Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Samankaltaiset tiedostot
Maa- ja metsätalousministeriön asetus broilereiden kampylobakteerivalvonnasta

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille

Salmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Kanalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Siipikarjatilan omavalvontakuvaus

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

BIOCHECK.UGENT. Ohjeita

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

OSA 2: TILAKÄYNTIRAPORTTI

Tampere Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy &

Suomen Siipikarjaliitto Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Eläinten hyvinvointifoorumi 2014

Resistenssiseuranta elintarvikeketjussa

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Tautisuojaus ja hygieniaohjeet

Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Laila Rossow Erikoistutkija/Siipikarjan taudit TUVI/TUJA Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä

Luomubroilerin terveys , Tampere. Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Kontaminaatioriskin hallinta

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

Eläinsuojelulainsäädäntö koskee myös luomubroilereita. Tampere /P.H.

TARKASTUSKERTOMUS Siipikarjan pitopaikan salmonellavalvontakäynti

Siipikarjan terveys ja terveydenhuolto. Siipikarjan rokotusohjelma ja rokottaminen


Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki

Eläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus. Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus

Tarttuvien tautien vastustus

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

AVIn tarkastukset- tuottajan näkökulma. Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Kanojen terveystilanne Suomessa ja suolinkaisten torjunta

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä helmikuuta /2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

EHEC-bakteerin torjunta nautatiloilla ja teurastamoissa

Broilereiden hyvinvointi ja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Tautisuojaus ja tuotantosairauksien hallinta broileritiloilla & eläinten hyvinvointimerkinnän kehittäminen suomalaiselle tuotannolle

Tarttuvat eläintaudit

Maa ja metsätalousministeriön asetus

Tarttuvista taudeista

Kananmunatuotannon luvat. Sirpa Leväinen, Rantasalmen yhteistoimintaalueen (Joroinen, Juva, Rantasalmi ja Sulkava) maaseutupäällikkö

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä

Eläinsuojelutarkastus - broilerit - tarkastusosa

Riisin ja lihan laatu 2011

Vastustussuunnitelma muiden kuin lakisääteisesti vastustettavien siipikarjatautien varalta

Salmonellavalvonnan ja torjunnan kustannushyötyanalyysi

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Helposti leviävien eläintautien vastustaminen

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013. maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Ajankohtaista referenssilaboratoriosta. Marjaana Hakkinen Evira, Elintarvike- ja rehumikrobiologian laboratoriojaosto

Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Kartoituskäynnit. Location ID: Pesän rakennus. Päivämäärä: Vuodenaika. Eläimet. Rakenteet. Häkkien määrä. Kuivikkeet

NÄYTTEENOTTOMENETELMÄT. 1. Näytteenotto emokasvattamon untuvikoista

Sikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Talousveteen liittyvät terveysriskit

Raakamaidosta tehtävät STEC tutkimukset. Saija Hallanvuo Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö Tutkimus- ja laboratorio-osasto

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa

PÄÄSENKÖ PATOGEENEISTA KOSKAAN EROON SANEERAUS JA MUUT MENETELMÄT HELSINKI

ELÄINTUET Lähde: Maaseutuvirasto, MMM

kannattaa ja parantaa tuotannon kestävyyttä!

Navetan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Tietopaketti. Vastuullisesta broilerituotannosta Suomessa

Eläintautiasiaa. 11. ja LEL Anna Jeshoi

Broilerin yleisimmät sairaudet Ahlman-Instituutti ELL Petri Yli-Soini

Broilereiden hyvinvointi ja terveys terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. broilereiden suojelusta

Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia. Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti ELL Petri Yli-Soini

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

Maija Hatakka, elintarvikeylitarkastaja, Elintarvikevirasto Marjaana Hakkinen, mikrobiologi, EELA

Maa- ja metsätalousministeriön asetus afrikkalaisen sikaruton vastustamisesta

Elintarvikkeiden välityksellä tarttuvat bakteerit. Merkitys

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutoksia tulossa

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

MUNINTAKANALAN TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMAN ALKUKARTOITUS

Lihantarkastus- LITA ASF pikainfo. Afrikkalainen sikarutto ja teurastamot Marjatta Rahkio

Bioturvakoulutus Kalaterveyspäivä

LUONNONVARAISTEN LINTUJEN AIHEUTTAMA TARTUNTATAUTIRISKI

LAIDUNLINNUT Oy Hemmanet Ab

SUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, Espoo Puh

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Maa- ja metsätalousministeriö. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Eläinsuojelusäädökset. Eläinsuojelulaki (247/1996, muutoksineen)

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

SIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla

Ajankohtaista elintarvikehygieniasta Evira Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin

Transkriptio:

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä, kestää huonosti pakastusta Herkkä kuivumiselle ja suoralle auringonvalolle Kasvulle sopiva ph on n. 5-9 Optimaalinen happipitoisuus 3-15 % ja hiilidioksidipitoisuus n. 10 % Säilyy hyvin kylmässä vedessä, mutta ei lisäänny Kasvaa hitaasti laboratorio-oloissa Liikkuva

Luonnollinen ympäristö Lämminveristen eläinten suolistobakteeri Yhdistetty siipikarjaan ja luonnonlintuihin Myös nautojen, sikojen ja lemmikkieläinten suolistossa Ympäristöön ulosteen mukana, säilyy rajoitetusti ympäristössä Kosteassa ja viileässä viihtyy hyvin, päivistä viikkoihin, mutta ei lisäänny suolen ulkopuolella

Tartunta ihmisessä Kampylobakteeri EI aiheuta linnuille sairautta Zoonoosi Useimmiten C. jejuni Inkubaatioaika 3-5 pv, taudin kestoaika 2-7 pv Yleisimmin alle 5 v lapsilla ja 15-24 v nuorilla Riskiryhmässä myös siipikarjan kanssa työskentelevät ja immunosuppressiosta kärsivät Suomessa sairastuu noin 3000-4000 henkilöä/v, suurin osa tartunnoista saataneen ulkomailla, kotimaisia tartuntoja 20-40 %, kesäaikaan enemmän Suurin osa tautitapauksista yksittäisiä, laajat epidemiat harvinaisia

Tartunta ihmisessä Yleensä äkillisesti alkavat oireet Suolisto-oireet: ripuli, joskus mahakipu ja oksentelu, harvoin kuumetta Mahdollisia jälkitauteja Pieni infektioannos: n. 500 bakteeria riittää Merkittävin tartuntojen lähde on vesi, riittämättömästi kypsennetyn siipikarjan syömistä pidetään myös yhtenä kotimaisten tartuntojen lähteenä Ristikontaminaatio keittiössä

Raportoidut kampylobakteeri- ja salmonellatapaukset Suomessa 5000 Raportoidut tapaukset 4000 3000 2000 1000 Kampylobakteeriinfektiot Salmonellainfektiot 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vuosi

Broilereiden kampylobakteeriseuranta Suomessa Broileriteurastuserien omavalvonta 1.6.2004 alkaen asetus MMM 10/EEO/2007 Kesä-lokakuu: näytteenotto kaikista teurastuseristä Marras-toukokuu: satunnaistettu näytteenotto Eviran tekemän suunnitelman mukaan Teurastuksessa otetaan satunnaisotannalla 10 linnun umpisuoli / teuraserä laboratoriossa yhdeksi kokoomanäytteeksi Eristetyt kampylobakteerit tunnistetaan Evirassa C. jejuni ja coli Tulokset raportoidaan vuosittain EFSAn zoonoosiraporttiin

Broileriparvien valvontaohjelma Jos pitopaikan teurastuserissä on todettu toistuvasti kampylobakteeri, pitopaikan tuottajan on arvioitava tuotantohygieeniset olosuhteet ja muutettava tarvittavilta osin työskentely- ja hygieniakäytäntöjään. Kunnaneläinlääkärin on tarkastettava tehdyt toimenpiteet salmonellavalvontakäynnin yhteydessä ja annettava tarvittaessa neuvoja havaittujen puutteiden poistamiseksi Jos pitopaikan yhdessä tai useammassa teurastuserässä on todettu kampylobakteeri kahdella peräkkäisellä teurastuskerralla, on pitopaikasta toimitettavat teurastuserät teurastettava päivän viimeisinä. Käytäntöä jatketaan, kunnes pitopaikan teurastuserät on todettu negatiiviseksi kampylobakteeritutkimuksessa kahdella peräkkäisellä teurastuskerralla

Kampylobakteeriseuranta kalkkunalla Teurastamon omavalvontaa Kaikki teuraserät tutkitaan ympäri vuoden

Kasvattamotartunta Tartunta havaitaan n. 2-3 vk ikäisissä linnuissa Yleensä pistetartunta, joka leviää nopeasti kaikkiin lintuihin Suurin osa linnuista erittää bakteeria koko elämänsä ajan Broilerin suolistossa kampylobakteerille optimaaliset lisääntymisolosuhteet Kampylobakteeri ei ole broilerin normaalia suolistoflooraa, vaan se tuodaan kasvattamoon Kalkkunat yhtä herkkiä saamaan tartunnan Suotuisissa oloissa elää hyvin kasvattamon ympäristössä ja voi helposti päästä kasvattamoon jalkineiden, vaatteiden, jyrsijöiden, hyönteisten, ihmisten mukana

Tartunnan riskitekijöitä Tautisulkua ei käytetä oikein Huonokuntoiset kasvattamorakennukset ja laitteet Riittämätön jyrsijäkontrolli, luonnonlinnut Huono pesu ja desinfiointi erien välillä Jos kasvattamo ei ehdi kuivua perusteellisesti erien välillä Tilat lähekkäin Jos koko kasvattamo ei tyhjene kerralla Eläinten siirrot

Tartunnan riskitekijöitä Kasvattamon ympäristössä vesilätäköitä, luonnonvesiä Kasvattamon ympäristö epäsiisti Käytetään oman kaivon vettä Kasvattamo tyhjillään vain viikon kasvatuserien välillä Lastaus on merkittävä riski, jos lastauslaitteistoa ei pestä käytön välillä Tilan lapset käyvät kasvattamossa ilman suojavaatetusta Lemmikkieläimet Kärpäset

Kampylobakteerin ennaltaehkäisy All in all out Hyvä tuotantohygienia ja tautisuojaus Lintujen vastustuskyky Hyvät olosuhteet (pehku) Lintujen terveys

Perussäännöt kampylobakteeritartunnan ennaltaehkäisyyn tiloilla 1) Minimoi kampylobakteerin mahdollisuudet elää kanalan ympäristössä 2) Ehkäise kampylobakteerin pääsy kanalaan 3) Tuhoa kampylobakteeri erätauolla

1) Minimoi kampylobakteerin mahdollisuudet elää kanalan ympäristössä Siisti, puhdas, kuiva, kasviton ympäristö Päällyste, ainakin lastausalueilla Raatojen hävitys Kylmäsäilytys + raatojenkeräys tai poltto Kylmäsäiliön sijainti ja koko Ei houkutteleva ympäristö jyrsijöille ja luonnonlinnuille Säännöllinen haittaeläinten torjunta Ehjät, hyväkuntoiset rakennukset, syöttiasemat, kirjanpito Luonnonlintusuojaus

2) Ehkäise kampylobakteerin pääsy kanalaan Tautisulun oikea käyttö vaatteiden ja jalkineiden vaihto, käsienpesu Osastokohtaiset suojajalkineet Untuvikkojen vastaanotto ja teuraslastaus Rehu- ja vesihygienia, kuivikehygienia Haittaeläinkontrolli Luonnonlinnut Jyrsijät Hyönteiset

Villilintusuojaus Ei suoria tai epäsuoria kontakteja siipikarjan ja luonnonlintujen välillä Ei luonnonlintujen ruokintaa kanalan lähellä Luonnonlinnuilta pääsy kanalaan estetty tuloilmaluukut poistoilmahormit ovet kiinni erätauollakin Rehut, kuivikkeet ja vesi suojassa luonnonlinnuilta

Rehu-, vesi- ja kuivikehygienia Siilojen kunto ja puhtaus Viljakuivurit ja viljavarastot Siilojen ja viljavarastojen ympäristö Kirjanpito rehukuljetuksista Kaivon kunto ja sijainti, veden laatu Haittaeläinkontrolli rehu- ja kuivikevarastoissa

3) Tuhoa kampylobakteeri erätauolla Ohjeiden mukainen erätaukopesu ja desinfektio Kunnollinen kuivuminen Kunnossapito

Erätaukopesu Lannanpoisto, lannankäsittely Mekaaninen puhdistus Pesu Kuivuminen Desinfektio Laitteet (ilmanvaihtoaukot ja hormit, vesilinjat, juomakupit, rehukupit, pesät) Hoitohuone, munienkäsittelytilat Kunnossapito; tiiviit rakenteet, helposti puhtaana pidettävät ehjät pinnat Kanalan ympäristö