Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus
Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet Pirkanmaalla Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016 2021 Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/sami Moilanen 17.5.2016
ELY-keskukset: Vesienhoito ELYkeskuksissa toimivat vesienhoidossa vastuullisina viranomaisina selvittävät alueellaan pinta- ja pohjavesien tilan arvioivat ihmistoiminnan vaikutukset vesistöihin laativat vesien ekologisen tilan luokittelun seuraavat vesien tilaa seurantaohjelmansa mukaan laativat toimenpideohjelmat, joita seuraten pyritään toteuttamaan vesienhoidon tavoitteet Pirkanmaalla Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma 2016 2021
Pirkanmaan vesien tila
Pintavesien seuranta Laki vesien- ja merenhoidosta edellyttää, että seurannalla saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva vesien tilasta. Seurantatiedon perusteella arvioidaan tarvittavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikuttavuutta. Seurantaohjelmien laadinnassa yhteensovitetaan viranomaisten järjestämä seuranta ja toiminnanharjoittajien ympäristönsuojelulain ja vesilain nojalla tekemä tarkkailu (velvoitetarkkailu). Vesimuodostumia seurataan joko 1, 3 tai 6 vuoden välein.
Pirkanmaan vesien tila tiivistetysti Suurin osa Pirkanmaan pintavesistä on ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Luokiteltuja vesimuodostumia on tällä hetkellä 399. Järvet ovat paremmassa kunnossa kuin joet. Pirkanmaalla järvien lukumäärästä 75 % ja pinta-alasta 79 % on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa Jokien määrästä erinomaisessa tai hyvässä luokassa on 53 % ja jokipituudesta 40 %. Hyvää heikommassa tilassa on järvien määrästä 25 % ja pinta-alasta 21 % Hyvää heikommassa tilassa on jokien määrästä 47 % ja jokipituudesta 60 %.
Pirkanmaa osa Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoaluetta, muut EPO- ELY, VAR-ELY, HAM-ELY ja KES-ELY Pintavesistä mukana kaikki yli 50 ha järvet, 262 kpl Jokia 137 kpl Ekologisen tilan määritysperusteet: veden fysikaaliskemiallinen laatu, biologiset muuttujat ja hydrologismorfologiset tekijät
Vesiensuojelun ja -kunnostuksen pintavesiin kohdistuvat toimenpiteet on toimenpideohjelmassa jaettu sektoreittain Yhdyskunnat, haja-asutus ja hulevedet verkostojen saneeraaminen haitallisten aineiden tunnistaminen päästötarkkailu ja päästöjen vähentäminen, jätevesien hygienisointi Maatalous kosteikot ja suojavyöhykkeet viljelymenetelmät ympäristöluvat Metsätalous kunnostusojitusten vesiensuojelun perusrakenteet (mm putkipadot, kosteikot, laskeutusaltaat) metsätalouden eroosiohaittojen torjunta Turvetuotanto vesiensuojelun perusrakenteet (pintavalutuskenttä /kasvillisuuskentät)
Jatkuu Teollisuus ja yritystoiminta ympäristöluvat (lainsäädännöstä tulevat suorat velvoitteet - lisäksi vesienhoidon tilatavoitteet) maankäytön suunnittelu Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen rehevöityneiden järvien kunnostukset virtavesien elinympäristökunnostukset säännöstelykäytännön kehittäminen velvoitetoimenpide (esim. vesistön kunnostusvelvoite) erityisalueeksi nimettyjen Natura-alueiden kunnostus muu suoraan vesistöön kohdistuva toimenpide
Esimerkkejä eri kuormituslähteiden tunnistamisesta vesienhoidon toimeenpanossa Vesienhoidon metsätalouden ja turvetuotannon painopistealueet Vesienhoidon maatalouden painopistealueet
Kunnostustarpeet ja painopistealueet
1. Kohti parempaa vedenlaatua haasteet hajakuormituksen vähentämisessä tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhteistyötä ja paikallista aktiivisuutta ELY:n roolina on tunnistaa ongelmia, neuvoa ja edistää. Uudelle vesienhoitokaudelle muodostetaan Vesienhoidon yhteistyöryhmä ja todennäköisesti edellisen vesienhoitokauden tapaan sen alatyöryhmät sektoreittain kaikkea ei ole mahdollista tehdä kerralla pohdinnassa vesireittikohtaisen ryhmän kokoaminen toteutussuunnitelmat vuositasolla? ennakoitavuus
2. Hydrologis-morfologisen tilan parantaminen
3. Luonnonsuojelupainotteiset hankkeet Yleensä yhdistelmiä : - valuma-aluekunnostusta > vedenlaatu ja - määrä - hydrologismorfologista - elinympäristökunnostusta - hoitotoimenpiteitä - virkistyskäytön yhteensovittaminen ja huomioon ottaminen
4. Vesistöjen käyttökelpoisuuden ja virkistyskäyttöarvon parantaminen
Kunnostuskohteiden ja -toimenpiteiden priorisointi vesienhoidon toimeenpanon näkökulmasta Potentiaaliset kunnostuskohteet 1. Vesimuodostumat, jotka eivät vielä ole saavuttaneet ympäristötavoitetta tai joiden tila on vaarassa heikentyä. 2. Lähtökohtaisesti ympäristötavoitetta mahdollisimman kustannustehokkaasti edistävän toimenpideyhdistelmän valitseminen 3. Asianosaistahoilla aktiivisuus ja halu lähteä kunnostushankkeeseen. ELYkeskus ei lähtökohtaisesti toimi hankkeen vetovastaavana, luvanhakijana, suunnittelijana eikä hankkeen täysrahoittajana. Toimenpiteet - Realistiset toimenpide-esitykset niin menetelmien kuin toimenpiteiden määränkin osalta. - Realistinen aikataulutus > selvitys, suunnitelma, toteutus > vain joku/jotkut näistä vai kaikki samalla vesienhoitokaudella?
Vesienhoidon toimenpideohjelmista löytyy yksityiskohtaisempaa vesistö- ja vesimuodostumakohtaista taustatietoa. Linkki toimenpideohjelmiin löytyy sivulta: ymparisto.fi/vesienhoito/pirkanmaa Kiitos