Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy
Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä, kestää huonosti pakastusta Herkkä kuivumiselle ja suoralle auringonvalolle Kasvulle sopiva ph on n. 5-9 Optimaalinen happipitoisuus 3-15 % ja hiilidioksidipitoisuus n. 10 % Säilyy hyvin kylmässä vedessä, mutta ei lisäänny Kasvaa hitaasti laboratorio-oloissa Liikkuva
Luonnollinen ympäristö Lämminveristen eläinten suolistobakteeri Yhdistetty siipikarjaan ja luonnonlintuihin Myös nautojen, sikojen ja lemmikkieläinten suolistossa Ympäristöön ulosteen mukana, säilyy rajoitetusti ympäristössä Kosteassa ja viileässä viihtyy hyvin, päivistä viikkoihin, mutta ei lisäänny suolen ulkopuolella
Tartunta ihmisessä Kampylobakteeri EI aiheuta linnuille sairautta Zoonoosi Useimmiten C. jejuni Inkubaatioaika 3-5 pv, taudin kestoaika 2-7 pv Yleisimmin alle 5 v lapsilla ja 15-24 v nuorilla Riskiryhmässä myös siipikarjan kanssa työskentelevät ja immunosuppressiosta kärsivät Suomessa sairastuu noin 3000-4000 henkilöä/v, suurin osa tartunnoista saataneen ulkomailla, kotimaisia tartuntoja 20-40 %, kesäaikaan enemmän Suurin osa tautitapauksista yksittäisiä, laajat epidemiat harvinaisia
Tartunta ihmisessä Yleensä äkillisesti alkavat oireet Suolisto-oireet: ripuli, joskus mahakipu ja oksentelu, harvoin kuumetta Mahdollisia jälkitauteja Pieni infektioannos: n. 500 bakteeria riittää Merkittävin tartuntojen lähde on vesi, riittämättömästi kypsennetyn siipikarjan syömistä pidetään myös yhtenä kotimaisten tartuntojen lähteenä Ristikontaminaatio keittiössä
Raportoidut kampylobakteeri- ja salmonellatapaukset Suomessa 5000 Raportoidut tapaukset 4000 3000 2000 1000 Kampylobakteeriinfektiot Salmonellainfektiot 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vuosi
Broilereiden kampylobakteeriseuranta Suomessa Broileriteurastuserien omavalvonta 1.6.2004 alkaen asetus MMM 10/EEO/2007 Kesä-lokakuu: näytteenotto kaikista teurastuseristä Marras-toukokuu: satunnaistettu näytteenotto Eviran tekemän suunnitelman mukaan Teurastuksessa otetaan satunnaisotannalla 10 linnun umpisuoli / teuraserä laboratoriossa yhdeksi kokoomanäytteeksi Eristetyt kampylobakteerit tunnistetaan Evirassa C. jejuni ja coli Tulokset raportoidaan vuosittain EFSAn zoonoosiraporttiin
Broileriparvien valvontaohjelma Jos pitopaikan teurastuserissä on todettu toistuvasti kampylobakteeri, pitopaikan tuottajan on arvioitava tuotantohygieeniset olosuhteet ja muutettava tarvittavilta osin työskentely- ja hygieniakäytäntöjään. Kunnaneläinlääkärin on tarkastettava tehdyt toimenpiteet salmonellavalvontakäynnin yhteydessä ja annettava tarvittaessa neuvoja havaittujen puutteiden poistamiseksi Jos pitopaikan yhdessä tai useammassa teurastuserässä on todettu kampylobakteeri kahdella peräkkäisellä teurastuskerralla, on pitopaikasta toimitettavat teurastuserät teurastettava päivän viimeisinä. Käytäntöä jatketaan, kunnes pitopaikan teurastuserät on todettu negatiiviseksi kampylobakteeritutkimuksessa kahdella peräkkäisellä teurastuskerralla
Kampylobakteeriseuranta kalkkunalla Teurastamon omavalvontaa Kaikki teuraserät tutkitaan ympäri vuoden
Kasvattamotartunta Tartunta havaitaan n. 2-3 vk ikäisissä linnuissa Yleensä pistetartunta, joka leviää nopeasti kaikkiin lintuihin Suurin osa linnuista erittää bakteeria koko elämänsä ajan Broilerin suolistossa kampylobakteerille optimaaliset lisääntymisolosuhteet Kampylobakteeri ei ole broilerin normaalia suolistoflooraa, vaan se tuodaan kasvattamoon Kalkkunat yhtä herkkiä saamaan tartunnan Suotuisissa oloissa elää hyvin kasvattamon ympäristössä ja voi helposti päästä kasvattamoon jalkineiden, vaatteiden, jyrsijöiden, hyönteisten, ihmisten mukana
Tartunnan riskitekijöitä Tautisulkua ei käytetä oikein Huonokuntoiset kasvattamorakennukset ja laitteet Riittämätön jyrsijäkontrolli, luonnonlinnut Huono pesu ja desinfiointi erien välillä Jos kasvattamo ei ehdi kuivua perusteellisesti erien välillä Tilat lähekkäin Jos koko kasvattamo ei tyhjene kerralla Eläinten siirrot
Tartunnan riskitekijöitä Kasvattamon ympäristössä vesilätäköitä, luonnonvesiä Kasvattamon ympäristö epäsiisti Käytetään oman kaivon vettä Kasvattamo tyhjillään vain viikon kasvatuserien välillä Lastaus on merkittävä riski, jos lastauslaitteistoa ei pestä käytön välillä Tilan lapset käyvät kasvattamossa ilman suojavaatetusta Lemmikkieläimet Kärpäset
Kampylobakteerin ennaltaehkäisy All in all out Hyvä tuotantohygienia ja tautisuojaus Lintujen vastustuskyky Hyvät olosuhteet (pehku) Lintujen terveys
Perussäännöt kampylobakteeritartunnan ennaltaehkäisyyn tiloilla 1) Minimoi kampylobakteerin mahdollisuudet elää kanalan ympäristössä 2) Ehkäise kampylobakteerin pääsy kanalaan 3) Tuhoa kampylobakteeri erätauolla
1) Minimoi kampylobakteerin mahdollisuudet elää kanalan ympäristössä Siisti, puhdas, kuiva, kasviton ympäristö Päällyste, ainakin lastausalueilla Raatojen hävitys Kylmäsäilytys + raatojenkeräys tai poltto Kylmäsäiliön sijainti ja koko Ei houkutteleva ympäristö jyrsijöille ja luonnonlinnuille Säännöllinen haittaeläinten torjunta Ehjät, hyväkuntoiset rakennukset, syöttiasemat, kirjanpito Luonnonlintusuojaus
2) Ehkäise kampylobakteerin pääsy kanalaan Tautisulun oikea käyttö vaatteiden ja jalkineiden vaihto, käsienpesu Osastokohtaiset suojajalkineet Untuvikkojen vastaanotto ja teuraslastaus Rehu- ja vesihygienia, kuivikehygienia Haittaeläinkontrolli Luonnonlinnut Jyrsijät Hyönteiset
Villilintusuojaus Ei suoria tai epäsuoria kontakteja siipikarjan ja luonnonlintujen välillä Ei luonnonlintujen ruokintaa kanalan lähellä Luonnonlinnuilta pääsy kanalaan estetty tuloilmaluukut poistoilmahormit ovet kiinni erätauollakin Rehut, kuivikkeet ja vesi suojassa luonnonlinnuilta
Rehu-, vesi- ja kuivikehygienia Siilojen kunto ja puhtaus Viljakuivurit ja viljavarastot Siilojen ja viljavarastojen ympäristö Kirjanpito rehukuljetuksista Kaivon kunto ja sijainti, veden laatu Haittaeläinkontrolli rehu- ja kuivikevarastoissa
3) Tuhoa kampylobakteeri erätauolla Ohjeiden mukainen erätaukopesu ja desinfektio Kunnollinen kuivuminen Kunnossapito
Erätaukopesu Lannanpoisto, lannankäsittely Mekaaninen puhdistus Pesu Kuivuminen Desinfektio Laitteet (ilmanvaihtoaukot ja hormit, vesilinjat, juomakupit, rehukupit, pesät) Hoitohuone, munienkäsittelytilat Kunnossapito; tiiviit rakenteet, helposti puhtaana pidettävät ehjät pinnat Kanalan ympäristö