Miten terveydenhuollon Suomessa pitäisi varautua ilmastonmuutoksen seurauksiin Climate change is the greatest health challenge of the 21st century, and threatens all aspects of the society in which we live (WHO 2018) Elina Hemminki, tutkimusprofessori emerita, THL SLY:n kevätseminaari 13.5.2019, THL Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset
Johdanto Varautuminen Rakenne Kansainvälisiä raportteja terveydenhuollon varautumisesta Suomalaisia varautumista (yleensä) koskevia/ sivuavia raportteja, säädöksiä Mitä tulossa Mitä pitäisi nyt tehdä
Johdanto Mitä ilmastonmuutos tarkoittaa terveydenhuollolle? 1) terveystarpeiden muuttuminen, 2) yhteiskunnan muuttumisen vaikutukset palveluihin Ilmastonmuutoksen vaikutus ei ole vain lämpeneminen ja sen fyysiset ja biologiset vaikutukset muutokset yhteiskunnassa: talous, kauppa, elinkeinot, työ, muuttoliike, elämäntyyli... Suuruus: sitä suurempi, mitä enemmän ehkäisy viivästyy, mitä enemmän ilmasto lämpenee ja ympäristö pilaantuu
Suorat terveysvaikutukset Lämpeneminen (keskilämpötila) kuumuus lisätaakka sairaille; (hyvin korkea: myös terveet) yhteisvaikutukset ilman saasteisiin (pienhiukkaset, otsoni, samat tekijät lisäävät kasvihuonekaasuja ja ilman saasteita hengitysterveys, sydän ja verisuonitaudit ym.) mikrobit ja niitä levittävät eläimet tarttuvat taudit kulkuväylien pinnat talvisin onnettomuudet Äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät kuumuus, kaupunkien lämpösaarekkeet lisätaakka myrskyt, rankkasateet, tulvat, metsäpalot vammat, sairaudet tulvat: vesi saastuu infektiot ym. kuivuus ruoan ja puhtaan veden puute turvattomuus, rankemmat olosuhteet, elämän ja työn mielekkyys, ilmastoahdistus, mielenterveys
Samat tekijät: lämpötila ja ilman saasteet Samat tekijät lisäävät kasvihuonekaasuja ja ilman saasteita hengitysterveys, sydän ja verisuonitaudit) ym. Hiilidioksidi (CO2), fluoratut kaasut (fluorinated gases) / hydrofluorocarbonit, metaani, typpidioksidi, typpioksidi, pienhiukkaset, rikkidioksidi, otsoni, VOC-kaasut (volatile organic compounds), hiilimonoksidi
Vaikutukset ympäristön muutoksen kautta Suomen ulkopuolella, heijastevaikutukset Suomeen Ilmastonmuutos muokkaa ekosysteemejä ruoka, vesi Lämpeneminen ja äärimmäiset sääilmiöt elinkelvoton ympäristö, kilpailu maasta ja vedestä Merijään sulaminen ja merenpinnan nousu asuinalueiden menetys, infrastruktuurin vahingoittuminen, vesien saastuminen, kalastus Kilpailu maasta ja vedestä konfliktit, sodat, pakolaisuus Liikenteen muuttuminen tavaroiden saatavuus, hinta Talouden muutokset, vaikutukset elinkeinoelämään, kauppaan, työhön Muutokset yhteiskunnassa (elämän ja työn mielekkyys, turvattomuus, yhteiskunnallisen vakaus, yhteenkuuluvaisuus, resurssien jako, konfliktit )
Pathways between climate change and human health https://www.thelancet.com/ climate-and-health
Ilmaston muutoksen ehkäisy Lämpenemisen lieventäminen (mitigation) vähentää siitä johtuvia terveyshaittoja. Fossiilienergiasta luopumisella on välittömiä hyviä terveysvaikutuksia: vähennykset päästöissä, muutokset käyttäytymisessä Luopumisella voi olla myös huonoja terveysvaikutuksia: sähköistäminen kaivostoiminta (akut, uudet koneet ja rakennukset) ympäristön pilaantuminen ydinvoima säteily, psyykkiset vaikutukset energiakasvit maa pois ruokatuotannosta puun ja jätteen poltto pienhiukkaset ja muu ilman laatu rakennusten eristäminen sisäilma kertakäyttötuotteiden vähentäminen hygienia
Välittömiä hyviä terveysvaikutuksia fossiilisen energian käytön lopetus hengitysterveys, sydän ja verisuonitaudit ravinto kasvispainotteiseksi monia terveyshyötyjä liikenteen muutos liikkuminen ylös (active transport) työn muutokset, kulutuskulttuurista luopuminen elämän mielekkyys, mielenterveys tehomaanviljelystä luopuminen, maan multavuuden lisääminen terveellisempiä tuotteita maanviljelyn ja metsän hoidon tekniikoiden muuttuminen vesien pilaantumisen väheneminen puurakentaminen sisäilma?
Huonoja terveysvaikutuksia Fossiilisen energian käytön lopetus huonosti tehtäessä: sähköistäminen kaivostoiminta (akut, uudet koneet ja rakennukset) ympäristön pilaantuminen ydinvoima säteily, psyykkiset vaikutukset energiakasvit maa pois ruokatuotannosta puun ja jätteen poltto pienhiukkaset ja muu ilman laatu rakennusten eristäminen sisäilma kertakäyttötuotteiden vähentäminen hygienia
Ilmaston muutoksen vaikutukset terveyspalveluihin WHO 2018: terveysjärjestelmien tulee ennakoida, ehkäistä, valmistautua, käsitellä/hoitaa ilmaston lämpenemiseen liittyviä terveysriskejä. Tarve palveluihin lisääntyy; ehkäisy vähentää Sairauksien kirjon ja levinneisyyden muutos painotukset Muutokset ympäristöterveydenhuollossa, ml. hygienia. Palveluiden maantieteellinen keskittäminen vähenee (asuminen, liikenne)? Muutokset laitosten rakenteissa ja käytänteissä Mahdollisia ongelmia Lääkkeiden ja muun teknologian saatavuus vähenee? Yhteisvastuullisuus ja tasa-arvo vähenevät, kilpailevat tarpeet -> Vähemmän julkisia resursseja?
Ilmastonmuutoksen 5 ulottuvuutta 1. Vaikutukset terveyteen ja terveydenhuoltoon 2. Muutoksen eston vaikutukset terveyteen ja terveydenhuoltoon 3. Varautuminen/ sopeutuminen. 4. Terveydenhuollon merkitys ilmaston lämpenemisessä 5. Terveysammattilaisten rooli ilmaston muutoksen ehkäisyssä
Terveydenhuolto ilmaston lämpeneminen WHO: health care in HICs: 3-8% of national emissions, USA ~10% Rakennukset, energia, vesi, toiminta (ml. kaasut). Ilmaston lämpenemistä lisääviä käytänteitä: Keskittäminen ja valinnanvapaus: lisääntynyt auto- ja lentoliikenne, päällekkäiset investoinnit. Rakennusten purkaminen ja uudisrakentaminen (betoni) Rakennussäännöt: energiaintensiivisyys (lämpö, tuuletus, jäähdytys), tilavaatimukset Hygieniavaatimukset: kertakäyttötuotteet, kemikaalit
Varautuminen, sopeutuminen Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan toimia, joilla varaudutaan ja mukaudutaan ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin sekä toimia, joiden avulla voidaan hyötyä muutokseen liittyvistä vaikutuksista (Ilmastolaki 2015); Varautumien tarkoittaa toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa... (Kansallinen riskiarvio 2018) Resilienssi (joustavuus, mukautumiskyky). Community resilience: köyhyyden vähentäminen ja kestävä sosioekonominen kehitys Terveydenhuolto: Yhteisöjen resilienssin ankkureita (Lancet 2018)
Varautuminen voi koskea terveydenhuollon infraa: rakennukset ja niiden sijoittaminen, muutokset kuljetusväylissä ja välineissä, energialähteissä jätehuolto (ml. viemäröinti) teknologian ja tarvikkeiden saatavuus (lääkkeet, rokotteet, laitteet...) terveydenhuollon ammattilaisten koulutus (erikoisalat, sisältö) väestön koostumus ja tarpeet, esim. pakolaiset ja siirtolaiset, muuttuva tautikirjo, ravinto, liikkumistavat, konfliktit lämpenemisen ja muiden sääilmiöiden terveysvaikutuksiin varautuminen.
Kv. raportteja th. varautumisesta WMA Maailman Lääkäriliitto (2009) 2017 julkilausuma: WMA declaration of Delhi on health and climate change. https://www.wma.net/publications/background-documents/ IPCC report 2018 (UN) https://www.ipcc.ch/2018/10/08/summary-for-policymakers-of-ipccspecial-report-on-global-warming-of-1-5c-approved-by-governments/ COP24 special report: health and climate change (WHO) https://apps.who.int/iris/handle/10665/276405 Lancet countdown 2018 on health and climate change https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/piis0140-6736%2818%2932594-7/fulltext The Global Consortium on Climate and Health Education (hosted by Columbia university)/ Health Educators Climate Commitment. https://www.mailman.columbia.edu/research/global-consortium-climateand-health-education
Varautumisesta Suomessa Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 (2014) https://mmm.fi/documents/1410837/1516663/2014_5_lmastonmuutos.pdf/ Ilmastolaki 2015 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150609 Ilmastopaneeli Hilden M ym.: Ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=15405 Sää ja ilmastoriskit Suomessa kansallinen arvio 9/2018 (https://valtioneuvosto.fi/julkaisut). Kansallinen riskiarvio 2018 https://intermin.fi/pelastustoimi/varautuminen/kansallinen-riskiarvio Kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman väliarviointi 2019 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161498
Tulossa Hallituksen ilmastoraportti 2019? Akatemian ilmasto-ohjelman tutkimukset 2019 - Pääkaupunkiseudun (HSY) seminaari Ilmastoriskien tunnistamisesta sopeutumistoimintaan 6.6.2019 PLUMES hanke: Työpaja "Ilmastonmuutos ja sosiaali- ja terveysala Suomessa 14.5.2019 EU pj. aktiviteetti THL: Planetary health 12?/2019
Mitä pitäisi nyt tehdä? Suunnitelma STM, hyödyntäen olemassa olevia rakenteita. Suunnitelman perusteella toimet. Muutosten mahdolliset vaikutukset terveyteen (ml. psykososiaalinen) tietotarpeeseen (tutkimus, tilastointi, seuranta ) ammattilaisten koulutukseen palvelujärjestelmään (organisatoriset asiat) fyysiset (rakennukset, teknologia ) taloudellisiin resursseihin koordinaatio koko yhteiskunnan suunnitelmiin ja toteutuksiin Miten saadaan välitettyä th. toimijoille toiminnan välttämättömyys ja kiire? väestön kautta? / väestön valistaminen
Terveyden ammattilaiset ilmasto Muutoksen aikaan saaminen Ilmastotoimien suorat terveyshyödyt merkittävät. Synergia kestävään kehitykseen. Tasa-arvo edellytys onnistumiselle. Ilmaston lämpenemisen eston edesauttaminen terveysperusteilla; terveys puhuttelee. Lääkäreiden arvovalta ja mahdollisuus toimia (kansainvälinen ammatti), vrt. tupakka-, ydinsotaliike.
IPPC mitigation options/ SDG3 (sustainable development goals)