Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Samankaltaiset tiedostot
Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

Alueellisen toiminnan strategia

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

MTT, Metla ja RKTL matkalla Luonnonvarakeskukseen

Ulkomaisten julkaisu- ja viittaustietokantojen hankinta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus , Tieteiden talo, Helsinki

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3.

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017

Maaseudun kehittämisohjelma

Museotyö muutoksessa!

Tutkimuksen rahoituspäätökset 2018

Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä (LYNET)

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Tieteen tila 2014: Tutkimuslaitokset

VALTIONEUVOSTON ASETUS LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN YHTEENLIITTYMÄSTÄ. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2015.

Osaamisrakenteet murroksessa KASVUA LUONNONVAROJEN TUTKIMUKSESTA JA VERKOSTOISTA Erkki Alasaarela

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä Toimitusjohtaja Kari Pessi

LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET

Kuluttajatutkimuskeskuksen yhdistäminen Helsingin yliopistoon

Innovation Thursday Helsinki Pirjo Rinnepelto

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma

EU biotalouspaneelin työpajan tulokset ja yhteenveto. Mirva Naatula, MTT

UEF metsä-, puu- ja maankäyttöbiotalouden kärjessä

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2018

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Hiilineutraalit kunnat

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

TORI-siirtojen tilannekatsaus. TORI-hankkeen ohjausryhmä

Hankoniemeltä Utsjoelle Kenttäasemaverkoston tulevaisuus

LYNETin tavoitteet ja tehtävät on määritelty asetuksessa (797/2009) seuraavasti:

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

A) Tulosohjauksen kehittäminen

Ajankohtaisia KBBE -ohjelmasta Raimo Pakkanen Tekes

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

Muutama teema. Heikki Mannila

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

Näkökulmia tutkimusaineistojen avoimuuteen: tehokkuus, toistettavuus ja vaikuttavuus

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖAINEISTOT AVOIMIKSI

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu

R U K A. ratkaisijana

MUISTIO Johdanto

Tutkimuksen huippualue Metsät, globaalimuutos ja biotalous sekä Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittama FORBIO-hanke

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA

Transkriptio:

Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Esityksen rakenne Uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön ja ruokaketjuun liittyvän tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden kysyntänäkymät Asiantuntijaryhmän raportti ja esitykset tutkimuslaitosten rakenteiden ja rahoitusjärjestelmän kehittämisestä 21.9.2012 Tutkimuslaitosten rakenteellinen tiivistäminen MMM:n hallinnonalalla: Luonnonvarakeskuksen perustaminen

Tutkimuksen, osaamisen ja innovaatioiden kysyntänäkymät Suuret yhteiskunnalliset haasteet: Vihreä talous, biotalous, kestävä kehitys Vastuullinen ruokaketju, globaali ruokaturva Lähiruoka, luomutuotanto, tuotannon kestävä tehostaminen Ilmastonmuutos, energiakysymykset, vähähiilinen talous Ekosysteemipalvelut Rio + 20 Eurooppa 2020 -strategia EU:n biotalousstrategia 2020 EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelman painotukset Kataisen hallituksen ohjelma

Tutkimuksen, osaamisen ja innovaatioiden kysyntänäkymät Ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimukselle, kehittämistoiminnalle ja innovaatioille vahva kysyntä, joka kasvaa tulevaisuudessa

Valtion tutkimuslaitosten kehittäminen: asiantuntijaselvitys Tutkimus- ja innovaationeuvoston asettama työryhmän: Alivaltiosihteeri Timo Lankinen, toimitusjohtaja Sixten Korkman ja toimitusjohtaja Christine Hagström- Näsi Lähtökohtana hallitusohjelmaan tavoitteet: "Tutkimuslaitokset kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja perustutkimuksen työnjako yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä selkeytetään." Raportti julkaistiin 21.9.2012, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2012 I) Laitosten rakenteellinen kehittäminen II) Rahoitusvälineet ja III) Tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyön syventäminen.

Asiantuntijoiden ehdotukset: Rakenteet Laitosfuusiot: IL + SYKE GL + osia MML:sta, SYKEstä ja puolustusvoimista (?) VTT + GTK + MIKES MTT + Metla + RKTL THL + TTL + Kelan tutkimus Helsingin yliopistoon Kuluttajatutkimuslaitos ja Optula Säilyvät itsenäisinä Evira, KOTUS, STUK ja VATT

Asiantuntijoiden ehdotukset: Rahoitus Strategisesti suunnatun kilpailtavan tutkimuksen rahoitusväline 200 miljoonaa euroa kaudella 2014-2016 120 miljoonaa euroa tutkimuslaitoksilta, 20 milj. SA:lta, 60 milj. TEKESiltä Suomen Akatemian hallinnoitavaksi, strategisen tutkimuksen neuvosto ohjaa Valtioneuvoston ja ministeriöiden tutkimus- ja selvitystarpeisiin 30 milj. euroa tutkimuslaitoksilta kaudella 2014-2016 hallitusohjelman toteutusta ja ministeriöiden lyhyen aikavälin tarpeita palvelevat hankkeet VNK:n koordinoimana

Asiantuntijoiden ehdotukset: Yliopistoyhteistyö Yhteistyön syventäminen ja kehittäminen siten, että yliopistoista ja tutkimuslaitoksista muodostetaan tutkimuksen, innovaatioiden ja korkeimman opetuksen keskittymiä ja keskeisiä toimijoita yhteiskuntaa tukevassa tutkimuksessa.

Ehdotukset uusiutuvien luonnonvarojen ja ruoan tutkimuksen näkökulmasta: Rakenteita koskevat ehdotukset yleisellä tasolla perusteltuja ja kannatettavia, yksityiskohdissa mietittävää budjettirahoitus vähenee, kilpailu ulkopuolisesta rahoituksesta kiristyy tiiviimmällä rakenteella lisää yhteiskunnallista vaikuttavuutta, parempaa palvelua asiakkaille sekä paremmat puitteet tutkimuksen tekemiseen MTT:n, Metlan ja RKTL:n yhdistämisessä ollaan jo liikkeellä

Ehdotukset uusiutuvien luonnonvarojen ja ruoan tutkimuksen näkökulmasta: Tilaaja-tuottaja -malli ja uusien kilpailtavien rahoitusvälineiden luominen periaatteessa hyviä ajatuksia, mutta aikataulu ja volyymit epärealistisia Riittääkö tilaajaosaaminen? Mistä riippumaton näkemys? Pystytäänkö tuotettu tieto hyödyntämään päätöksenteossa ja elinkeinojen kehittämisessä? Ehdotukset, jotka koskevat tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyön syventämistä ja kehittämistä ovat tervetulleita ja kannatettavia LYNET-yhteenliittymän mallilla on jo saatu hyviä tuloksia

MMM:n hallinnonala: Luonnonvarakeskuksen suunnittelu (MTT+Metla+RKTL) Ainutlaatuinen osaajakeskittymä (henkilötyövuodet vuoden 2011 luvuilla) 747 htv tutkijoita 112 htv muita akateemisia asiantuntijoita 119 htv laboratoriohenkilöstöä 158 htv toimistohenkilöstöä 604 htv muuta teknistä henkilöstöä 25 htv johtajia 43 htv harjoittelijoita 1808 htv yhteensä Kolmen laitoksen vuoden 2011 liikevaihto oli 138 milj. euroa. Uusi laitos on henkilöstön määrällä mitaten 64 % ja liikevaihdolla mitaten 50 % VTT:stä, joka puolestaan on kooltaan lähes puolet (liikevaihdolla mitaten 48 %) valtion tutkimuslaitosten volyymistä.

Toimipaikkaverkosto

Miksi uusi laitos? Yhteiskunnan ongelmat vaativat yhä kokonaisvaltaisempia ja integroidumpia työkaluja Asiakkaiden ja sidosryhmien luonnonvaratalouteen kohdistamat kasvavat odotukset edellyttävät myös tutkimuksen rakenteiden arviointia Tarvitaan ratkaisuja biomassojen parempaan hallintaan ja ominaisuuksien parempaan hyödyntämiseen biotalouden pohjaksi Kolmen tehtävänkuvaltaan rinnakkaisen laitoksen kokoaminen yhteen helpottaa tutkimusinfrastruktuurin ylläpitoa ja kehittämistä Organisaatiorakenne tiivistyy ja yleiskustannus alenee - kustannussäästöjä ja tuottavuuden paranemista Tiedolla vaikuttamista: tehoa biotalouden tietovarantojen, seurantojen ja tilastojen hyödyntämiseen ja kehittämiseen Kasvava ja monitieteinen tutkimusympäristö innostaa ja on houkutteleva yhteistyökumppani sekä kilpailukykyinen työnantaja Osaamispohja antaa mahdollisuuden laajempaan kansainväliseen vaikuttavuuteen ja rahoituspohjaan Uusia mahdollisuuksia alueelliseen vaikuttamiseen: maaseudun elinvoimaisuus

Luonnonvarakeskuksen alustava organisaatio

Aikataulu 7.9.2012: Väliraportin luovutus kansliapäällikkö Jaana Husu-Kalliolle 10.12.2012: Prosessikohtaisten työryhmien projektisuunnitelmat 31.12.2012: Raportti projektisuunnitelmaksi valmis 1/2013: Raportin luovutus maa- ja metsätalousministerille 1/2013: Perustamispäätös ja perustamishankkeen asettaminen 2/2013: Lain ja asetuksen valmistelu alkaa 2/2013: Työryhmät aloittavat työnsä 8/2013: Kiekun käyttöönottoprojekti käynnistyy 10/2013: TTS 2015-2018 1/2014: Laki ja asetus hyväksytty 3/2014: Työjärjestys 3/2014: TAE2015 5/2014: Pääjohtaja nimitetty 6/2014: 2015 toiminnan suunnitteluohje ja sisäisen budjetoinnin periaatteet 10/2014: Muu johtajisto ja avainpäälliköt 10/2014: TTS 2016-2019 8-12/2014: Henkilöstön sijoittuminen 12/2014: Palkkausjärjestelmä valmis 12/2014: Strategian päivitys 1.1.2015: Uusi organisaatio aloittaa 1.1.2015: Kiekun käyttöönotto

Yhteenvetoa Uusiutuvien luonnonvarojen ja vastuullisen ruokaketjun aihepiireihin liittyvällä osaamisella on jatkossa kasvava kysyntä. Asiakkaiden tarpeet kasvavat ja muuttuvat haastavammiksi. Tutkimuksen rahoitus, organisaatiorakenne ja ohjausmekanismit muuttuvat. Tiedon ja teknologian vaihto tutkimuksen ja käytännön välillä keskeinen asia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta. Edessä mielenkiintoinen vaihe - avautuvat mahdollisuudet pyrittävä hyödyntämään.