HELSINGIN HOVIOIKEUS TUOMIO Nro 3340 Antamispäivä Diaarinro 14.12.2010 R10/1097 RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA Helsingin käräjäoikeus 7/4 os. 17.3.2010 nro 2349 (liitteenä) ASIA Lähestymiskiellon määrääminen VALITTAJA VASTAPUOLI ASIAN KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA Hovioikeudessa on 22.10.2010 toimitettu pääkäsittely. Valitus )n vaatinut, että lähestymiskielto kumotaan. Jei ollut jatkuvasti seuraillut tai tarkkaillut! Molemmat kävivät usein Itäkeskuksen kauppakeskuksessa ja väistämätttuoskus kohtasivat toisensa. Asiassa ei ollut edes väitetty, että^^^holisi kohdellut lapsiaan väkivaltaisesti. pyritti käyttää lähestymiskieltoa ja lapsikaappaussyytettä välineenä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa. Lähestymiskiellon määrääminen perustuipitkälti siihen, että (U^^^olisi perusteltu syy pelätäjjjj^^^bvievän lapset Algeriaan. Virallinen syyttäjä oli luopunut ^^JJ 0kohdistetusta lapsikaappaussyytteestä syyteoikeuden vanhentumisen johdosta ja asia oli palautunut poliisitutkintaan. Vastaus lon vaatinut, että valitus hylätään. on viitannut käräjäoikeuden tuomion perusteluihin. Asianosaisten välillä oli vireillä useita eri oikeudenkäyntejä. Käräjäoikeus oli kokonaan poistanutfl^u^lasten tapaamisoikeuden heidän traumatisoitumisensa ja hoitonsa vuoksi.
Lähestymiskielto oli pidettävä voimassa, koska oli pelättävissä, että ^häiritsi tai syyllistyi rikokseen^^u^ a lapsia kohtaan, ^pelkäsi, epä^jjj^h^vie lapset tosiasialliseen kotimaahansa Algeriaan. 2 Todistelu Hovioikeudessa on kuultu todistelutarkoituksessal Isekä todistajana^ Asianosaiset ovat vedonneet käräjäoikeuden tuomiossa mainittuihin kirjallisiin todisteisiin.^uj^on lisäksi vedonnut uutena kirjallisena todisteena Helsingin käräjäoikeuden 29.10.2010 antamaan tuomioon nro 9742.^m^on vedonnut uusina kirjallisina todisteina 2.8.2006 päivättyyn valtakirjaan, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston päätökseen 11.10.2007, ilmoitukseen turvakodissa olosta, El Harrachin käräjäoikeuden 26.1.2008 antamaan määräykseen, Algerin hovioikeuden 3.10.2007, 2.7.2008, 13.1.2009 ja 28.1.2009 antamiin päätöksiin, sopimukseen 12.9.2007, asianajajan laatimaan sopimukseen 12.9.2007, notaarin vahvistamaan sopimukseen 17.9.2010 ja väliaikaismääräykseen 20.8.2007. Välitoimi Hovioikeus on pääkäsittelyn jälkeen varannut asianosaisille tilaisuuden lausua Helsingin käräjäoikeuden 29.10.2010 antamasta tuomiosta nro 9742. HOVIOIKEUDEN RATKAISU )on lausumassaan todennut, ettäd^^^oli tuomittu lapsikaappauksesta kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lähestymiskielto oli pidettävä voimassa myös tällä perusteella. ;i ole toimittanut lausumaa määräajassa, mutta hän on 13.12.2010 toimittanut hovioikeudelle tiedoksi valituskirjelmänsä lapsikaappausasiassa. Perustelut I ovat hovioikeudessa kertoneet olennaisilta osin kuten käräjäoikeuden tuomioon on heidän kertomakseen kirjattu. flu^^mukaan^^^^^oli seuraillut häntä ennen iskiellon määräämistä ja myös kiellon määräämisen jälkeen. Äa todistajana kuultu sosiaalityöntekijä^^^ovat yhtenevästi kertoneet, että avioliiton aikana puolisoiden välillä oli ilmennyt väkivaltaa j afj^^^pelkäsi^fljbisekäerityisesti sitä, että tämä veisi lapset kotimaahansa Algeriaam^UU)on kiistänyt seuranneensaf^j^j^a hänen mukaansa lapsen aikaisempi vieminen Algeriaan oli tapahtunut vanhempien yhteisymmärryksessä. Hovioikeus toteaa, että Helsingin käräjäoikeuden 29.10.2010 antaman lainvoimaa vailla olevan tuomion mukaanflh^holi
vastoin^^j^^lupaa j a tahtoa vienyt heidän yhteisen 1 vuoden 7 kuukauden ikäisen lapsensa Algeriaan ja siten syyllistynyt rikoslain 25 luvun 5 a :ssä tarkoitettuun lapsikaappaukseen. Ottaen huomioonfljjj^kertomus, jota^^^kertomus tukee sekä asiassa esitetty muu selvitys kokonaisuudessaan hovioikeus katsoo olevan perusteltu aihe olettaa, ettäfl^j^tulisi tekemään i heidän alaikäisten lastensa vapauteen kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään heitä. Lähestymiskiellon määräämisen edellytykset ovat edelleen olemassa. Syytä käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei ole. 3 Tuomiolauselma Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta. ; Valtion varoista maksetaan asianajaja Yrjö Leskiselle palkkioksi avustamisesta hovioikeudessa valituksesta sekä siihen liittyvistä toimenpiteistä kohtuulliseksi katsotun viiden ja puolen tunnin työmäärän perusteella 550 euroa, valmistautumisesta pääkäsittelyyn vaaditut 150 euroa ja kolme tuntia kestäneestä pääkäsittelystä 300 euroa eli yhteensä 1.000 euroa sekä arvonlisäveron osuutena 230 euroa, mitkä määrät jäävät valtion vahingoksi. Hovioikeudessa maksetut todistelukustannukset 79,87 euroa jäävät valtion vahingoksi.
MUUTOKSENHAKU Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan. Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 14.2.2011 Helsingin hovioikeuden puolesta: Asian ovat ratkaisseet: Valmistelij a: hovioikeudenneuvos Helena Sunila määräaikainen hovioikeudenneuvos Heikki Rautiola määräaikainen hovioikeudenneuvos Reima Jussila viskaali Henrik Härkönen Ratkaisu on yksimielinen.
LIITE (Helsingin hovioikeuden ratkaisu ajassa ft ^ / /O33- \ HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 10/2349 Osasto 7/4 Lähestymiskieltoasia 17.3.2010 R 08/4683 Puheenjohtaja Käräjätuomari Marko Lepistö Hakija Vastaaja Henkilöt, joita kiellolla on tarkoitus suojata SELOSTUS ASIASTA Pyyntö Hakija on pyytänyt perusmuotoista lähestymiskieltoa. Hakija pelkää vastaajaa, joka seuraaja tarkkailee häntä. V astaaja on asianosaisten kotimaassa Algeriassa tuomittu hakijaa kohdistuneesta pahoinpitelystä j a hän on ollut väkivaltainen myös avioliiton aikana Suomessa, minkä vuoksi hakija on asunut turvakodissa. Vastaaja on omavaltaisesti vienyt^^jjjj^^^^^palgeriaan, josta lapsi on hakijan toimesta saatu palautettua. Hakija pelkää, että vastaaja vie yhteiset lapset hänen tahtomattaan Algeriaan. Vastaus V astaaj a on vastustanut lähestymisiä eliön määräämistä. Vastaaja on Suomen kansalainen ja hän on asunut Suomessa 20 vuotta. Ei ole syytä olettaa, että hän veisi lapset äidiltään Algeriaan. Mainittu pahoinpitelyasia ei ole Algeriassa lainvoimainen vaan alioikeuden päätöksestä on valitettu. Vastaaja ei ole kohdistanut hakijaan väkivaltaa. Perusteita lähestymiskiellolle ei ole hakijan eikä lapsien osalta. TODISTELU Hakijan kirjalliset todisteet 1. Helsingin kaupungin sosiaalipäivystyksen asiakastietojärjestelmään kiijatut muistiinpanot ajalla 21.4.2007-13.8.2007 2. Hakemus Helsingin käräjäoikeudelle 23.4.2008 ja pyyntö ulkoministeriölle lapsikaappausasiassa 23.4.2007 3. Helsingin käräjäoikeuden väliaikaismääräys 8.6.2007 ja peruutus 3.10.2007 4-fj^H^mPkiije 28.4.2008 poliisille suostumuksen peruuttamiseksi
2 Vastaajan kirjalliset todisteet Henkilötodistelu lapsen passiin 5. Haastehakemus lapsen omavaltaista huostaanottoa koskevassa asiassa 6. Käännös Algerialaisesta lehtikirjoituksesta 7. Pääkaupungin turvakodin ilmoitusl8.6.2007 8. Pääkaupungin turvakodin ilmoitus 30.5.2007 9. HUS:n lastenpsykiatrian lausunto 10. Puheterapeutin lausunto 11. Helsingin käräjäoikeuden väliaikaismääräys 9.9.2009 12. Lastensuojelun muistiinpanot vuodelta 2007 13. Lastensuojelun muistiinpanot vuodelta 2009 14. Tutkintapyyntö 22.4.2008 15. Helsingin hovioikeuden päätös 16.2.2010 ja käräjäoikeuden päätös 12.12.2008 16. Lastensuojelun muistiinpanot vuodelta 2010 1. Algerialaisen muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisu 17.11.2008 2. Algerialaisen muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisu 11.11.2008 3. Algerialaisen muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisu 27.1.2009 4. AlgmalaisaHnuutoksenhakutuomioistuimen ratkaisu 17.11.2008 5. ^JJ^JJJ^tutkintapyyntö 2.5.2007 6. Tapaamismuistiot valvotuista tapaamisista 7. Valokuvaliite CD -levyllä 8. Ranskankielestä käännettyjä lausuntoja lapsen terveydestä KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU Kiellon määrääminen Määrätään perusmuotoinen lähestymiskielto. Kiellon sisältö selostetaan jäljempänä. Perustelut Henkilötodistelu onkertonut, että vastaaja seuraaja tarkkailee häntä jatkuvasti. Erityisesti silloin, kun hän on liikkeellä yhteisten lasten kanssa. Tarkkailuun osallistuvat myös vastaajan ystävät. Itäkeskuksen kauppakeskuksessa vastaaja tulee usein hänen ja lasten luo, vaikka tapaamiset on määrätty valvotuiksi. Tavatessa vastaaja suuttuu ja uhkaa, että ottaa lapset äidiltään. fl^^^hj^^^bpelkää, että vastaaja vie lapset Algeriaan, minne vastaaja vei vain 15 kuukauden ikäisenä. Vastaaja on Algeriassa nostanut useita erilaisia oikeusjuttuja häntä vastaan ja hänet on Algeriassa
3 tuomittu vankeusrangaistuksiin, koska oli jättänyt lapsensa Suomessa turvakotiin ja koska oli jättänyt miehensä ja lapsensa Algeriaan. Vastaaja on toimillaan saanut Algerian viranomaiset vaatimaan lasten palauttamista Algeriaan. )on kertonut, että^j^^^palgeriaan viemisestä oli sovittu äidin kanssa. Hakija on keksinyt kaikki esillä olevat jutut omasta päästään. Tapaamiset Itäkeskuksessa ovat tapahtuneet sattumalta ja hän on tavatessa mennyt puhumaan lapsilleen. (m^l^yjqon asunut Suomessa hyvin pitkään eikä hän ole lähdössä minnekään. Hänen nykyisellä vaimollaan, joka nyt on lomailemassa Algeriassa on myös pysyvä oleskelulupa Suomeen. Todistajana kuultu sosiaalityöntekijä^^moi^certonut, että hän on tavannut ^^JJJJI^^Pvuodesta 2008 saakkai^b^^pelkää voimakkaasti, että lapsen isä vie lapset häneltä Algeriaan. Isä seurailee^jjjjj^^ mikä on omiaan lisäämään pelkoa vastaajaa kohtaan. Todistajana kuultu vastaajan ystävä^^^^on kertonut, että hän oli muutama kuukausi sitten ollut läsnä, kun asianosaisettapasivatltäkeskuksessa.^^^d oli vaihtanut suuntaa, kun oli nähnyt^^^^bbjjj^^oli mennyt lastensa luokse ja tiedustellut^hhbi miksei hän saa nähdä lapsiaan. Todistajana kuultu vastaajan ystäväf certonut, että hän oli sattumalta tavannut molemmat asianosaisethäkeskuksen City Marketissa. ( pyytänyt poikaa tervehtimäändm^d Poika oli halannut isäänsä. Arviointi ja johtopäätökset Helsmgmkäräjäoikeudessa onvimilläsyyttäiän ajama rikosasia, jossa vastaaja JJJJ^I^J^Psyytetään^myU^omavaltaisesta huostaanotosta. Syytteen mukaan vastaaja oli ilman lupaa vienyt pojan noin vuodeksi Algeriaan ja luovuttanut hänet siellä sukulaisilleen vastoin äidin tahtoa. Lisäksi asianosaisten kesken on vireillä yhteisten lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvä riita. Vastaajan oikeus tavata lapsiaan on väliaikaismääräyksellä toteutettu valvotuissa tapaamisissa. On riidatonta, Algerialaisessa alioikeudessa tuomittu ^mi^^m^kohdistuneesta pahoinpitelystä. Suomessadldl ^^dhi on kirjallisten todisteiden mukaan asunut turvakodissa huhtikuusta 2007 lukien ja asuu edelleen. }on oikeudessa kertonut vastaajan häneen kohdistamasta häirinnästä, joka ilmenee seuraamisena ja tarkkailuna vastaajan yrittäessä tavata lapsiamuutoinlonn käräjäoikeuden määräämien valvottujen tapaamisten aikana-d jii^l^^h on myöntänyt joitakin tapaamisia julkisilla paikoilla, mikä tukee hakijan kertomaa, vaikkakin vastaaja on selittänyt tapaamiset sattumanvaraisiksi. Arvioitaessa hakijan kertomaa, käräjäoikeus toteaa, että hakijan selvitystä vastaajan menettelystä voidaan pitää uskottavana ja luotettavana. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan vastaajan menettely tulee suurella todennäköisyydellä jatkumaan myös tulevaisuudessa. Käräjäoikeus pitää selvitettynä, että edellytykset lähestymiskiellon määräämiselle ovat olemassa.
4 Asiassa ei ole tullut esiin eikä edes väitetty, että^j^j ^^y^polisi kohdellut lapsia väkivaltaisesti. Valvotuista tapaamisista esitetyn selvityksen perusteella voidaan arvioida, että isän lasten välit ovat hyvät. Vireillä olevan imavaltäistä huostaanottoa koskevan rikosasian sekä hakijan ja todistaja Äkertomusten perusteella on kuitenkin perusteltu syy pelätä, että vastaaja tulisi tulevaisuudessa tekemään lasten vapauteen kohdistuvan rikoksen. Näin ollen lähestymiskielto tulee ulottaa koskemaan myösl Kiellon sisältö Lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muuten ottaa häneen yhteyttä tai sitä yrittää. Kiellettyä on myös suojattavan henkilön seuraaminen tai tarkkaileminen. Lähestymiskielto ei koske asianosaisten yhteisten lasten tapaamisoikeuden toteuttamisen järjestämiseen liittyviä asiallisia ja välttämättömiä yhteydenottoja. Lähestymiskiellosta huolimatta lasten tapaamisessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia tuomioistuimen antamia määräyksiä. Suojattavat henkilöt Kiellon voimassaolo Kiellon rikkominen Avustajien palkkiot Lähestymiskielto tulee voimaan heti ja se päättyy 16.3.2011, Kieltoa on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, jollei asiaa käsittelevä ylempi tuomioistuin toisin määrää. Jos lähestymiskieltoon määrätty rikkoo tässä ratkaisussa yksilöityä kieltoa, hänet on tuomittava lähestymiskiellon rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Ravustajaksi määrätylle OTK Tero Ala-Miedolle maksetaan valtion varoista asian laatuja laajuus huomioiden kohtuulliseksi arvioituna palkkiona kolmen tunnin valmistautumisesta ja tunnin käsittelystä 12.3.2009 yhteensä 400 euroa sekä arvonlisäveron osuus 88 euroa, yhteensä 488 euroa, mikä määrä jää valtion vahingoksi. Enemmälti palkkiovaatimus hylätään. Ravustajaksi määrätty OTK Tero Ala-Mieto on pyynnöstä vapautettu tehtävästä ja hänen tilalleen on määrätty asianajaja Yrjö Leskinen, jolle maksetaan valtion varoista asian laatu ja laajuus huomioiden kohtuulliseksi arvioituna palkkiona kolmen tunnin valmistautumisesta ja viiden tunnin pääkäsittelystä yhteensä 800 euroa sekä arvonlisäveron osuus 176 euroa, yhteensä 976 euroa, mikä määrä jää valtion vahingoksi. Enemmälti palkkiovaatimus hylätään. avustajaksi määrätylle asianajaja Marja Toivio-Kaasiselle varoista asian laatu ja laajuus huomioiden kohtuulliseksi arvioituna palkkiona kuuden tunnin valmistautumisesta ja tunnin käsittelystä 12.3.2009 ja viiden tunnin pääkäsittelystä yhteensä 1.200 euroa sekä
5 arvonlisäveron osuus 264 euroa, yhteensä 1.464 euroa, mikä määrä jää valtion vahingoksi. Enemmälti palkkavaatimus hylätään. Lainkohdat Laki lähestymisiä eliöstä 2, 2a, 3, ja 7.