Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon (tulo- ja lähtömuutto) ja 3) nettomaahanmuuttoon (maasta- ja maahanmuutto) Väestöennuste on toteutettu suhteellisiin muuttoalttiuksiin perustuvana laskelmana ja projektiona. Jokaisen yksivuotisikäryhmän kehitys projisoidaan seuraavalle vuodelle huomioiden kunkin ikäryhmän kuolleisuus ja muuttoliike. Näin syntyy dynaaminen ennuste, joka huomioi alueen ikärakenteen muutokset ja niiden vaikutuksen luonnolliseen väestönlisäykseen sekä muuttoliikkeeseen. MDI:n ennusteen oletuksena on, että maan sisäisen muuttoliikkeen muuttajien suhteellinen alttius muuttaa pysyy vastaavana kuin keskimäärin vuosina 2015-2018 koko tarkastelujakson ajan. MDI:n ennuste luo tarkan ja dynaamisen kuvan väestönkehityksestä, joka huomio alueittaisten ikärakenteiden vaihtelun vaikutukset väestönkehitykseen kaikilla tarkasteltavilla seuduilla. Syntyvyyden oletuksena on, että ikäluokittaiset hedelmällisyysasteet pysyvät 15-30-vuotialla vuoden 2018 tasolla ja yli 30-vuotialla vuosien 2016-2018 tasolla. Hedelmällisyysasteet perustuvat alueittaisiin syntyneiden määriin. Kuolleisuus perustuu alueellisiin väestön kuolemanvaaroihin vuosina 2010-2017 huomioiden 2010-luvulla tapahtuneet muutokset, alueelliset erityspiirteet kuntatasolla sekä odotettavissa olevan eliniän nousun vuosien 2018-2040 aikana. Nettosiirtolaisuuden oletuksena on, että maahan ja maastamuutto pysyy vuosien 2010-2018 tasolla, lukuun ottamatta vuotta 2016, johon heijastuu vuoden 2015 poikkeuksellinen maahanmuutto.
C23 kaupunkien (maakuntakeskusten) väestöennusteet Maakuntakeskusten väestöennusteet on tehty: C21 + 2 kaupungeille C21 + 2 kaupunkien työssäkäyntialueille Työssäkäyntialueiden ulkopuolisille maakunnalle Työssäkäyntialueet on jaettu sisempään ja ulompaan työssäkäyntialueeseen: Sisempi työssäkäyntialue on keskeinen osa maakuntakeskuksen toiminnallista kaupunkiseutua. Sisemmän työssäkäyntialueen työllisistä yli viidennes (>20 %) työskentelee keskuskaupungissa. Ulompi työssäkäyntialue toimii maakuntakeskuksen toiminnallisen kaupunkiseudun raja-alueena. Ulomman työssäkäyntialueen työllisistä 10-20 prosenttia työskentelee keskuskaupungissa.
C23 kaupunkien ja työssäkäyntialueiden kansallinen merkitys (%-osuus koko maasta) 81,3% väestöstä 79,6% yrityksistä 82,9% työikäisestä väestöstä 91,5% vieraskielisistä 84,2% avoimen sektorin työpaikoista 91,2% akateemisista Lähde: Tilastokeskus
4 maakunnan väkiluku kasvaa MDI:n ennusteen mukaan vuosien 2018-2040 aikana. Manner-Suomessa kasvu kohdistuu kasvukolmion kärkiin ja niiden kasvukehälle
C23-KAUPUNKIEN vuosina 2018-2040 Väestönkehitys (%) 2018-2040: Yli +15% Rovaniemi 5-15% MDI:n ennusteen mukaan 12 kaupunkia kasvaa ajanjakson 2018-2040 välisenä aikana. Väestönkasvu on suurinta pääkaupunkiseudulla, jonka kaikki kaupungit kasvavat yli viidenneksellä (>20 %). Suurista kaupungeista kasvu on vahvaa ensisijaisesti Tampereella ja Turussa sekä maltillista Oulussa ja Jyväskylässä. Muista kaupungeista kasvu on suhteellisesti vahvinta Porvoossa ja Seinäjoella. Lisäksi kasvu-uralla ovat Kuopio, Rovaniemi ja Kokkola. 0-5% -0- -5% -5 - -15% Alle -15% Kokkola Oulu Kajaani MDI:n ennusteen mukaan väestö vähenee 11 kaupungissa ajanjakson 2018-2040 välisenä aikana: Väestö vähenee maltillisesti Vaasassa, Joensuussa ja Lahdessa. Hämeenlinnan ja Lappeenrannan väestö vähenee ennusteen mukaan kohtalaisen paljon. Väestö vähenee ennusteen mukaan merkittävästi muun muassa Porissa, Kajaanissa, Salossa, Kouvolassa, Kotkassa ja Mikkelissä. Vaasa Seinäjoki Tampere Jyväskylä Kuopio Joensuu Yhdeksässä maakunnassa on kasvava keskuskaupunki vuosien 2018-2040 aikana. Pori Lahti Hämeenlinna Salo Espoo Vantaa Porvoo Helsinki Turku Mikkeli Kouvola Lappeenranta Kotka
*Työssäkäyntialue saattaa sisältää kuntia muista maakunnista ** Muu maakunta sisältää kaikki maakunnan kunnat jotka eivät kuulu C21+2 kaupunkien työssäkäyntialueeseen. ***Metropolialueella ei olla tarkasteltu työssäkäyntialueita, vaan Helsingin seutukuntaa Alueiden sisäinen väestönlisäys Työssäkäyntialue* (Maakunta) Keskuskaupungin Sisemmän tk-alueen Ulomman tk-alueen Muun maakunnan ** Helsingin*** (Uusimaa) +20,8 +9,9-7,7-19,1 Espoo (Uusimaa) +22,7 - - - Vantaa (Uusimaa) +23,2 - - - Tampereen (Pirkanmaa) +11,1 +3,7-8,9-21,3 Turun (Varsinais-Suomi) +9,0 +4,4-12,9-19,2 Oulun (Pohjois-Pohjanmaa) +7,6-2,5-20,7-15,7 Jyväskylän (Keski-Suomen) +6,6-1,0-21,5-19,6 Lahden (Päijät-Häme) -1,5-9,6-15,6-18,5 Kuopion (Pohjois-Savo) +2,3-7,1-15,0-18,9 Porin (Satakunta) -10,5-14,8-15,8-16,6 Joensuun (Pohjois-Karjala) -1,5-6,6-21,9-23,0
Alueiden sisäinen väestönlisäys Työssäkäyntialue* (Maakunta) Keskuskaupungin Sisemmän tk-alueen Ulomman tk-alueen Muun maakunnan Lappeenrannan (Etelä-Karjala) -5,2-18,1-18,4-26,0 Vaasan (Pohjanmaa) -0,8-6,2-5,2-5,4 Seinäjoen (Etelä-Pohjanmaa) +6,6-8,5-19,1-21,5 Hämeenlinnan (Kanta-Häme) -4,0-10,7 - -11,7 Kouvolan (Kymenlaakso) -15,1-10,4 - -25,8 Kotkan (Kymenlaakson) -9,6-15,2-22,7-25,8 Porvoon (Uusimaa) +13,5-9,7-8,8-19,1 Mikkelin (Etelä-Savo) -9,7-7,0-21,3-22,2 Kokkolan (Keski-Pohjanmaa) +1,4-9,6-11,8-33,1 Rovaniemi (Lappi) +1,4 - - 15,1 Kajaanin (Kainuu) -12,5-18,2-29,8-26,9 Salo (Varsinais-Suomi) -12,9 - - -19,2
Väestönkehityksen osatekijät vuosina 2018-2040 270000 240000 210000 180000 150000 120000 90000 60000 30000 0-30000 -60000-90000 -120000-150000 -180000-210000 245426 49678-12924 Keskuskaupungit Maan sisäinen muuttoliike Nettosiirtolaisuus Luonnollinen väestönlisäys 20446 33011 Sisemmän työssäkäyntialueen kunnat -16860 13979-44447 -44807 Ulomman työssäkäyntialueen kunnat -53264 56894-170975 Muut kunnat
C23 KAUPUNKIEN TYÖSSÄKÄYNTIALUEET VUONNA 2040 MDI:n ennusteen mukaan C23 kaupunkien ja näiden kaupunkien työssäkäyntialueiden alueella asuu lähes 85 prosenttia koko maan väestöstä. Vuonna 2018 näillä työssäkäyntialueilla asui 81,3 prosenttia koko maan väestöstä. Muu maa 15,2 % Tampereen TK 8,9 % C23 kaupunkien ja työssäkäyntialueiden väkiluku kasvaa noin 250 000 asukkaalla (+5,5 %) Jyväskylä TK 3,8 % Lahden TK 3,3 % Kuopio TK 3,1 % Työssäkäyntialueiden ulkopuolella asuvien määrä vähenee 170 000 asukkaalla (-16,8 %). C23 kaupungeista ja työssäkäyntialueista kuitenkin vain viiden väkiluku kasvaa vuosien 2018-2040 aikana. Esimerkiksi Helsingin seutukunnan kasvu on suurempaa kuin C23 kaupunkien yhteenlaskettu kasvu. Helsingin seutukunta 33,0 % Turku TK 6,9 % Oulu TK 5,1 % Joensuu TK 2,1 % Seinäjoen TK 2,0 % Pori TK 2,0 % Vaasan TK 2,0 % Porvoon TK 1,4 % Kouvola TK 1,4 % Lappeenranta TK 1,9 % Kotka TK 1,3 % Rovaniemi 1,1 % Kokkola TK 1,1 % Kajaani TK 0,8 % Hämeenlinna TK 1,6 % Mikkeli TK 1,1 % Salo 0,8 %
Keskeiset nostot MDI:n väestöennusteesta 1 (2) 1. Väestö keskittyy vahvasti usealla tasolla: pienemmistä maakunnista suurempiin, pienemmistä kaupungeista suurempiin ja maakuntien reuna-alueilta ydinkaupunkiin tai -kaupunkiseudulle. Kasvu keskittyy erityisesti kasvukolmion kärkiin ja niiden kasvukehälle. 2. Maakuntakeskusten ja näiden työssäkäyntialueiden kansallinen merkitys kasvaa. Vuonna 2040 lähes 85 prosenttia suomalaisista asuu C23 kaupunkien työssäkäyntialueiden sisällä. Näiden kaupunkien alueella asuvien työikäisten määrä on vielä tätäkin korkeampi. 3. Noin puolet C23 kaupungeista kasvaa ennusteen mukaan vuosien 2018-2040 aikana. Kasvua tapahtuu yhdeksän maakunnan keskuskaupungissa. 4. Kasvu painottuu vahvasti kohti ydinkaupunkialuetta. Suurissa kaupungeissa kasvukehä ulottuu laajemmalle kuin pienemmissä kaupungeissa. Keskisuurissa kasvavissa kaupungeissa kasvu ei ulotu juurikaan keskuskaupungin ulkopuolelle.
Keskeiset nostot MDI:n väestöennusteesta 2 (2) 5. Luonnollinen väestönlisäys on merkittävin väestöä vähentävä tekijä sekä keskuskaupungeissa, työssäkäyntialueilla että työssäkäyntialueiden ulkopuolella. Nettosiirtolaisuus on taas merkittävin väestöä kasvattava dynaaminen tekijä. 6. Alueiden välinen kilpailu kiihtyy maan sisällä muuttavista etenkin 2030-luvulla, kun 2010-luvun pienet ikäkohortit tulevat muuttoalttiiseen ikään. Kasvava syntyvyys tai lisääntyvä maahanmuutto voivat kuitenkin tasapainottaa kehitystä. 7. Usealla kaupungilla ja maakunnalla on kuitenkin merkittävää potentiaalia ennusteen oletuksia vahvempaan kasvuun. Tämä liittyy erityisesti hyvään saavutettavuuteen (toimiva liikenneinfra), asumisen kilpailukykyyn (hinta & viihtyvyys) sekä positiiviseen rakennemuutokseen talous- ja työllisyyskehityksessä, jotka voivat kohentaa heikommin kasvavien alueiden mahdollisuuksia.
mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI