Lyhytaikaisista vientiluottovakuutuksista annetun komission tiedonannon arviointi 1. Johdanto Kuulemisasiakirja Joissakin jäsenvaltioissa on virallisia vientiluottolaitoksia, jotka vakuuttavat viennin lyhytaikaisia riskejä valtion lukuun tai valtion takaamana. Ne rahoittavat näin liiketoimia, joita toteutetaan unionissa ja useiden EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Kilpailun näkökulmasta se, että nämä luottolaitokset saavat tiettyjä valtion myöntämiä taloudellisia etuja, antaa niille mahdollisuuden tarjota parempia luottovakuutusehtoja, mikä puolestaan saattaa vääristää kilpailua suhteessa yksityisiin luottovakuuttajiin. Poistaakseen vientiluottovakuutustoiminnalle myönnettävän valtiontuen aiheuttamat kilpailun vääristymät Euroopan komissio antoi vuonna 1997 jäsenvaltioille Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan 1 kohdan mukaisen tiedonannon perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta lyhytaikaisiin vientiluottovakuutuksiin 1, jäljempänä tiedonanto. Tiedonantoa muutettiin myöhemmin ja sen voimassaoloaikaa pidennettiin vuosina 2001 2, 2004 3, 2005 4 ja 2010 5. Tiedonannon voimassaoloaika päättyy 31. joulukuuta 2012. Komissio antoi joulukuussa 2008 finanssikriisin seurauksena tiedonannon Tilapäiset yhteisön puitteet valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä 6, jäljempänä tilapäiset puitteet. Tässä tiedonannossa yksinkertaistettiin väliaikaisesti vuoden 1997 tiedonannon 4.4 kohtaa lyhytaikaisten vientiluottojen vakuutussuojan puutteesta annettavan näytön osalta. Yksinkertaistetut menettelyt ovat voimassa 31. joulukuuta 2011 saakka. Tiedonannon mukaan markkinariskejä ei voida kattaa jäsenvaltioiden tukemin vientiluottovakuutuksin. Markkinariskeillä tarkoitetaan kyseisen tiedonannon liitteessä lueteltuihin maihin sijoittautuneisiin julkisiin ja yksityisiin velallisiin liittyviä kaupallisia ja poliittisia riskejä, joiden enimmäisriskikausi on alle kaksi vuotta. Tiedonannon 4.4 kohdan mukaan tietyissä olosuhteissa on kuitenkin mahdollista, että julkinen tai julkista tukea saava vientiluottovakuuttaja vakuuttaa kyseiset markkinariskit tilapäisesti. Tiedonannossa ei kuitenkaan käsitellä vientiluottoihin liittyvien keskipitkän ja pitkän aikavälin riskien vakuuttamista. Näiden riskien katsotaan tällä hetkellä olevan suurelta osin muita kuin markkinariskejä. Koska tiedonannon voimassaolo päättyy vuoden 2012 lopussa, komission yksiköt ovat ryhtyneet arvioimaan sen soveltamisesta saatuja tuloksia selvittääkseen, pitäisikö komission jatkaa tiedonannon soveltamista, muuttaa sitä vai antaa sen voimassaolon päättyä vuonna 2012. Samalla komissio kerää tietoja muina kuin vakuutuksina myönnettävistä vientiluotoista sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin vientiluottojen markkinasegmentin tilanteesta. 1 2 3 4 5 6 EYVL C 281, 17.9.1997, s. 4. EYVL C 217, 2.8.2001, s. 2. EUVL C 307, 11.12.2004, s. 12. EUVL C 325, 22.12.2005, s. 22. EUVL C 6, 11.1.2011, s. 5. EUVL C 16, 22.1.2009, s. 1.
Tämän kuulemisen tarkoituksena on näin ollen tarjota jäsenvaltioille ja sidosryhmille mahdollisuus antaa palautetta tiedonannon soveltamisesta ja myös yleisemmin vientirahoituksesta. Kuuleminen on myös osa tiedonannon tulevaisuutta koskevaa vaikutustenarviointia, jonka komission yksiköt toteuttavat sovellettavien suuntaviivojen mukaisesti 7. 2. Kuulemiseen osallistuminen Jäsenvaltioita ja muita sidosryhmiä pyydetään vastaamaan kyselyyn. Vastaukset voidaan antaa millä tahansa EU:n virallisella kielellä. Koska joillakin kielillä annettujen vastausten kääntäminen voi aiheuttaa viivästyksiä, vastausten kääntäminen jollekin komission työkielistä (englanti, ranska tai saksa) helpottaa niiden käsittelyä. Komissio ottaa tässä yhteydessä mielellään vastaan myös muita kuin kyselyssä pyydettyjä kommentteja. Osa kysymyksistä on tarkoitettu erityisesti viranomaisille tai tietyille sidosryhmille, joten vastaajien ei edellytetä ottavan kantaa kaikkiin kysymyksiin. Ellei jokin kysymys koske teitä, merkitkää kohtaan ei sovellettavissa. Vastausten määräaika on 23. syyskuuta 2011. Vastaukset olisi lähetettävä Euroopan komissiolle osoitteeseen European Commission, DG COMP, State aid registry, 1049 Brussels viitteellä HT 352, mieluiten sähköpostitse osoitteeseen Stateaidgreffe@ec.europa.eu. Komission yksiköt aikovat julkaista kyselyyn saamansa vastaukset komission internetsivustolla http://ec.europa.eu/competition/consultations/open.html. Näin ollen vastaajien, jotka eivät halua henkilöllisyyttään tai osaa vastauksistaan julkaistaviksi, olisi ilmoitettava tästä selvästi ja toimitettava samalla ei-luottamuksellinen versio. Jos vastauksessa ei ole mainintaa luottamuksellisista osista, kilpailun pääosasto olettaa, että siihen ei sisälly luottamuksellisia osia ja se voidaan julkaista kokonaisuudessaan. 7 Ks. vaikutustenarviointia koskevat komission suuntaviivat: http://ec.europa.eu/governance/impact/commission_guidelines/commission_guidelines_en.htm. 2
KYSELY TIETOJA VASTAAJASTA EUROPA-sivustolla noudatettavat henkilötietojen suojaa koskevat säännöt ovat nähtävillä osoitteessa http://ec.europa.eu/geninfo/legal_notices_en.htm#personaldata Kyselykohtaiset tietosuojaperiaatteet: Vastaukset julkaistaan internetissä nimellä, paitsi jos vastaaja vastustaa henkilötietojensa julkaisemista sillä perusteella, että julkaisu vahingoittaisi hänen oikeutettuja etujaan. Tällöin vastaus voidaan julkaista nimettömänä. Muussa tapauksessa kannanottoa ei julkaista eikä sen sisältöä periaatteessa oteta huomioon. Ilmoittakaa yhteystietonne seuraavassa osiossa. Nimi Edustamanne organisaatio Paikka (valtio) Sähköpostiosoite Kuvailkaa yrityksenne/organisaationne/yhdistyksenne tärkeimpiä toimintoja. OSA A: YLEISET KYSYMYKSET A.1. Kaupan rahoituksen ja luottovakuutusten tarjonta 8 a) kun tarjoajina ovat julkista tukea saavat vakuuttajat/vientiluottolaitokset ja kun kyse on lyhyen aikavälin riskeistä (riskikausi enintään 2 vuotta) Ilmoittakaa vuosina 2005 2010 markkinoilla toteutetuista valtiontukitoimenpiteistä (myös pysyvistä järjestelyistä, joilla katetaan sellaiset riskit, jotka ovat tiedonannon mukaan muita kuin markkinariskejä) seuraavat tiedot: o käytetyt välineet (esim. vakuutus, jälleenvakuutus, takaus/takuu, suora rahoitus, factoring-rahoitus) ja liiketoiminnan volyymi kunkin välineen osalta o maantieteellinen jakauma (katetun liiketoiminnan volyymi vakuutuksenottajan ja ostajan maan mukaan) o kunkin välineen osalta hinnoittelumenetelmä ja hinnat o jaottelu kelpoisuusehtojen mukaan (kelpoisuusehdot täyttävien yritysten koko, toimialat jne.) o yksityisten vakuuttajien mahdollinen rooli järjestelyssä, myös edunsaajien valinnassa o valtion tukemien järjestelyjen koko (vuosibudjetti, vuotuinen käyttö) o kun julkista tukea saavat vakuuttajat/vientiluottolaitokset tarjoavat lyhyen aikavälin vakuutuksia tai jälleenvakuutuksia markkinariskien kattamiseksi (eli kilpailevat yksityisten luottovakuuttajien ja -jälleenvakuuttajien kanssa), 8 Kaupan rahoitus ja luottovakuutukset voivat kattaa vientiluottotakaukset, -takuut ja -vakuutukset, suorat luotot ja suoran rahoituksen ja jälleenrahoituksen, korkotuen ja kaikki näiden yhdistelmät. 3
ilmoittakaa, miten varmistetaan, että markkinariskien hallinto ja kirjanpito on erotettu julkista tukea saavien toimintojen hallinnosta ja kirjanpidosta o tiedot kotimaankauppaan liittyvästä kaupan rahoituksesta ja kotimaan luottovakuutustoiminnasta (ts. jäsenvaltion sisäiset liiketoimet kattavasta toiminnasta), etenkin volyymi, osuus koko liiketoiminnasta ja ehdot. b) kun tarjoajina ovat julkista tukea saavat vakuuttajat/vientiluottolaitokset ja kun kyse on keskipitkän pitkän aikavälin riskeistä (riskikausi yli 2 vuotta), Ilmoittakaa vuosina 2005 2010 markkinoilla toteutetuista valtiontukitoimenpiteistä seuraavat tiedot: o käytetyt välineet (esim. vakuutus, jälleenvakuutus, takaus/takuu, suora rahoitus, factoring-rahoitus) ja liiketoiminnan volyymi kunkin välineen osalta o maantieteellinen jakauma (katetun liiketoiminnan volyymi vakuutuksenottajan ja ostajan maan mukaan) o kunkin välineen osalta hinnoittelumenetelmä ja hinnat o jaottelu kelpoisuusehtojen mukaan (kelpoisuusehdot täyttävien yritysten koko, toimialat jne.) o yksityisten vakuuttajien mahdollinen rooli järjestelyssä, myös edunsaajien valinnassa o valtion tukemien järjestelyjen koko (vuosibudjetti, vuotuinen käyttö) o tiedot kotimaankauppaan liittyvästä kaupan rahoituksesta ja kotimaan luottovakuutustoiminnasta (ts. jäsenvaltion sisäiset liiketoimet kattavasta toiminnasta), etenkin volyymi, osuus koko liiketoiminnasta ja ehdot. c) kun tarjoajina ovat yksityiset vakuuttajat/luotonantajat Antakaa tiedot yksityisten luottovakuuttajien ja muiden luotonantajien salkun koostumuksesta (eritelkää lyhyen aikavälin ja keskipitkän pitkän aikavälin liiketoiminta) vuosina 2005 2010: o käytetyt välineet (esim. vakuutus, jälleenvakuutus, takaus/takuu, suora rahoitus, factoring-rahoitus) ja liiketoiminnan volyymi kunkin välineen osalta o maantieteellinen jakauma (katetun liiketoiminnan volyymi vakuutuksenottajan ja ostajan maan mukaan) o kunkin välineen osalta hinnoittelumenetelmä ja hinnat o jaottelu kelpoisuusehtojen mukaan (kelpoisuusehdot täyttävien yritysten koko, toimialat jne.) o rakenne luoton keston mukaan o valtion mahdollinen rooli järjestelyssä, myös valtion rooli edunsaajan valinnassa ja valtion tuesta (kaikentyyppinen tuki, esim. pitkäaikaisille vientiluotoille myönnetyt takaukset) hyötyvän liiketoiminnan volyymi o lyhyen aikavälin liiketoiminnan sekä keskipitkän pitkän aikavälin liiketoiminnan kokonaisvolyymi o tiedot kotimaankauppaan liittyvästä kaupan rahoituksesta ja kotimaan luottovakuutustoiminnasta (ts. jäsenvaltion sisäiset liiketoimet kattavasta toiminnasta), etenkin volyymi, osuus koko liiketoiminnasta ja ehdot. 4
A. 2. Julkista tukea saavien järjestelyjen vaikutukset a) Julkista tukea saaviin vientiluottolaitoksiin sovellettava sääntely o Sovelletaanko julkista tukea saaviin vientiluottolaitoksiin samaa sääntelyä (esim. pääomavaatimusten, verotuksen ja konkurssilainsäädännön osalta) kuin yksityisiin vakuuttajiin/luotonantajiin? o Jos ei, antakaa selvitys eroista ja niiden mahdollisista vaikutuksista markkinoihin ja markkinoilla käytävään kilpailuun. b) Julkista tukea saavien vientiluottolaitosten toiminta Antakaa tietoja eroista, joita julkisten vientiluottolaitosten toiminnoissa (lyhyen ja keskipitkän pitkän aikavälin sekä kotimaan ja viennin liiketoimintasegmentit) ja mahdollisesti niiden kanssa kilpailevien yksityisten vakuuttajien/luotonantajien vastaavissa toiminnoissa on etenkin seuraavilla osa-alueilla: o hintatasoerot o vakuutussuojan kattavuuserot o muita ehtoja koskevat erot (vähimmäis-/keskimääräinen omavastuu, riskinarvioinnissa noudatettu varovaisuus, tarjottu palvelu esim. hakemusten ja korvaushakemusten käsittelyajan osalta) Miten nämä erot voivat mielestänne vaikuttaa markkinoihin ja markkinoilla käytävään kilpailuun? Erotelkaa tarvittaessa lyhyen ja keskipitkän pitkän aikavälin sekä kotimaan ja viennin liiketoimintasegmentit. A. 3. Markkinoiden kehitys o Antakaa tietoja uusimmista markkinasuuntauksista lyhyen ja keskipitkän pitkän aikavälin liiketoimintasegmenttien osalta ja eri rahoitustyyppien osalta (vakuutukset, takaukset/takuut, suora rahoitus jne.). o Miten maailmanlaajuinen talouskriisi on vaikuttanut yksityisen kaupan rahoituksen ja yksityisten luottovakuutusten saatavuuteen? Onko valtion toteuttamien tukitoimenpiteiden tarve ja/tai muoto muuttunut? Onko kriisillä ollut pysyviä vaikutuksia siihen, millaisia riskejä pidetään markkinariskeinä? o Millaiset ovat tulevaisuudennäkymät? Vaikuttavatko nämä suuntaukset samalla tavoin kaikentyyppiseen kaupan rahoitukseen ja kaikentyyppisiin luottovakuutuksiin? Vaikuttavatko ne samalla tavoin kaikkiin aloihin? Antakaa selvitys mahdollisista eroista. o Liittyykö kotimaankaupan rahoitukseen ja kotimaan luottovakuutustoimintaan (ts. jäsenvaltion sisäiset liiketoimet kattavaan toimintaan) erityispiirteitä, kun tarkastellaan uusimpia markkinasuuntauksia, kriisin vaikutuksia ja tulevaisuudennäkymiä? 5
A. 4. Milloin valtiontukitoimenpiteet olisivat perusteltuja? o Millaisissa olosuhteissa mielestänne mahdollisesti tarvittaisiin valtiontukitoimenpiteitä lyhyen aikavälin ja/tai keskipitkän pitkän aikavälin kaupan rahoituksen ja luottovakuutustoiminnan alalla? Toisin sanoen onko tiettyjä tilanteita, joissa markkinat eivät kykene tarjoamaan kaupan rahoitusta tai luottovakuutusta (esim. kun on kyse tietystä välineestä, katettavasta ajanjaksosta tai alasta)? Tarkentakaa, minkätyyppisistä tilanteista tällöin olisi kyse. o Kun kyse on valtiontukitoimenpiteiden tarpeesta, onko lyhyen aikavälin ja keskipitkän pitkän aikavälin toiminnan välillä ja vientikaupan rahoituksen ja vientiluottovakuutusten ja kotimaankaupan rahoituksen ja kotimaan luottovakuutusten välillä olennaisia eroja, jotka olisi otettava huomioon? Perustelkaa vastauksenne. OSA B: TIEDONANTO B.1. Soveltamisala Nykyisin voimassa oleva tiedonanto kattaa ainoastaan lyhytaikaiset vientiluottovakuutukset. o Olisiko tiedonantoa mielestänne tarpeen laajentaa kattamaan myös muun tyyppisiä valtiontukitoimenpiteitä? Tarkentakaa, millaiset välineet tulisivat kysymykseen ja miksi. o Olisiko tiedonantoa mielestänne tarpeen laajentaa koskemaan keskipitkän pitkän aikavälin rahoitusta? Perustelkaa vastauksenne. B.2. Markkinariskit ja muut kuin markkinariskit Nykyinen tiedonanto perustuu markkinariskien ja muiden kuin markkinariskien erottamiseen. Markkinariskit liittyvät lyhytaikaisiin vientiluottoihin EU:ssa ja eräissä OECD-maissa. Näissä tapauksissa jäsenvaltiot eivät periaatteessa puutu toimintaan. Kaikkien muiden maiden riskien katsotaan olevan muita kuin markkinariskejä, eikä tällaisten riskien vakuuttamiseksi toteutettavista valtiontukitoimenpiteistä tarvitse ilmoittaa komissiolle eikä niille tarvitse hankkia komission hyväksyntää. o Katsotteko, että markkinariskin määritelmä on asianmukainen? Perustelkaa vastauksenne. o Eroaako markkinariskin käsite eri välineiden tai vakuutuksenottajien osalta (etenkin riskin keston, maiden, alojen ja yritystyyppien osalta)? o Mitkä ovat mielestänne ratkaisevat perusteet luokiteltaessa riskejä markkinariskeiksi ja muiksi kuin markkinariskeiksi? 6
B.3 Poikkeuslauseke Tiedonantoon sisältyvän poikkeuslausekkeen mukaan valtiontukitoimenpiteet ovat mahdollisia silloin, kun markkinariskistä tulee tilapäisesti muu kuin markkinariski, koska riskille ei ole saatavissa yksityistä vakuutusta tai jälleenvakuutusta (4.4 kohta). Tilapäisissä puitteissa yksinkertaistettiin väliaikaisesti menettelyä lyhytaikaisten vientiluottojen vakuutussuojan puutteesta annettavan näytön osalta. o Onko tiedonannon 4.4 kohdan mukainen ehto, jossa edellytetään vakuutussuojan puuttumisen osoittamista (lausunnot kahdelta suurelta tunnetulta yksityiseltä kansainväliseltä luottovakuuttajalta sekä yhdeltä kansalliselta luottovakuuttajalta), mielestänne asianmukainen? Perustelkaa vastauksenne. o Onko tilapäisten puitteiden mukainen yksinkertaistettu menettely, joka koskee vakuutussuojan puuttumisen osoittamista, mielestänne perusteltu myös tilapäisten puitteiden kattaman kriisiajanjakson jälkeen? Perustelkaa vastauksenne. o Mikä olisi mielestänne tarkoituksenmukaisin tapa osoittaa, että jokin riski on tilapäisesti muu kuin markkinariski (mitkä olisivat tarkoituksenmukaisimmat tietolähteet ja -muodot, esim. tilastotiedot, markkinakatsaukset, kirjeet jne.) o Onko tiedonannon 4.4 kohdan poikkeuslausekkeen käytölle asetettu ehto, jonka mukaan vakuutusmaksut on sopeutettava mahdollisimman lähelle yksityisten vientiluottovakuuttajien vastaavasta riskistä perimiä maksuja, asianmukainen, jotta valtiontukitoimenpiteillä voitaisiin korjata markkinoilla olevia puutteita siten, että samalla minimoidaan kilpailun vääristymät? Mitä muita ehtoja voisi olla tarpeen asettaa? Perustelkaa vastauksenne. o Olisiko vastaavanlaista poikkeuslauseketta mielestänne asianmukaista soveltaa myös muihin kaupan rahoitukseen ja luottovakuutuksiin liittyviin välineisiin? Perustelkaa vastauksenne. Jos vastauksenne on kyllä, mikä olisi mielestänne tarkoituksenmukaisin tapa osoittaa, että jokin riski on tilapäisesti muu kuin markkinariski? o Aiheuttavatko poikkeuslausekkeen mukaiset valtiontukitoimenpiteet mielestänne kilpailun vääristymistä vakuutuksenottajina olevien yritysten tasolla? Miksi katsotte, että näin on, ja miten tällainen kilpailun vääristyminen voitaisiin mahdollisimman pitkälti estää? o Tiedonannon 2.5 kohta sisältää sellaisia pk-yrityksiä koskevan poikkeuslausekkeen, joiden vientiliikevaihto on vähäinen (vuosiliikevaihto enintään 2 miljoonaa euroa). Katsotteko, että pk-yrityksiä varten tarvitaan niiden viennin liikevaihdosta riippumatta erityisehtoja, jotka koskevat riskisuojan puuttumisen osoittamista? Perustelkaa vastauksenne. OSA C: LYHYTAIKAISISTA VIENTILUOTTOVAKUUTUKSISTA ANNETUN TIEDONANNON TULEVAISUUTTA KOSKEVAT VAIHTOEHDOT / MUITA SEIKKOJA 7
o Onko teillä muita kommentteja tiedonannon soveltamisesta tai muita sen muuttamista koskevia ehdotuksia? o Katsotteko edellä esittämienne vastausten perusteella, että tiedonanto olisi a) säilytettävä ennallaan, b) sitä olisi muutettava vai c) sen voimassaolon olisi annettava päättyä joulukuussa 2012? Perustelkaa vastauksenne. o Toimittakaa kopiot kaikista asiakirjoista tai selvityksistä, joilla on merkitystä tämän arvioinnin kannalta. Voivatko komission yksiköt tarvittaessa ottaa teihin yhteyttä saadakseen annettuihin vastauksiin liittyviä lisätietoja? Kyllä Ei KIITÄMME KYSELYYN VASTAAMISESTA. 8