Katakombista elämään kansanliike ry 17.10.2005 HE 13/2005 vp LAUSUNNON OSA II ^a' p h/l**fjl> 31 KATAKOMBISTA ELÄMÄÄN KANSANLIIKE RY:N LAUSUNTO EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE KÄSITELTÄESSÄ ULOSOTON VAPAAKUUKAUSIPY- KÄLIÄ Yleistä Suomi on lähes ainoita maita, jossa perusturvasta voidaan ulosmitata. Jopa 600-700 euron nettotuloista voidaan helposti ulosmitata. Tämä tarkoittaa sitä, että velalliselta, joka on jo muutoinkin toimeentulotuen asiakkaana, ulosmitataan riittämättömistä tuloista. Hallituksen esityksessä ei ole riittävästi tuotu esiin, että kuntien toimeentulotukirahoilla paikataan ulosmittauksen vaikutuksia kymmenillä miljoonilla euroilla. Tämä on suoraa rahatukea perintätoimistoille toimeentulotukivaroilla. Vantaan kaupungilla on tehty tutkimus asiasta, ja pelkästään Vantaalla toimeentulotuella maksettiin useita miljoonia euroja ulosmittauksia muutaman vuoden tarkastelujaksolla. Hallituksen esityksessä todetaan sivulla 28 seuraavaa: " Tulora-jaulosmittauksesta (tarkoittaa pienituloisia, joilla on vaara jäädä alle toimeentulotukirajan) tulee lähes 60 prosenttia toistuvaistulon ulosmittausten kokonaiskertymistä". Kun valtion rahoittama ulosottotoimi käytännössä hoitaa kaiken perintätyön ja perintätoimistot saavat valmiin tuloksen tilityksinä, voidaan sanoa, että perintäyhtiöt, jotka ovat usein ulkomaalaisessa omistuksessa, saavat Suomessa erittäin suuren valtion tuen toiminnalleen, jopa sosiaaliturvarahoilla. Muissa maissa ulosmittaamatta on jätettävä elämisrahat ja se mitä tarvitaan asumiseen. Vapaakuukaudet helpottavat velallisten asemaa pitkäkestoisessa ulosmittauksessa, jos ne* koskevat kaikkia velallisia Ehdotamme ulosottolaki ehdotukseen HE 13/2005 seuraavaa muutosta vapaakuukausien osalta (muutokset ehdotukseen nähden tummennettuna): 4 luku 52 Harkinnasta riippumattomat vapaakuukaudet Sen jälkeen, kun palkan ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, ulosmittaus on vuosittain keskeytettävä yhdeksi kuukaudeksi (vapaakuukaudet) ja kahdeksi kuukaudeksi jos ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti kolme vuotta. Kun ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti viisi vuotta, ulosmittaus on keskeytettävä kolmeksi kuukaudeksi vuosittain. Ulosmittaus on keskeytettävä riippumatta palkan tai ulosmitattavan määrän suuruudesta. 4 luku 53 Ulosottoviranomaisen harkintaan perustuvien vapaakuukausien määrä Vapaakuukausia annetaan velallisen pyynnöstä harkinnanvaraisesti enintään kolme vuosittain. Hakijan suostumuksella vapaakuukausia voidaan hakemuksen raukeamatta antaa enintään kuusi vuosittain. Harkinnanvaraisia vapaakuukausia voidaan antaa, jos 1) ulosmittaus on toimitettu 49 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna tulorajaulosmittauksena ; 2) velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat; tai 3) keskeyttämiseen on erityinen syy.
Velallisella on oikeus saada vapaakuukausia siitä huolimatta, että ulosmittauksen määrää on rajoitettu 51 :n 1 momentin mukaisesti. Samalla perusteella ei kuitenkaan voida antaa sekä vapaakuukausia että rajoittaa ulosmittauksen määrää. Muun kuin määräajoin maksettavan palkan ulosmittaus keskeytetään vastaavasti noudattaen soveltuvin osin, mitä tässä pykälässä säädetään, Perustelut muutosehdotukselle Lama-ajan opetuksia oli se, että vain noin puolet ylivelkaantuneista hakeutui velkajärjestelyihin, ja toinen puoli oli joko niin huonossa jamassa, ettei kyennyt siihen tai tietoisesti valitsi ulosottovaihtoehdon velkojen maksamiseksi. Pienyrittäjiä oli lama-ajan velallisista noin kolmannes. Heille ei velkajärjestelylaki tuo apua, jos haluavat jatkaa yritystoimintaansa. Usein juuri pienyrittäjä valitsija valitsee ulosottovaihtoehdon. Koska ulosotto kestää ylivelkaisillahan juuri pienyrittäjillä) 15-20 vuotta, on tärkeää työntekomotivaa-tion kannalta, että ulosottolakiin luodaan työntekoon ja yrittämiseen kannustava vapaakuukausijärjestel-mä. Nyt oikeusministeriön ehdottama kahden kuukauden pakollinen vapaakuukausijäijestelmä koskee vain rajatuloulosmittausta, mikä tarkoittaa, että vain kaikkein pienituloisimmat (yleensä kuntien toimeentulotukiasiakkaat) saavat kaksi vapaakuukautta oltuaan vuoden ulosmittauksessa. Tämä ei auta pienituloista ollenkaan, koska hän joutuu muutoinkin turvautumaan toimeentulotukeen ulosmittauksen jälkeen. Pienituloiselle kaksi vapaakuukautta merkitsee siten vain mahdollisuutta jättää kaksi kuukautta hakematta toimeentulotukea. Käytettävissä ei ole yhtään enempää rahaa vapaakuukausien aikana kuin ulosmitattaessa. Keskituloiset, jotka maksavat eniten velkojaan ulosotossa 15-20 vuoden aikana, jätetään oikeusministeriön ehdotuksen mukaan vailla vapaakuukausia, vaikka olisivat vuosia hyvin maksavia ulosoton asiakkaita. On selvää, ettei tämä kannusta esim. työn tekemiseen tai yrityksen perustamiseen.
Yhdenvertaisuuden vuoksi ei ole oikeudenmukaistakaan, että eniten ja säännöllisesti ulosottoon maksavat eivät saa ollenkaan vapaakuukausia pitkäkestoisessakaan yhtäjaksoisessa ulosmittauksessa. Vapaakuukausilla alkaa olla merkitystä vasta vuosien kuluttua, koska lyhyempiaikaisessa ulosotossa velallinen ei välttämättä edes halua vapaakuukausia, jos velan maksun loppu jo häämöttää. Ulosottolakiehdotuksen 4 luvun 52 ja 53 : t on edellä olevassa ehdotuksessamme korjattu työllisyyttä edistäviksi ja kannustaviksi. Tämä tarkoittaa sitä, että pitkäaikaisessakaan ulosotossa ei ole tarvetta pakoilla työtä ja maksamista, mikä tuo velkojillekin paremmat kertymät. Vapaakuukaudet on aina ansaittava vuosien keskeytyksettömällä velkojen maksamisella. Lainsäädäntöaloite korkolain muuttamiseksi Suurimpia vitsauksia kuntien sosiaali- ja velkajärjestelypuolella ovat uudet korkeakorkoiset luottomahdol-lisuudet, jotka on suunnattu heikompiosaisille ja nuorille. Korot ovat alimmillaan 30 prosentin luokkaa. Nyt olisi korkea aika tukkia korkolain porsaanreikä ja määrätä viivästyskoroksi näillekin korkeakorkoisille koroille yleinen viivästyskorko, joka on tällä hetkellä 9.50 prosenttia. Sopimusvapauteen ja juoksevaan korkoon ei tarvitsisi puuttua. Velat kasvavat nopeasti hallitsemattoman suuriksi korkeiden viivästyskorkojen vuoksi. Reijo Siven Katakombista elämään Kansanliike ry:n hallituksen puheenjohtaja Laati: Miikkael Liukkonen, varatuomari Vantaan sosiaali-ja potilasasiamies
e t s s r r.i I n a n d e is k ä m m a r e n KESKUSKAUPPAKAMARI Leena Linnainmaa 1(4) LAUSUNTO 17.10.2005 Eduskunnan lakivaliokunnalle ULOSOTTOLAIN MUUTOS Hallituksen esitys HE 13/2005 vp sisältää lukuisia kannatettavia uudistuksia ulosottomenettelyyn. Varsinkin ehdotetut ulosotetun omaisuuden vapaata myyntiä ja kuolinpesäosuuden ulosmittausta koskevat säännökset ovat tarpeellisia. Esitystä ei voida kuitenkaan kaikilta osin hyväksyä velkojien asemaa entisestään heikentävien säännösten vuoksi. Ulosottotoimen tehokkuus ja maksurasituksen jakautuminen Ulosottotoimen tehokkuus on tärkeää sekä velkojien että velallisten kannalta. Ulosottoviranomaisten toiminnan tehostamismahdollisuudet on selvitettävä ja riittävät resurssit taattava. Ulosottotoimen kehittäminen on tärkeää erityisesti sen vuoksi, että siten voitaisiin keventää velkojien ja velallisten maksettavaksi siirrettäviä ulosoton kustannuksia. Pienten saatavien velkomiseen ulosotossa liittyy se merkittävä epäkohta, että kertyvän maksun yhteydessä perittävä taulukkomaksu peritään erikseen jokaiselta asialta. Tämä tekee maksurasituksen kohtuuttomaksi pienten saatavien osalta sekä velkojien että velallisten kannalta. Suuri osa kertyvästä summasta menee ulosottomaksuihin eikä velkojen maksuun, kun ulosotossa on useita pieniä saatavia. Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys ei sisällä parannusta tähän ongelmaan. Eduskunnan olisi aiheellista edellyttää ulosottotoimen tehostamismahdollisuuksien selvittämistä ja pienten saatavien taulukkomaksuihin liittyvän kohtuuttomuuden korjaamista. Kertymien pienentyminen Lakiehdotus johtaa ulosotossa kertyvien rahamäärien pienentymiseen. Tämä johtuu suojaosuuksien korottamisesta inflaatiota enemmän. Lisäksi pienituloisilta jätettäisiin ulosmittaamatta nykyistä suurempi osa suojaosuuden ylittävistä tu- Aleksanterinkatu 17, PL 1000, 00101 Helsinki, Puhelin (09) 696 969, Faksi (09) 650 303, Y-tunnus: 0201469-2 Nordea 200138-467796, Okopankki 580013-20097883, Sampo 800011-176701 ' ~nl ra l h a n d e I s k a m m, >,-,? n KESKUSKAUPPAKAMARI HUU < h.lllllut.li
loista. Vaikka suurituloisilta voidaan ehdotuksen mukaan jatkossa ulosmitata nykyistä suurempi osa heidän tuloistaan, tämä ei korvaa muista muutoksista johtuvaa kertymien pienentymistä. Jo ennestään lainsäädäntö sisältää velallisen oikeuksien suojaksi säännökset vapaakuukausista, suojaosuuksista, ulosoton määräaikaisuudesta ja velkajärjestelyistä sekä velkojitta perittävistä tilitysmaksuista. Monia näistä säännöksistä on viime aikoina muutettu velallisen eduksi. Kokonaisuutena velallisen suojasäännökset ovat nykyiseliäänkin kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellisen velal-iisystäväilisiä, ja ehdotetut muutokset heikentävät velkojien asemaa entisestään. Kiinteistön tai arvokkaan irtaimen omaisuuden myynti Ulosottolakiin on kannatettavaa ottaa kiinteistön tai arvokkaan irtaimen omaisuuden myyntiin liittyviä vastuita koskevia säännöksiä. 5 luvun 10 Velallisen velvollisuus antaa tietoja Hallituksen esityksen mukaan velallinen on kysyttäessä velvollinen ilmoittamaan ulosottomiehelle myytävään omaisuuteen kohdistuvat käyttöoikeudet ja muut oikeudet, saatavat sekä esitetyt väitteet paremmasta oikeudesta. Velallisen tiedonantovelvollisuus ei kuitenkaan koskisi sitä, että velallinen tietäisi esimerkiksi kiinteistön tai asunnon olevan home- tai lahovaurioitunut taikka jostakin muusta kohteen erityisestä ongelmasta. Asuntokauppalain 6 luvun 11 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan asunnossa on virhe, jos myyjä on ennen kauppaa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta erityisestä seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Ostajan kannalta ei voida pitää kohtuullisena, että ulosottolain mukaisessa myynnissä omistajalla ei ole tiedonantovelvollisuutta tietämistään kauppaan vaikuttavista erityisistä seikoista. On myös huomattava, että lakiehdotuksen kiinteistön ja arvokkaan irtaimen myyntiä koskevat säännökset eivät muutenkaan sisällä mitään säännöksiä omistajan vastuusta virhetilanteissa. 5 luvun 11 Virhe myyntikohteessa Pykälän perustelujen mukaan ulosottomiehen tulee kertoa ostajaehdokkaille, jos esimerkiksi on tehty naapurikiinteistöä koskeva viranomaispäätös, jonka vaikutukset olennaisessa määrin ulottuvat myös myytyyn kiinteistöön, kuten päätös liikenneväylän rakentamisesta. Aleksanterinkatu 17. PL 1000, 00101 Helsinki. Puhelin (09) 696 969, Faksi (09) 650 303. Y-tunnus: 0201469-2 Norcfca 200138-467796, Okopankki 580013-20097883, Sampo 800011-176701 C ( n tr a-s h a n d e Is k a m n i,> r e n KESKUSKAUPPAKAMARI uu\vi- i,nnhi't.ii
Perustelujen sanamuoto asettaa ulosottomiehelle pitemmälle menevän tiedonantovelvollisuuden kuin maakaari asettaa kiinteistön myyjälle. Maakaaren 2 luvun 18 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan nimittäin kaupassa on vallintavirhe, jos myyjä on jättänyt ilmoittamatta ostajalle sellaisesta tiedossaan olevasta naapurikiinteistön käyttöä koskevasta viranomaisen päätöksestä, joka tyypillisesti vaikuttaa kiinteistön käyttöön tai arvoon. On syytä pohtia, onko aiheellista asettaa ulosottomiehelle suurempia velvoitteita selonottovelvollisuuden suhteen kuin myyjällä on vapaaehtoisessa kiinteistönkaupassa. 5 luvun 20 Myyntiesi te ja omaisuuden esittely Säännöksen perustelujen mukaan kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden myynnissä lähtökohtana pidettäisiin samaa tasoa kuin kiinteistönvälittäjien esitteissä. Perusteluista ei suoranaisesti ilmene, tarkoitetaanko tällä, että esitteestä on ilmettävä asuntomarkkinointiasetuksen edellyttämät tiedot. Epäselvyyksien välttämiseksi asiasta olisi syytä olla täsmällinen kannanotto. 5 luvun 65 Määräalan myynti Uudistuksella vaikeutettaisiin määräalan myyntiä ulosmitatusta kiinteistöstä vaatimalla aina velallisen suostumusta, vaikka määräalan myynti olisi kaikkien osapuolten kannalta selkeästi tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Säännös poikkeaa nykyisestä ulosottolain 5 luvun 36a :n 2 momentista, joka mahdollistaa tietyissä tapauksissa määräalan myymisen ulosmitatusta kiinteistöstä ilman velallisen suostumusta. Koska on tapauksia, joissa määräalan myynti ulosmitatusta kiinteistöstä on selkeästi tarkoituksenmukaisin myyntitapa eikä velallisen suostumusta siitä huolimatta ole aina mahdollista saada, ei nykysäännöksiä pidä muuttaa. 5 luvun 83 $ Vakituinen asunto Ehdotettu menettely yhteisomistetun asunnon myymiseksi on varsin kallis. Vaikka on selvää, että ulosmitatun asunnon yhteisomistajan oikeuksista on huolehdittava, olisi vielä pohdittava mahdollisuutta löytää tähän toimivampi keino kuin oikeudenkäynti yhteisomistussuhteen purkamiseksi. Lakialoitteet Lakialoitteen 41/2005 vp mukainen erityinen suojaosuus takauksesta johtuvien velkojen ulosotossa johtaisi käytännössä siihen, ettei takauksia käytettäisi jatkossa vakuutena. Lisäksi säännöksen toteuttamismahdollisuus on kyseenalaista Aleksanterinkatu 17. PL 1000, 00101 Helsinki, Puhelin (09) 696 969, Faksi (09) 650 303, Y-tunnus: 0201469-2 Nordea 200138-467796, Okopankki 580013-20097883, Sampo 800011-176701 vvw\\.( liiiinlvr.ti
st 7(4) jo siitä syystä, että monilla takaajilla on muutakin velkaa ulosotossa eikä eri suojaosuuksien soveltaminen eri velkoihin voi olla järkevää. Leena Linnainmaa Muut lakialoitteet heikentäisivät kohtuuttomasti velkojien asemaa, kun otetaan huomioon viime vuosina toteutetut lukuisat muut lainmuutokset, joilla velkojien asemaa on heikennetty. Aleksanterinkatu 17, PL 1000, 00101 Helsinki, Puhelin (09) 696 969, Faksi (09) 650 303, Y-tunnus: 0201469-2 Nordea 200138-467796, Okopankki 580013-20097883, Sampo 800011-176701
Katakombista elämään kansanliike ry 19.10.2005 HE 13/2005 vp Eduskunnan lakivaliokunnan varapuheenjohtaja Susanna Rahkonen Teimme Vantaalla vuonna 1995 tutkimuksen "Taloudellisen laman myrskyn silmässä". Käytännön työn tekijä oli tutkija Maija Nykänen, joka on ollut Kuluttajaliitossakin projektipäällikkönä nuorten velkaantumista koskevassa projektissa. Terveyskysymysten ohella teimme mielestäni hyvin perusteellisen tutkimuksen siitä, kuinka paljon velkajärjestelyt ja sitä kautta ulosoton loppuminen säästivät kymmenen vuotta sitten kunnan toirneentulotukivaroja. Tutkimuksen sivuilla 28 ja 67-70 esitellään tämä osuus. Tutkimus vastaa täysin sitä tilannetta, että säästetään toimeentulotukirahoissa, jos ulosmittaamatta olisi jätettävä asumis-ja elämisrahat niin kuin velkajärjestelyissä tapahtuu. Tutkimuksessa ei otettu edes huomioon toimeentulotuen harkinnanvaraisia osuuksia, jotka olisivat nostaneet säästöjä. Tutkittiin vain Vantaan velkajärjestelyasiakkaita. Jos muut toimeentulotukiasiakkaat olisivat olleet mukana tutkimuskohteena, säästöt olisivat olleet huomattavasti suurempia. Tulokseksi siis saatiin, että viidessä vuodessa kunnan toimeentulotuki varoja olisi säästynyt 27 miljoonaa markkaa. Suojaosuuksien nostaminen hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla ei vähennä olennaisesti kuntien toimeentulotukimenoja, koska köyhyyspaketin toimeentulotuen nosto tuo uusia ulosmittauksessa olevia toimeentulotukiasiakkaita sosiaalitoimistoihin. Oikeusministeriö ei ole halunnut tehdä sellaista kattavaa tutkimusta asiasta, joka kattaisi koko maan. Tämän vuoksi hallituksen esityksessäkään ei ole taloudellisten vaikutusten kohdalla juurikaan mitään faktaa suojaosuuksien suhteesta kunnan toimeentulotukimenoihin. Perusteluna alhaisille suojaosuuksille hallituksen esityksessä on se, että köyhät eivät saisi muuten luottoa. Tämä sama väite luotonsaannin vaikeutumisesta on esitetty velkajärjestelylain yhteydessä ja vanhentumislainsäädännön yhteydessä ja aina kun ylivelkalainsäädäntöä aiotaan parantaa. Tulisi selvittää onko luotonsaanti vaikeutunut esim. Ruotsissa ja muissa pohjoismaissa ja Saksassa. Jossain määrin luoton saanti saisi vaikeutuakin.
Päätöksenteon pohjaksi olisi välttämätöntä tehdä ajankohtainen, koko maan käsittävä tutkimus toimeentulotuen käytöstä. Lama-ajasta moni asia on parantunut, mutta sijalle on ulosottoihin tullut uusia pienempiä kulutusluottovelkoja. Vantaan tutkimus antaa viitteitä siitä, että toimeentulotuella maksettavat velkamäärät ovat todella suuret valtakunnallisesti Teoreettisiin laskelmiin perustuva päättely ei riitä. Tarvitaan case- kohtaista tutkimista, koska toimeentulotuessa on niin paljon harkinnanvaraisuutta ja asumiskustannukset ovat erilaiset eri puolilla maata. Ehdotan, että esim. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tai Stakes palkkaisi vaikkapa tutkija Maija Nykäsen selvittämään asiaa, koska hänellä on kokemusta tämäntyyppisestä tutkimuksesta. Itse olen sitä mieltä, että suojaosuudet tulisi nostaa vähitellen perusturvatasolle kattavan tutkimuksen jälkeen. En näe mitään syytä tällaisessa perintäalan tukemisessa, eiväthän Eu:n säännötkään piilotukea hyväksy. Jos velkoja ei saa perittyä saatavaansa ilman kunnan rahoitusta, niin onko se meidän veronmaksajien vika, olkoot ilman. Tämä pakottaisi ajattelemaan tarkemmin kenelle luottoja myönnetään. 15 vuotta sitten ansioeläkkeistä ei Miikkael Liukkonen, Vantaan sosiaali-ja potilasasiamies saanut ulosmitata ollenkaan.
Tuula Linna 10.11.2005 Tatu Leppänen Kooste oikeusministeriön kannanotoista lausuntojen johdosta (HE 13/2005 vp) HE 13/2005 vp Suojaosuuden määrä - suojaosuuden korottaminen 5 %-> 8,2 miljoonan euron pudotus kertymiin ja tuhansien velallisten varattomuustodistus - indeksitarkistuksen ennakointi, suojaosuus 540 -> 585 euroa kuukaudessa indeksitarkistus joka vuosi - tulorajaulosmittauksen uudistaminen esityksen mukaisesti - uudistuksen jälkeen tutkimus vaikutuksesta toimeentulotukeen Yhteisomistuksessa oleva asunto - esityksen mukaisesti 3. Ulosottomaksut - kaksi nykyistä alempaa taulukkomaksuluokkaa - 0,50 euron alennus nykyiseen toiseksi alimpaan maksuluokkaan - maksuvapautus kahden vuoden toistuvaistulon ulosmittauksen jälkeen - rahoitus: velkojilta perittävä tilitysmaksu 0,5 % kertymästä -> 0,75-1,00 % 4. Muita muutoksia - tietojen saannin aikaistaminen keinotekoisesta järjestelystä (UL 4:14) - pysyvästi vammautuneen korvaus ulosoton ulkopuolelle pysyvästi (UL 4:20) elatusvelvolliselle helpotuksia lievemmin edellytyksin (UL 53 ja 54) - hyvätuloisten ulosmittauksen kiristämistä koskevan siirtymäajan lyhentäminen kolmesta vuodesta kahteen vuoteen (1. lakiehdotuksen siirtymäsäännös) 5. Vapaakuukausien määrä Tuula Linna Tatu Leppänen - velallisella, jonka tulot ylittävät ehdotetun tulorajan (yksinäisellä 1 170 netto/kk, velallinen + 3 perheenjäsentä 2 430 netto/kk) ei oikeutta automaattisiin vapaakuukausiin (pyynnöstä kylläkin, jos mm. korkeat asumiskulut tai erityinen syy) Eduskunnan lakivaliokunnalle Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulosottolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi leiksi (HE 13/2005 vp)
Oikeusministeriön vastine valiokunnalle annettujen lausuntojen johdosta I YLEISTÄ Lakivaliokunta sai esityksestä yhteensä 23 lausuntoa ja kaksi kommenttia. Pääosin lausuntopalaute oli myönteistä. Ristiriitaisia lausuntoja esitettiin velallisen taloudellista vähimmäissuojaa koskevista ehdotuksista. Velallisia lähellä olevien tahojen mielestä suoja on riittämätön ja velkojia edustavien lausunnonantajien mielestä liiallinen. Suojaosuuden ja toimeentulotukimenojen välinen suhde on myös nostettu esille. Kriittisiä huomautuksia on velkojatahojen lausunnoissa valtion perimiä ulosottomaksuja kohtaan. Lukuisissa lausunnoissa ehdotettiin vähäisiä asiallisia muutoksia useisiin pykäliin sekä teknisluonteisia huomautuksia. II SUOJAOSUUS Lausunnonantajat: Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ja Perimistoimistojen Liitto katsovat, että suojaosuuden korotuksesta ym. aiheutuva taloudellinen menetys on suurempi kuin 3-4 miljoonaa euroa. Myös Suomen Rahoitusyhtiöiden Yhdistys, Keskuskauppakamari ja Suomen Pankkiyhdistys kiinnittävät huomiota suojaosuuden korotuksen aiheuttamiin menetyksiin ja negatiivisiin vaikutuksiin luototuksessa. Käräjäoikeustuomarit ry katsoo, ettei suojaosuutta tule säätää niin korkeaksi, että pysyvästi maksukyvyttömien henkilöiden kannalta pitkäaikainen ulosmittaus muodostuu velkajärj estelyä houkuttelevammaksi. Kuntaliitto ja Julkiset Oikeusavustajat ry ovat ottaneet esille kysymyksen ulosoton suojaosuuden ja toimeentulotukitarpeen välillä. Velkaneuvonta ry:n mukaan kohtuulliset asumiskulut tulisi ottaa huomioon. Kuntien tiukkaa taloutta rasitetaan sillä, että kunnan täytyy maksaa toimeentulotukea ulosoton johdosta. Katakombista Elämään Kansanliike kiinnittää huomiota siihen, että toimeentulotukivaroilla rahoitetaan perintäalaa. Edelleen lausunnonantaja katsoo, ettei ole tehty kattavaa tutkimusta toimeenmlotukimenojen ja ulosoton suhteesta. Lausunnonantaja katsoo myös, että jossakin määrin luotonanto saisi vaikeutuakin. Oikeusministeriö: Suojaosuuden korottamisen vaikutus kertymiin Hallituksen esityksen mukaan suojaosuus olisi 19 euroa päivässä velallisen osalta (570 euroa kuukaudessa) ja perheenjäsenen osalta 7 euroa päivässä (210 euroa kuukaudessa). Nykyinen suojaosuus on 18 euroa päivässä (540 euroa) ja perheenjäseneltä 6,56 euroa (196,80 euroa kuukaudessa). Tietynlaista suojaosuuden nostamista merkitsee myös se, että perheenjäsenen ansaintaraja nousisi 210 eurosta samaan kuin mikä on velallisen itsensä osalta laskettava suojaosuus. Myös avopuoliso voisi olla velallisen elatuksenvarainen henkilö. Suojaosuus nousisi esityksen mukaan kuukaudessa siten 30 euroa (perheenjäsenen osalta 13,20 euroa). Kyseessä ei olisi reaalinen korotus, vaan jo kertyneen indeksin ottaminen huomioon. Jokainen suojaosuuden korottaminen 5 prosentilla aiheuttaa vuosittain 8,2 miljoonan euron vähennyksen kertymiin ja samalla pudottaa ulosotosta useita tuhansia velallisia (varattomuusestetodistus). Varattomuusestetodistus johtaa maksuhäiriömerkintään. Esimerkiksi 5 %:n korotus indeksikorotuksen lisäksi (suojaosuus noin 600 euroa kuukaudessa) yhdessä ehdotetun tulorajaulosmittauksen lieventämisen kanssa aiheuttaa noin 15 miljoonan vähennyksen kertymissä. Noin 10 000 velallista voisi tippua ulosotosta varattomuusesteellä. Jos suojaosuutta korotetaan reaalisesti 10 %:lla (suojaosuus noin 620 euroa kuukaudessa), vaje kertymiin yhdessä tulorajamuutoksen kanssa olisi 23 miljoonaa euroa vuodessa ja velallisia saattaisi tippua ulosotosta yhteensä yli 16 000. Vastaavasti 15 %:n korotus (suojaosuus noin 650 euroa kuukaudessa) aiheuttaisi yli 30 miljoonan euron pudotuksen kertymiin vuosittain ja sen, että
yhteensä noin 23 000 velallista olisi siinä tilanteessa, että heille annettaisiin varattomuusestetodistus. Valtiolle ja kunnille aiheutuu arviolta 2 miljoonan euron kertymän menetys jokaisesta suojaosuuden 5 %:n nostosta. Ulosoton vuosittainen kokonaiskertymän määrä oli vuonna 2004 noin 560 miljoonaa euroa. Velallisten kokonaismäärä oli 325 000. Ulosottokertymän pudotus kohtaa samalla tavalla niin vahvoja velkojia (rahoitus- ja perintäala) kuin myös heikkoja velkojia (elatusapua perivät lapset, rikoksen uhrit ja yksityistakaajat). Ehdotettuun noin 5 %:n korotukseen mahtuu sisään jo kertynyt indeksikorotus. Näyttää kuitenkin siltä, että ennen lain voimaantuloa (1.1.2007) indeksikorotustarvetta kertyykin ennakoitua enemmän, joten oikeusministeriö katsoo, että indeksikorotuksena suojaosuutta voidaan korottaa hiukan ehdotettua enemmän eli niin, että velallisen osalta laskettava määrä olisi 19,50 euroa päivässä (585 euroa kuukaudessa). Perheenjäsenen osalta ehdotettu määrä (seitsemän euroa) riittää hyvin kattamaan myös tulevan indeksikorotustarpeen. Lisäksi oikeusministeriö pyytää, että ehdotettua indeksikorotussäännöstä (UL 4:48.3) muutettaisiin esitykseen verrattuna niin, että indeksikorotukset tehdään vuosittain. Vastaavasti indeksikorotusta koskeva siirtymäsäännös voidaan poistaa. Mahdollinen indeksikorotus toteutettaisiin ensimmäisen kerran vuoden 2007 marraskuussa. Nykyisin indeksikorotus tehdään vain, jos indeksi on noussut 5 %. Vuosittain tehtävät korotukset aiheuttavat työnantajalle jonkin verran lisäkustannuksia. <=> suojaosuutta korotettaisiin velallisen osalta 19,50 euroon päivältä (585 /kk) indeksitarkistus tehtäisiin joka vuosi Esityksen mukaan tulorajaulosmittauksen sääntöä lievennettäisiin. Nykyisin velallinen saa pitää suojaosuuden + %:n sen ylittävästä nettotulosta. Esityksen mukaan määrä olisi suojaosuus + 1/3. Tämä tarkoittaa sitä, että ankarampaan kolmasosan ulosmittaukseen siirryttäisiin nykyistä korkeammissa tuloluokissa: 972 >1 170 euroa netto (velallinen yksin) 2 043 -> 2 430 euroa netto (velallisella kolme elatuksenvaraista perheenjäsentä) Tulorajaulosmittauksen lieventämisestä aiheutuu velkojille vuosittain arviolta 3-4 miljoonan euron lopullinen menetys. "=> ehdotettu tulorajaulosmittauksen lievennys toteutettaisiin esityksen mukaisena (velallisen itsensä osalta laskettavaan suojaosuuteen tehtävä indeksin ennakointi nostaa vastaavasti tulorajaa 30 eurolla) Suojaosuuden määrään vaikuttaa myös vapaakuukausien määrä. Esityksen mukaan vapaakuukausia annettaisiin automaattisesti tulorajaulosmittauksessa kaksi joka vuosi. Nykyisin palkan, eläkkeen ja elinkeinotulon ulosotossa (noin 80 000 velallista) lähes 85 % kuuluu tulorajaulosmittauksen piiriin. Luku vielä nousee, kun tulorajaulosmittauksen rajaa nostetaan ylöspäin. «=> automaattiset vapaakuukaudet toteutettaisiin esityksen mukaisina, joten valtaosa velallisista saisi toistuvaistulon ulosmittauksessa automaattisesti kaksi vapaakuukautta sen jälkeen, kun ulosmittaus on kestänyt vuoden. Ulosoton suojaosuus on laskennallinen määrä. Yhdenkään velallisen ei tarvitse tulla toimeen pelkällä suojaosuudella. Velallisen todellinen vähimmäisturva koostuu seuraavista osista: suojaosuus + 1/3 suojaosuuden ylittävästä nettopalkan osasta + kaksi vapaakuukautta vuodessa kuukaudessa noin 10-20 euroa + ulosmittauskelvottomat määrätarkoitukseen maksettavat sosiaalietuudet, kuten lapsilisät, asumistuki jne. => esim. 585 euroa + 30 euroa +12 euroa = 627 euroa kuukaudessa + sosiaalietuudet
Esityksen mukaan tulorajaulosmittauksessa velalliset saisivat automaattisesti kaksi vapaakuukautta joka vuosi. Suojaosuus ja toimeentulotuki Eläkkeet tulivat ulosmittauskelpoisiksi vuonna 1990, jolloin eduskunta linjasi suojaosuuden määräksi kansaneläkkeen ja rintamalisän yhteismäärän. Määrästä on säädetty tähän saakka asetuksessa, nyt suojaosuuden määrä nostettaisiin lakiin. Toimeentulotuen perusosa yksinelävällä velallisella on 378 euroa eli noin 200 euroa pienempi kuin ulosoton ehdotettu suojaosuus (585 euroa). Toimeentulotuen perusosalla tulee kattaa 7 % asumismenoista. Lisäosaa voidaan maksaa asumiskuluihin. Neljän ministeriön ja Kuluttajaviraston valmistelemassa Velkahallintatyöryhmän mietinnössä ehdotetaan, että tehdään selvitys siitä, miten suojaosuuden korottaminen vaikuttaisi toimeentulotukimenoihin (Oikeusministeriö, Lausuntoja ja selvityksiä 2004:7). Tutkimuksessa selvitettäviä avoimia kysymyksiä: a) Joutuvatko toimeentulotukea hakemaan alimpaan tuloryhmään kuuluvat vai ne, jotka ovat "tuloloukussa" - Vuonna 1996 tehdyssä tutkimuksessa todetaan: "Toimeentulotuen tarpeeseen eivät siten joutuneet kaikkein pienituloisimmat velalliset, vaan ne, joilla oli niin paljon tuloja, että heiltä voidaan ulosmitata 1/3 nettotulosta ----------------aineistossa ei esiintynyt merkittävästi sellaisia velallisia, joiden tulot vain niukasti olisivat ylittäneet ulosmittauksen suojaosuuden tason." (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 29/1996, Ulosottovelallisten toimeentulo, Johanna Niemi-Kiesiläinen - Minna Varis, 1996). - Samassa tutkimuksessa myös todettiin, että ulosoton suojaosuus on korkeampi kuin toimeentulotuki ja velkajärjestelyn normi sen vuoksi, että asumismenot on katettava ulosmittauksen jälkeen jäävästä summasta. Jos velallisen tulot ovat tällä minimitasolla, asumistuki kattaa osan asumiskuluista. - Tutkimuksen lopputulos oli, että toimeentulotukea maksettiin ulosoton vuoksi vuositasolla 10-13 miljoonaa euroa (60-80 miljoonaa markkaa). Suojaosuuden nostaminen ei välttämättä vähennä ratkaisevasti toimeentulotuen saajien määrää, vaan siihen ehkä auttaa suhteessa paremmin tulorajaulosmittaussäännöksen uudistaminen, mitä ehdotetaankin. b) Mikä olisi suojaosuuden nostamisen vaikutus kuntien (ja valtion) talouteen? Useimmat, jotka vaativat suojaosuuden korottamista eivät huomaa sitä, että valtio ja kunnat ovat samalla suuria velkojaryhmiä ulosotossa (vrt. velkajärjestely, jossa kertymät ovat todella vähäisiä). Velkahallintaohjelmassa on korostettu myös tämän vaikutussuhteen selvittämistä. <=> Oikeusministeriö katsoo, että ehdotetut uudistukset tulisi toteuttaa ja katsoa sen jälkeen, miten tulorajaulosmittauksen ja vapaakuukausien muutos vaikuttaa toimeentulotukimenoihin. Asiasta tulisi tehdä Velkahallintaohjelmassa ehdotettu tutkimus. Siinä tulee ottaa huomioon paitsi toimeentulotukimenot, myös sen vähennyksen määrä, joka suojaosuuden korottamisella olisi kuntien ja valtion maksukertymiin ulosotosta. Vaikutukset luotonantoon ja luottotietoihin Selvää lienee se, että luotonhakija, joka tulojensa pienuuden vuoksi ei "kelpaa" edes ulosottoon, ei voi saada luottoa samoilla ehdoilla kuin muut kansalaiset - ehdot eivät välttämättä kuitenkaan ole tiukemmat vaan huonommat. Suojaosuuden nostaminen saattaa johtaa siihen, että juuri pienituloiset joutuvat mrvautumaan kaikkein korkeakorkoisimpiin luottoihin, koska heidän kohdallaan luottotappioriski on normaalia huomattavasti suurempi - tämä vaikutus koskisi kaikkia pienituloisia siitä riippumatta, mikä olisi heidän halukkuutensa hoitaa velvoitteensa. Pienituloisia koskevat ulosottoasiat lähetettäisiin ulosotosta varattomuusestetodistuksella sen jälkeen kun on todettu, ettei tuloista voida toimittaa ulosmittausta. Seurauksena on maksuhäiriömerkintä,
14 joka puolestaan vaikeuttaa esimerkiksi asunnon vuokraamista ja lukuisia muita muille kansalaisille itsestään selviä toimia. Asumiskustannukset Ulosottoasioita tulee vuosittain vireille noin 2,5 miljoonaa. On käytännössä mahdotonta ryhtyä "räätälöimään" asumiskustannuksia jokaisessa asiassa. Asumiskustannusten ottaminen suojaosuuteen nostaisi suojaosuuden myös niissä tapauksissa, joissa siihen ei ole sosiaalista tarvetta ja aiheuttaisi edellä kuvatut ongelmat. Todellisten asumiskustannuksista selvittämiseksi olisi asumiskuluista vähennettävä velallisen saama asumistuki. Asumiskustannusten vaikutusta ei ole edes tarpeen huomioida lyhytkestoisessa ulosotossa (perittävänä esimerkiksi joitakin pysäköintivirhemaksuja ja pari laskusaatavaa). Usein velalliset eivät edes halua helpotuksia ulosottoon silloin, kun perinnässä on pieniä summia, koska viivästyskorko kasvaa vastaavasti. Sen sijaan pitkäkestoisessa ulosotossa asumiskustannusten vaikutus korostuu. Ulosoton suojaosuus on korkeampi kuin toimeentulotuen perusosa, koska erotuksella katetaan osa asumiskuluista ja osa tulee asumistuesta, joka jaa kokonaan ulosmittauksen ulkopuolelle. Jos vielä tämänkin jälkeen asumiskulut ovat suhteettoman suuret ulosmittauksen jälkeen jäävään tuloon nähden, velalliselle (myös keskituloiselle) voidaan antaa 1-3 vapaakuukautta vuosittain asumiskustannusten peittämiseksi (ehdotettu UL 4:52:n 2 kohta). Näin menetellen ei luoda sellaista velallisryhmää, joka putoaa suoraan ulosoton ulkopuolelle, mutta voidaan aikaansaada helpotusta yli vuoden jatkuneessa ulosotossa. III YHTEISESTI OMISTETTU ASUNTO Lausunnonantajat: Velkojien edustajat kannattivat yhteisomistusomaisuuden ulosmittausta ja myyntiä koskevia ehdotuksia. Suomen Kihlakunnanvoudit ry katsoo, että myös yhteisesti omistettu asunto tulisi voida myydä suoraan ulosotossa. Oikeudenkäynti ja toimitsijat tulevat huomattavan kalliiksi sekä aiheuttavat viivästystä. Suomen Pankkiyhdistys toteaa, että asuntoa koskeva ehdotus on epäjohdonmukainen. Jos yhteisomistaja hidastaa tai estää myynnin, ulosottomies joutuu myymään vain velallisen osuuden. Tällöin toinen osaomistaja joutuu lopulta kuitenkin luopumaan asunnostaan. Ehdotettu sääntely ei suojaa osaomistajaa, vaan aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia ja viivästyskorkoja. Samoilla linjoilla on Keskuskauppakamari. Julkiset Oikeusavustajat ry sen sijaan pitäisi parempana luopumista koko säännöksestä, koska muun muassa omistusosuuksien suuruuteen saattaa liittyä epäselvyyksiä ja osaomistaja joutuu viemään asian tuomioistuimeen. Velkaneuvonta ry katsoo, että ulosottomiehellä tulisi olla velvollisuus ohjata talous-ja velkaneuvontaan velallinen, jonka asuminen tai muu perusturva on vaarassa yhteisomistussuhteen purkamisen vuoksi. Tulisi harkita, pitäisikö perusturva-asunto jättää ulosottomiehen pikamyynnin ulkopuolelle. Oikeusministeriö: Esitys on yhteisomistussuhteen osalta kompromissi eri suuntaisten intressien välillä. Koko yhteisomistusomaisuuden ulosmittaukselle asetetaan useita kynnyksiä. Velallisen osuutta tarjotaan ensin toiselle yhteisomistajalle. Koko omaisuuden myynnistä tulee saada käypä hinta ja vieraat panttioikeudet tulee peittyä. Kulut otetaan velallisen osuudesta. Jos kyseessä on asunto, yhteisomistuksen purkamisesta päättää tuomioistuin. Yhteisomistus ei ole yhtä "vahvaa" kuin yksinomistus, vaan yhteisomistus voi purkaantua eri syistä. Yhteisomistuslaissa ei ole erityissuojaa asunnon osalta. Huutokauppaostaja saa nykyisinkin yhteisomistuksen puretuksi. Ehdotuksen mukaan ulosottomies (eikä toinen osaomistaja) panisi vireille yhteisomistussuhteen purkamisen tuomioistuimessa. Totta on, että siitä aiheutuu lisäkuluja ja viivytystä. Käytännössä ulosottomies ohjaa velallisia usein talous- ja velkaneuvontaan. Eri viranomaisten välistä verkottumista ollaan muodostamassa mm. perustettavan Taloudenhallinnan neuvottelukunnan avulla.
Se, että yhteisesti omistettu omaisuus on myyty ulosottotoimin, ei muuta yhteisomistajien välisiä korvaus-, tilitys- ym. suhteita. <=> Oikeusministeriö katsoo, että uudistus tulisi toteuttaa ehdotetun mukaisena. IV ULOSOTTOMAKSUT Lausunnonantajat: Lappeenrannan ulosottovirasto pelkää sitä, että valtion maksutulojen vähentyminen näivettää ulosottolaitosta ja pakottaa kulujen karsimiseen. Lausunnossa epäillään sitä, kattaako tilitysmaksusta saatava tulo syntyvän vajeen. Kertasuorituksen suuruuden tulisi olla ratkaiseva. Yksittäistapauksellisia kohtuullistuttamisia ei saisi olla runsaasti. Suomen Kihlakunnan voudit ja Suomen ulosottoapulaisten yhdistys ry pitävät ehdotusta jossakin määrin monimutkaisena. Suomen Perimistoimistojen liitto r.y. ja Luottomiehet r.y vaativat, että taulukkomaksu tulee periä kulloinkin kertyvän kokonaissumman mukaan eikä erikseen jokaiselta asialta. Keskuskauppakamari toteaa, että ulosottomaksurasite on kohtuuton silloin, kun perittävänä on paljon pieniä saatavia. Velkaneuvonta ry katsoo, että ulosottomaksuista tulisi luopua kokonaan silloin, kun ulosotossa olevia velkoja maksetaan esim. Takuu-Säätiön myöntämällä takauksella taikka kirkon tai Punaisen Ristin avulla. Oikeusministeriö: Suomalaisen ulosottolaitoksen rahoituspohja On monia eri mahdollisuuksia järjestää ulosottotoimi. Suuressa osassa Euroopan maita toimii yksityinen ulosottolaitos, joka kerää toimintamenonsa velallisilta ja toimeksiantomaksuina velkojilta. Suomessa on perinteisesti ollut valtion järjestämä ulosottolaitos, jota on rahoitettu asianosaisilta perittävillä ulosottomaksutuloilla noin 60 prosenttisesti, ja 40 prosenttia tulee yleisistä verovaroista. Ulosottolaitoksen kokonaismenot olivat vuonna 2004 yhteensä 82,3 miljoonaa euroa ja kaikki tulot yhteensä noin 45,1 miljoonaa euroa. Tulot ovat olleen vuodesta 1993 lukien 40-47 miljoonaa euroa vuosittain asiamääristä riippuen. Nykyinen luottoyhteiskunta tuottaa runsaasti tulevaisuudessakin ulosottoasioita. Keskeinen kysymys kuuluu, miten vastuu kustannuksista jakautuu oikeudenmukaisella tavalla velallisen, velkojan ja yhteiskunnan kesken. Onko perusteltua vaatia valtion osuutta nostettavaksi nykyisestä? Nyt rahoituksen painopiste on velallisilta kerättävillä taulukkomaksuilla ja valtiolla. Velkojat osallistuvat kustannuksiin 0,5 prosentin tilitysmaksulla, joka peritään kertyneestä määrästä. Nykyisten säännösten mukaan elatusavut peritään maksutta eikä myöskään rikoksen uhrilta peritä tilitysmaksua. Nykyinen ulosottomaksujen 60 prosentin osuus kokonaismenojen rahoituksesta on perusteltu määrä. Valtion osuutta ei ole syytä kasvattaa luottoyhteiskunnan aiheuttamien kustannusten hoitamisessa pienentämällä valtion ulosottomaksutuloja. Rahaa tulisi käyttää ennemminkin ennaltaehkäisevään talousneuvontaan. (Todettakoon, että talous- ja velkaneuvonnan resursseja uhkaa miljoonan euron vähennys, joka tarkoittaa 28 henkilötyövuoden poistumista.) Myöskään ulosoton toimintamäärärahoista ei voida kattaa rahoitusvajetta. Toimintamäärärahojen alentaminen heikentää toiminnan tehokkuutta ja alentaa kertymiä. Velallisen ja velkojan välisessä suhteessa rahoituksen painopistettä voidaan sen sijaan siirtää jossakin määrin velallisilta velkojille alentamalla taulukkomaksuja ja korottamalla tilitysmaksua. Toisaalta myös velkojat hyötyvät taulukkomaksujen alennuksesta, koska silloin aiempaa pienempi osuus kertymistä menee valtiolle taulukkomaksuna. Ns, niputtamismalli
16 Suomen Perimistoimistojen Liiton ajama niputtamismalli (maksu määräytyisi kokonaiskertymän mukaan eikä asiakohtaisesti) romuttaisi ulosoton nykyisen maksupohjan. Arvioiden mukaan rahoitusvaje olisi ainakin 10 miljoonaa euroa. Siitä riippumatta, montako ulosottoasiaa samalla velallisella on ennestään vireillä, jokainen uusi ulosottoasia aiheuttaa ainakin seuraavat toimenpiteet: sisäänkirjaaminen, ulosottoperusteen tarkistaminen, asian avustavalle ulosottomiehelle perittäväksi siirtäminen, vireilletuloilmoituksen ja maksukehotuksen lähettäminen, kertymän jakaminen ja tilitys sekä perimiskuitin antaminen taikka estetodistuksen antaminen. Lisäksi saatetaan olla useaankin otteeseen puhelinyhteydessä. Ulosottoasia maksaa keskimäärin 40,65 euroa. Jo pelkkä atk-meno on 4,25 euroa joka asialta. Ei ole "ilmaista" ulosottoasiaa. Pahimmillaan niputtaminen saattaisi johtaa siihen, että maksujen hoitaminen ulosoton kautta olisi suhteellisen edullista. Voidaan kysyä, onko tämä valtion ulosottolaitoksen tehtävä. Perusteet ulosottomaksujen helpotukseen tulisi olla lähinnä sosiaaliset. - Eduskunta ei ole vaatinut taulukkomaksujen niputtamista. Kysymys oli perintälain säätämisen yhteydessä ulosoton estemaksun alentamisesta. Eduskunta edellytti lausumassaan estemaksun alentamista, ja niin on tehtykin. Estemaksu (nykyinen käsittelymaksu) on nykyisin hyvin alhainen (3,40/6,80 euroa). Lisähelpotukset ulosottomaksuista ja niiden rahoitus Velallisia, joilta perityistä määristä yli 30 % on mennyt taulukkomaksuun, on noin 3 % velallisista. Velallisia, joilta perityistä määristä puolet on mennyt taulukkomaksuun, on arviolta 650 vuodessa koko maassa. Velallisia, jotka ovat maksaneet taulukkomaksuja yli 40 % kertymästä, on arviolta 1 500 koko maassa. (Tiedot perustuvat oikeusministeriön lokakuun lopussa 2005 teettämään otokseen Hämeenlinnassa ja Tampereella). Vaikka ulosottomaksujen osuus kertymistä ei ole laajan mittaluokan ongelma, taulukkomaksut saattavat yksittäistapauksissa nousta suhteellisen korkeiksi. Oikeusministeriö ei vastusta Iisähelpotusten säätämistä taulukkomaksuihin, jos rahoitusvaje katetaan velkojilta perittävillä tilitysmaksuilla. Hallituksen esityksessä ehdotetaan sosiaalisista syistä, että pitkäkestoisessa palkan, eläkkeen tai muun toistuvaistulon ulosmittauksessa velallinen vapautuisi kokonaan taulukkomaksusta kolmen vuoden jälkeen. Tämä koskisi noin 7 800 velallista. Oikeusministeriö ei vastusta kuitenkaan sitä, että maksuvapautus annettaisiin jo kahden vuoden jälkeen. Vapautuksen piiriin pääsisi silloin yhteensä noin 15 000 velallista. Maksuvapautuksen aikaistaminen vuodella aiheuttaisi lisärahoitustarvetta hallituksen esitykseen verrattuna noin 350 000 euroa vuosittain. Yhteensä maksuvapautus ajan kulumisen johdosta aiheuttaa 870 000 vajeen ulosottomaksutuloihin nykyiseen verrattuna. <=> Oikeusministeriö ei vastusta sitä, että velallisille annetaan toistuvaistulon ulosmittauksessa täydellinen vapautus taulukkomaksuista jo silloin, kun ulosmittaus on kestänyt kaksi vuotta. - vaikutus: arviolta yhteensä 870 000 euron vähennys maksutuloihin vuodessa Niputtamisen sijaan oikeusministeriö ehdottaa sitä, että otettaisiin käyttöön hienojakoisempi taulukkomaksujen porrastus pienten kertymien kohdalla. Tämä estäisi sen, ettei kokonaiskertymästä menisi taulukkomaksuun yli 40 % edes pienissä kertymissä. Nykyisin alin taulukkomaksu on 7 euroa. Jos alin maksu olisi 2,5 euroa ja sitä seuraava maksu olisi 5 euroa, menisi velallisen saatavan lyhennykseen 300 000 euroa vuodessa nykyistä enemmän. Muutos aiheuttaisi vastaavasti tämänsuuruisen vajeen ulosottomaksutuloissa. Järjestelmä toteutettaisiin ulosottomaksulakia ja -asetusta muuttamalla. Järjestelmä olisi yksinkertainen toteuttaa eikä vaatisi juurikaan kustannuksia tietojärjestelmän muuttamisesta. Hallituksen esityksessä luvataan, että kahta alinta taulukkomaksua alennetaan 0,50 eurolla. Alimman maksun jakaminen kolmeen luokkaan alentaa taulukkomaksuja pienemmissä kertymissä niin paljon, että se korvaa mainitun alennuksen. Sen sijaan 0,50 euron alennus voitaisiin toteuttaa suunnitellulla tavalla 12 euron taulukkomaksun kohdalla. "=> Oikeusministeriö kannattaa sitä, että otetaan käyttöön uusia nykyistä alempia taulukkomaksuluokkia ("2,5 euroa ja 5 euroa) sen varmistamiseksi, että ulosottomaksujen osuus pysyy kohtuullisena myös pienissä kertymissä. Vastaavasti ulosottomaksuista annetusta laista voidaan poistaa säännös, joka koskee kertymään nähden suurten taulukkomaksujen tapauskohtaista poistamista.
- vaikutus: arviolta 300 000 euron vähennys maksutuloihin vuodessa => Toiseksi alinta taulukkomaksua alennetaan ehdotetulla tavalla 0,50 euroa - vaikutus: arvioilta 300 000 euron vähennys maksutuloihin vuodessa ^ Kokonaisvähennys maksutuloihin olisi vuodessa 1,47 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä vaje katettaisiin nostamalla asetuksen muutoksella velkojilta perittävää tilitysmaksua nykyisestä 0,5 prosentista 0,75-1,00 prosenttiin. Lisäksi säilyisi mahdollisuus tapauskohtaiseen maksuhelpotukseen ulosottomiehen päätöksellä (perusteltu syy tai kohtuuttomuus). Ulosottomiesten koulutuksessa on tarkoitus kiinnittää huomiota siihen, että Takuu-Säätiön takauksella, sosiaalisella luotolla tai diakoniavaroilla ym. maksettavat summat voidaan kokonaan tai osittain vapauttaa ulosottomaksuista. Myös heikossa taloudellisessa asemassa oleva velkoja (esimerkiksi takaaja) voidaan vapauttaa tilitysmaksusta. V MUITA ASIAHUOMAUTUKSIA ESITYKSESTÄ (Oikeusministeriön kanta ilmaistaan sisäänvedetyissä kappaleissa.) Palkka (UL 4:2) Professori Tuomisto epäilee, että saattaa tulla talkmtaepäselvyyttä siitä, milloin kyseessä on pykälässä tarkoitettu sattumanvaraiseen etuun perustuva etuus. Oikeusministeriö katsoo, että säännös on useimmissa tapauksissa riittävän täsmällinen ("perustuu pörssinoteeraukseen tai sattumanvaraiseen seikkaan"). Tarkoituksena on ollut estää se, että optiot ja muut vastaavat normaalipalkan lisäksi maksettavat edut nauttisivat samanlaista suojaa kuin palkka. Perusteluissa viitataan tulospalkkion osalta "koko työnantajayrityksen" tulokseen. Näin ollen pienen työntekijäjoukon työntuloksesta johtuva etuus nauttii palkan suojaa. Yksittäisissä tapauksissa rajanveto vaikeuksia ei voida kokonaan välttää. Velkaneuvonta ry kiinnittää huomiota siihen, ettei säännöksestä käy ilmi vähennetäänkö ulosmittaamatta jätettävästä määrästä matkakulujen omavastuuosuus. Pykälässä säädettäisiin nykyistä vastaavasti, ettei kohtuullista korvausta työkaluista ja matkakuluista saa ulosmitata. Kyseessä ei siten ole verovähennys, vaan työnantajan maksama korvaus em. kuluista. Näin ollen kysymystä omavastuuosuudesta ei nouse. Katakombista Elämään Kansanliike r.y. katsoo, että veronpalautukset tulisi rinnastaa palkkaan. Lapuan kihlakunnanvirasto vastustaa veronpalautuksen rinnastamista palkkaan, koska se on säästöä, joka saadaan noin vuoden kuluttua verovuoden päättymisestä. Sillä ei turvata velallisen minimitoimeentuloa, mikä on ulosmittausrajoitusten tarkoitus. Oikeusministeriö ei puolla veronpalautusten rinnastamista palkkaan. Veronpalautuksessa on kysymys velallisen eri tulonlähteistä kootusta verotuksen täsmäytyksestä. Ei voida lähteä "purkamaan" veronpalautusta eri osiin sen mukaan, millä tavalla alkuperäistä tulon osaa olisi kohdeltu ulosotossa. Velallinen voi omin toimin huolehtia siitä, että ennakonpidätys vastaa mahdollisimman tarkoin tulevan veron määrää (ennakkoperintälain 3 :n vastaavuusvaatimuksen mukaan ennakonpidätyksen määrän on vastattava mahdollisimman tarkoin maksettavan veron määrää). Veronpalautusten ulosmittauksia on vuosittain yli 200 000 ja se on usein ainoa kerta, kun velkoja saa jotakin suoritusta saatavalleen. Kyseessä on massamenettely, joka perustuu tietotekniikkaan. Jos velallisen taloudellinen tilanne on huono, velallinen voi saada vapaakuukausia tai ulosmittausmäärän helpotusta toistuvaistulostaan. Maksuaika (UL 4:6) Suomen Asianajajaliitto epäilee väärinkäytöksiä, jos ulosottomies saa antaa maksuaikaa ja tehdä maksusopimuksia.
18 Oikeusministeriö katsoo, että velkojan oikeusturvasta on huolehdittu riittävästi maksuaikaa koskevassa säännöksessä. Tarvittaessa voidaan toimittaa turvaava ulosmittaus. Ulosottomies ei tee maksusopimusta, vaan sen tekevät velallinen ja velkoja. Professori Tuomiston mielestä jää epäselväksi se, voidaanko maksuaikaa antaa lapsen elatusavun perinnässä edes hakijan suostumuksella. Oikeusministeriö katsoo, että hakijan suostumuksella maksuaikaa voidaan aina antaa enintään kuusi kuukautta. Oikeusministeriö ei kuitenkaan vastusta sitä, että epäselvyyksien välttämiseksi kyseistä säännöstä muutetaan niin, että hakijan oikeus myöntää maksuaikaa käy siitä nimenomainen ilmi. Varojen kohdentaminen velallisen pyynnön mukaisesti (UL 4:7) Suomen Asianajajaliitto ihmettelee, miten paremmassa etuoikeusasemassa olevaa saatavaa voidaan loukata kohdentamalla maksu velallisen pyynnön mukaisesti. Säännös koskee velallisen ilman ulosmittausta maksamia varoja. Velallisella on oikeus ulosoton ulkopuolella maksaa se saatavistaan, minkä hän haluaa. Ilman painavaa syytä edes "vapaaehtoisesti" ulosottomiehelle maksettuja varoja ei saisi kohdentaa muualle kuin etuoikeussaatavalle, vaikka velallinen olisi sitä itse toivonut. Julkiset Oikeusavustajat ry haluaisi, että velallisen kohdentamispyynnön sosiaalisen perusteen tulisi ilmetä lakitekstistä. Lähtökohta on, että kohdennus tapahtuu velallisen pyynnön mukaisesti. Sillä ei kuitenkaan saa kuin painavasta syystä loukata paremmassa etuoikeusasemassa olevia velkojia eikä myöskään olennaisesti vaarantaa samassa asemassa olevia velkojia. Tilanteiden moninaisuuden vuoksi sosiaalisten syiden kirjaaminen on hankalaa ja voisi aiheuttaa vain turhia vastakohtaispäätelmiä. Ulosmittauksen kohde (UL 4:8) Professori Tuomisto epäilee saatavan ulosmittausta koskevaa säännöstä, koska se antaa vastapuolelle automaattisesti oikeuden kieltäytyä suorituksesta. Oikeusministeriö toteaa, ettei automaattista kieltäytymistä ole tarkoitettu eikä perusteluissakaan ole niin todettu. Perustelujen mukaan saatavaa ei tarvitse suorittaa ennen kuin suoritusvelvollisuus on tullut lopulliseksi. Vielä todetaan, ettei saatavaa voida ulosmitata velallisen velalliselta, jos saatava on riitainen tai epäselvä. Kaiken kaikkiaan velallisen velalliselle annettu maksukielto ei vaikuta asianosaisten väliseen siviilioikeudelliseen suhteeseen, vaan takaa ainoastaan se, että sitten kun suoritusvelvollisuus tulee voimaan, saatava on velallisen sijasta suoritettava ulosottomiehelle. Professori Tuomisto toteaa, ettei ulosottolain tuottoa koskevista säännöksistä käy ilmi, tarkoitetaanko netto- vai bruttotuottoa. Oikeusministeriö toteaa, että ulosottolaissa tuotolla tarkoitetaan "todellista" tuottoa kulujen vähentämisen jälkeen. Oikeusministeriö ei pidä lakitekstin muutosta tarpeellisena. Yhteisessä hallinnassa oleva irtain omaisuus (UL 4:11) Professori Tuomisto katsoo, ettei säännöksen sanamuoto salli sitä, että velalliselle katsottaisiin kuuluvan puolta suurempi osuus. Oikeusministeriö toteaa, että kysymyksessä on ns. olettama-säännös, joka kertoo vain sen, mikä on lähtökohtainen omistusosuusolettama. Tästä tietenkin saadaan poiketa, jos ulosottomiehellä on selvitystä siitä, että velallinen omistaa yli puolet. Säännöksessä on lisäksi todistustaakkasäännös, jonka mukaan sivullisella on näyttötaakka siitä, että hän omistaa yhteisessä hallinnassa olevasta omaisuudesta enemmän kuin puolet. Sivullisen hallinnassa oleva irtain omaisuus (UL 4:12)
Professori Tuomisto ehdottaa, että myös sellainen velalliselle kuuluva omaisuus, joka on rekisteröity sivullisen nimiin, voidaan ulosmitata. Vastaavat säännökset tulisi ulottaa lainhuutoa koskeviin säännöksiin. Oikeusministeriö toteaa, että kyseessä ovat omistusoikeutta koskevat oletukset, joiden vallitessa ulosottomies on oikeutettu tekemään oletuksen omistusoikeudesta. Perinteisesti oletukset on ulosotossa rajattu koskemaan "silmin havaittavaa" tilaa eli esineen hallintaa. Tätä on laajennettu velallisen osalta koskemaan myös hänen nimiinsä kirjattua omaisuutta. Sen sijaan jos omaisuus on sivullisen hallinnassa tai nimissä, ulosottomies ei voi toimia pelkän omistusoikeusoletuksen varassa, vaan omistusoikeus tulee selvittää käytettävissä olevin keinoin. Oletukset ilmaisevat vain oletuksen siitä, että velallista voidaan pitää lähtökohtaisesti omistajana, milloin omaisuus on hänen hallussaan tai nimissään tai jos hänellä on kiinteistöön lainhuuto. Ulosottolakiin ei tarvita oletussäännöksiä siitä, milloin omaisuuden voidaan olettaa kuuluvan sivulliselle. Niissä tapauksissa omistussuhteet tulee aina selvittää ilman oletuksia. Keinotekoinen järjestely (UL 4:14) Helsingin ulosottovirasto kaipaa säännöstä siitä, missä vaiheessa sivullista koskevia tietoja voidaan hankkia. Myös Suomen Kihlakunnanvoudit ry, Avustavat ulosottomiehet ja haastemiehet ry, Suomen ulosottoapulaisten yhdistys ry sekä Lappeenrannan ulosottovirasto katsovat, että sivullisen tietoja tulee saada kysyä jo ennen samastuspäätöksen tekemistä. Käytännössä ulosmittauksen onnistumisen kannalta on ratkaisevaa usein se, missä vaiheessa tietoja saadaan. Tietoja tarvitaan usein juuri sen arvioimiseksi, tuleeko samastuspäätös tehdä. Oikeusministeriö ei vastusta sitä, että ulosottomies voisi saada tietoja siinä vaiheessa, kun on perusteltua aihetta epäillä, että kyseessä on keinotekoinen varallisuusjäriestely. Ehdollisesti saatu ja luovutettu irtain omaisuus (UL 4:15) Professori Tuomisto katsoo, että myös silloin, kun irtainta omaisuutta on luovutettu ehdollisesti, voitaisiin ulosmitata vain velallisen kauppahintasaatava. Oikeusministeriö ei puolla muutosta. Irtaimen omaisuuden ehdollisen luovutuksen oikeusvaikutuksia tai voimassaoloa ole säädetty toisin kuin kiinteistöjen osalta. Ehdollisuus voi periaatteessa olla voimassa kuinka kauan hyvänsä. Velallinen voi luovuttaa esimerkiksi auton tai asunto-osakkeet ehdoin, että omistusoikeus siirtyy 10 vuoden kuluttua luovutuksensaajalle, jos tämä maksaa sitä ennen kauppahinnan. Nykyisinkään ei ole säännöstä siitä, ettei ehdollisesti luovutettua irtainta omaisuutta voitaisi ulosmitata luovuttajan velasta. Lappeenrannan ulosottovirasto katsoo, ettei omistuksenpidätysehtoa ja takaisinottoehtoa pitäisi rinnastaa. Oikeusministeriön käsityksen mukaan sellaista todellista eroa mainittujen ehtojen osalta ei ole, että niiden aseman tulisi olla erilainen ulosotossa. Myyjän kauppahintasaatavaa suojataan tehokkaasti alimmalla hyväksyttävällä tarjouksella siitä riippumatta, kummasta ehdosta on kysymys. Uudistus ei vaikuta siihen, kuka kirjataan omistajaksi, vaan siihen, millä tavalla kyseinen ehdollisesti saatu omaisuus saadaan ulosmitata ja myydä. Oikeuskirjallisuudessa on kritisoitu mainittujen ehtojen keinotekoista eriyttämistä ulosotossa. Professori Erkki Havansin tai professori Jarmo Tuomiston lausunnoissa ei kyseenalaisteta esitystä tältä osin. Myös uuden konkurssilain mukaan mainitut ehdot ovat samassa asemassa. Turhan ulosmittauksen kielto (UL 4:16) Lappeenrannan ulosottoviraston lausunnossa kritisoidaan turhan ulosmittauksen kieltoa, koska vähimmäisrajaa sallitulle ulosmittauksen määrälle ei aseteta. Suomen Perimistoimistojen liitto katsoo, ettei pieniä saatavia enää voida ulosottaa. Ulosottolaissa ei aseteta estettä pienten saatavien ulosmittaukselle. Turhan ulosmittauksen kiellon idea on siinä, ettei sellaista velalliselle kuuluvaa omaisuutta ryhdytä ulosmittaamaan, josta ei tule järjellistä hyötyä hakijalle. Säännöksessä kielletään
20 otsikkonsa mukaisesti itsetarkoituksellinen täytäntöönpano. Jos sen sijaan hakijan - vaikkakin pieni - saatava kertyy kokonaan, estettä ulosmittaukselle ei ole. Pirstomiskielto (UL 4:18) Professori Havansi esittää sanan "tarkoituksenmukainen" lisäämistä sanan "kokonaisuus" eteen ja ehdottaa otsikoksi "Hajautuskieltoa" tai "Hajoituskieltoa". Oikeusministeriö ei pidä tarpeellisena sanan "tarkoituksenmukainen" lisäämistä, koska pykälän loppuosa ilmaisee sen, minkälaisesta kokonaisuudesta on kysymys. Oikeusministeriö ei puolla myöskään otsikon termin muuttamista. Ulosmittauskieltojen voimassaolo (UL 4:20) Lappeenrannan ulosottovirasto katsoo, että kahden vuoden suoja-aika ulosmittauskieltojen alaisille varoille on liian pitkä. Oikeusministeriön mielestä kahta vuotta voidaan pitää kohtuullisena aikana. Julkiset Oikeusavustajat ry katsoo, että pysyvästi vammautuneelle maksetun korvauksen tulisi jäädä pysyvästi ulosoton ulkopuolelle. Oikeusministeriö ei vastusta muutosta. Velkaneuvonta ry katsoo, ettei sellaista omaisuutta saisi ulosmitata, joka on hankittu ulosmittauksen jälkeen jääneillä säästöillä. Velallisen erottamisetu on eurooppalaisen mittapuun mukaan velallisystävällinen. Velallinen voi vapaasti hankkia säästöillään sellaista omaisuutta, jota erottamisetu koskee ja pitää säästössä 1,5 kertaa suojaosuuden määrän. Sen sijaan ei voida lähteä siitä, että velallinen saisi erottaa esimerkiksi huviveneen, vaikka se olisi hankittu ulosmittauksen jälkeen säästöön jääneillä varoilla. Aiheuttaisi myös suuria ongelmia selvittää, mistä varoista velallisen nimiin hankittu omaisuus on viimekädessä rahoitettu. Erottamisetu (UL 4:21) Professori Erkki Havansi ehdottaa, että pykälää selvennettäisiin koskemaan vain luonnollista henkilöä. Epäselvää myös on, voiko velallinen luopua erottamisedusta. Oikeusministeriön mielestä ei ole välttämätöntä nimenomaisesti säätää, että erottamisetu koskee vain luonnollista henkilöä, koska asia käy ilmi säännöksen sisällöstä. Toisaalta lisäämisestä ei ole haittaakaan, vaikka asiantila sinällään on vakiintunut. Näin ollen oikeusministeriö ei vastusta muutosta. Erottamisetua koskevat säännökset ovat pakottavaa oikeutta. Niitä ei voida sivuuttaa. Jos velallinen haluaa, hän voi itse myydä erottamisetuun kuuluvaa omaisuutta (ks. HE 8/1997 vp s. 3). Asia käy ilmi myös siitä, että velallisen osoittamisoikeus koskee vain ulosmittausjärjestystä. Oikeusministeriö ei puolla sitä, että pakottavuutta osoittava säännös otettaisiin pykälään. Professori Havansi ja professori Tuomisto esittävät panttioikeuden määritelmän siirtämistä 4 luvun alkuun. Oikeusministeriö ei vastusta määritelmän siirtämistä esimerkiksi UL 4:l:n loppuun. Ulosmittausjärjestys (UL 4:24) Helsingin ulosottovirasto ehdottaa asuntoa koskevan takasijaisuuden poistamista. Samaan asiaan on kiinnittänyt huomiota myös Suomen ulosottoapulaisten yhdistys ry. Oikeusministeriö ei puolla asunnon takasijaisuuden poistamista. Asunnon säilyminen on velallisen elämänhallinnan kannalta keskeisen tärkeää.