KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KOEKALASTUS- JA SEURANTARAPORTTI 06 FRESHABIT 06-0 Tmi Terrapolar Kauhajoki 07 OSA //07
SISÄLLYS. TIIVISTELMÄ.... KOEKALASTUKSET.... TULOKSET... 5.. AUNESLUOMA..... JYRÄNOJA..... KAARTISKALUOMA..... KIRKKOLUOMA....5. KORVENOJA....6. LATIKANOJA....7. LÄHDELUOMA....8. MYLLYKANKAANOJA....9. MYLLYOJA....0. PEURALUOMA..... SAUNALUOMA..... VESINEVANOJA... 6 8 6 8 0 5 8 0. KOEKALASTUKSEN TULOKSISTA... 5. SEURANTA... 5 5. KUNNOSTUSTEN SEURANTA... 5
. TIIVISTELMÄ Karvianjoen pohjoisosan taimenpurojen koekalastusraportti on osakooste alueella vuonna 06 tehtyjen pienvesikunnostuksien seurannasta. Raportissa käydään läpi kunnostus- ja suunnittelualueiden kalastoselvitykset. Varsinais-Suomen ELY-keskus on mukana Freshabit-IP -hankkeessa, jossa yhtenä osiona on kunnostaa pienvesiä vuosien 06-0 aikajaksolla noin 9 kilometriä. Kunnostuskohteet sijaitsevat Karvianjoen pohjoisosissa Kankaanpään ja Karvian välisellä alueella, Karvianjoen sivu-uomissa. Ennen ja jälkeen kunnostusten alueilla tulee suorittaa seurantaa, josta yksi osa-alue on sähkökalastuksilla tehtävä kalaston seuranta. Raportin toisessa osassa esitetään vuoden aikana tehdyt kunnostustyöt. Varsinais-Suomen ELYkeskus kilpailutti hankkeeseen liittyvän kunnostus- ja seurantatyön kunnostusurakan toukokuussa 06 ja työn tekijäksi valittiin Tmi Terrapolar Kauhajoelta. Vuonna 06 sähkökoekalastukset tehtiin koealueella, joihin on suunniteltu tehtäväksi kunnostuksia vuosien 06-0 välisenä aikana. Koekalastukset tehtiin elokuussa viikoilla ja. Kalastukset aloitettiin elokuussa pitkähkön sadekauden jälkeen. Olosuhteet olivat ajoittain haasteelliset, jotka vaikuttivat osin myös tuloksiin. Vedet laskivat elokuun loppupuolella hyvin, syksy oli vähäsateinen ja kunnostustöiden jälkeen koekalastettiin vielä muutama kohde varmistukseksi lokakuun alussa. Työ tehtiin akkukäyttöisellä sähkökoekalastuslaitteella ja työryhmän koko vaihteli - henkilön välillä, joista kaksi on kokenutta koekalastajaa. Saalis koostui pääosin pienistä taimenista, ikäluokiltaan 0- -vuotta. Muita kalalajeja saatiin erittäin vähän. Purojen kalaston kokoluokissa ja määrissä oli selkeitä eroja ja useilla kohteilla voidaan arvella kunnostuksiin olevan tarvetta kalamäärien parantamiseksi. Joissakin kohteissa kalaston vähyyttä rajoittaa myös vedenlaadulliset tekijät sekä kulkuesteet. Suurimmat kalatiheydet olivat selkeästi Santasjoen sivupuroissa. Pienet kalatiheydet hajaantuivat laajemmalle alueelle ja kaksi koealaa jäi täysin vaille saalista. Tutkituilla alueilla on pääosin lisääntyvä luonnonvarainen taimenkanta, jonka lisääntymispotentiaali vaihtelee paljon. Monilla alueilla kanta on vain sen suuruinen, että se säilyy mutta ei tuota runsaasti poikasia.
. KOEKALASTUKSET Kunnostusurakkaan kuuluu vuosittaiset koekalastukset valituilla kunnostuskohteilla, joita on yhteensä kpl. Sopimuksen mukaan kunnostuskohteet ja suunnittelualueet koekalastetaan sähkökalastusmenetelmällä vuosittain ennen kunnostuksen aloitusta. Osa kohteista kalastetaan siten useaan kertaan ennen kunnostusta ja osa monesti kunnostuksen jälkeen, kohteiden valmistumisesta riippuen. Sähkökalastuskohteet on valittu alun perin sen mukaan, mitkä kohteet on valittu mahdollisiksi kunnostuskohteiksi hankkeen aikana. Kuitenkin osa kohteista tulee vaihtumaan vuosien aikana, kun kaikille suunnittelukohteille ei tulla saamaan maanomistajan lupia. Siten vuosien aikana joudutaan valitsemaan joitakin uusia kohteita kunnostettaviksi, jotka koekalastetaan vuosittain. Vuonna 06 koekalastuksia tehtiin seuraavissa kohteissa: -Karvian Latikanoja ja Lähdeluoma -Honkajoen Aunesluoma, Kirkkoluoma ja Saunaluoma -Kankaanpään Myllyoja, Peuraluoma ja Kaartiskanoja -Kankaanpään Myllykankaanoja, Vesinevanoja, Jyränoja ja Koskenoja Sähkökalastukset suoritettiin elokuussa viikoilla ja, alkaen 0.8 ja päättyen 9.8. Keskimäärin kalastettiin kaksi kohdetta päivässä. Jokainen kohden kalastettiin kolmeen kertaan. Kankaanpään Koskenojalla, Myllykankaanojalla, Vesinevanojalla ja Kaartiskaluomalla kalastettiin vielä myöhemmin syksyllä, jotta varmistuttiin uoman kalastosta varmemmin. Koekalastukset tehtiin pääasiassa hengen työryhmällä siten, että. ja. kalastuskerralla oli kolme kalastajaa ja. kalastuskerralla työssä oli henkeä, jolloin yksi henkilö keskittyi koekalastusalueen piirto- ja kuvaustöihin. Vedenlaatua ei erityisesti mitattu kuin lämpötilan osalta, joka oli -5 C välillä. Viileintä vesi oli lähdeperäisissä vesissä kuten Myllyojalla. Elokuun sadevesien runsaus saattoi hieman muuttaa alivirtaama-aikana mitattavien lämpötilojen tuloksia. Lokakuussa tehtyjen muutamien lisäkalastusten aikana purovesien lämpötila oli noin 0 C. Koekalastukset tehtiin Hans&Grassl IG00/ -akkulaitteella. Myöhemmin syksyllä käytettiin Biokon Biowave II -sähkökalastuslaitetta, joka on akkutoiminen. Kohteista kaksi oli sellaista, josta ei saatu toisellakaan kalastuskerralla saalista. Ensimmäisen kerran elokuussa tuloksen ajateltiin johtuvan sateista ja heikoista olosuhteista, mutta kaksi kohdetta jäi lokakuussakin tehdyssä kalastuksessa täysin saaliitta. Tulokset pyyntikoordinaatteineen ja ympäristöhallinnon kalatalousrekisteriin. saalisyksilöjen mittaustietoineen on tallennettu
5. TULOKSET Kartta. Koekalastuskohteet kartalla.
6 Alku Loppu ETRS-TM5FIN P I P I Matka m Aunesluoma Jyränoja Kaartiskaluoma Kirkkoluoma Korvenoja Latikanoja Lähdeluoma Myllykankaanoja Myllyoja Peuraluoma Saunaluoma Vesinevanoja 68986 686508 6878677 68805 68689 689968 689 68689 68758 6875086 68867 686508 69 580 58 598 5997 60670 609 56960 59009 5789 5956 5800 68995 6869 6878775 688079 68698 68995 68988 68686 687667 6875058 6886077 686589 609 58 580 5596 5969 60668 68 5707 5905 5790 59 585 0 00 00 5 00 70 0 00 00 00 0 00 Taulukko. Koekalastuspaikkojen sijaintikoordinaatit alku- ja päätepisteineen.. AUNESLUOMA Kohde kalastettu.8.06. Sää oli puolipilvinen ja kalastettavuus kohteella tavanomainen. Uoma on leveähkö, hidasvirtainen ja lähes kokonaan hiekkapohjainen, jossa paikoin vähäisesti puuta ja liekoja sekä pieniä syvänteitä. Koeala oli kooltaan noin 50 m Aunesluoman alaosa on tyypillisesti kuvan mukaista hiekkapohjaista aluetta. Kalastuksen tulos kuvaa Aunesluoman tilaa hyvin, joskin ajoittain alueelta tavataan runsaamminkin kalaa. Kohteella kalastus aloitettaessa karkuutetiin ison koivujuurakon alta majava, joka lähti alavirtaan päin pois koekalastusalueelta. Saalis oli niukka. Paikka Aunesluoma Pvm Koekalastuskertojen määrä Koealan pituus (m) Koealan leveys (m) Koealan pinta-ala (m) Keskimääräinen syvyysluokka Kalastettu koko uoman leveydeltä Veden lämpötila Keskimääräinen virtausnopeus koealalla Sää Veden suhteellinen korkeus Koealan kalastettavuus.08.6 0,5 50 0-0 cm Kyllä 5 [ C] hidas (< 0, m/s) puolipilvinen normaali helppo Pyyntikerta Laji määrä kpl mm g Made 9 5 Made 55 9 Ei saalista Yhteensä Made Tiheydet kpl / 00 m g / 00 m % kpl / 00 m % g / 00 m Made 0, 0,,8 5,9 67 7,5 8,5 Taulukko. Aunesluoman koekalastusalueen tiedot. 80
7 ten pituusjakauma määrä: kpl 60 0 Pituus mm 0 00 80 60 0 0 0 Kaavio. ten pituusjakauma Aunesluoman koekalastuksessa. Kartta. Aunesluoman koekalastusalue peruskartalla.
8 Kuva. Koekalastusta Aunesluomassa. Kuva.Aunesluoman koekalastusaluetta.. JYRÄNOJA Kohde kalastettu 9.8.06. Koeala on kooltaan 00 m ja pääosin hiekkapohjainen, 0-0 cm syvää ja uomassa oli vähäisesti puuta ja liekoa. Varsinaista koskialuetta ei ollut vaan paikka on lähinnä hidasvirtaista nivamaista aluetta, jonka yläosassa on muutaman metrin mittainen virta-alue. Sää oli puolipilvinen ja poutainen. Vedenkorkeus oli hieman vuodenaikaan nähden korkeammalla, kalastettavuus oli paikoin haastavaa. Kalastettaessa haaviin tuli koko alueen matkalta suuri määrä purokatkaa. Lajia esiintyi erittäin runsaasti alueella. Paikka Jyränoja Pvm Kalastuskertoja Koealan pituus (m) Koealan leveys (m) Koealan pinta-ala (m) Keskimääräinen syvyysluokka Kalastettu koko uoman leveydeltä Veden lämpötila Keskimääräinen virtausnopeus koealalla Sää Veden suhteellinen korkeus Koealan kalastettavuus Pyyntikerta Laji Made Made määrä kpl mm 85 85 6 56 60 9 99 08 0 08 9 50 8 g 7 5 0 5 8 8 Made 65 6 8 00 5 7 5 0 5 Yhteensä Made 8 Tiheydet Made kpl / 00 m,0 6,0 g / 00 m 6,7,0 9.08.6 00 00-0 cm Kyllä [ C] hidas (< 0, m/s) puolipilvinen ylhäällä vaikea Taulukko. Jyränojan koekalastusalueen tiedot. 9 0 % kpl / 00 m, 85,7 % g / 00 m,9 78,
9 en pituusjakauma määrä: 9 kpl 50 8 Pituus mm 00 9 50 50 9 99 00 08 0 08 5 6 56 60 6 8 00 50 0 Kaavio. ten pituusjakauma Jyränojan koekalastuksessa. Kartta. Jyränojan koekalastusalue peruskartalla.
0 Kuva. Koekalastusta Jyränojalla. Kuva. Jyränojan koekalastusaluetta.
. KAARTISKALUOMA Koeala kalastettu 0.0.06. Kohteella käytiin elokuussa 5.8 mutta edellispäivien sateet tekivät kalastamisen mahdottomaksi. Lokakuussa kohde oli kalastettavissa, joskin vesisyvyyttä kalastuspaikalla oli melko runsaasti luonnostaan. Vesisyvyyttä oli 0-80 cm ja alue oli hidasvirtaista nivaa, jossa uoman pohja oli hiekkaa ja paikoin orgaanista ainesta. Reunoissa oli heinäkasvillisuutta sekä paikoin vähäisesti mm. pajua. Paikka Kaartiskaluoma Päivämäärä Kalastuskertoja Koealan pituus (m) Koealan leveys (m) Koealan pinta-ala (m) Keskimääräinen syvyysluokka Kalastettu koko uoman leveydeltä Veden lämpötila Keskimääräinen virtausnopeus koealalla Sää Veden suhteellinen korkeus Koealan kalastettavuus Pyyntikerta Laji Määrä kpl mm 05 0 0 5 55 55 60 75 75 75 80 80 80 85 85 00 00 05 0 5 g 8 5 6 5 59 5 7 6 58 77 7 67 8 07 8 5 60 6 5 Ei saalista 0 Yhteensä Tiheydet kpl / 00 m 7, g / 00 m,0 0.0.6 00 00 6- cm Kyllä 0 [ C] hidas (< 0, m/s) aurinkoinen normaali keskinkertainen % kpl / 00 m 00,0 Taulukko. Kaartiskaluoman koekalastusalueen tiedot. % g / 00 m 00,0
en pituusjakauma määrä: kpl 50 Pituus mm 00 555560 50 05 757575808080 8585 000005 05 5 005 00 50 0 Kaavio. ten pituusjakauma Kaartiskaluoman koekalastuksessa. Kartta. Kaartiskaluoman koekalastusalue peruskartalla. 60
Kuva 5. Kaartiskaluoman koekalastusaluetta. Kuva 6. Koekalastussaaliiksi saatu taimen Kaartiskaluomalta.
. KIRKKOLUOMA Koeala kalastettu.8.06. Vedenkorkeus on tavanomaista korkeammalla ja virtaus kapeassa uomassa paikoin kiivas. Vesi on myös verrattain sameaa. Uoman pohja on pääosin hiekkaa, ala- ja keskiosalla myös nivakiviä. Yläosalla on kiivas soraikkoinen virta-alue. Kalastettavuus oli haasteellinen edellispäivän runsaan ukkossateen takia. Koealueen pinta-ala 50 m. Paikka Kirkkoluoma Päivämäärä Kalastuskertoja Koealan pituus (m) Koealan leveys (m) Pyyntikerta Koealan pinta-ala (m) Keskimääräinen syvyysluokka Kalastettu koko uoman leveydeltä Veden lämpötila Keskimääräinen virtausnopeus koealalla Sää Veden suhteellinen korkeus Koealan kalastettavuus.08.6 5 Laji Hauki Kivennuoliainen Kivennuoliainen Määrä kpl mm 0 00 05 65 65 g 5 0 5 5 50 75 7-0 cm Kyllä 6 [ C] hidas (< 0, m/s) pilvinen ylhäällä vaikea 60 60 7 80 0 7 8 5 6 Kivennuoliainen 05 60 60 65 5 70 65 5 5 60 65 Yhteensä Hauki Kivennuoliainen 5 Tiheydet kpl / 00 m 0, Hauki 0,8 Kivennuoliainen 6,0 g / 00 m,6 8,8,8 5 87 % kpl / 00 m 5,6, 8, Taulukko 5. Kirkkoluoman koekalastusalueen tiedot. % g / 00 m,9 6, 79,
5 en pituusjakauma Pituus mm määrä: 5 kpl 00 80 60 0 0 00 80 60 0 0 0 60 60 7 80 65 65 75 60 60 65 70 65 Kaavio. ten pituusjakauma Kirkkoluoman koekalastuksessa. Kartta 5. Kirkkoluoman koekalastusalue peruskartalla. 60 65
6 Kuva 7. Kirkkoluoman koekalastusaluetta. Kuva 8. Koekalastusta Kirkkoluomassa..5 KORVENOJA Kohde on koekalastettu 9.8 ja 0.0.06. Kohteella käytiin ensimmäisen kerran elokuussa 9.8, mutta vesimäärä oli melko runsas luotettavan tuloksen saamiseksi. Alue kalastettiin molemmilla kalastuskerroilla vain kertaalleen. Lokakuussa olosuhteet olivat paremmat, mutta koekalastuksessa ei silti saatu saalista. Koeala on kivikkoista virta-aluetta, jonka yläosassa on hidasta nivaa. Vesi on melko tummaa ja pohjakivet melko liukkaita. Vedenlaatu saattaa olla rajoite kalojen esiintymiselle, vaikka puroon purkautuu ainakin yläosalla lähdevesiä. Paikka Korvenoja Päivämäärä Kalastuskertoja Koealan pituus (m) Koealan leveys (m) Koealan pinta-ala (m) Keskimääräinen syvyysluokka Kalastettu koko uoman leveydeltä Veden lämpötila Keskimääräinen virtausnopeus koealalla Sää Veden suhteellinen korkeus Koealan kalastettavuus 9.08.6 0.0.6 00 00-0 cm Kyllä 5 [ C] keski (0,-0,7 m/s) puolipilvinen ylhäällä keskinkertainen Pyyntikerta Laji Ei saalista Ei saalista Ei saalista Määrä kpl Taulukko 6. Korvenojan koekalastusalueen tiedot. mm g
7 Kartta 6. Korvenojan koekalastusalue peruskartalla. Kuva 9. Korvenojan koekalastusaluetta. Kuva 0. Korvenojan koekalastusalueen yläosaa.
8.6 LATIKANOJA Koeala kalastettiin 0.8.06. Vedenkorkeus oli tavanomaista korkeammalla, mutta alue oli kalastettavissa kapeasta uomasta huolimatta. Alue oli pääosin kivipohjainen ja virta-aluetta, yläosalla alue muuttui enemmän nivamaiseksi ja hiekkapohjaiseksi. Uomassa oli runsaat sammalreunukset yläosalla. Paikka Latikanoja Päivämäärä Kalastuskertoja Koealan pituus (m) Koealan leveys (m) Koealan pinta-ala (m) Keskimääräinen syvyysluokka Kalastettu koko uoman leveydeltä Veden lämpötila Keskimääräinen virtausnopeus koealalla Veden suhteellinen korkeus Koealan kalastettavuus Pyyntikerta Laji Pikkunahkiainen Määrä kpl mm 50 60 60 6 65 70 70 85 05 0 5 6 5 8 7 8 8 0 60 85 05 8 5 5 7 0 7 70 0 6 8 Yhteensä Pikkunahkiainen 8 50 kpl / 00 m 0, 7, g / 00 m % kpl / 00 m 5, 9,7 0.08.6 70,5 55 0-0 cm Kyllä 5 [ C] keski (0,-0,7 m/s) normaali keskinkertainen Tiheydet Pikkunahkiainen 79, Taulukko 7. Latikanojan koekalastusalueen tiedot. g 0 % g / 00 m 00,0
9 ten pituusjakauma määrä: 8 kpl 60 0 Pituus mm 0 05 00 80 60 5 8 0 5 05 85 60 60 6 65 0 85 70 70 60 0 0 0 Kaavio 5. ten pituusjakauma Kirkkoluoman koekalastuksessa. Kartta 7. Latikanojan koekalastusalue peruskartalla. 70
0 Kuva Latikanojan alaosan koekalastusaluetta. Kuva. Latikanojan yläosan koekalastusaluetta..7 LÄHDELUOMA Koeala on kalastettu.8.06 ja koealueen koko oli 0 m. Alue oli pääosin kivipohjaista virtaaluetta ja yläosalta hiekka- ja kivipohjaista nivamaista aluetta. Kalastettavuus oli tavanomainen, eikä vedenkorkeus ollut häiritsevällä tasolla. Lähdeluoman vesi on tummahkoa ja taimenen esiintyminen on ollut jo pitkään vähäistä. Paikka Lähdeluoma Päivämäärä Kalastuskertoja Koealan pituus (m) Koealan leveys (m) Koealan pinta-ala (m) Keskimääräinen syvyysluokka Kalastettu koko uoman leveydeltä Veden lämpötila Keskimääräinen virtausnopeus koealalla Sää Veden suhteellinen korkeus Koealan kalastettavuus.08.6 0 0-0 cm Kyllä 5 [ C] keski (0,-0,7 m/s) puolipilvinen normaali helppo Pyyntikerta Laji Määrä kpl Ei saalista Ei saalista Yhteensä Tiheydet kpl / 00 m 0,9 g / 00 m 7, Taulukko 8. Lähdeluoman koekalastusalueen tiedot. mm 75 80 85 g 7 8 9 % kpl / 00 m 00,0 % g / 00 m 00,0
en pituusjakauma määrä: kpl 86 85 8 Pituus mm 8 80 80 78 76 75 7 7 70 Kaavio 6. ten pituusjakauma Lähdeluoman koekalastuksessa.. Kartta 8. Lähdeluoman koekalastusalue peruskartalla.
Kuva. Lähdeluoman koekalastusaluetta Kuva. Koekalastusta Lähdeluomalla..8 MYLLYKANKAANOJA Koeala kalastettiin ensimmäisen kerran elokuussa 9.8 ja toistamiseen 0.0. Elokuussa vettä oli runsaasti ja työtä haittasi sade. Elokuussa saalista ei saatu yhdellä kalastuskerralla. Koeala on kooltaan 00 m. Alueen alaosa on hiekkapohjaista ja matalaa uomaa, jossa on vähäisiä syväpaikkoja ja liekoja. Alueen yläosalla on kivikkoinen virtapaikka, kalastus päättyi uoman ylittävään siltaan. Paikka Myllykankaanoja Päivämäärä Kalastuskertoja Koealan pituus (m) Koealan leveys (m) Koealan pinta-ala (m) Keskimääräinen syvyysluokka Kalastettu koko uoman leveydeltä Veden lämpötila Keskimääräinen virtausnopeus koealalla Sää Veden suhteellinen korkeus Koealan kalastettavuus 0.0.6 00 00 0-0 cm Kyllä 0 [ C] keski (0,-0,7 m/s) aurinkoinen normaali helppo Pyyntikerta Laji Määrä kpl mm 7 80 5 0 g 5 0 0 Ei saalista 0 8 Yhteensä 5 Tiheydet kpl / 00 m,7 g / 00 m 6, 87 % kpl / 00 m 00,0 Taulukko 9. Myllykankaanojan koekalastusalueen tiedot. % g / 00 m 00,0
ten pituusjakauma määrä: 5 kpl 50 0 Pituus mm 00 50 00 5 7 0 80 50 0 Kaavio 7. ten pituusjakauma Myllykankaanojan koekalastuksessa. Kartta 9. Myllykankaanojan koekalastusalue peruskartalla.
Kuva 5. Myllykankaanojan koekalastusalueen yläosaa. Kuva 6. Koekalastusalueen alaosaa.
5.9 MYLLYOJA Myllyojalla kalastettiin 8.8 normaaleissa olosuhteissa. Vesi oli varsin kirkasta runsaista lähdevesistä johtuen. Uoma on kauttaaltaan hiekkapohjainen, seassa jonkin verran liekoja ja erikokoisia kiviä sekä hienoja lajittuneita soraisia kohtia. Virtaus on selkeä koko matkalla. Saaliiksi saatiin vain taimenia, joita tuli runsaasti, vaikka ne olivat kooltaan varsin pieniä, pääosin v. poikasia. Paikka Myllyoja Päivämäärä Kalastuskertoja Koealan pituus (m) Koealan leveys (m) Koealan pinta-ala (m) Keskimääräinen syvyysluokka Kalastettu koko uoman leveydeltä Veden lämpötila Keskimääräinen virtausnopeus koealalla Sää Veden suhteellinen korkeus Pyyntikerta Laji Määrä kpl 5 5 5 mm 5 8 0 5 5 6 8 50 5 5 76 5 g 8 6 0 5 6 7 8 5 5 7 8 50 5 68 5 0 7 50 5 Yhteensä 55 Tiheydet kpl / 00 m,0 g / 00 m 68,8 8.08.6 00,5 50 0-0 cm Kyllä [ C] keski (0,-0,7 m/s) puolipilvinen normaali Taulukko 0. Myllyojan koekalastusalueen tiedot. 7 % kpl / 00 m 00,0 % g / 00 m 00,0
6 ten pituusjakauma määrä: 55 kpl 50 5 0 Pituus mm 0 90 76 68 70 50 0 0 0 0 0 5 8 5 5 5 5 5 5 5 6 8 8 8 8 8 50 50 50 50 5 5 0 0 5 6 7 8 5 5 5 5 5 7 7 8 8 8 0-0 Kaavio 8. ten pituusjakauma Myllyojan koekalastuksessa. Kartta 0. Myllyojan koekalastusalue peruskartalla. 50 50 5 0 7 7 50 5
7 Kuva 7. Myllyojan saalis koostui lähinnä v. taimenista. Kuva 8. Myllyojan koekalastusalaa.
8.0 PEURALUOMA Koeala kalastettiin melko korkean veden aikaan ja osin sadesäässä. Uoma on paikoin melko kapea ja virtaus kiivasta. Kalastuspaikalla oli jatkuva virtaus ja vähäisiä virtapaikkoja, mutta ei varsinaisia kivikkoisia koskipaikkoja vaan lähinnä juurakoista ja maanlohkeamista syntyneitä virtakohtia. Paikoin uoma kulki myös vähäisesti reunapenkereen alla, tehden kalastuksesta haastavaa. Paikka Peuraluoma Päivämäärä Kalastuskertoja Koealan pituus (m) Koealan leveys (m) Koealan pinta-ala (m) Keskimääräinen syvyysluokka Kalastettu koko uoman leveydeltä Veden lämpötila Keskimääräinen virtausnopeus koealalla Sää Veden suhteellinen korkeus Pyyntikerta Laji Määrä kpl mm 50 50 5 55 55 6 65 66 85 98 0 0 0 55 55 60 6 65 g 6 8 5 0 8 6 8 6 50 50 50 55 57 56 59 90 0 0 7 0 55 6 0 5 0 Yhteensä Tiheydet kpl / 00 m 5,5 g / 00 m 0,0 9.08.6 00 00-0 cm Kyllä [ C] keski (0,-0,7 m/s) sade ylhäällä Taulukko. Peuraluoman koekalastusalueen tiedot. 0 % kpl / 00 m 00,0 % g / 00 m 00,0
9 ten pituusjakauma määrä: kpl 80 665 555560 60 Pituus mm 0 0 0 0 00 50 50 5 55 55 0 90 85 80 60 0 0 98 0 6 65 66 57 56 59 50 50 50 55 0 0 0 Kaavio 9. ten pituusjakauma Peuraluoman koekalastuksessa. Kartta. Peuraluoma koekalastusalue peruskartalla. 55 6
0 Kuvat 9 ja 0. Peuraluoman koekalastusalueen alaosaa (vas.) ja yläosaa (oik.).. SAUNALUOMA Honkajoen ja Karvian rajalla olevalla Saunaluomalla kalastettiin.8. Kalastaminen oli helppoa vaikka vesi oli normaalia ylempänä, koska ajankohta oli varsin sateinen. Saunaluoma on kauttaaltaan hiekkapohjainen ja melko yksipuolinen. Jonkin verran meanderoivassa uomassa oli hiekan seassa vähäisesti puuta ja liekoa. Virtapaikkoja ei ollut, mutta vesi virtasi niva-alueella tasaisesti. Koealue päättyi majavanpatoon, jonka alapuolella on vedensyömä syväalue ja alapuolella leveä hiekkasärkkä. Paikka Saunaluoma Päivämäärä Kalastuskertoja Koealan pituus (m) Koealan leveys (m) Koealan pinta-ala (m) Keskimääräinen syvyysluokka Kalastettu koko uoman leveydeltä Veden lämpötila Veden näkösyvyys Keskimääräinen virtausnopeus koealalla Sää Veden suhteellinen korkeus Koealan kalastettavuus.08.6 0,5 60 0-0 cm Kyllä [ C] 0 [cm] hidas (< 0, m/s) pilvinen ylhäällä helppo Pyyntikerta Laji Määrä kpl mm 8 g 8 Ei saalista Yhteensä Tiheydet kpl / 00 m, g / 00 m 76, Taulukko. Saunaluoman koekalastusalueen tiedot. 98 % kpl / 00 m 00,0 % g / 00 m 00,0
pituusjakauma Kaavio 8. tenen pituusjakauma Saunaluoman koekalastuksessa. määrä: kpl 50 8 Pituus mm 00 50 8 00 50 0 Kaavio 0. ten pituusjakauma Saunaluoman koekalastuksessa. Kartta. Saunaluoman koekalastusalue peruskartalla.
Kuva. Saunaluoman koekalastusaluetta. Kuva. Yläosan majavapato.
. VESINEVANOJA Koealueella kalastettuun kahdesti, 9.8 ja 0.0. Elokuussa vesitilanne oli vaikea ja sää sateinen. Lokakuussa keli oli hyvä ja vedenkorkeus alhainen. Uoma on melko suoraviivainen ja hiekkapohjainen, melko tasainen ja helppo kalastettava. Kohde sijoittuu koskialueen yläpuolelle. Molemmilla kerroilla alue kalastettiin kertaalleen, eikä saalista saatu. Paikka Vesinevanoja Päivämäärä Kalastuskertoja Koealan pituus (m) Koealan leveys (m) Koealan pinta-ala (m) Keskimääräinen syvyysluokka Kalastettu koko uoman leveydeltä Veden lämpötila Keskimääräinen virtausnopeus koealalla Sää Veden suhteellinen korkeus Koealan kalastettavuus 0.0.6 9.08.6 00 00-0 cm Kyllä 5 [ C] hidas (< 0, m/s) pilvinen ylhäällä vaikea Pyyntikerta Laji Ei saalista Ei saalista Ei saalista Määrä kpl Taulukko. Vesinevanojan koekalastusalueen tiedot. Kartta. Vesinevanojan koekalastusalue peruskartalla. mm g
Kuva. Vesinevanojan yläosan koekalastusalaa. Kuva. Koekalastusalueen alaosaa.. KOEKALASTUKSEN TULOKSISTA Suurin taimentiheys oli Myllyojan koekalastuspisteessä, josta saatiin saaliiksi kaikkiaan 55 kpl taimenia. Muita kalalajeja ei saatu. Myllyojan taimenten keskipaino oli vain g, joka osoittaa pääosan saaliista olevan 0-v. ikäluokkaa. Myllyojan vesi on läpi vuoden hyvin viileää, joka hidastaa poikasten kasvua. Myllyojan taimentiheys oli kpl / 00 m, jota voidaan pitää erittäin hyvänä tiheytenä tällä alueella. Peuraluoman kalatiheys oli myös hyvä, etenkin huomioiden kalastuksen olosuhteiden haastavuuden. Kalatiheyttä 5,5 kpl / 00 m voidaan pitää alueellisesti erittäin hyvänä. Keskipaino Peuraluomassa oli 8 g, eli pääosa saaliista oli - v. ikäluokkaa. Kaartiskaluoman kokonaismassa g oli kaikkein suurin, sekä taimentiheys kohtalainen 7, kpl / 00 m. Kalat olivat pääosin jo ikäluokkaa v. ja vanhempia. Jyränojan, Kirkkoluoman ja Latikanojan taimentiheys on keskenään hyvin samaa luokkaa, välillä 6,-7, kpl /00 m ja myös kalojen keskipaino viittaa saaliin koostuvan hyvin saman ikäluokan kaloista, lähinnä + v. poikasista. Kokonaismassa jää alueelle 0-9 g. Vähäisimmät saaliit saatiin Aunesluomasta, Lähdeluomasta, Myllykankaanojasta sekä Saunaluomasta. tiheys jää välille 0,-,7 kpl /00 m. Kuitenkin Lähdeluoman saalis oli keskipainoltaan pienin ja osoittaa jonkinlaista poikastuotantoa lähialueella. Muissa kohteissa saaliit koostuivat kookkaammista yksilöistä. Aunesluoman ja Saunaluoman osalta elinympäristö on yksipuolinen, eikä pienpoikasia odotettu saaliiksi. Kokonaan ilman saalista jäätiin Vesinevanojalla sekä Korvenojalla. Vesinevanojan osalta vedenlaadullisten tekijöiden ei uskota olevan kalastolle esteenä, koska kyseessä on Myllykankaanojan yläpuolinen puro. Välissä on kuitenkin nousuesteeksi katsottava vanha
5 myllypaikka, joka saattaa ainakin pääosan vuodesta haitata kalan nousua alueelle. Korvenojan osalta vedenlaatu saattaa olla syy kalattomuuteen, koska elinympäristö on varsin sovelias taimenelle, mutta vedenlaadussa on havaittavissa mahdollisia rajoitteita kalastolle. Vesi on melko tummaa ja koskipaikkojen kivet hyvin liukkaita, vaikka yläpuolella on lähdepurkaumia puron latvaosalla. Koekalastusalueen yläpuolella on myös pistekuormitusta mm. Tampionkeitaan turvetuotantoalue. Kalalajien niukkuus on tyypillistä pienissä sivupuroissa. oli ylivoimaisesti runsain saaliskala, lisäksi saaliiksi saatiin muutamia mateita, hauki ja kivennuoliainen sekä pikkunahkiaisia. Kivennuoliaisten ja kivisimppujen niukkuus yllätti tuloksissa. Kivisimppuja ei saatu saaliiksi lainkaan, tosin pyynti ei kohdentunut kaikilla kohteilla niille sopivimpaan ympäristöön. Korvenojassa ja Jyränojassa saaliiksi saatiin haaveihin runsaasti myös purokatkaa, joka on lähdeperäisten vesien vähälukuinen reliktilaji. Kalastuksen tulokisa voidaan kokonaisuudessaan pitää varsin vaihtelevina ja puroissa on kalatiheyksien osalta suurta vaihtelua. Koekalastuspaikat on valittu pienvesien kunnostusta silmällä pitäen, eli jokaisella kalastuskohteella on jonkinlainen tarve ja suunnitelma myös kohteen kunnostukselle. Kalatiheyksien mukaan myös osalla kohteista on selkeää tarvetta pyrkiä parantamaan elinympäristön tilaa kalataloudellisesti paremmaksi. Koekalastusten jälkeen kohteista Jyränojalla, Peuraluomalla, Myllyluomalla ja Latikanojalla on jo tehty alustavia kunnostustoimenpiteitä syksyn 06 aikana koekalastuskohdetta huomattavasti laajemmilla alueilla. Taulukko. Saalistiheys kalastuskohteittain.
6 5. SEURANTA 5. KUNNOSTUSTEN SEURANTA Kunnostuskohteita tulee seurata vuosittain uoman pohjan laadun muutosten osalta. Kunnostusten seurannasta on laadittu erillinen toteutussuunnitelma, jossa seuranta kuvataan tarkemmin. Kunnostustöiden tulosten seurannassa tarkkaillaan kunnostusten vaikutuksia uoman pohjan laatuun ja sen muutoksiin. Seuranta tehdään ennen kunnostuksen aloittamista ja vuosittain sen jälkeen. Seurannassa tarkkaillaan pohjan muutoksia Wenthworthin 9-portaisen raekokoluokka-asteikon avulla. Kultakin kunnostusjaksolta on valittu edustava 0-60 m pituinen jakso, josta pohjan raekokojakauma tarkastetaan 5 kohteelta. Jokainen tarkasteluruutu on kooltaan 0,5 m. Ne on sijoitettu uoman eri osiin, niin että ruutu ei sijoitu reunaan. Ruutujen tarkastelupaikat on merkitty maastoon, jotta seurannan toistaminen vuosittain on mahdollista samasta paikasta. Seurannassa huomioidaan raekoon arvioinnin lisäksi orgaanisen aineksen määrä, erityisesti puuaineksen määrä sekä vesisammalten määrä ruudussa sekä vesisyvyyden muutokset pohjan muutosten osalta. Kunnostustyöt ovat käynnistyneet vasta syksyllä 06, joten seurantaraporttia laadittaessa pohjanlaadun muutoksia ei ole vielä voitu selvittää. Kunnostustoimenpiteiden tulee saada vaikuttaa riittävän pitkän ajan muutosten syntymiseksi. Sopiva aika on noin kahden ylivirtaamakauden aika eli syysja kevätylivirtaaman ajan. Pohjan laatu ennen kunnostusten aloittamista on suoritettu. Ensimmäiset vertailutulokset pohjanlaadun muutoksista ja raekoon muutoksista saadaan koekalastusja seurantaraportti 07 -selvitykseen. Kuva 5. Seurantaruudut on pääosin sijoitettu kolmena viiden ruudun ryhmänä 0-60 m matkalle siten, että ne menevät viistosti uomassa. Siten uomasta saadaan kattava kuvaus pohjan laadun osalta.