Kiertotalouden merkittävimmät materiaalivirrat Pohjois- Karjalassa (TRANSCIRC) Hannu Savolainen Tutkija, Suomen ympäristökeskus Kiertotalouden kirittäjät tuloksia kiertotaloushankkeista Suomessa 8.5.2019
1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Miljoonaa tonnia 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Biomassa Ei-metalliset mineraalit Fossiiliset polttoaineet Metallimalmit Lähde: Materialflows.net
Esityksen päälinjat Mistä TRANSCIRC-hankkeessa on kyse? Mistä puhutaan, kun puhutaan materiaalivirroista? Suomen talouden materiaalivirrat Aluetarkastelun esimerkkinä Pohjois-Karjala Hankkeen jatkoaskeleet Kirjallisuus 3
TRANSCIRC-hankkeen tavoitteet Kiertotalouteen siirtymisen skenaarioanalyysi -hankkeessa (TRANSCIRC) pyritään tunnistamaan nykyiset kiertotalouden toteutukseen liittyvät haasteet ja ongelmat sekä hahmottelemaan taloudellisesti ja sosiaalisesti toimivia ratkaisuja näiden haasteiden voittamiseksi luomaan konkreettisia kehityspolkuja, jotka koostuvat erilaisista tulevaisuuteen suuntautuvista toimenpiteistä analysoimaan eri kehityspolkujen vaikutuksia parhaimpien mahdollisten toimenpiteiden löytämiseksi Suomen Akatemian tutkimushanke 2017 2021 Toteuttajina SYKE, Oulun yliopisto ja THL 4
TRANSCIRC-hankkeen menetelmät ja tutkimuskohteet Hankkeessa sovelletaan ja käytetään kvantitatiivista tietoa, tilastoja, skenaarioanalyysiä, materiaalitekniikan osaamista kiertotalouden ainevirroista ja jätevirroista, materiaalivirtaanalyysia, ympäristölaajennettua panos-tuotosanalyysia (EEIO) yhdistettynä dynaamiseen talousmallinnukseen Keskitytään tarkastelemaan Suomen tilannetta ja kytkentöjä Eurooppaan ja muuhun maailmaan Tapaustutkimusten ja kokeilujen kohteena on Pohjois-Karjalan maakunta 5
Mitkä materiaalivirrat? 6
Merkittävimmät materiaalivirrat millä kriteerillä? Rahallinen arvo Ympäristövaikutukset Kierrätettävyys Lähde: Wikipedia Lähde: Ympäristöhallinnon kuvapankki Volyymi 7
Suomen ainevirrat vuonna 2015 Miljoonaa tonnia Tuonti 395 Vienti 394 TMR 704 Tuonti 174 Vienti 187 Tuonti 52 Vienti 45 DMI 248 Kotimainen otto 196 DMC 203 RMR 370 Kotimainen otto 196 RMC 183 Kotimainen otto 309 TMC 310 8 Yhteensä Tarjonta Käyttö Yhteensä Tarjonta Käyttö Yhteensä Tarjonta Käyttö Suorat ainevirrat Raaka-aine-ekvivalentit virrat Luonnonainesten kokonaisvirrat
Suomi 2015: Raaka-aineiden käyttö (RMR) materiaalilajeittain Kotimainen otto 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Tuonti 0% 10% 20% 30% 40% 50% Maa-ainekset Metallimalmit Raakapuu Fossiiliset polttoaineet Metallimalmit Teollisuusmineraalit Muut Muut 9
Raaka-aineiden käyttö (RMR) tuoteryhmittäin (kotimaa ja tuonti) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Elintarvikkeet, muut maataloustuotteet Raakapuu Fossiiliset polttoaineet Metallirikasteet Muut mineraalit Sora, murske ja hiekka Puu- ja paperituotteet Perusmetallit Metalli- ja konepajatuotteet Elektroniikkatuotteet Kemialliset tuotteet Muut jalostetut tavarat Palvelut 10
kg/ Pohjois-Karjalan materiaalivirrat 2010 Yksikkö Pohjois-Karjala Koko Suomi Tuotantolähtöinen raaka-aineiden käyttö RMR Milj.kg 12 319 370 627 RMR/BKT kg/ 3.0 2.1 Kulutuslähtöinen raaka-aineiden käyttö RMC Milj. kg 6 507 175 428 RMC/asukas kg/asukas 39 221 32 709 5.00 4.00 3.00 2.00 Pohjois-Karjala Koko maa 1.00 0.00 Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Investoinnit Alueen oma loppukäyttö Vienti Yhteensä 11
Pohjois-Karjalan materiaalivirrat 2010 Tuotteiden loppukäytön raaka-ainekäyttö (RMR) toimialoittain, Milj. kg 2500 2000 1500 1000 500 0 Loppukäytön raaka-ainekäytöltään suurimmat vientitoimialat: paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus, puun sahaus, höyläys ja kyllästys, muu kaivostoiminta ja louhinta sekä metsänhoito 12
Jatkoaskeleet hankkeessa Pohjois-Karjalan materiaalivirtojen päivitys vuoteen 2015 Mitä kiertotaloustoimenpiteitä tulisi kohdistaa eri toimialoille ja materiaalivirtoihin? Mitkä näiden toimenpiteiden laajemmat vaikutukset olisivat? Jätevirtojen tuominen Suomen ja Pohjois-Karjalan malleihin 13
Lähteet Mäenpää, I., Heikkinen, M., Piñero, P., Mattila, T., Koskela, S. & Kivinen, M. (2017). MFAfin Finnish material flow accounts. Main results. Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus & Geologian tutkimuskeskus, Oulu. Savolainen, H., Nissinen, A. & Mäenpää, I. (2019). Kansantalouden kasvihuonekaasupäästöt ja luonnonvarojen käyttö vuonna 2015. Teoksessa Nissinen, A. & Savolainen, H. (toim.) (2019). Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2019, Helsinki. Sironen, S., Mäenpää, I., Myllyviita, T., Leskinen, P. & Seppälä, J. (2015). Pohjois-Karjalan materiaalivirrat ja resurssitehokkuus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 30/2015, Helsinki. 14
Kiitos! hannu.savolainen@ymparisto.fi Transition Pathways Towards Circular Economy 15