Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Vuosikertomus 2018

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Vuosikertomus 2018

1. Strategian toteutuminen vuonna 2018 ja koko ohjelmakaudella 1.1. Strategian tavoitteet Paikallisen strategian tavoitteena on aktivoida paikallisia yrityksiä ja yhteisöjä kehittämään toimintaansa, lisäämään yhteistyötä, luomaan työpaikkoja ja lisäämään alueen elinvoimaa ja houkuttelevuutta. Leader Pohjois-Satakunta haluaa olla rahoittaja, kehittäjä ja toimijoiden kohtaamispaikka. Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n strategiassa on neljä painopistettä: maaseudun elinkeinot, maaseudun palvelut, osallistava yhteisöllisyys ja kansainvälisyys. Strategian toteuttamisessa noudatetaan neljää toimintaperiaatetta, jotka ovat asiakaslähtöisyys, uudet ideat ja toimintatavat, laajapohjainen yhteistyö ja osaaminen. 1.2. Strategian toteuttaminen ja rahoitetut hankkeet vuonna 2018 Myös vuoden 2018 aikana strategian toteutus eteni tasapainoisesti. Hankkeiden kirjo oli hyvin monipuolinen ja uusia hakijoita oli edelleen paljon (31 kpl). Kansainvälisetkin hankkeet pääsivät täyteen vauhtiin ja niissä tehtiin paljon konkreettisia toimia. Vuoden 2018 aikana saapui 61 hakemusta, lisäksi hallitus käsitteli kolme alueiden välistä, muiden Leaderryhmien hallinnoimaa hankehakemusta. Vuoden alkupuolella käynnistettiin myös teemahankkeet sekä investointeihin että kehittämiseen. Niissä on 13 pientä investointia ja 5 kehittämistoimenpidettä. Hallitus teki myönteisen päätöksen 58 hakemuksesta ja Leader-tukea hankkeille myönnettiin yhteensä 1 411 659, mikä on koko Leader-historian suurin yksittäisen vuoden myöntömäärä. 4 hakemusta hylättiin ja 2 peruttiin. Rahoitetut hankkeet jakautuivat hanketyypeittäin seuraavasti: yritystuet 20kpl, 341 425 yleishyödylliset kehittämishankkeet 13 kpl, 405 855 yleishyödylliset investoinnit 18 kpl, 471 857 kv-hankkeet 5 kpl, 120 586 teemahankkeet 2 kpl, 71 936 Yhteensä 58 kpl, 1 411 659 Strategian painopisteiden mukaan jaoteltuna jakauma on seuraava: Maaseudun elinkeinot 20 kpl, 402 173 Maaseudun palvelut 14 kpl, 321 976 Osallistava yhteisöllisyys 16 kpl, 566 924 Kansainvälisyys 5 kpl, 120 586 Yhteensä 58 kpl, 1 411 659 ELY-keskuksen käsittelyssä tai odottamassa lähettämistä ELY-keskukseen on 18 edellä mainituista hakemuksista (tuen määrä ko. hankkeissa yhteensä 413 330 ) Pääasiallinen syy on myöntövaltuuden loppuminen, osalla puuttuvat liitteet. Lisäkehys olisi melkein riittänyt kaikkien päätettyjen hankkeiden rahoittamiseen, mutta sitä ei tunnetuista syistä saatu käyttöön.

1.3. Strategian toteutuminen ohjelmakauden alusta vuoden 2018 loppuun Strategian toteutuminen on edennyt hyvin kaikilla osa-alueilla. Puhtaasti elinkeinollisia hankkeita (yritystuet ja yritysryhmähankkeet) on rahoitettu tähän mennessä 71 kpl ja niihin on myönnetty tukea yhteensä 1,4 miljoonaa euroa. Se on n. 30% myönnetystä tuesta, kun strategiassa elinkeinojen kehittämiseen on budjetoitu 38% rahoituskehyksestä. Lisäksi on rahoitettu useita yleishyödyllisiä kehittämishankkeita, jotka liittyvät elinkeinojen kehittämiseen. Tällaisia ovat esim. Geopark-hankkeeseen liittyvä yritysyhteistyön kehittämishanke ja muutamat matkailun kehittämishankkeet. Maaseudun palveluita on kehitetty sekä suorien yritystukien kautta, että monilla yleishyödyllisillä investointi- ja kehittämishankkeilla. Tällaisia ovat esim. monet kokoontumispaikkoihin, kulttuuripalveluihin ja harrastusmahdollisuuksiin liittyvät hankkeet. Yleishyödyllisiä investointi- ja kehittämistukia on rahoitettu yhteensä 112 kpl ja niihin on myönnetty tukea 2,4 miljoonaa euroa. Näistä hankkeista suuri osa toteuttaa myös osallistavan yhteisöllisyyden painopistettä. Monia hankkeita on esim. toteutettu kahden tai useamman tahon yhteistyönä, mukana on ollut kuntia, oppilaitoksia ja yhdistyksiä. Talkootöitä hankkeissa on tehty todella paljon, usein paljon enemmän kuin mitä hankkeiden kustannuksiin on voitu hyväksyä. Kansainvälinen toiminta on hyvin laajaa ja monipuolista. Leader Pohjois-Satakunnalla on ollut kvkoordinaattori vuodesta 2003 ja pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta. Tällä ohjelmakaudella on rahoitettu jo 19 kv-hanketta, eli n. joka kymmenennessä hankkeessa on mukana joku kv-kumppani. Kvhankkeiden kirjo on laaja kulttuurista ja bioenergiasta kiertotalouteen ja matkailuun. Kv-hankkeisiin ja kvkoordinaattoritoimintaan on myönnetty rahoitusta yhteensä 670 000 euroa, eli 15% myönnetystä tuesta. Strategiassa tavoitteena on 16%:n osuus. Rahoitettujen 189 hankkeen kokonaisbudjetti on 8,9 miljoonaa euroa ja siitä puolet on yksityistä rahoitusta. Näin ollen strategian tavoitteena oleva 35%:n yksityisen rahoituksen osuus on ylittynyt reilusti. Koko ohjelmakauden rahoituskehyksestä (ilman lisäkehyksiä) on jaettu vuoden 2018 loppuun mennessä 82%. Ohjelmakauden tehollisesta toteutusajasta (5,5 vuotta) on kulunut vasta 63%, joten jäljellä oleva rahoituskehys (miljoona euroa) ei tule riittämään loppuohjelmakauden tarpeisiin. Ohjelmakauden alusta lukien hankkeita on hyväksytty seuraavasti: Tukimuoto Hakemukset Myönnetty kpl kpl Avustus, yritystuet 86 65 1 133 735 yh investointi 57 53 1 349 779 yh kehittäminen 79 59 1 511 902 yhteistyö 7 7 281 272 oma hanke 2 2 146 803 teemahanke 3 3 107 251 yht. 234 189 4 530 742 1.4.Rahoitettujen hankkeiden vaikutukset Hankkeiden vaikutukset näkyvät yleensä viiveellä, varsinkin kehittämishankkeiden osalta. Rahoitetuista yrityshankkeista voidaan kuitenkin sanoa, että investointien avulla säilytettiin työpaikkoja ja luotiin jonkin verran uusiakin. Lisäksi ne mahdollistivat tuotannon laajentamisen ja sitä kautta myös yritysten kannattavuuden paranemisen.

Yhteisöpuolella monet yhdistykset tekivät tärkeää työtä. Liikuntamahdollisuuksia parannettiin, kulttuuritarjontaa kehitettiin, uusia tapahtumia ideoitiin ja perinnettä tallennettiin. Myös digitalisaation näkymiä valotettiin kansalaisille tavoitteena älykäs maaseutu. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen olivat monessa hankkeessa konkreettisesti nähtävissä. Se lisää uskoa tulevaisuuteen ja sitouttaa toimijoita kotiseutuunsa. Monissa hankkeissa on mukana myös muualla asuvia henkilöitä, jotka näin antavat panoksensa maaseudun kehittämiseen. Tällaisia ovat usein metsästysseurojen jäsenet ja kesäasukkaat. Kansainväliä hankkeita käynnistettiin vuoden aikana viisi. Kv-yhteistyö on vakiintunut olennaiseksi osaksi Leader Pohjois-Satakunnan toimintaa. Monien vanhojen kumppanien kanssa jatketaan yhteistyötä, mutta myös uusia avauksia ja uusia partnerialueita tulee mukaan koko ajan. Vanhin yhtäjaksoinen yhteistyöpartneruus on vuodelta 2003 ja toimintaryhmän aluekontakteissa on pyritty jatkuvuuden säilyttämiseen yhteistyösuhteissa. Kv-hankkeet tuovat aivan uusia näkökulmia maaseudun kehittämiseen ja samalla tutustutaan erilaisiin kulttuureihin. Usein sivutuotteena syntyy myös muita kuin hankesuunnitelmaan kirjattuja tuloksia, esim. ystävyyskuntatoimintaa, yritysyhteistyötä ja kulttuurivaihtoa. Geopark-teema oli selkeästi nähtävissä useissa hankkeissa. Kunnat, yrittäjät ja yhteisöt tiivistivät yhteistyötään luontomatkailun kehittämiseksi. Kunta- ja maakuntarajat ylittävä yhteistyö lisääntyy vähitellen monien hankkeiden kautta, kun voimien yhdistämisen tuomat hyödyt aletaan ymmärtää. Jonkinlaisen käsityksen Leader-toiminnan vaikutuksista saa kuvittelemalla sellaista tilannetta, että mitään noista toimenpiteistä ei olisi toteutettu. Kun tämä kertautuu vuodesta toiseen, niin aika erilaiselta maaseutu näyttäisi ilman Leader-toimintaa. Parhaimmillaan Leader-rahoitus toimii muita rahoituslähteitä täydentävänä ja toimijoita aktivoivana kehittämisalustana. 2. Tiedotus ja aktivointi Aktivointia tehtiin vuoden aikana monin tavoin. Kuntien virkamiesjohdon kanssa järjestettiin vuotuiset tapaamiset. Niissä korostettiin muiden asioiden ohella sitä, että kuntien henkilöstö kertoisi omalta osaltaan Leader-rahoituksen mahdollisuuksista. Keskustelua herätti myös maakuntauudistus ja sen tuomat muutokset kuntien toimintaan. Yrittäjien aamukahvitilaisuuksissa käytiin kahdessa kunnassa kertomassa rahoitusmahdollisuuksista ja keskustelemassa hankeideoista. Näissä tilaisuuksissa oli mukana myös kuntien ja elinkeinoyhtiöiden edustajia. Lisäksi osallistuttiin elinkeinoyhtiön avoimiin oviin Ikaalisissa. Parkanossa ja Merikarvialla järjestettiin kaikille avoimet tiedotus- ja keskustelutilaisuudet. Lisäksi vuoden aikana oli kymmeniä kahdenvälisiä ideointi- ja valmistelutapaamisia yksittäisten hankehakijoiden ja yhdistysten edustajien kanssa. Kotisivuja päivitettiin ahkerasti niin, että koko ajan oli ajankohtaista tietoa saatavilla. Henkilöstö ja hallitus levittivät Leader-tietoutta omissa verkostoissaan. Hankkeiden aikainen neuvonta ja koulutus toteutettiin hankekohtaisesti joko toimistolla tai hakijan luona. Isommissa hankkeissa pidettiin aloituspalaverit päätöksen saamisen jälkeen. Näissä käytiin läpi päätöksen sisältö, toteutukseen liittyvät tärkeät seikat ja maksatukseen liittyvät asiat. Hallituksen kokouksia pidettiin hankekohteissa, hallitus pääsi näin tutustumaan hankkeiden tuloksiin ja kuulemaan hakijoiden mielipiteitä hankeprosessista. Kesäkuun kokouksen yhteydessä järjestettiin koko päivän kestänyt hankeretki useaan kohteeseen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 11 kertaa.

Tiedotusta tehtiin kahden tiedotushankkeen kautta. Sosiaalisessa mediassa oltiin esillä selvästi aiempaa enemmän ja säännöllisemmin. Lisäksi tuotettiin lehtijuttuja, sähköistä uutiskirjettä ja painettuja lehtiä. Hankkeen tuella hankittiin myös näkyvyyttä parantavaa materiaalia, jota jaettiin kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Tiedottajat olivat mukana aktivointitilaisuuksissa ja hanketoimijoille annettiin vinkkejä ja ohjeita onnistuneesta ja vaikuttavasta tiedottamisesta. Syksyllä toteutettiin mittava koko Satakunnan Road Show, jossa kierrettiin kaikki alueen kunnat. Kiertueella jalkauduttiin keskeiselle paikalle jokaisessa kunnassa puoleksi päiväksi ja keskusteltiin ihmisten kanssa. Kiertueeseen liittyi myös mittava ennakkomarkkinointi sekä tapahtuman aikainen tiedotus. Lisäksi tehtiin videoita, joissa haastateltiin hanketoteuttajia ja esim. kuntien virkamiehiä. Uusia hakijoita oli vuoden aikana 31, eli lähes puolet hakijoista. Tämä osoittaa, että aktivointi ja tiedotus ovat tuottaneet tulosta. Nuoriso-Leaderin kautta tavoitettiin nuoria toimijoita ja saatiin heidät mukaan hanketoimintaan matalan kynnyksen hankkeiden kautta. Kv-toiminnassa oltiin edelleen valtakunnan eturivissä ja vuoden aikana käynnistettiin ja suunniteltiin lukuisia kv-hankkeita. Kv-hankkeiden toimet näkyvät alueella monipuolisesti ja kumppaneiden vierailuja puolin ja toisin oli vuoden aikana useita. Ely-keskuksen kanssa käytiin kahdenväliset keskustelut ja niissä tuotiin hyvin avoimesti esiin hyvät asiat ja kehittämiskohteet. Lisäksi ELY-keskuksen edustajien kanssa oltiin säännöllisesti yhteydessä aina tarvittaessa yksittäisiin tapauksiin liittyen. Erityisen hankalia olivat edelleen yrityksen perustamistukeen liittyvät tulkintaongelmat. Ylätasolta tulee edelleen ristiriitaista viestiä ja tulkinnat erityisesti toimivien yritysten osalta vaihtelevat maakunnittain melkoisesti. Käytännössä linja on monissa maakunnissa muodostunut lakiin ja asetukseen kirjattua tiukemmaksi, mikä on yrittäjien ja kentällä neuvontaa tekevien näkökulmasta aika vaikeasti ymmärrettävissä. Tämä tekee myös neuvontatyöstä hyvin hankalaa. Vertaisauditointi toteutettiin Yhyres ry:n kanssa. Käydyissä keskusteluissa nousi esiin muutamia hyviä käytäntöjä ja kehittämisehdotuksia, joista keskusteltiin sitten koko hallituksen kanssa. Ohjelmakauden lopun lähestyessä toiminnan painopiste siirtyy vähitellen aktivoinnista hankkeiden toteutuksen ja lopettamisen neuvontaan ja uuden ohjelmakauden valmisteluun. 3. Leader-ryhmä alueensa kehittäjänä Leader Pohjois-Satakunta on vakiinnuttanut asemansa alueensa keskeisenä kehittäjätahona. Vuoropuhelu kuntien, elinkeinoyhtiöiden ja keskeisten toimijoiden kanssa on koko ajan tiivistä. Leader Pohjois-Satakunta on toiminut yli 20 vuotta ja rahoittanut alueellaan n. 1000 investointi- ja kehittämishanketta. Henkilöstö on vaihtunut hyvin vähän, joten alueen tuntemus ja verkostot ovat toiminnan selkeä vahvuus. Raportointivuoden aikana taloudellinen toimeliaisuus lisääntyi alueen yrityksissä. Käynnissä oleva Lauhanvuori-Hämeenkangas-Geopark -hanke on lisännyt yhteistyötä ja toimeliaisuutta matkailualalla ja myös kunnissa on pohdittu alueen näkymistä yhteisen Geopark-brändin alla. Leader-ryhmällä on ollut näissä kuvioissa vahva rooli sekä rahoittajana että yhteistyöalustana. Maakuntauudistuksen valmistelu eteni raportointivuoden aikana jonkin verran ja toiminnanjohtaja oli mukana yhdessä valmisteluryhmässä. Lisäksi Leader-ryhmien ja ELY-keskusten tapaamisissa käsiteltiin maakuntauudistusta sekä Satakunnassa että Pirkanmaalla. Satakunnan alueella on tiivis ja toimiva yhteistyöverkosto. Siihen kuuluvat kaikki Leader-ryhmät, ELYkeskus, ProAgria Länsi-Suomi, Prizztech Oy, maaseututoimen yhteistoiminta-alue, Satakunta-liitto,

Satakylät ry ja kunnat. Tapaus- ja teemakohtaisesti yhteistyötä tehdään oppilaitosten kanssa (Sataedu, SAMK, TAMK, Petäjäopisto, lukiot). Kankaanpäässä ProAgrialla, Prizztechillä ja maaseututoimella on jopa toimistot samoissa tiloissa Leader-toimiston kanssa. Satakunnan Leader-ryhmät tekevät keskenään tiivistä yhteistyötä. Järjestämme joka vuosi henkilöstön, Leader-hallitusten ja ELY-yhteyshenkilöiden yhteisen opintomatkan, jossa keskustellaan yhteisistä asioista, vieraillaan mielenkiintoisissa hankekohteissa ja kuullaan ulkopuolisia asiantuntijoita. Matkat ovat kaksipäiväisiä, jolloin jää aikaa myös epäviralliselle yhdessäololle ja verkostoitumiselle. Tästä hyötyvät kaikki ja hyvät käytännöt siirtyvät alueilta toisille. Pirkanmaan Leader-ryhmät ovat aloittaneet tämän saman käytännön ja Leader Pohjois-Satakunta osallistuu myös niihin tapaamisiin, onhan Leader-alueen kunnista 3 ja asukkaista n. 40% Pirkanmaan puolella. Yritys-Suomi -yhteistyössä ollaan myös mukana ja osallistutaan säännöllisesti tapaamisiin eri rahoittajien kanssa. Kuntien elinkeinotoimen osalta alue on haastava, koska Leader-alueen kymmenen kuntaa kuuluvat neljään eri elinkeinoyhtiöön ja lisäksi jotkut kunnat hoitavat elinkeinotoimen itse. Näin ollen yrityshankkeita valmistellaan monien eri henkilöiden ja tahojen kanssa. Tämä näkyy myös siten, että joiltakin alueilta tulee niiden asukas- ja yritysmääriin suhteutettuna enemmän hakemuksia kuin toisilta. Tähän voidaan kuitenkin vaikuttaa aktivointia ja tiedotusta suuntaamalla. Satakunnassa kehittäjäorganisaatioiden yhteistyö toimii hyvin ja tästä johtuen myös työnjako on muodostunut melko selkeäksi. Kun tunnemme hyvin toistemme ja toistemme tekemiset, niin osaamme myös neuvoa asiakkaita paremmin oikeaan osoitteeseen. Kansainvälinen koordinaattori on avustanut kansallisesti vertaisapuna muiden toimintaryhmäalueiden kansainvälisten hankkeiden rakentamisessa sekä Suomen Leader-ohjelman tunnetuksi tekemisessä esimerkiksi kansainvälisissä tilaisuuksissa. Yhdistyksen kansainvälinen koordinointi ja Europe Direct- tiedotuspisteenä toiminta tukevat toisiaan toiminnallisesti. Europe Direct:in kautta saadaan aktivoitua alueelle myös muiden hankeohjelmien rahoitusta ja erilaisia kansainvälisiä avauksia. Toimialueelle on saatu aktivoitua kansainvälisiä harjoittelijoita eri kuntiin esimerkiksi koulutoimeen ja yksittäisiin yrityksiin ja kokemukset heistä ovat olleet positiivisia. Leader-ryhmän lisäarvo tulee ensinnäkin siitä, että olemme helposti saavutettavissa ja neuvomme kokonaisvaltaisesti hankkeen ideointivaiheesta aina maksatukseen saakka. Sähköiseen hakuun siirtymisen jälkeen myös erilaisten tunnusten hakuun ja sähköiseen asiointiin liittyvälle neuvonnalle on ollut kova kysyntä. Monesti saamme olla myös tulkkina hankehakijan ja viranomaisten välillä, koska hankkeiden kieli ja säännökset eivät kovin helposti maallikolle aukea. Leader-ryhmä on monissa tapauksissa yhdistysten pienille hankkeille lähes ainoa mahdollinen rahoittaja. Näin ollen Leader-ryhmä täydentää muiden rahoituslähteiden jättämiä aukkoja. Leader-ryhmän henkilöstön ja hallituksen paikallistuntemus on suuri vahvuus kehittämistyössä. Kun monet muut palvelut maaseudulla etääntyvät kauemmas, niin Leader-toimijat pysyvät ja jopa vahvistavat rooliaan aluekehittämisessä. Leader-ryhmän kansainväliset kontaktit tuovat kv-toiminnan myös pienten toimijoiden ulottuville. Tässä työssä Leader Pohjois-Satakunta on erityisen vahva ja kokenut toimija.

4. Tavoitteet seuraavalle vuodelle Vuoden 2019 aikana jatkamme strategian toteuttamista niukkenevin resurssein. Vuoden alussa käynnistetään teemahankehaku investointihankkeille, että saadaan mukaan taas uusia toimijoita. Kansainvälisten hankkeiden osalta vuodesta tulee erityisen vilkas, monien hankkeiden vierailut Suomeen ja suomalaisten vierailut kumppanimaihin ajoittuvat ohjelmakauden loppuun. Kevättalvella toteutetaan Road Show Pirkanmaan puoleisissa kunnissa yhteistyössä tiedotushankkeen, kuntien ja elinkeinoyhtiöiden kanssa. Tempaus toteutetaan jalkautumalla alueen jokaiseen kuntaan johonkin sellaiseen paikkaan, jossa ihmiset liikkuvat. Mukaan pyydetään hanketoimijoita ja yhteistyökumppaneita ja kiertueesta tiedotetaan monikanavaisesti ennen ja jälkeen sekä sen aikana. Geopark-hakemus jätettiin vuoden 2018 lopulla Suomen Geopark-toimikunnalle. Se edellyttää yhteistyön edelleen tiivistämistä luontomatkailun toimijoiden kesken ja kuntien sitoutumista toiminnan pitkäaikaiseen rahoittamiseen. Hanketoiminnalla tulee silti olemaan keskeinen rooli toiminnan käynnistämisessä ja ylläpidossa jatkossakin. Todennäköisesti matkailupalveluiden kehittämiseen liittyvät investointi- ja yritysryhmähankkeet lisääntyvät. Seuraavan ohjelmakauden valmistelu aloitetaan vuoden alkupuolella, kunhan saadaan vähän enemmän tietoa ja ohjeistusta. Ainakin tehdään jo suunnitelma siitä, miten kuluvan kauden kokemukset hyödynnetään strategiatyössä, miten toimijat ja kehittäjät osallistetaan prosessiin ja miten osataan havaita ja jopa ennakoida toimintaympäristön muutokset uuden strategian valmistelussa. Leader-ryhmien on tuotava myös valtakunnalliseen valmisteluun kentän näkemyksiä esim. ohjelman toimenpiteisiin, hanketyyppeihin ja niiden käytännön soveltamiseen liittyen. Erityisesti yritystuissa on paljon parannettavaa. Nykyisen perustamistuen kaltaista ongelmaa ei saisi tulevalla ohjelmakaudella tulla. 5. Henkilöstö ja hallitus Hallitukseen kuuluu kymmenen varsinaista jäsentä ja kolme varajäsentä. Hallitus kokoontui joka kuukausi lukuun ottamatta heinäkuuta. Hallituksen kokoonpano vuonna 2018: Julkinen taho: Kaija Kangas, Karvia Veli-Jukka Johansson, Kankaanpää Anne Vastamäki-Ahola, Merikarvia Elisa Vahosalmi, Parkano (varajäsen) Yhdistykset/yritykset: Märia Käkelä, Ikaalinen (puheenjohtaja) Seija Vuorela, Siikainen Mikko Lahdentausta, Kihniö Jarkko Piilola, Parkano Kimmo Mattila, Ikaalinen (varajäsen)

Yksittäiset asukaat: Esa Kivioja (varapuheenjohtaja) Aimo Ihanamäki, Jämijärvi Tero Lehtonen, Pomarkku Tuula Raukola, Kankaanpää (varajäsen) Hallitus oli erittäin keskusteleva ja kokouksissa vallitsi hyvä ilmapiiri. Henkilöstö saa hallitukselta hyvän tuen toiminnalleen. Hallituksen jäsenet toimivat aktiivisesti omissa verkostoissaan ja tiedottivat omalta osaltaan Leader-työn tuloksista ja mahdollisuuksista. Hallituksen puheenjohtajisto osallistui aktiivisesti ELY-keskuksen kanssa käytäviin kahdenvälisiin keskusteluihin ja vertaisauditointiin. Lisäksi osa hallituksen jäsenistä osallistui koulutustilaisuuksiin sekä Pirkanmaan ja Satakunnan Leader-ryhmien opintoretkille. Henkilöstö vuonna 2018 Toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto Hankesihteeri Päivi Hietapakka Hankeneuvoja Leena Saloniemi Kv-koordinaattori Krista Antila 6. Taloustilanne Yhdistyksen taloustilanne on vakaa. Toimintaraha riittää n. 2,5 henkilön palkkaamiseen. Neljän henkilön organisaatio mahdollistuu omien hankkeiden (kv-koordinaattori) ja EDIC-tiedotuspisteen ylläpitoon saadun rahoituksen turvin. Yhdistyksen budjetti on yksi suurimmista, julkisen tuen määrä ohjelmakaudella on 7 080 000 ilman kehystarkistuksia. Kuntarahan osuus on n. 200 000 vuodessa. Toimintarahan maksatukset ovat tällä ohjelmakaudella kestäneet käsittämättömän kauan ja se onkin ollut yhdistyksen taloudenhoidossa selvästi suurin riskitekijä. Tosin tilanne on parantunut vuoden 2018 aikana. Satakunnan ELY-keskuksessa maksatukset käsitellään nopeasti, se on hyvä asia erityisesti hanketoteuttajien kannalta. Vuoden 2018 tilinpäätöksessä yhdistyksen varsinaisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 259 760,48 ja menot 258 110,14, eli varsinaisen toiminnan ylijäämä oli 1 650,34. Varainhankinta tuotti 4 195 ja rahoitustuotot olivat 1 893,88. Näin ollen tilinpäätös on 7 739,22 euroa ylijäämäinen. Yhdistyksen oma pääoma oli vuoden lopussa 19 321,73.