Hyväksytty johtokunta 21.12.2010 180 PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Ikäihmiset
Sisällys 1. IKÄIHMISTEN PERHEHOITO... 3 1.1. Perhehoidon lainsäädäntö... 3 1.2. Perhehoidon tarkoitus... 3 1.3. LLKY:n perhehoitoa tarjoavat palvelualueet... 3 1.4. Perhehoidon toteuttaminen... 4 1.5. Perhehoidon muodot LLKY:ssä... 4 1.5.1. Jatkuva perhehoito... 4 1.5.2. Tilapäinen perhehoito... 4 1.5.3. Osavuorokautinen perhehoito... 5 1.6. Omaishoidon ja perhehoidon välinen ero... 5 2. MITEN PERHEHOIDON ASIAKKAAKSI?... 5 3. IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON ALUEELLINEN TYÖRYHMÄ... 5 3.1. Työryhmän kokoonpano... 5 3.2. Työryhmän tehtävät... 6 3.3. Perhehoidon ohjaajan tehtävät... 6 3.4. Ikäihmisten palvelupäällikön tehtävät... 6 3.5. Toimistosihteerin tehtävät... 7 4. IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON SIJOITTUMINEN LLKY:N ORGANISAATIOSSA... 7 5. PERHEHOITAJAN/PERHEKODIN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET... 7 5.1. Hoidettavien määrä perhehoidossa... 7 5.2. Perhehoitaja... 8 5.3. Perhekoti... 9 6. PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVÄ SUUNNITELMA JA SOPIMUKSET... 9 6.1. Perhehoidon hoito- ja palvelusuunnitelma... 9 6.2. Toimeksiantosopimus... 9 6.2.1. Toimeksiantosopimuksen sisältö... 10 6.2.2. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen... 10 7. PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET... 11 7.1. Hoitopalkkio ja kulukorvaus... 11 7.1.1. Jatkuvan perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus... 11 7.1.2. Jatkuvan osavuorokautisen perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus... 12 7.1.3. Tilapäisen perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus... 12 7.1.4. Tilapäinen osavuorokautisen perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus... 12
7.2. Käynnistämiskorvaus... 12 7.3. Oman auton käyttö ja matkakorvaukset... 13 8. PERHEHOIDON KESKEYTYMINEN... 13 8.1. Perhehoitajan oikeus vapaisiin ja korvaukset vapaan ajalta... 13 8.2. Perhehoitajan sairastuminen... 14 8.3. Perhehoitajan koulutus, valmennus ja vertaistapaamiset... 14 8.4. Asiakkaasta aiheutuvat perhehoidon keskeytykset... 14 9. PERHEHOIDON TUKI JA OHJAUS... 15 10. PERHEHOITAJAN ELÄKETURVA JA VAKUUTUKSET... 15 10.1. Perhehoitajan eläketurva... 15 10.2. Perhehoitajan vakuutukset... 15 11. YHTEISTYÖ... 16 12. SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS... 16 13. PERHEHOIDON ASIAKASMAKSUT... 16 13.1. Jatkuvan perhehoidon asiakasmaksu ja käyttövara... 16 13.1.1. Jatkuvan perhehoidon asiakkaan kuukausimaksu... 16 13.1.2. Jatkuvan perhehoidon asiakkaan kuukausimaksu asiakkaan poissaolon ajalta... 17 13.1.3. Jatkuvan perhehoidon asiakkaan kuukausimaksu osakuukauden ajalta... 18 13.1.4. Asiakkaan käyttövara jatkuvassa perhehoidossa... 18 13.2. Tilapäisen perhehoidon asiakasmaksu... 18 13.3. Osavuorokautisen perhehoidon asiakasmaksu... 19 13.4. Muuta asiakasmaksuista... 19 14. PERHEHOIDON ASIAKKAAN YKSITYISVARAT JA OMAISUUSLUETTELO... 19 15. ASIAKKAAN EDUNVALVONTA... 19 16. ASIAKKAAN VALITUS- JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET... 20 2
1. IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän (tekstissä jatkossa LLKY) johtokunta on kokouksessaan 4.10.2010 perustanut hoidon ja hoivan palvelualueen ikäihmisten palveluihin uuden kodinomaisen palvelun, ikäihmisten perhehoidon. Ikäihmisten perhehoito käynnistyy vuonna 2011. Tämä LLKY:n ikäihmisten perhehoidon toimintaohje on hallinnollinen ohje siitä, miten LLKY toteuttaa ikäihmisten toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa. Tätä ikäihmisten perhehoidon toimintaohjetta ovat laatineet: - LLKY, johtaja Kari Nuuttila - LLKY, terveyspalvelujohtaja Kirsti Kähärä - LLKY, ikäihmisten palvelupäällikkö Eila Runsala - LLKY, palvelusuunnittelija Lisa Sipilä - LLKY, toimistosihteeri Ulla-Maija Komsi-Liukkonen - Perhehoitoliitto, kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen - Lakipalvelu Jarkko Helminen Oy, varatuomari Jarkko Helminen 1.1. Perhehoidon lainsäädäntö Keskeisiä ikäihmisten perhehoitoa säätäviä lakeja ovat: - Perhehoitajalaki - Sosiaalihuoltolaki - Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista - Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1.2. Perhehoidon tarkoitus Perhehoitoa annetaan henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen, ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa. Perhehoito on hoivaa ja huolenpitoa, joka tapahtuu perhehoitajan omassa kodissa. Perhehoito tarjoaa kodinomaista asumista, perheen jäsenyyden, pysyviä ihmissuhteita sekä yksilöllistä hoitoa ja turvallisuutta. Perhehoidon asiakkaalla on muihin perhekodin jäseniin tasavertainen asema 1.3. LLKY:n perhehoitoa tarjoavat palvelualueet Hoidon ja hoivan palvelualue ikäihmiset Sosiaalipalvelualue lapsiperheet aikuissosiaalityö vammaispalvelut 3
1.4. Perhehoidon toteuttaminen Perhehoitoa voidaan toteuttaa toimeksianto- tai ostopalvelusopimuksella. LLKY:ssä ikäihmisten perhehoitoa toteutetaan vain toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitona. Perhehoitajan ja LLKY:n välisen toimeksiantosopimuksen tekemisestä vastaa hoidon ja hoivan palvelualueella ikäihmisten perhehoidon ohjaaja. Toimeksiantosopimus tehdään yhdessä perhehoitajan kanssa. 1.5. Perhehoidon muodot LLKY:ssä Ikäihmisten perhehoito, joka toteutetaan yhteistyönä kotihoidon palvelujen kanssa, on yksi hoidon porras ikäihmisten palvelujen kokonaisuudessa. Perhehoito on sopiva hoitomuoto ikäihmiselle esim. silloin, kun hänen toimintakykyään heikentää muistiin vaikuttava sairaus, iän tuoma hauraus tai turvattomuuden tunne. Perhehoidossa voidaan ottaa huomioon hyvin yksilöllisetkin tarpeet. 1.5.1. Jatkuva perhehoito Pitkäaikaista, ympärivuorokautista (tai hoitoaika vähintään 12 h/vrk) ja toistaiseksi voimassaolevaa perhehoitoa kestoltaan yli 14 vrk /kk. Jatkuvaa perhehoitoa voidaan tarjota silloin, kun ikäihmisen toimintakyky on alentunut, mutta hän ei tarvitse ympärivuorokautista valvontaa/ohjausta ja hoitoa. 1.5.2. Tilapäinen perhehoito Käsittää määräaikaisen perhehoidon: tietyn, ennalta sovitun hoitojakson, millä on alkupäivämäärä ja loppupäivämäärä. Se voi olla ennakkoon tiedettyä tai äkilliseen tarpeeseen perustuvaa perhehoitoa. Tilapäinen perhehoito on ympärivuorokautista perhehoitoa kestoltaan enintään 14 vrk/kk. Jos tilapäinen perhehoito jatkuu yli 14 vrk/kk, se muuttuu jatkuvaksi perhehoidoksi ja aiemmin tehty sopimus tarkistetaan. Tilapäistä perhehoitoa voidaan tarjota mm.: - omaishoidon vapaan järjestelyissä - perhehoitajan vapaan järjestelyissä - välimuotoisena palveluna asiakkaan kotiutuessa palveluasumis- tai laitoshoidon jaksolta 4
1.5.3. Osavuorokautinen perhehoito Osavuorokautinen perhehoito on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee perhehoidon palvelua osavuorokautisesti (hoitoaika < 12h, joko päivä- tai yöhoitona). Osavuorokautinen perhehoito voi olla jatkuvaa eli toistaiseksi voimassa olevaa tai tilapäistä, jolloin se on kestoltaan enintään 14 vrk/kk. 1.6. Omaishoidon ja perhehoidon välinen ero Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. LLKY ei sijoita asiakasta ikäihmisten perhehoitoon silloin, kun kyse on omaishoidosta eli asiakkaan hoitajana toimii oma lapsi, vanhempi, avo -tai aviopuoliso. 2. MITEN PERHEHOIDON ASIAKKAAKSI? Perhehoidon asiakkaaksi haetaan palveluasumisen-/perhehoidon hakemuslomakkeella, joka on noudettavissa mm. LLKY:n kotihoidon palveluohjaajilta, osastoilta ja akuuttiosastojen kotiutushoitajilta. Lomake on myös tulostettavissa LLKY:n internet -sivuilta, osoitteesta www.llky.fi. Ennen perhehoidon aloittamista kartoitetaan asiakkaan perhehoidon tarve. Perhehoidon myöntämisen perusteena on pääasiassa asiakkaan alentunut toimintakyky, jonka arvioinnissa käytetään apuna mm. RAVA- indeksiä ja / tai MMSE- muistitestiä. Perhehoito voidaan myöntää myös muista syistä erityistä harkintaa käyttäen. Asiakkaan perhehoidon hakemus käsitellään SAS-työryhmässä ja työryhmän suosituksesta ikäihmisten palvelupäällikkö tekee viranhaltijapäätöksen perhehoitoon sijoittamisesta. SAS-työryhmän tehtävät: - vastaanottaa ja käsittelee asiakkaan hakemuksen perhehoitoon - arvioi perhehoitopalvelun tarpeen (RAVA tai MMSE) - tekee suosituksen perhehoitosijoituksesta 3. IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON ALUEELLINEN TYÖRYHMÄ 3.1. Työryhmän kokoonpano - perhehoidon ohjaaja - nimetty SAS-työryhmän jäsen 5
- ikäihmisten palvelupäällikkö - toimistosihteeri - kutsuttuna alueen sosiaalityöntekijä - kutsuttuna alueen kotihoidon palveluohjaaja - kutsuttuna vammaispalvelujen sosiaaliohjaaja 3.2. Työryhmän tehtävät - kehittää ikäihmisten perhehoitoa - laatii perhehoidon toimintaohjetta koskevat muutosesitykset LLKY:n johtokunnalle - hyväksyy uuden perheen LLKY:n perhehoidon valmennusjaksolle - arvioi ja hyväksyy uudet perhehoitoperheet - sopii siitä, kuka on perhehoidon ohjaajan käytettävissä oleva työpari silloin, kun uuden perhehoitoperheen kodin soveltuvuutta arvioidaan 3.3. Perhehoidon ohjaajan tehtävät - valvoo perhehoitoa yhteistyössä ikäihmisten palvelupäällikön kanssa - suunnittelee ja järjestää perhehoitajien rekrytoinnin ja valmennuksen - tekee arviokotikäynnit yhdessä (työparin) perhehoidon työryhmän jäsenen kanssa - tekee toimeksiantosopimukset ja valmistelee yhteistyössä SAS-työryhmän kanssa perhehoitoon sijoituksen - laatii asiakkaalle perhehoidon hoito- ja palvelusuunnitelmaan - järjestää perhehoidon asiakkaiden tilapäishoidon perhehoitajan vapaiden aikana - toimii perhehoidon yhdyshenkilönä ja ylläpitää perhehoitajien rekisteriä - suunnittelee ja toteuttaa perhehoitajien täydennyskoulutuksen vähintään vuosittain - tiedottaa perhehoidon ajankohtaisista asioista perhehoitajille - seuraa ja arvioi perhehoitoa yhteistyössä perhehoitajan kanssa - seuraa ikäihmisten perhehoidon talousarviota suunnitellusti - vastaa perhehoidon työryhmän koolle kutsumisesta sekä esityslistan laatimisesta ja toimii työryhmän puheenjohtajana - tekee yhteistyötä Perhehoitoliiton kanssa 3.4. Ikäihmisten palvelupäällikön tehtävät - vastaa ikäihmisten perhehoidon talousarvion laadinnasta ja seurannasta - tekee asiakkaalle viranhaltijapäätöksen perhehoitoon sijoittamisesta - tekee asiakkaalle asiakasmaksupäätöksen - hyväksyy perhehoidon laskut - valvoo perhehoitoa yhdessä perhehoidon ohjaajan ja kotikunnan palveluohjaajan kanssa 6
3.5. Toimistosihteerin tehtävät - valmistelee asiakkaan asiakasmaksupäätöksen - hyväksyy perhehoitajan ilmoituksen toteutuneista hoitopäivistä - perhehoidon palkkioiden ja kulukorvausten maksatus 4. IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON SIJOITTUMINEN LLKY:N ORGANISAATIOSSA Ikäihmisten perhehoito sijoittuu LLKY:n organisaatiossa hoidon ja hoivan palvelualueella ikäihmisten palvelujen ydinprosessiin. HOIDON JA HOIVAN ALUE Polikliininen toiminta - Vo ja päivystys - Työterveyshuolto - Neuvolatoiminnot - Hammashuolto - Fysioterapia - Diagnostiset palvelut Osastotoiminta - Akuutti osastotoiminta - Kuntouttava osastotoiminta Ikäihmisten palvelut - Ennaltaehkäisy - Omaishoidon tuki - Kotihoito - Palveluasuminen - Ikäihmisten perhehoito ESH:n ostot Hoidolliset tukipalvelut keskusvarasto, lääkekeskus, välinehuolto ja näihin liittyvät kuljetukset sekä apuvälinekuljetukset 5. PERHEHOITAJAN/PERHEKODIN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET 5.1. Hoidettavien määrä perhehoidossa Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää (4) henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset tai muut erityistä huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuna. Perhehoitajalta ei tällöin edellytetä erityistä koulutusta. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa tai kokemuksensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa (Sosiaalihuoltolaki 26 a ). Lain mukaan toimeksiantosopimussuhteisessa perhehoidossa voidaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää (7) henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta ja muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista toisella on tehtävään soveltuva ammatillinen sosiaali- ja terveysalan koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä. Soveltuvaksi tutkinnoksi katsotaan vähintään nykyinen toisen asteen tutkinto (Sosiaalihuoltolaki 26 a ). 7
Erityisistä syistä voidaan samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismäärästä poiketa. Erityisenä tilanteena pidetään tilannetta, jos kyse on hoidon antamisesta perhehoitoon tuleville sisaruksille tai muille saman perheen jäsenille (esim. avo- tai aviopari). Enimmäismäärästä voidaan poiketa myös, jos hoidossa on samanaikaisesti vain täysi-ikäisiä henkilöitä ja heidän toimintakykynsä ja keskinäinen kanssakäymisensä mahdollistavat ylityksen (Sosiaalihuoltolaki 26 a ). 5.2. Perhehoitaja LLKY:n ikäihmisten perhehoidon ohjaaja antaa perhehoitajuudesta kiinnostuneille esitietoa. Perhehoito on koko perheen asia ja jo selvittelytön vaiheissa kartoitetaan kaikkien perheenjäsenten mielipide perhehoitoperheeksi ryhtymisestä. Perhehaastattelujen jälkeen LLKY järjestää valmennuksen hyväksytyille. Perhehoitajan viisi valmiutta 1. Hoivaa ja pitää huolta 2. Ymmärtää ihmisen elämänkulkua ja sen mukanaan tuomia erityistarpeita 3. Tukee läheisten ihmissuhteiden ylläpitämistä 4. Sitoutuu, kunnioittaa ja kohtelee perhehoidossa olevaa perheenjäsenenä 5. Tekee yhteistyötä vanhuksen asioissa eri tahojen kanssa (Lähde: Pride-valmennus/Perhehoitoliitto ry) Kuka voi ryhtyä perhehoitajaksi Toimeksiantosopimussuhteiseksi perhehoitajaksi voi ryhtyä henkilö, joka on koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella sopiva antamaan perhehoitoa (Perhehoitajalaki 1992, 1 ). 1. Perhehoitajalla tulee olla tehtävään edellyttämät valmiudet. 2. Perhehoitajana voi toimia parisuhteessa elävä tai yksinasuva 3. Perheenjäsenten ihmissuhteet ovat kunnossa ja perheen talous on vakaa. 4. Perhehoitajan terveydentila on riittävä ja perheessä ei ole erityisen vaativaa hoitoa tarvitsevaa perheenjäsentä. 8
5.3. Perhekoti Tässä toimintaohjeessa perhekodilla tarkoitetaan perhehoitajalaissa (312/92) tarkoitettua kunnan tai kuntayhtymän hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. (9.8.1996/604) Toimeksiantosopimussuhteisen perhekodin hyväksyy LLKY. - Perhekodin tulee olla olosuhteiltaan sopiva siellä annettavalle hoidolle. - Perhekodin tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan, varustetasoltaan turvallinen ja annettavalle hoidolle sopiva. - Perhekoti on tarkoituksenmukainen, kodikas, viihtyisä ja siellä on myönteinen ilmapiiri. - Perhekodin sijainti on sijoitettavan tarvitsemien palvelujen ja läheisten yhteydenpidon kannalta hyvä. - Perhekodissa on turvallista asua. - Perhehoitaja vastaa perhekodin turvallisuudesta myös poikkeusolojen aikana ja hän on velvollinen tekemään paloviranomaisten ja perhehoidon yhdyshenkilön esittämät mahdolliset turvallisuuteen liittyvät korjaustoimenpiteet välittömästi. - Perhekodin tulee laatia pelastuslaitokselle turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma. Perhekodin turvallisuutta koskevissa asioissa toimitaan yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen kanssa. Perhehoidossa olevalla on perhekodissa mahdollisuus yksityisyyteen: - Perhekodissa asiakkaalle on lähtökohtaisesti varattu oma huone - Perhehoitoon sijoitetulla on, niin halutessaan, mahdollisuus kalustaa ja sisustaa oma huoneensa - Perhehoitoon sijoitetulla on käytössä kaikki kodin yhteiset tilat - Perhehoidossa olevalla henkilöllä on perhekodissa tasa-arvoinen asema muiden perhekodin jäsenten kanssa 6. PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVÄ SUUNNITELMA JA SOPIMUKSET 6.1. Perhehoidon hoito- ja palvelusuunnitelma Jokaiselle ikäihmisten perhehoitoon sijoitetulle tehdään tarvittava hoito- ja palvelusuunnitelma, joka arvioidaan ja päivitetään tarpeen mukaan. Perhehoidon asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan yhteistyössä perhehoidon ohjaajan, asiakkaan ja hänen lähiomaisten, perhehoitajan sekä tarvittavien muiden perhehoitoon osallistuvien kanssa. 6.2. Toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimus on asiakirja, jossa perhehoitaja ja LLKY (sijoittaja) sopivat hoitosuhteeseen liittyvät velvollisuudet ja oikeudet. Toimeksiantosopimus tehdään pääsääntöisesti 9
ennen perhehoitosijoitusta. Sopimus tarkistetaan tilanteen muuttuessa ja sitä ei voi muuttaa yksipuolisesti. Tarkistamisesta käydään neuvottelu, kun toinen osapuoli sitä vaatii. Jatkuvan perhehoidon toimeksiantosopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevana. Tilapäisen perhehoidon toimeksiantosopimus tehdään aina määräaikaisena. 6.2.1. Toimeksiantosopimuksen sisältö 1. Sopijaosapuolet (LLKY ja perhehoitoperhe) 2. Perhehoitoon sijoitettavan asiakastiedot 3. Palkkion saaja 4. Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio, kulukorvaus sekä hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksaminen vapaan ajalta ja hoidon keskeytyessä 5. Käynnistämiskorvaus sekä mahdollinen takaisinperintä, erilliseen suunnitelmaan kirjataan yksilöidysti tarvittavat hankinnat ja perhekotiin liittyvät korjaukset 6. Perhehoitajan oikeus vapaaseen, vapaapäivien toteuttaminen, hoidettavien sijaishoidon järjestäminen, hoitopalkkion ja kustannusten korvaaminen vapaan ajalta 7. Sopimuksen kestoaika 8. Perhehoidon tuki; perhehoitajien tapaamiset, täydennyskoulutus, työnohjaus ja muu tuki 9. Toimeksiantosopimuksen irtisanomisen ja purkamisen ehdot - LLKY - perhehoitaja 10. Perhehoitajan vaitiolovelvollisuus 11. Perhehoitajan vakuutukset 12. Tarvittavat muut asiat 13. Allekirjoitukset - toimeksiantosopimuksen allekirjoittavat molemmat avio- tai avopuolisot ja he vastaavat yhdessä perhehoitoon sijoitettujen hyvinvoinnista 14. Toimeksiantosopimus tarkistetaan tarvittaessa 6.2.2. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomisesta seuraavan kahden kuukauden kuluttua. (Perhehoitajalaki 1992, 5 ). Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan tahon, LLKY:n tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi (Perhehoitajalaki 1992, 5 ). 10
7. PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET 7.1. Hoitopalkkio ja kulukorvaus Perhehoitajalle maksetaan kutakin perhehoidossa olevaa asiakasta kohden hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta. Jos aviotai avopuolisot toimivat yhdessä perhehoitajina, perhehoidon palkkioiden ja korvausten jakamisesta puolisoiden kesken sovitaan erikseen. Hoitopalkkiota ei makseta henkilölle, joka on kieltäytynyt vastaanottamasta palkkiota. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa ja se kartuttaa eläkettä. Myös kulukorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys. Koska se ei ole perhehoitajan todellista tuloa, saadaan sitä koskeva vähennys tehdä verotuksessa. Perhehoitaja voi pyytää ennakonpidätykseen tätä koskevan muutoksen. Kulukorvaukseen sisältyvät: - ravintomenot - tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset (kuten käsikauppalääkkeet), joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata, pesuaineet ja hygienia - asunnon käytöstä aiheutuvat menot: jätehuolto, sähkö, lämmitys, vesi, kodin kiinteistön korjaus, kodin puhtaanapito ja irtaimiston kuluminen - vaatteiden huollosta aiheutuvat kustannukset - puhelinmaksut Mikäli perhehoidon asiakkaan RAVA -indeksi on yli 2,5 tai MMSE:n tulos puoltaa hoidon vaativuutta, voidaan ottaa käyttöön hoitopalkkion erityisperustelun lisäosa. Sitä on mahdollista saada vain viranhaltijan erityisen harkinnan perusteella. Erityisperustelun lisäosa voi olla korkeintaan 200 /kk. 7.1.1. Jatkuvan perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus (perhehoito toistaiseksi voimassaolevaa, hoitoaika > 12h/vrk) arviointimenetelmänä käytetään RAVA- indeksiä ja/tai MMSE- muistitestiä RAVA- indeksi MMSE Hoitopalkkio / kk taso 1. perhehoito < 2,0 17 23 700 550 Kulukorvaus / kk taso 2. vaativa perhehoito > 2,0 0-16 700 + harkinnanvarainen erityisperustelun lisäosa 550 Mikäli jatkuva perhehoito alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden, lasketaan hoitopalkkio ja kulukorvaus tältä osakuukaudelta jakamalla hoitopalkkio ja kulukorvaus kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä ja kertomalla saatu osamäärä toteutuneiden perhehoitopäivien määrällä. 11
7.1.2. Jatkuvan osavuorokautisen perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus (perhehoito toistaiseksi voimassaolevaa, hoitoaika < 12h päivä- tai yöhoitona) arviointimenetelmänä käytetään RAVA- indeksiä ja/tai MMSE- muistitestiä RAVA- indeksi MMSE Hoitopalkkio / kk taso 1. perhehoito < 2,0 17-23 600 470 Kulukorvaus / kk taso 2. vaativa perhehoito > 2,0 0-16 600 + harkinnanvarainen erityisperustelun lisäosa 470 Mikäli osavuorokautinen perhehoito alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden, lasketaan hoitopalkkio ja kulukorvaus tältä osakuukaudelta jakamalla hoitopalkkio ja kulukorvaus kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä ja kertomalla saatu osamäärä toteutuneiden perhehoitopäivien määrällä. 7.1.3. Tilapäisen perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus (perhehoito kestoltaan enintään 14 vrk/kk, hoitoaika > 12h/vrk) Hoitopalkkio Kulukorvaus / vrk / vrk 30 25 7.1.4. Tilapäinen osavuorokautisen perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus (perhehoito kestoltaan enintään 14 vrk/kk, hoitoaika < 12h päivä- tai yöhoitona) Hoitopalkkio Kulukorvaus / vrk / vrk 27 22 7.2. Käynnistämiskorvaus Lain mukaan perhehoitajalle maksetaan korvausta perhehoidon käynnistämisestä aiheutuvista kustannuksista korvausta jatkuvassa perhehoidossa jatkuvan hoitosuhteen alussa. Käynnistämiskorvauksella on tarkoitus kattaa sijoitusvaiheessa hoidon ja perhekodin käynnistämisen kannalta välttämättömät uuden perhehoidossa olevan henkilön henkilökohtaiset ja yhteiseen talouteen liittyvät hankinnat. Käynnistämiskorvauksen määrä arvioidaan ennen sijoitusta. Hankinnat tehdään LLKY:n hankintaohjeiden mukaisesti ja niistä sovitaan toimeksiantosopimuksessa. LLKY:ssä käynnistämiskorvausta maksetaan korkeintaan Sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain määrittelemä käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä. 12
Korvattavia kohteita voivat olla mm. asuntoon kohdistuvat välttämättömät pienet korjausja muutostyöt, kalustaminen, vuodevaatteet, harrastusvälineet. Käynnistämiskorvausta voi maksaa perhehoitajalle myös vähitellen, kuitenkin enintään kolmen ensimmäisen sijoitusvuoden aikana. Käynnistämiskorvauksena tehdyt kaluste-, väline ja muut vastaavat hankinnat ovat LLKY:n omaisuutta. Poistoaika on 4 vuotta siten, että kunakin vuonna poistuu neljäsosa (25 %) hankinnan arvosta. Mikäli perhehoito lakkaa lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan sopia jäljellä olevan osan takaisinmaksusta (esim. pyytää perhehoitajalta ostotarjous) tai välineiden luovuttamisesta LLKY:lle. Näihin hankintoihin eivät kuulu kulutustavarat, joiden käyttöikä on 3 5 vuotta. 7.3. Oman auton käyttö ja matkakorvaukset Matkakorvausta saa kun on kysymyksessä perhehoidon ohjaajan kanssa ennalta sovittu matka. Esimerkiksi ikäihmisen haku perhehoitoon, ikäihmisen vienti hänen omaan kotiinsa sekä matkat, jotka aiheutuvat perhehoitajan osallistumisesta LLKY:n perhehoitajille järjestettyihin tilaisuuksiin. Perhehoitajalle maksetaan oman auton käytöstä kilometrikorvaus, joka on Kelan oman auton käytöstä korvaaman kilometrikorvauksen suuruinen. 8. PERHEHOIDON KESKEYTYMINEN 8.1. Perhehoitajan oikeus vapaisiin ja korvaukset vapaan ajalta Jatkuvassa perhehoidossa perhehoitajalle syntyy oikeus vapaaseen. Vapaata kertyy kaksi täyttä vuorokautta kutakin sellaista täyttä kalenterikuukautta kohti, jolloin perhehoitaja on toiminut toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitajana LLKY:lle vähintään 14 vrk. Perhehoidossa olevien asiakkaiden määrä ei vaikuta vapaiden kertymiseen. Vapaat voi pitää, kun lomaoikeus on kertynyt. Vapaita voi myös kerätä ja pitää ne yhtäjaksoisesti. Vapaat on kuitenkin pidettävä kuluvan kalenterivuoden aikana, lukuun ottamatta joulukuulta kertynyttä oikeutta vapaaseen, joka voidaan käyttää seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Perhehoitajalla on vastuu siitä, että hän käyttää oikeutensa vapaaseen. Perhehoitajan tulee aina sopia perhehoidon ohjaajan kanssa hyvissä ajoin vapaiden toteuttamisesta. LLKY:n järjestäessä varahoidon perhehoitajan vapaan ajalle, maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkiot täysimääräisenä sekä 50 % kulukorvauksista. Mikäli perhehoitaja järjestää ja kustantaa varahoidon itse, maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus täysimääräisenä. Tilapäisestä perhehoidosta kertyneet vapaat on huomioitu hoitopalkkiossa ja kulukorvauksessa. 13
8.2. Perhehoitajan sairastuminen Perhehoitajan sairastuessa niin, että työkyvyttömyys kestää enintään 3 kalenteripäivää, riittää oma ilmoitus perhehoidon ohjaajalle sairastumisesta. Mikäli sairaus jatkuu yli 3 kalenteripäivää, on perhehoitajan toimitettava perhehoidon ohjaajalle lääkärin tai terveydenhoitajan/sairaanhoitajan todistus työkyvyttömyydestä. Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan perhehoitoon sijoitettua asiakasta ja LLKY järjestäessä sijaishoidon, maksetaan perhehoitajalle täysimääräinen hoitopalkkio ja kulukorvaus jatkuvan perhehoidon asiakkaista sairastumispäivältä ja seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä. Mikäli sairaus jatkuu pidempään, kulukorvauksesta maksetaan 50 %, mutta hoitopalkkiota ei makseta. Sairausajan korvausten maksaminen edellyttää vähintään yhden kuukauden mittaisen ajan toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitajana toimimisen. Perhehoitaja on oikeutettu saamaan Kelan sairauspäivärahaa omavastuuajan (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairausvakuutuspäivärahan suuruisena. (Sairausvakuutuslaki 1963, 1 ). Sairauspäivärahaa haettaessa tarvitaan työkyvyttömyydestä lääkärintodistus. Mikäli hoito jatkuu perhekodissa perhehoitajan vastuulla sairasloman ajan, on perhehoitaja oikeutettu saamaan sairauspäivärahan sekä täysimääräisen hoitopalkkion ja kulukorvauksen jatkuvan perhehoidon asiakkaista. Kela arvioi ja päättää kuitenkin sairauspäivärahan maksamisesta. Perhehoitajalle, jolla on vain tilapäisiä perhehoidon asiakkaita, ei synny oikeutta edellä mainittuihin LLKY:n sairausajan korvauksiin. 8.3. Perhehoitajan koulutus, valmennus ja vertaistapaamiset Perhehoitajan tilapäinen poissaolo tulee aina sopia erikseen perhehoidon ohjaajan kanssa. Poissaolo voidaan hyväksyä esimerkiksi koulutuksen, valmennuksen tai vertaisryhmätapaamisten perusteella. Poissaolo ei vaikuta maksettavan hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrään vähentävästi ja poissaoloja em. syistä voidaan hyväksyä korkeintaan 5 pv / kalenterivuosi. Varahoitojärjestelyistä vastaa ensisijaisesti perhehoitaja. 8.4. Asiakkaasta aiheutuvat perhehoidon keskeytykset Jos jatkuvan perhehoidon asiakkaan hoito keskeytyy perhehoitajasta riippumattomasta syystä (esim. hoidettavan sairaalahoito, vierailu omaisten luona), maksetaan perhehoitajalle asiakkaan poissaolojen ajalta hoitopalkkio täysimääräisenä ja 50 % kulukorvauksesta korkeintaan 40 vrk/kalenterivuosi. Jos jatkuvan perhehoidon keskeytykset ylittävät 40 vrk/kalenterivuosi, ei hoitopalkkiota ylimenevältä ajalta makseta. Kulukorvausta maksetaan 50 %, mikäli perhehoitaja pitää asi- 14
akkaalle huonetta varattuna ja perhehoito jatkuu keskeytyksen jälkeen. Muussa tapauksessa kulukorvausta ei ylimenevältä ajalta makseta. Tulo- ja lähtöpäivä katsotaan asiakkaan perhehoitopäiväksi. Jos tilapäisen perhehoidon asiakkaan hoito keskeytyy perhehoitajasta riippumattomasta syystä, ei hoitopalkkiota ja kulukorvausta keskeytyksen ajalta suoriteta. 9. PERHEHOIDON TUKI JA OHJAUS Perhehoitajan oikeuksista ja hänen asemaansa koskevista asioista säädetään Perhehoitajalaissa ja niistä sovitaan lähemmin toimeksiantosopimuksessa. Perhehoidon ohjaaja tekee perhekotiin ohjaus-, tuki- ja valvontakäyntejä, muu yhteydenpito tapahtuu puhelimitse. Ohjaus- ja valvontakäynneillä voidaan päivittää tehty toimeksiantosopimus ja perhehoidon hoito- ja palvelusuunnitelma. LLKY:n toimeksiantosopimussuhteisille perhehoitajille järjestetään säännöllisesti täydennyskoulutusta ja työnohjausta. Perhehoitajille koulutusta suunniteltaessa otetaan huomioon kuntayhtymän muu koulutustarjonta ja pyritään hyödyntämään jo tarjolla olevaa koulutusta. 10. PERHEHOITAJAN ELÄKETURVA JA VAKUUTUKSET 10.1. Perhehoitajan eläketurva Perhehoitajan eläketurva määräytyy aina peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitaja voi jäädä 58-vuotiaana osa-aikaeläkkeelle ja 58 60 -vuotiaana eläkkeelle. Eläkkeelle siirtymisestä on perhehoitajan tiedotettava hyvissä ajoin perhehoidon ohjaajalle. 10.2. Perhehoitajan vakuutukset LLKY huolehtii perhehoitajalle lakisääteisen tapaturmavakuutuksen toimeksiantosopimussuhteisessa tehtävässä tapahtuvan tapaturman varalta (Tapaturmavakuutuslaki 608/48, perhehoitajalaki 1992). On kuitenkin suositeltavaa, että perhehoitaja hankkii itse laajennetun kotivakuutuksen. Perhehoitoon sijoitetun aiheuttamiin vahinkoihin ei LLKY:llä ole erillistä vakuutusta mutta tilanne ja olosuhteet huomioiden voi LLKY osallistua ikäihmisen aiheuttaman pienehkön vahingon korvaamiseen. Vahingon sattuessa tulee asiasta ilmoittaa välittömästi perhehoidon ohjaajalle, jonka harkinnan perusteella korvaus suoritetaan. 15
11. YHTEISTYÖ Perhehoitaja tekee yhteistyötä perhehoidossa olevan asiakkaan lähiomaisten, perhehoidon ohjaajan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Yhteydenpito perhehoidon ohjaajaan: Perhehoitajan tulee pitää perhehoidon ohjaaja ajan tasalla perhekodin tilanteesta: Perhehoitajan tulee ilmoittaa perhehoidon ohjaajalle: 1. asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset 2. asiakkaan poissaolot perhekodista 3. asiakkaan menehtyminen perhekodissa 4. perhehoitajan sairastumiset tai muut esteet perhehoitajana toimimiseen 5. perhehoitajan vapaat ja vapaiden järjestelyt 6. perhehoitajan aikomus oman auton käyttöön asiakasajossa 7. muutokset perhekodissa ja muut mahdolliset tärkeät perhehoitoon vaikuttavat seikat 12. SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS Perhehoitajalla on vaitiolovelvollisuus mikä tarkoittaa sitä, että asiakkuuden perusteella saatuja tietoja ei saa ilmaista sivullisille. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettävistä tiedoista voi sivullisille antaa tietoa asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään. Jos asiakkaalla ei ole edellytyksiä arvioida suostumuksensa merkitystä, tietoja voi antaa hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sisältää tarkemmat säädökset salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta. 13. PERHEHOIDON ASIAKASMAKSUT 13.1. Jatkuvan perhehoidon asiakasmaksu ja käyttövara Jatkuvassa perhehoidossa noudatetaan pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksutaksaa. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734) (Asiakasmaksuasetus 19 ) 13.1.1. Jatkuvan perhehoidon asiakkaan kuukausimaksu Jatkuvan perhehoidon asiakkaalta perittävä kuukausimaksu määräytyy hänen maksukykynsä mukaan ja voi olla enintään 85 % perhehoidossa olevan nettokuukausituloista. 16
Jos jatkuvassa perhehoidossa oleva on välittömästi ennen perhehoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin puolison kuukausitulot, maksu määräytyy puolisojen yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella. Perhehoidossa olevalta perittävä maksu voi tällöin olla enintään 42,5 prosenttia edellä mainituin perustein yhteenlasketuista nettokuukausituloista. Jos jatkuvassa perhehoidossa olevan asiakkaan puoliso on myös jatkuvassa perhehoidossa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa, peritään perhehoidon asiakkaalta kuukausimaksua hänen maksukykynsä mukaan kuitenkin enintään 85 % nettokuukausituloista. Jatkuvaan perhehoitoon tulopäivä ja perhehoidosta lähtöpäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei perhehoidon asiakasmaksua siirtopäivältä peritä. Jatkuvan perhehoidon asiakkaan kuukausimaksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. 13.1.2. Jatkuvan perhehoidon asiakkaan kuukausimaksu asiakkaan poissaolon ajalta (Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 9.10.1992/912) (Asiakasmaksuasetus 19 ) Asiakkaan perhehoidon keskeytyessä yhtäjaksoisesti yli viideksi päiväksi, ei kuukausimaksua peritä viisi päivää ylittävältä ajalta. Yhtäjaksoisuuteen ei vaikuta se, osuuko keskeytys samaan kalenterikuukauteen. Jos keskeytys kestää yhtäjaksoisesti koko kuukauden (kuukaudenmittaisen ajanjakson = 30 vrk) maksua ei keskeytysajalta peritä lainkaan. Jos perhehoito keskeytyy lyhyemmäksikin ajaksi joko LLKY:stä johtuvasta syystä tai asiakkaan siirtyessä väliaikaisesti laitoshoitoon tai siirtyessä kotihoidon tai palveluasumisen piiriin, ei kuukausimaksua peritä perhehoidosta poissaolon ajalta. Kun jatkuva perhehoito keskeytyy asiakkaan poissaolon vuoksi yli viideksi päiväksi ja maksu peritään viideltä omavastuupäivältä, määräytyy maksu tältä keskeytyneeltä kuukaudelta seuraavasti: perhehoidon kk-maksu x (toteutuneet perhehoidon päivät +kyseiselle kuukaudelle osuvat omavastuupäivät) kk -kalenteripäivät Perhehoidosta lähtöpäivä ja perhehoitoon tulopäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei siirtopäivää lasketa mukaan toteutuneisiin perhehoidon päiviin. 17
Jatkuvan perhehoidon asiakkaan kuukausimaksu osakuukauden ajalta Kun jatkuva perhehoito alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden määräytyy maksu tältä osakuukaudelta seuraavasti: perhehoidon kk-maksu x toteutuneet perhehoidon päivät kk kalenteripäivät Perhehoitoon tulopäivä ja perhehoidosta lähtöpäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei siirtopäivää lasketa mukaan toteutuneisiin perhehoidon päiviin. 13.1.3. Asiakkaan käyttövara jatkuvassa perhehoidossa Perhehoitoon sijoitetun käyttövara on tarkoitettu hänen yksityiseen käyttöön hänen toiveensa ja mieltymysten mukaan. Varojen käytöstä ja käyttöä koskevista periaatteista tulee perhehoitajan sopia huoltajan, asioiden hoitajana olevan lähiomaisen tai edunvalvojan kanssa. Asiakkaalle on pitkäaikaisen laitoshoidon maksutaksan mukaisesti jätettävä käyttövaroiksi vähintään 15 prosenttia nettotuloista, kuitenkin vähintään 97 /kk (vuonna 2010). Pitkäaikaisen laitoshoidon maksutaksaan poiketen tämä käyttövara tulee jäädä myös, kun huomioidaan asiakkaan edellisen vuoden reseptiin perustuvat lääkemenot (asiakkaan omavastuu kuukautta kohti laskettuna). 13.2. Tilapäisen perhehoidon asiakasmaksu Tilapäisessä perhehoidossa noudatetaan asiakasmaksulain 1 :ä ja LLKY:n asiakasmaksutaksaa. Tilapäisestä perhehoidosta asiakasmaksu peritään toteutuneilta perhehoidon käyttöpäiviltä. Tilapäisen perhehoidon asiakasmaksu on 15 /pv. Jos tilapäisen perhehoidon perusteena on omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestettävä palvelu, peritään asiakkaalta 10,60 /pv (v. 2010). Tilapäiseen perhehoitoon tulopäivä ja perhehoidosta lähtöpäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei perhehoidon asiakasmaksua siirtopäivältä peritä. 18
13.3. Osavuorokautisen perhehoidon asiakasmaksu Osavuorokautisessa perhehoidossa noudatetaan LLKY:n päivä- ja yöhoidon asiakasmaksutaksaa. Jatkuvassa ja tilapäisessä osavuorokautisessa perhehoidossa asiakkaalta peritään 12 /vrk. Jos osavuorokautisen perhehoidon perusteena on omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestettävä palvelu, peritään asiakkaalta 10,60 /vrk (v. 2010). Osavuorokautiseen perhehoitoon tulopäivä ja perhehoidosta lähtöpäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Jos asiakas siirtyy osavuorokautisen perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei perhehoidon asiakasmaksua siirtopäivältä peritä. 13.4. Muuta asiakasmaksuista Perhehoidossa oleva asiakas maksaa omat terveydenhuoltomenonsa (mm. sairaalahoidon, kuntoutuksen, reseptilääkkeet, ambulanssikyydit) itse. Perhehoidossa olevalta asiakkaalta ei peritä päällekkäin muita avohoidon palvelumaksuja, kuten kotihoidon maksu tai päivätoiminnan maksu. 14. PERHEHOIDON ASIAKKAAN YKSITYISVARAT JA OMAISUUSLUETTELO Perhehoidon asiakkaan varoista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti hänelle itselleen tai hänen edunvalvojalleen. Jos asiakkaalla on edunvalvoja, tulee perhehoitajan neuvotella asiakkaan varojen käyttöä koskevista periaatteista edunvalvojan ja perhehoidon ohjaajan kanssa. Jatkuvan perhehoidon asiakkaan perhehoitokodissa olevasta kiinteästä omaisuudesta on pidettävä omaisuusluetteloa. Omaisuusluettelo laaditaan perhehoidon alkaessa ja perhehoitaja päivittää omaisuusluetteloa yhdessä edunvalvojan tai perhehoidon ohjaajan kanssa. 15. ASIAKKAAN EDUNVALVONTA Perhehoidossa olevalle henkilölle nimetään tarvittaessa edunvalvoja, mikäli henkilö ei kykene itse valvomaan etuaan ja huolehtimaan itsestään. Perhehoitaja ei voi toimia perhehoitoon sijoitetun edunvalvojana tai yksityisvarojen hoitajana 19
16. ASIAKKAAN VALITUS- JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET LLKY:ssä on nimetty sosiaaliasiamies. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi kääntyä asiassa sosiaaliasiamiehen puoleen. Sosiaaliasiamies seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä. LLKY:n toimialueen sosiaaliasiamies: Jarmo Sipilä p. 044 4156 716 sähköposti: sosiaaliasiamies(at)eskoo.fi 20