HUJA/pajukosteikkopuhdistus

Samankaltaiset tiedostot
Metallipitoisten hulevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla

Tuloksia kierrätys- ja luonnonmateriaalien käytöstä metallipitoisten vesien puhdistuksessa - yhteenvetoa HuJa-projektista ja HybArktprojektin

Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Oulun yliopiston ja hankkeen toteuttaneiden tutkimusyksikköjen esittely

Teollisuusveden ja kaupungin huleveden käsittely bio- ja mineraalisorbenteilla laboratoriomittakaavan tutkimus

Resurssikontilla ravinteita ja vettä uudelleen käyttöön

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä

Mitä pajukosteikon juuriston mikrobianalyysi kertoo? , Oulun yliopisto Karoliina Iso-Junno

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen

Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa

Vesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/2017

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko

sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016

Vesikolmio Oy. Yleisesittely Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT

BioTar-hankkeen yleisesittely

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla. Kärkihankkeiden tuloskiertue, Joensuu Jussi Huotari

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja

Ravinteiden talteenotto mädättämöiden rejektivedestä Markkinapotentiaali Suomessa

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

Valumavesien hallinta ja käsittely muuttuvassa ilmastossa -hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

Viemäröinti ja puhdistamo

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

RAVITA TM. Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä

JÄTEVEDEN UUSIEN KÄSITTELYVAATIMUKSIEN TOTEUTTAMINEN JA SEN KUSTANNUKSET

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

Metallipitoisten hulevesien ja käsiteltyjen jätevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla (HuJa) Loppuraportti

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015

KERTARAPORTTI

TASKILAN PUHDISTAMON SANEERAUS - jätevesien käsittely keskittyy Ouluun

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN LIETTEIDEN KÄSITTELYN TULEVAISUUDEN HAASTEET JA SUUNTAVIIVAT

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi

Vesiensuojelun tehostamisohjelman kaupunkien vesien ja haitallisten aineiden vähentäminen teeman hallinnointi

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

Forssan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset olivat hyvät ja selvästi ympäristöluvan vaatimustason mukaiset.

VESIENSUOJELUN T&K -TOIMINTA JAMKissa Esimerkkejä T&K -projekteista Tarja Stenman

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous klo 18 Jäälinmaja

Kommenttipuheenvuoro

Harri Heiskanen

Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut (Hule S&C)

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja

Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Opiskelijan kommenttipuheenvuoro. Marika Vainio Energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Lahden ammattikorkeakoulu

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari Tampere-talo Kaija Joensuu. Pirkanmaan ELY-keskus

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Poveria biomassasta -hanke Antti Niemi

Transkriptio:

HUJA/pajukosteikkopuhdistus Heini Postila, Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät 14.11.2018, Ruka Sisältö Taustaa selvitykselle HuJa hankkeen lyhyt yleisesittely Pajukosteikon perustiedot ja perustaminen Pajukosteikon toimintaa ja seurantaa Pajukosteikolta saatuja tuloksia Johtopäätöksiä ja jatkoselvitystarpeita 1

Taustaa selvitykselle Ilmastonmuutos ja fossiilisten polttoaineiden rajallisuus ohjaavat käyttämään yhä enemmän uusiutuvaa energiaa Energiakasveista energiapaju on yksi lupaava mahdollisuus Pajujen kykyä poistaa ravinteita jätevedenpuhdistamolta tulevasta vedestä on tutkittu mm. Ruotsissa ja Suomessa Outokummussa, ja tästä on saatu hyviä tuloksia Jäteveden tai muiden ravinteita sisältävien vesien johtaminen pajunkasvatusalueelle on myös lisännyt pajujen biomassan tuottoa (pajut voivat poistaa myös raskasmetalleja) Testaukset tehty eteläisimmissä olosuhteissa, joissa esim. vuotuinen lämpösumma, joka vaikuttaa pajujen kasvuun on korkeampi, ja lajien ei tarvitse olla välttämättä niin talvenkestäviä 3 Metallipitoisten hulevesien ja käsiteltyjen jätevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla (HuJa)-hanke Hankkeen tavoitteet: 1. Tavoitteena oli lisätä raskasmetallien puhdistumista mm. raskasmetallipitoisista hule- sekä teollisuuden jätevesistä mineraaleja ja kehitettäviä modifioituja biomateriaaleja (mm. sahanpuru, turve) käyttämällä. 2. Tavoitteena oli selvittää, paljonko pajujen kasvatuksella voidaan vähentää käsiteltyjen jätevesien ravinnepitoisuutta (ja raskasmetallipitoisuutta). Samalla selvitetään kuinka paljon parannetaan pajuston kasvua biomassaraaka-aineeksi pohjoisissa olosuhteissa, ja mitkä lajit ovat sopivimpia, kun käsiteltyjä jätevesiä käytetään lannoitteena. 3. Tavoitteena oli selvittää missä vaiheessa raskasmetallipitoisuuksia olisi mahdollista ja taloudellisinta vähentää, ettei niitä päätyisi niin paljon lietteeseen (liete esim. lannoituskäyttöön sopivaa). 4 2

Projektin perustiedot Hankkeen toteutusaika: 1.10.2015 30.9.2018, Hankkeen kokonaisbudjetti 335 000 Toteuttajat: Oulun yliopisto: Vesi- ja ympäristötekniikan, Kemiallisen prosessitekniikan ja Ympäristö- ja kemiantekniikan tutkimusryhmät Hankkeen rahoittajat ja yhteistyökumppanit: EAKR Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta Outokumpu Chrome Oy, Oulun Jätehuolto Oy, Pudasjärven vesiosuuskunta, Taivalkosken Vesihuolto, Oulun Vesi, Pölkky Oy, Kuusamon Energia- ja Vesiosuuskunta, Naturpolis Oy, Kuusamon kaupunki, Vesilaitosyhdistyksen kehittämisrahasto, Maa- ja vesitekniikan tuki ry., Ranuan Vesihuolto Oy, Napapiirin Energia ja Vesi Oy, Vesikolmio Oy, Aquaminerals Finland Oy ja Oulun yliopisto 5 Pajukosteikon perustiedot ja perustaminen Pinta-ala n. 3,5 aaria, sijainti Kuusamon Torangin jätevedenpuhdistamon takana Pohjarakennustyöt loka-marraskuu 2015 Vedenjakoratkaisut kesäkuu 2016 Pistokasistutus kesäkuu 2016: Gudrun (396 kpl), Karin (396 kpl), Klara (396 kpl) ja Torangin maatiainen eli paikanpäältä kerätty laji (432 kpl). Lisäksi istutettiin kontrollialueelle pajukosteikon ulkopuolelle noin 10 kpl jokaista yksilöä. Koska Torangin maatiaisen selviytyminen oli heikkoa, korvattiin se 2018 Winter-lajikkeen 1,2 m pistokasraipoilla. 6 3

Pajukosteikon pohjakuva 7 Pajukosteikon rakentamisen ajalta kuvia 8 4

9 Pajukosteikon toimintaa ja seurantaa Veden pumppaus puhdistamon purkuputkesta 1 m 3 säiliöön ja sieltä se jaetaan pumppaamalla reikäputkien avulla kosteikolle. Pumppauskertoja oli kesällä 2016 pääasiassa 4 kpl/vrk, 2017 kesällä 6 kpl/vrk ja 2018 kesällä 8 kpl/vrk. Tulevan ja lähtevän vedenlaadun seuranta vesinäytteiden avulla. Lähtevän veden määrän seurantaa v-padollisen mittakaivon ja pinnankorkeusanturin avulla. Sademittari Pajujen selviytymistä katsottu vuosittain ja syksyllä 2017 määritettiin myös pajujen biomassan tuotto. Viipymäajan määritys elokuussa 2017 merkkiainekokeella Kuvia pajuista eri vuosilta Syyskuun 2016 puoliväli Syyskuun 2017 loppu Elokuu 2018 10 Kesäkuun alku 2018 Kuvat: Heini Postila 5

Pajukosteikolta saatuja vedenlaatutuloksia Ravinne 2016 2017 2018 Tuleva (µg/l) Puhdistustehokkuus (%) Kuormitus Torangin kosteikolle (kg) Tuleva (µg/l) Puhdistustehokkuus (%) Kuormitus Torangin kosteikolle (kg) Tuleva (µg/l) Puhdistustehokkuus (%) Kuormitus Torangin kosteikolle (kg) Kok.N 31200 86 13 39600 78 25 39000 66 26 NO 2+3 -N 9760 87 4 9324 18 6 25600 55 17 NH 4 -N 8460 78 4 27320 95 18 13750 87 9 Kok.P 155 58 0,07 238 87 0,15 55 30 0,04 PO 4 -P 15 68 0,01 30 77 0,02 4-329 0,002 11 Viipymäaika oli noin 7 vrk elokuussa 2017 tehdyn merkkiainekokeen perusteella Pumppausmäärien, sadannan ja lähtevän virtaaman mittaustiedot 2017 ja 2018 12 6

Pajujen selviytyminen ja biomassan tuotto Ensimmäisen kesän jälkeen istutuksista onnistuneeseen kasvuun (ja juurtumiseen) vaikutti selvinneen n. 75% pajuista Selviytymisprosentit Gudrun (96 %), Karin (75 %), Klara (86 %) ja Torangin maatiainen (44 %) Syksyllä 2017 elossa oli 96% Gudrunista, 63 % Karinista, 76 % Klarasta ja vain 14 % Torangin maatiaisesta Kahden ensimmäisen kesän jälkeen kokonaisbiomassan (lehdet ja varret) tuotto oli Pajukosteikolla Gudrun 5,7 t/ha, Karin 1,7 t/ha, Klara 3,0 t/ha ja Torangin maatiainen 0,02 t/ha Kontrollialueella Gudrun 0,4 t/ha ja Klara 0,1 t/ha 13 Johtopäätöksiä ja jatkoselvitystarpeita Pajukosteikko on puhdistanut jätevedestä hyvin typpeä ja fosforia käytön alkuvaiheesta alkaen, mutta tulevat fosforipitoisuudet olivat kesällä 2018 pienempiä kuin aiempina vuosina, mikä vaikuttaa pienentävästi puhdistustehokkuusprosenttiin Pystyy kesällä haihduttamaan osan vedestä, mutta ei kaikkea käytetyillä virtaamamäärillä Lajikkeiden välillä selvästi eroja selviytymisessä ja biomassan tuotossa On esiintynyt jonkin verran talvituhoja, mutta siitä huolimatta ovat lähteneet hyvin kasvuun osaa Klara lajikkeen yksilöistä lukuun ottamatta 1,2 m Winter pistokasraipat ovat lähteneet hyvin kasvuun Kosteikkoa on käytetty kesä-lokakuun alun välisenä aikana Tulevaisuudessa tarpeen selvittää toimivuutta ja lajikkeiden kestävyyttä, jos vesiä johdettaisiin pajukosteikolle myös talvella? Fosforin ja joidenkin muiden ravinteiden lisäyksen tarve? 14 7

Kiitos! 15 8