9 75 120 10 14 21 A = harjoituskerrat viikossa B = harjoituskerran pituus, minuuttia C = kotitehtävät + omaehtoinen lisäliikunta viikossa, tuntia D = kokonaisliikuntamäärä viikossa 5.2.1 Leikkivaihe: 5 9 vuotiaat Kantava idea: ei testausta, harjoittelu pelien ja leikkien kautta. Harjoitusten koostuminen: Treenin kesto alku ja loppuosioineen 60min. Pelejä viikottain tai kerran kahdessa viikossa Treenien rakenne: 25% yleistaitavuus (ketteryys, koordinaatio) 50% pienpelit 25% lajitaito (perustaidot: kuljettaminen, käännökset, harhauttaminen, laukominen, maalinteko) Omaehtoinen liikkuminen (kotitehtävät, muut lajit, hyötyliikunta) : 12t / viikko 5.2.2 Lajiperustan luominen: 9 10 vuotiaat Ensimmäiset laji ja fyysiset testit. Kehittymisen seurannan aloittaminen. 14

Treenin kesto alku ja loppuosioineeen 60 90 min Treenit 2 4 krt/viikko, otteluiden osuus 30% (n. 1 / viikko) Treenien rakenne: 25% yleistaitavuus (ketteryys, koordinaatio) 50% pienpelit 25% lajitaito (perustaidot: kuljettaminen, käännökset, syöttäminen, harhauttaminen, laukominen, maalinteko, pallottoman aloitteet) Omaehtoinen liikkuminen (kotitehtävät, muut lajit, hyötyliikunta) : 12 15 h / viikko 5.2.3 Harjoittelun opettelu: 10 11 Ohjattu harjoittelu 3 4 krt/viikko Treenin kesto alku ja loppuosioineen 60 90min 20% Oheisharjoittelu (nopeus, ketteryys) 40% Peli/pienpelit 40% Lajitaito Omaehtoinen liikkuminen (kotitehtävät, muut lajit, hyötyliikunta) : 12 15h / viikko Pelaajakohtaisten tavoitteiden asettaminen 5.2.4 Harjoittelun opettelu, 12 13 Ohjattu harjoittelu 3 5 krt/viikko Treenin kesto alku ja loppuosioineen 60 90 min 20% Oheisharjoittelu (nopeus, ketteryys) 40% Peli/pienpelit 40% Lajitaito Omaehtoinen liikkuminen (kotitehtävät, muut lajit, hyötyliikunta) : 12 15h / viikko Pelaajien omakohtainen tekemisen analysointi 5.2.5 Kilpailemisen opettelu: 14 15 Ohajttu harjoittelu 5 7 krt/viikko Treenin kesto alku ja loppuosioineen 60 90min 25% peli 15% ottelutaktiset asiat 20% Lajitaito 20% Pelipaikkakohtainen harjoittelu 20% oheisharjoittelu (voima, nopeus, kestävyys) Omaehtoinen liikkuminen (kotitehtävät, muut lajit, hyötyliikunta) : 12 15h / viikko 5.2.6 Voittamisen opettelu: P18, T17 Ohjattu harjoittelu 6 9krt/viikko Treenin kesto alku ja loppuosioineen 75 120min Omaehtoinen liikkuminen (kotitehtävät, muut lajit, hyötyliikunta) : 10 14 h / viikko 15

5.2.7 Harrasteryhmät 12 Ohjattu harjoittelu 0? kertaa / viikko Harjoituksen kesto 45 90 min Otteluiden osuus 50% 100% (1 kertaa viikossa) Omaehtoinen liikkuminen (kotitehtävät, muut lajit, hyötyliikunta) : 12 h / viikko 16

6 OsPalainen pelitapa OsPan pelitavassa kantavia ajatuksia ovat seuraavat: OsPan joukkue pyrkii monipuoliseen maalintekoon hallitsemalla pelivälinettä, ja samalla myös itse peliä. OsPan maalivahti ei avaa peliä potkaisemalla käsistä (varsinkaan alle 12 vuotiaiden peleissä!), vaan rakentaa peliä jalalla tai heittämällä välittömän, korkean prässin yli. OsPa avaa peliä rohkeasti lyhyillä syötöillä. OsPan juniori ei pura palloa muualta kuin oman maalin edestä pakon edessä, vaan pyrkii aina edistämään omaan joukkueensa peliä ottamalla pelivälineen oman joukkueen haltuun. OsPalainen juniori osaa viimeistellä monipuolisesti pystyjuoksuista, haastamalla puolustajat, sekä keskityksistä niin jalalla kuin päälläkin. OsPan juniori osaa ja haluaa kääntää peliä nopeasti ylöspäin pallonriiston jälkeen. OsPan juniori puolustaa aktiivisesti eteenpäin. OsPan juniori riistää pallon takaisin omalle joukkueelleen välittömästi pallonmenetyksen jälkeen. OsPan juniori on hyvä erikoistilanteissa (vapaapotkut, kulmapotkut, sivurajaheitot). OsPan kaikissa pelimuodoissa korostetaan sekä leveyttä että syvyyttä 5vs5: timantissa leveät laitapelaajat, toppari ja kärki 8vs8: 2 topparia, leveät laitapakit/linkit, vähintään 1 kärki 11vs11: 2 topparia, leveät laitapakit, laitalinkki molemmilla laidoilla, vähintään 1 kärki 6.1 Pelimuoto Pelimuodot eivät ole sama kuin OsPalainen pelitapa. Pelimuoto voi vaihdella vastustajan, harjoiteltavan asian tai harjoitettavien pelillisten asioiden mukaan. Oleellista on, että pelimuoto tukee edellä määritettyjä OsPalaisen pelitavan perusperiaatteita. Seuraavassa on esimerkinomaisesti esitetty muutamia pelimuotoja. Timanttikuvion toistuminen esimerkeissä on tarkoituksellista, sillä timanttikuvion kautta on helppoa opettaa lapsille pelaajien välisiä etäisyyksiä, kolme erilaista syöttösuuntaa pallolliselle pelaajalle, sekä tuen tarjoamista pallollisen pelaajan leveyteen sekä syvyyteen. 17

6.1.1 5vs5 Olennaisinta kaikkein pienimmässä pelimuodossa on, että lapset oppivat hyökkäämään ja puolustamaan joukkueena. Suuria taktisia asioita ei tässä pelimuodossa vielä kannata vielä opetella, olennaisinta on perustaitojen opettelu. Pelikäsityksellisistä asioista oleellisinta ovat pelaajien väliset etäisyydet (kukka auki kun omalla joukkueella on pallo, kukka kiinni kun vastustajalla on pallo), ja ymmärryksen kehittäminen siitä milloin kannattaa syöttää, milloin harhauttaa, ja mistä maalit tehdään. 5vs5 pelissä joukkue hyökkää ja puolustaa samalla ryhmityksellä. 18

6.1.2 8vs8 Esimerkki ryhmityksestä, kun omalla joukkueella on pallo. Olennaista on kentän tasapainon säilyminen (kenttä ei saa venyä liikaa pituus eikä leveyssuunnassa, eikä tiivistyä liikaa), kolmen syöttösuunnan tarjoaminen pallolliselle pelaajalle, ja 5vs5 pelissä opitun timanttikuvion toistuminen (maalivahti topparit alempi kk, alempi kk laitalinkit ylempi kk, ylempi kk laitalinkit kärki). Laitalinkeillä on tärkeä tehtävä osallistua sekä hyökkäys että puolustuspeliin. Valmentajalla on toki sallittua käyttää esimerkiksi selkeästi kahta kärkeä, tai kolmea topparia (joista ehkä yksi nousee keskikentälle). Olennaista on, että j okainen joukkueen jäsen joutuu osallistumaan pelin rakentamiseen ja hallintaan. 19

Pallon ollessa vastustajan alueella vastustajan hallussa on OsPalaisen joukkueen prässi korkeaa ja aktiivista. Vastustaja houkutellaan avaamaan laitaan lyhyellä, ja avauksen jälkeen prässi on välitöntä, eteenpäin suuntautuvaa, ja riistoon pyrkivää. 20

Jos vastustaja pääsee ohittamaan korkean prässin ja OsPalainen joukkue joutuu vetäytymään omalle kenttäpuoliskolle puolustamaan, osaavat varsinkin vanhemmat ikäluokat luoda kaksi selkeää puolustuslinjaa + yhden ohjaavan pelaajan ryhmityksen. 21

6.1.3 11vs11 Sama timanttikuvio toistuu 11vs11 pelissä vielä kertaluokkaa suurempana. Timantit muodostuvat esimerkiksi seuraavien pelaajien välille: mv topparit keskikentän pohja toppari laitapakki keskikentän pohja ylempi kk alempi kk ylemmät keskikenttäpelaajat kärki ylemmät kk pelaajat laitalinkki kärki 11vs11 pelissä muodostelmaa on helppo muuttaa roolittamalla keskikentän pelaajia eri tavalla. Keskikentän keskustan kolmiossa voi olla alempana yksi tai kaksi pelaajaa, ja laitalinkkien syvyyden käyttöä hienosäätämällä voidaan kentän tasapainoa muuttaa puolustavammasta 4 5 1 ryhmityksestä hyökkäävää 4 3 3 ryhmitykseen. 22

6.2 Pallon kanssa 6.2.1 Pelin avaaminen OsPa avaa mahdollisuuksien mukaan peliä lyhyillä syötöillä eteenpäin. Jos tämä ei ole mahdollista, pallo pelataan välittömän prässin yli ja ohi puolipitkällä syötöllä. OsPalainen joukkue pystyy myös avausvaiheessa hallitsemaan palloa ja juoksuttamaan vastustajan prässiä kierrättämällä palloa leveydestä leveyteen maalivahdin kautta. Oleellista OsPalaiselle maalivahdille on pelirohkeus, uskallus kierrättää palloa jalalla laidasta toiseen, kyky avata tarvittaessa heittämällä prässin yli, ja tarvittaessa myös rohkeasti keskikentän pelaajille. 6.2.2 Rakenteluvaihe OsPalainen joukkue osaa vaihtaa pelin painopistettä, ja etsiä murtautumispaikkaa kärsivällisesti kierrättämällä palloa leveyteen myös keskikentällä. OsPalainen joukkue osaa pelata myös rakenteluvaiheen, mutta osaa tarvittaessa myös pelata pallon myös koko keskikentän yli rohkeiden nousevien topparien toimesta. OsPan rakenteluvaiheeseen osallistuvat keskikentän pelaajien lisäksi myös kärjet ja puolustuslinja. OsPalainen maalivahti nousee rohkeasti tukemaan rakenteluvaihetta, ja tarjoaa aina mahdolisuuden venyttää vastustajan linjojen väliä kierrättämällä palloa alakautta. 6.2.3 Murtautuminen ja viimeistely OsPalainen joukkue osaa murtautua monipuolisesti 1) keskeltä pystysyötöillä, seinillä, ja seinillä kolmannelle, 2) laitojen kautta syvältä sekä 3) aikaisilla keskityksillä laidoilta/keskikentältä/puolustuksesta, vastustajan muodostelmasta riipppuen. OsPalainen pelaaja osaa viimeistellä maalit monipuolisesti molemmilla jaloilla sekä päällä, pystyjuoksujen / haastamisen jälkeen sekä matalista ja korkeista keskityksistä. 6.2.4 Erikoistilanteet OsPalainen joukkue on vaarallinen erikoistilannejoukkue. OsPa joukkue omaa ainakin kaksi ratkaisumallia kulmapotkuihin (ainakin yksi lyhyt ja pitkä kulmakuvio), osaa luoda paineen vastustajan kenttäpuoliskolle suoraan aloituksesta, ja osaa toteuttaa ratkaisumalleja keskeltä ja laidoista saaduille vapaapotkuille. OsPalainen joukkue osaa pelata sivurajaheitot omalle joukkueelleen pallottomien liikkumisen kautta. 23

6.3 Ilman palloa 6.3.1 Prässääminen OsPalainen joukkue pyrkii aina prässäämään aktiivisesti, eteenpäin ja korkealta. Prässipelissä on korostettava tilan välitöntä poisottamista vastustajan pallolliselta pelaajalta, joskus jopa ylipelaamisen kustannuksella. 6.3.2 Puolustaminen vastustajan kenttäpuoliskolla OsPalainen joukkue pyrkii prässäämään vastustajaa tämän omalla kenttäpuoliskolla, tavoitteena pallonriisto ja pelin välitön kääntäminen maalintekoon. 6.3.3 Puolustaminen omalla kenttäpuoliskolla Jos vastustaja onnistuu avaamaan pelinsä korkeasta prässistä huolimatta, osaa OsPalainen joukkue vetäytyä omalle kenttäpuoliskolle puolustamaan. OsPalainen joukkue osaa kolmen puolustuslinjan luomisen jo 8vs8 pelimuodossa, ja osaa kommunikointia apunaan käyttäen pitää linjojen välit tiiviinä niin syvyys kuin leveyssuunnassa. 6.3.4 Erikoistilanteet OsPalainen joukkue osaa kulmapotkuissa puolustaa omaa aluettaan, ja pelata vastustajan vaarallisimmat pelaajat miesvartioinnilla. OsPan joukkue osaa puolustaa keskeltä ja sivulta tulevia vapaapotkuja vastaan, ja osaa riistää pallon vastustajan rajaheiton seurauksena. 6.4 Tilanteenvaihto 6.4.1 Reagointi pallonriistoon OsPalainen joukkue pyrkii välittömästi pallonriiston jälkeen yhdellä tai kahdella syötöllä pelaamaan palloa nopeasti pystyyn tai puolta vaihtaen koko joukkueena. 6.4.2 Reagointi pallonmenetykseen OsPalainen joukkue pyrkii välittömästi pallonmenetyksen jälkeen riistämään pallon takaisin omalle joukkueelleen koko joukkueen voimin. 24