Etelä-Suomi Päätös Nro 274/2013/2 Dnro ESAVI/7/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.12.2013 ASIA Oikaisuvaatimus Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätökseen Dnro VA- RELY/19/07.02/2010, 22.12.2011, joka koskee tarkkailusuunnitelman hyväksymistä Turun seudun tekopohjavesijärjestelmän vedenoton ja veden käsittelyn täysimittakaavaisessa toiminnassa, Loimaa, Oripää ja Huittinen OIKAISUVAATIMUKSEN TEKIJÄ Turun Seudun Vesi Oy ASIAA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Tekopohjavesilaitoksen lupapäätös, LSY nro 161/2005/4 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 30.12.2005 antamallaan päätöksellä nro 161/2005/4 myöntänyt Turun Seudun Vesi Oy:lle luvan Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen, esikäsitellyn raakaveden imeyttämiseen sekä pohja- ja tekopohjaveden ottamiseen siitä lupamääräyksessä 7) sanotun määrän. Ympäristölupavirasto myönsi myös töidenaloittamisluvan laitosmittakaavaista koetoimintaa varten. Vaasan hallinto-oikeus on 7.3.2007 antamallaan päätöksellä nro 07/0092/1 muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen nro 161/2005/4 eräitä lupamääräyksiä, muun ohella tarkkailua koskevaa lupamääräystä 11). Hallintooikeuden muuttaman lupamääräyksen 10) mukaan imeytys ja vedenotto sekä lupamääräyksessä 9) tarkoitettu suojaimeytys oli aloitettava vähintään yhden vuoden kestävällä koetoimintavaiheella, jolloin imeytettävän ja poisjohdettavan veden määrä on enintään 20 000 m 3 /d. Korkein hallinto-oikeus on 13.8.2008 antamallaan päätöksellä taltionumero 1883 muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen nro 161/2005/4 ratkaisuosan toista kappaletta ja eräitä lupamääräyksiä, muun ohella tarkkailua koskevaa lupamääräystä 11). ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 (30) Korkeimman hallinto-oikeuden muuttaman lupamääräyksen 3) mukaan imeytysaltaita koskeva suunnitelma oli hyvissä ajoin ennen niiden rakentamiseen ryhtymistä toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi. Lupamääräyksen 4) mukaan esikäsittelylaitoksen tehostamista koskeva suunnitelma oli toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi. Lupamääräyksen 10) mukaan koetoimintavaiheen toimenpiteitä koskeva yksityiskohtainen imeytys- ja vedenottosuunnitelma oli toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle. Veden ottamista Kokemäenjoesta koskeva lupapäätös, LSY nro 163/2005 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 30.12.2005 antamallaan päätöksellä nro 163/2005/4 myöntänyt Turun Seudun Vesi Oy:lle luvan vedenottamon rakentamiseen Huittisten kaupungin Sampun kylässä sekä veden johtamiseen Kokemäenjoesta käytettäväksi esikäsittelyn jälkeen Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksella maaperään imeytettäväksi vedeksi. Vaasan hallinto-oikeus on 7.3.2007 antamallaan päätöksellä nro 07/0092/1 pysyttänyt ympäristölupaviraston päätöksen nro 163/2005/4. Korkein hallinto-oikeus on 13.8.2008 antamallaan päätöksellä taltionumero 1883 pysyttänyt ympäristölupaviraston päätöksen nro 163/2005/4. Esikäsittelylaitoksen ympäristölupa, LSY nro 164/2005/4 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 30.12.2005 antamallaan päätöksellä nro 164/2005/4 myöntänyt Turun Seudun Vesi Oy:lle ympäristöluvan Huittisten kaupungin Sampun kylässä sijaitsevalle esikäsittelylaitokselle. Vaasan hallinto-oikeus on 7.3.2007 antamallaan päätöksellä nro 07/0092/1 pysyttänyt ympäristölupaviraston päätöksen nro 164/2005/4. Korkein hallinto-oikeus on 13.8.2008 antamallaan päätöksellä taltionumero 1883 muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen nro 164/2005/4 ratkaisuosan ensimmäistä kappaletta. Tekopohjavesilaitoksen esikäsittelyn tehostamista koskevan suunnitelman hyväksymistä koskeva päätös, ESAVI nro 13/2010/4 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 26.2.2010 antamallaan päätöksellä nro 13/2010/4 hyväksynyt Turun Seudun Vesi Oy:n 23.1.2009 päivätyn, päätöksen nro 161/2005/4 lupamääräyksessä 4) tarkoitetun suunnitelman ja myönsi yhtiölle myös töidenaloittamisluvan. Vaasan hallinto-oikeus on 14.9.2011 antamallaan päätöksellä nro 11/0238/1 muuttanut aluehallintoviraston päätöstä nro 13/2010/4 ja velvoittanut Turun Seudun Vesi Oy:n on viimeistään 31.12.2012 jättämään Etelä- Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen esikäsittelylaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi. Turun Seudun Vesi Oy on 21.12.2012 jättänyt sanotun hakemuksen aluehallintovirastolle.
3 (30) Tekopohjavesilaitoksen koetoimintavaiheen toimenpiteitä koskevan yksityiskohtaisen imeytys- ja vedenottosuunnitelman hyväksymistä koskeva päätös, ESAVI nro 101/2010/4 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 21.6.2010 antamallaan päätöksellä nro 101/2010/4 hyväksynyt Turun Seudun Vesi Oy:n 13.10.2009 päivätyn, päätöksen nro 161/2005/4 lupamääräyksessä 10) tarkoitetun tekopohjavesilaitoksen koetoimintavaiheen imeytys- ja vedenottosuunnitelman eräin täydennyksin. Aluehallintovirasto on myöntänyt yhtiölle myös töidenaloittamisluvan. Vaasan hallinto-oikeus on 14.9.2011 antamallaan päätöksellä nro 11/0239/1 pysyttänyt aluehallintoviraston päätöksen nro 101/2010/4. Koetoimintavaiheen tarkkailua koskevat päätökset TARKKAILUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on päätöksellään 11.3.2011 Dnro VARELY/19/07.02/2010 hyväksynyt Turun Seudun Vesi Oy:n esittämän imeytystä ja vedenottoa koskevan koetoimintavaiheen tarkkailusuunnitelman eräin muutoksin ja täydennyksin. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 14.7.2011 antamallaan päätöksellä nro 143/2011/4 hyväksyen osittain Turun Seudun Vesi Oy:n oikaisuvaatimuksen, muuttanut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen 11.3.2011 antamaa päätöstä Dnro VARELY/19/07.02/2010, joka koskee veden ottoa Kokemäenjoesta ja veden käsittelyä esikäsittelylaitoksessa koskevan Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjavesilaitoksen koetoimintavaiheen tarkkailusuunnitelman hyväksymistä. Vaasan hallinto-oikeus on 25.6.2012 antamallaan päätöksellä nro 12/0203/1 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ymparisto ja luonnonvarat -vastuualueen, Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan ja Pyhäjärviinstituutin valitusten johdosta, valitukset enemmälti hyläten, kumonnut aluehallintoviraston päätöksen siltä osin kuin päätöksellä on poistettu Turun Seudun Vesi Oy:n tarkkailusuunnitelmaan Varsinais-Suomen ELYkeskuksen tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksessä 11.3.2011 tekemät eräät muutokset ja täydennykset. Korkein hallinto-oikeus on 19.6.2013 antamallaan päätöksellä taltionumero 2094 kumonnut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen niiltä osin kuin siinä on kumottu Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös ja saattanut aluehallintoviraston päätöksen sanotuilta osin voimaan. Tekopohjavesilaitosta koskeva tarkkailumääräys Voimassa olevan tekopohjavesilaitosta koskevan päätöksen nro 161/2005/4 tarkkailua koskeva lupamääräys 11) kuuluu seuraavasti:
4 (30) "11) Luvan saajan on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava Kokemäenjoen veden laatua, esikäsittelylaitoksen toimintaa, imeytettävän veden laatua ja määrää sekä tekopohjaveden imeyttämisen vaikutuksia alueen maaperään ja pohjaveden laatuun. Ottamot on varustettava luotettavilla vesimäärän mittauslaitteilla. Vuorokausittain otettavista vesimääristä on pidettävä kirjaa. Luvan saajan on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava laitoksen kaivoista otettavan veden laatua. Mittaustulokset on Lounais- Suomen ympäristökeskuksen kanssa sovituin määräajoin toimitettava ympäristökeskukselle sekä Alastaron, Oripään ja Säkylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Luvan saajan on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava Alastaron Myllylähteen ja Kankaanrannan lähteen virtaamaa ja veden laatua, Penturan, Pruukan, Nuijamaan, Lohensuon ja Taimi- Tapio Oy:n vedenottokaivojen sekä vaikutusalueen kaivojen veden korkeutta tai antoisuutta. Luvan saajan on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava imeytyksen vaikutuksia Säkylänharjun Natura 2000 -alueen luonnonarvoihin. Ehdotukset tarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Lisäksi tarkkailusuunnitelmat on päivitettävä ja toimitettava eri työvaiheita koskien ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ainakin seuraavasti: - Imeytyksen ja vedenoton koetoimintavaihetta koskeva tarkkailusuunnitelma on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vähintään kaksi kuukautta ennen toiminnan aloittamista. - Täysimittakaavaisen imeytys- ja vedenottotoiminnan käynnistämisvaihetta koskeva päivitetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vähintään kaksi kuukautta ennen toiminnan aloittamista. - Tekopohjavesilaitoksen toimintaa koskeva päivitetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava kahden vuoden kuluessa täysimittakaavaisen imeytyksen ja vedenoton käynnistymisestä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tarkkailutulokset ja niiden vuosiyhteenvedot on toimitettava tarkkailuohjelmissa sanotuin tavoin ympäristökeskukselle sekä Alastaron, Oripään, Säkylän ja Vampulan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille." Vedenottoa koskeva tarkkailumääräys Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 30.12.2005 antaman vedenottoa Kokemäenjoesta koskevan päätöksen nro 163/2005/4 lupamääräyksen 6) mukaan ottamo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella.
5 (30) Luvan saajan on mitattava Kokemäenjoesta otetut vesimäärät ja pidettävä niistä kirjaa. Mitatut vesimäärät on määräajoin ilmoitettava Lounais- Suomen ympäristökeskukselle. Esikäsittelylaitosta koskevat tarkkailumääräykset Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 30.12.2005 ympäristönsuojelulain nojalla antaman esikäsittelylaitoksen ympäristölupapäätöksen nro 164/2005/4 tarkkailua koskevat lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: "Käyttö- ja päästötarkkailu 5) Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteessä 2 esitetyllä tavalla. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Vaikutustarkkailu 6) Luvan saajan on tarkkailtava laitokselta Loimijokeen johdettavien vesien vaikutuksia Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Raportointi 7) Tarkkailujen tulokset on raportoitava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportti on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailun vuosiraportti seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita." Päätöksen liitteenä 2 oleva käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma on seuraava: "ESIKÄSITTELYLAITOKSEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Huittisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille.
6 (30) Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: käsitellyn veden määrä vesistöön johdetun veden määrä huuhteluajat ja muut oleelliset käyttötiedot muodostuneen lietteen määrä ja käsittely sekä tiedot lietteen sijoituksesta näytteiden ottoajat muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta päästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesimäärät mitataan jatkuvatoimisesti. Vesistä otetaan kertanäytteet kerran kuukaudessa ennen selkeytystä ja selkeytyksen jälkeen. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja COD Mn. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Huittisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lounais-Suomen ympäristö-keskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset." TURUN SEUDUN VESI OY:N TARKKAILUSUUNNITELMA Turun Seudun Vesi Oy (TSV Oy) on 1.7.2011 toimittanut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (myöhemmin ELY-keskus) Turun seudun tekopohjavesijärjestelmän täysimittakaavaisen toiminnan tarkkailusuunnitelman koskien tekopohjavesijärjestelmän veden ottoa Kokemäenjoesta ja veden käsittelyä esikäsittelylaitoksessa. Tarkkailusuunnitelma on seuraava: 5 Käyttö- ja päästötarkkailut 5.1 Veden ottaminen Kokemäenjoesta
7 (30) 5.1.1 Vesimäärän mittaus 5.1.2 Mittausväli Kokemäenjoesta otettava vesimäärä mitataan esikäsittelylaitoksella raakaveden ottamolta tulevassa putkessa olevalla määrämittarilla. Kokemäenjoesta otettava vesimäärä mitataan jatkuvatoimisesti. 5.1.3 Mittaustietojen taltiointi Mittaustiedot tallennetaan tekopohjavesijärjestelmän prosessiautomaatiojärjestelmään. Tietojen tallennus on varmistettu ja suojattu. 5.1.4 Mittaustietojen raportointi Kokemäenjoesta otetut vesimäärät esitetään kuukausikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuosiraportissa, joka toimitetaan Varsinais-Suomen ELYkeskukselle (Lounais-Suomen ympäristökeskukselle) tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. 5.2 Kokemäenjoen veden laadun tarkkailu 5.2.1 Otettavat näytteet ja näytteenottoväli Kokemäenjoen vedestä otetaan kertanäytteet kerran kuukaudessa. Näyte otetaan vedenottamon näytevesilinjasta. Sameutta ja TOC:n, DOC:n, NO 3 -N:n pitoisuutta vedessä mitataan jatkuvatoimisesti laitoksen prosessiautomaatioon liitetyllä mittalaitteella. Sama laitemittaa myös mm. orgaanisten liuottimien, polttoaineiden, liukoisten orgaanisten aineiden ja pestisidien esiintymistä raakavedessä. Kyseisten aineiden esiintyminen aiheuttaa muutoksen mitattavan veden spektrissä. Havaittu muutos aiheuttaa hälytyksen, mutta mittalaite ei erikseen yksilöi kyseisiä aineita tai mittaa havaitun aineen tarkkaa pitoisuutta. Minkä tahansa mitattavan aiheen pitoisuuden ylittäessä hälytysrajan, pysäyttää käytön valvoja tarpeen vaatiessa veden oton Kokemäenjoesta. Mikäli vedenotto pysäytetään, otetaan vedestä tällöin myös tarpeen vaatiessa näyte. 5.2.2 Näytteenotto ja analysointi Näytteenottajan tulee olla sertifioitu (SYKE, ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointi) tai hänellä tulee olla muu osoitettavissa oleva pätevyys vesija vesistönäytteenottoon. Näytteiden otossa ja näytteiden käsittelyssä noudatetaan ympäristöhallinnon ohjeita. Vesianalyysit tehdään akkreditoidussa laboratoriossa, jolla on laatujärjestelmä ja jossa tutkittavien aineiden analysointimenetelmät kuuluvat akkreditoinnin piiriin.
8 (30) 5.2.3 Tutkittavat parametrit Kerran kuukaudessa näytteistä määritetään: - kiintoaine (kalvosuodatus GF/C, SFS-EN 872:2005) - ph - elohopea (määritystarkkuus 0,005 µg/l) - kadmium (määritystarkkuus 0,01 µg/l) - lyijy (määritystarkkuus 0,05 µg/l) - nikkeli (määritystarkkuus 0,05 µg/l) - sameus (FTU/FNU) - COD Mn - happipitoisuus - kokonaisfosfori - fosfaattifosfori - kokonaistyppi - ammoniumtyppi - nitraatti - nitriitti - rauta 5.2.4 Raportointi - sähkönjohtavuus - varmistetut enterokokit - lämpökestoiset koliformiset bakteerit Kerran kuukaudessa määritettävien parametrien analyysitulokset toimitetaan laboratoriosta suoraan valvontaviranomaiselle. Kokemäenjoen veden laadun sekä päästötarkkailun mittausten tulokset ja niistä koostettu yhteenvetoraportti toimitetaan Varsinais-Suomen ELYkeskukselle (Lounais-Suomen ympäristökeskukselle) ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Loimijokeen johdettavien vesien vaikutustarkkailun vuosiraportti toimitetaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselle (Lounais-Suomen ympäristökeskukselle) sekä Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
9 (30) Häiriötilanteista (mm. veden oton keskeytys) ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä ilmoitetaan välittömästi Varsinais- Suomen ELY-keskukselle (Lounais-Suomen ympäristökeskukselle) sekä Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5.3 Esikäsittelylaitoksen käyttö- ja päästötarkkailu 5.3.1 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Varsinais-Suomen ELY-keskukselle (Lounais-Suomen ympäristökeskukselle) ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - käsitellyn veden määrä - vesistöön johdetun veden määrä - huuhteluajat ja muut oleelliset käyttötiedot - suodattimien pintakuormat - muodostuneen lietteen määrä ja käsittely sekä tiedot lietteen sijoituksesta - näytteiden ottoajat - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta päästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely 5.3.2 Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesimäärän mittaus Loimijokeen johdettava vesimäärä määritetään esikäsittelylaitoksen lamelliselkeyttimiltä Loimijokeen johtavassa putkessa olevalla määrämittarilla. Mittausväli Loimijokeen johdettava vesimäärät mitataan jatkuvatoimisesti. Mittaustietojen taltiointi Mittaustiedot tallennetaan tekopohjavesijärjestelmän prosessiautomaatiojärjestelmään. Tietojen tallennus on varmistettuja suojattu. Otettavat näytteet ja näytteenottoväli Käyttötarkkailun yhteydessä otetaan Loimijokeen johdettavista esikäsittelylaitoksen pesu- ja huuhteluvesistä vesinäytteitä kerran kuukaudessa. Näytteet otetaan ennen selkeytystä ja selkeytyksen jälkeen. Nämä näytteet sekä vesistövaikutusten tarkkailun yhteydessä otettavat näytteet ja niistä teh-
10 (30) tävät analyysit on kuvattu aiemmin ELY-keskukselle toimitetussa Huittisten esikäsittelylaitoksen kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmassa. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN PÄÄTÖS, DNRO VARELY/19/07.02/2010, 22.12.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus on 22.12.2011 antamallaan päätöksellä Dnro VARELY/19/07.02/2010 hyväksynyt TSV Oy:n esittämän Kokemäenjoen veden ottoa ja esikäsittelylaitoksen veden käsittelyä koskevan tarkkailusuunnitelman seuraavin muutoksin ja täydennyksin: Kokemäenjoen veden laadun tarkkailu (TSV Oy:n esityksessä kohta 5.2) 1.1 Tutkittavat parametrit (kohta 5.2.3) Esitetystä tarkkailusuunnitelmasta poiketen on Kokemäenjoesta otettavasta vedestä määritettävä seuraavat parametrit kerran viikossa: - kiintoaine - ph - elohopea - kadmium - lyijy - nikkeli - alumiini - sameus Kiintoaine on määritettävä ns. Nuclepore (0,4 µm) menetelmällä ja määritysrajan on oltava 0,5 mg/l (määritysnumero 364, koodi SS;F6;GVS). Elohopea määritetään standardin SFS-EN ISO 17852 Veden laatu mukaisesti. Määritysraja on 0,005 µg/l (määritysnumero 624, koodi HG; typpihappokäsittely; AFD) Esikäsittelyssä käytetään märkäpolttomenetelmää, jolloin saadaan määritettyä kokonaiselohopeapitoisuus. Tutkittaviin parametreihin on lisätty alumiini (määritysraja 10 µg/l). Asetuksen (342/2009) liitteessä 1 E on mainittu pohjavettä pilaavat vaaralliset aineet ja aineryhmiin kuuluvat aineet, joita ei saa päästää pohjaveteen (liitteessä kohdat 1 15). Näistä lisätään kerran kuukaudessa mitattaviksi parametreiksi seuraavat (numerointi liitteen 1 E mukaan): 3. orgaaniset tinayhdisteet - näistä tributyylitina (TBT) 4. aineet ja valmisteet tai niiden hajoamistuotteet, joilla osoitetaan olevan karsinogeenisiä tai mutageenisiä ominaisuuksia tai ominaisuuksia, jotka voivat vaikuttaa steroidien tuotantoon, kilpirauhaseen, lisääntymiseen tai muihin sisäeritykseen liittyviin toimintoihin vesiympäristössä tai sen välityksellä - näistä ftalaatit (DEPH) ja metyylielohopea (CH 3 Hg)
11 (30) 5. hiilivedyt sekä pysyvät, kertyvät ja myrkylliset orgaaniset aineet - näistä dioksiinit (PCDD) ja furaanit (PCDF) 6. syanidi 8. arseeni ja sen yhdisteet Torjunta-aineita on seurattava seuraavasti: aineryhmää 2 viikoittain 15.5. - 15.6 välisenä aikana sekä 15.8. 30.9. välisenä aikana ja aineryhmää 9 viikoittain 15.5. 15.6. välisenä aikana. 2. organofosforiyhdisteet - näistä glyfosaatti ja sen hajoamistuote AMPA 9. biosidit ja kasvinsuojeluaineet - näistä fenoksidiherbisidit Nämä aineet tai yhdisteet on määritettävä menetelmillä, joiden määritysrajat ovat niin alhaiset, että tuloksia voidaan verrata ympäristönlaatunormeihin (asetus 341/2009 liite 7A) tai luonnontilassa olevan pohjaveden taustapitoisuuksiin. 2. Esikäsittelylaitoksen käyttö- ja päästötarkkailu (kohta 5.3) 2.2 Käyttötarkkailu (kohta 5.3.1) Käyttöpäiväkirjaan on lisäksi merkittävä päivittäin: - käytetyn puhdistuskemikaalin laatu ja määrä - laitokselta poistetun ylijäämälietteen laatu (erityisesti alumiinipitoisuus) ja määrä Laitoksella tulee pitää kirjaa puhdistuskemikaalin sisältämän alumiinin käytöstä. Vuosiraportin yhteydessä tulee esittää alumiinin osalta taselaskelma, jossa on esitetty - laitoksella käytetyn alumiinin kokonaismäärä - alumiinin määrä: - imeytettävässä vedessä - Loimijokeen johdettavassa vedessä - laitokselta poistetussa lietteessä 2.3 Otettavat näytteet ja näytteenottoväli (kohta 5.3.2) Vesinäytteistä, jotka otetaan Loimijokeen johdettavista esikäsittelylaitoksen pesu- ja huuhteluvesistä on määritettävä myös alumiinipitoisuus kerran kuukaudessa.
12 (30) 3. Näytteenotto ja analysointi Vesianalyysit on tehtävä sellaisessa akkreditoidussa laboratoriossa, joka pystyy tekemään mittaukset vaaditulla menetelmällä ja määritysrajalla. 4. Raportointi (kohta 5.2.4) TSV Oy:n raportoidessa jatkuvatoimisen mittalaitteen tuloksia, on raportista käytävä ilmi, mikä on laitteen luotettavuus/epävarmuus ja määritysrajat eri parametreille. Jatkuvatoimisen mittalaitteen lukemat tulee esittää viivadiagrammina ja Excel -taulukoina. Jatkuvatoimisen mittalaitteen tarkkailutulokset toimitetaan päivittäin internetsivuille, joille valvontaviranomaisilla on pääsy. Vedenlaatuanalyysien tulokset on lähetettävä suoraan laboratoriosta ELYkeskukselle viikon toimitusajalla. Kuukausiraportit on toimitettava tarkkailukuukautta seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä. Kaikki edellä mainitut kuukausiraportit on toimitettava ELY-keskukselle sekä Huittisten, Loimaan, Oripään ja Säkylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 5. Tarkkailusuunnitelman muuttaminen Tarkkailun yksityiskohtia voidaan tarvittaessa muuttaa ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla siten, että muutokset eivät vaikuta tarkkailun luotettavuuteen, kattavuuteen tai tavoitteisiin. 6. Tarkkailusuunnitelman päivittäminen TSV Oy:n on toimitettava tämän päätöksen mukaisesti päivitetty tarkkailusuunnitelma ELY-keskukselle kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta lukien. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Tarkkailun lähtökohta ja tavoitteet Tarkkailuvelvoite perustuu tekopohjavesihanketta koskeviin lupamääräyksiin. Näytteenottoväli Kerran kuukaudessa tapahtuva näytteenotto on aivan liian harva osalle veden laatua kuvaavista parametreista, kun kyseessä on jokivesi, jonka
13 (30) laatu saattaa vaihdella nopeasti. Tekopohjavesilaitoksen lupapäätöksen määräys 6 asettaa erityisvaatimuksia veden laadulle kiintoaineen ja haitallisten aineiden pitoisuuksien osalta, minkä vuoksi veden laatua on tarkkailtava riittävän usein. Tutkittavien parametrien määritysrajat (tarkkailupäätöksen kohta 1.1) Ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin vietäville tiedoille on valmisteltu laatuja määritysrajasuositukset, joita hallintokäytännössä myös velvoitetarkkailussa edellytetään noudatettavan (Kyröläinen ym. 2009, Suositukset vesistä tehtävien analyyttien määritysrajoille, mittausepävarmuuksille sekä säilytysajoille ja -tavoille. Käsikirjoitus ja Vuoristo ym. 2010 Haitallisten aineiden tarkkailu. Päästöt ja vaikutukset vesiin. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2010). Kiintoaineen määrä kuvaa vedessä olevaa hiukkasmaista ainetta. Puhtaan, kirkkaan veden kiintoainepitoisuus on selvästi alle 1,0 mg/l ja sameus pienempi kuin 1,0 FTU. Nuclepore-menetelmä, perustuu standardiin SFS-EN- 872, 2005. Määrityksessä vesi suodatetaan valitun suodattimen läpi vakuumi- tai painesuodatuslaitteen avulla. Suodatin kuivataan 105 C lämpötilassa ja suodattimelle jääneen jäännöksen massa punnitaan kiintoaineena. Nuclepore polykarbonaattisuodatin pidättää kaikki kooltaan 0,40 µm suuremmat hienojakoiset partikkelit. Tuloksia tulkitaan yleensä niin, ettei Nucleporesuodos enää sisällä kiintoainetta. Kiintoaineen määritysrajaksi on valittu alhaisin mahdollinen (0,5 mg/l), koska vertailtavuuden vuoksi menetelmän on oltava sama kuin imeytettävän veden laadun määrityksessä. ELY-keskuksen vaatima elohopeamääritysmenetelmä ottaa myös hienojakoiseen kiintoaineeseen sitoutuneen elohopean huomioon määrityksessä, sillä kiintoaineeseen sitoutunut elohopea hajoaa mitattavaksi typpihappokäsittelyllä märkäpoltossa. Asetuksen (342/2009) liitteessä 1 E mainittujen aineiden tai aineryhmien seuraaminen (kohta 1.1) TSV Oy on viitannut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n 15.6.2010 tekemään selvitykseen valtioneuvoston asetuksen 341/2009 liitteessä 7A esitettyjen aineiden pitoisuuksista Kokemäenjoessa. Selvityksen teon taustalla on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 4.12.2009 päivätty kirje (Dnro LOS-2006-V-2), joka koski koetoimintavaiheen tarkkailua. Kirjeessä oli todettu mm. seuraavaa: "Koetoimintavaiheessa tulee tarkkailla riittävällä tiheydellä etenkin niitä aineita, jotka on lupamääräyksissä ja asetuksissa erikseen mainittu. Esikäsittelylaitoksen koetoiminnassa on olennaista tarkkailla, miten kiintoaine ja haitalliset aineet poistuvat esikäsittelyssä tekopohjavesilaitokselle pumpat-
14 (30) tavasta vedestä. Haitta-aineita koskevat voimassa ja valmisteilla olevat säädökset ovat perusta analyysivalikoimalle ja ainepitoisuuksien määritystarkkuuksille. Keskeinen on erityisesti valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006), jota on muutettu 20.5.2009 (342/2009). Tämän asetuksen tarkoituksena on suojella pinta- ja pohjavesiä ja parantaa niiden laatua ehkäisemällä vaarallisista ja haitallisista aineista aiheutuvaa pilaantumista ja sen vaaraa. Asetuksessa olevan liitteen 1 E kohdassa tarkoitettua vaarallista ainetta tai liitteessä mainittuun aineryhmään kuuluvaa ainetta ei saa päästää suoraan tai välillisesti pohjaveteen. Kielto ei koske aineen tai mainittuun aineryhmään kuuluvan aineen vähäisen määrän päästämistä pohjaveteen, jos päästöstä ei aiheudu pohjaveden laadun heikkenemistä tai sen vaaraa nyt tai tulevaisuudessa. Päästön aiheuttajan on tarvittaessa osoitettava valvontaviranomaiselle, ettei päästöstä voi aiheutua pohjaveden laadun heikkenemistä tai sen vaaraa. Edellä olevien säädösten perusteella imeytettävästä vedestä tulee seurata haitallisten aineiden pitoisuuksia riittävällä tarkkuudella ja sellaisella tarkkailutiheydellä, joka täyttää lupamääräysten edellytykset. Tarkkailusuunnitelmaan on sisällytettävä myös ehdotus siitä, miten asetuksen (342/2009) liitteessä 1 E mainittuja pohjavettä pilaavia vaarallisia aineita ja aineryhmiin kuuluvia aineita, joita ei saa päästää pohjaveteen (liitteessä kohdat 1 15), seurataan ja kuinka usein." TSV Oy:n teettämä selvitys viittaa Valtioneuvoston asetukseen vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta (341/2009) ja sen liitteenä olevaan aineluetteloon 7A. Tässä luettelossa on lueteltu pohjavettä pilaavat aineet ja niiden ympäristölaatunormit. Luettelo on erilainen kuin asetuksen 342/2009 liitteen 1 E luettelo. Näin ollen tehty selvitys ei täytä kirjeessä Dnro LOS-2006-V-2 ollutta vaatimusta. TSV Oy on teettänyt 30.3.2011 kertaluontoisen selvityksen osasta liitteessä 1 E mainituista aineista ja aineryhmistä. Tämä ei kuitenkaan ole riittävää, vaan aineita on jatkossakin seurattava päätöksen mukaisesti, koska niiden määrät jokivedessä vaihtelevat. Ympäristöministeriö on antanut ELY-keskuksille 12.11.2010 ohjeen, joka koskee eräitä vesienhoitolainsäädännön toimeenpanokysymyksiä pohjavesien suojeluasioissa. Ohjeen kappaleessa 7 (Vaarallisten aineiden päästökielto) sanotaan mm. seuraavaa: "Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun asetuksen liitteessä 1 E on lueteltu vaaralliset aineet, joita ei saa päästää pohjaveteen" ja "Päästökieltoa on noudatettava myös tekopohjavettä muodostettaessa."
15 (30) Tähän mennessä tehtyjen selvitysten perusteella (mm. koetoimintavaihe) edellä tässä päätöksessä tarkkailtavaksi lisättyjen aineiden tai aineryhmien esiintymisestä Kokemäenjoen vedessä ei ole kertynyt riittävästi tietoa, joten niitä on seurattava säännöllisesti. Torjunta-aineita on määrätty mitattavaksi sellaisina aikoina, jolloin niitä valuma-alueella käytetään. Liitteen 1 E aineryhmästä 2 on seurattavaksi valittu glyfosaatti, joka on yleinen kasvintorjunta-aine. Aineryhmästä 4 on seurattavaksi valittu ftalaatit, jotka on luokiteltu lisääntymiselle vaarallisiksi ja metyylielohopea, jota on mitattu Kokemäenjoen kaloista. Suomen ympäristökeskuksen vetämissä VESKA-projekteissa on kartoitettu haitallisten aineiden esiintymistä päästöissä ja vesistöissä. Selvitysten johtopäätöksinä oli mm. että ympäristönlaatunormit ylittäviä pitoisuuksia löytyi jätevesissä ftalaatilla ja että pintavesistä löytyi fenoksiherbisidejä. Jälkimmäiset edustavat näin ollen tässä aineryhmää 9. Aineryhmästä 5 on valittu dioksiinit ja furaanit, sillä niitä on tavattu Kokemäenjoen veden laadun intensiiviseurannassa, jossa niitä etsittiin keräämällä sedimentoituvaa ainesta. Käyttötarkkailu (kohdat 2.2 ja 2.3). Alumiinipitoisuustiedot tarvitaan taselaskelmaa varten. Taselaskelman perusteella saadaan tieto siitä, mihin puhdistuskemikaalin sisältämä alumiini päätyy. Näytteenotto ja analysointi (kohta 3) Vaaditut alhaiset määritysrajat ovat erityisen tärkeitä haitallisten aineiden määrityksissä. Haitallisten aineiden pitoisuudet ovat yleensä pieniä, jolloin määritystä häiritsevien tekijöiden osuus korostuu. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Vesilaki 2 luku 14a ja Ympäristönsuojelulaki 46. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tätä päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta. Perustelut Kokemäenjoen vedenoton lupapäätös on annettu vesilain ja esikäsittelylaitoksen lupapäätös ympäristönsuojelulain säännösten nojalla. Ympäristönsuojelulain 101 :n 3 momentin mukaan viranomainen voi määrätä muun muassa ympäristönsuojelulain 46 :n nojalla antamansa päätöksen noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta. Vesilaissa ei vastaavaa säännöstä tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksen määräämisestä noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta ole. Hallintolainkäyttölain 31 :n 2 momentin säännöksen mukaan "päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa tai asetuksessa niin säädetään tai jos
TURUN SEUDUN VESI OY:N OIKAISUVAATIMUS 16 (30) päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä." Tekopohjavesihankkeessa toiminnan tarkkailulla on keskeinen asema haitallisten seurausten estämisessä ja rajoittamisessa. Hanketta koskevien lupapäätösten perusteluissa on todettu hankkeen todellisten vaikutusten selviävän tarkkailulla. Tarkkailua koskevan päätöksen määrääminen noudatettavaksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta on siksi tarpeen. Turun Seudun Vesi Oy on aluehallintovirastoon 13.1.2012 toimittamassaan oikaisuvaatimuksessa pitänyt ELY-keskuksen velvoitetarkkailuohjelmasta antamaa päätöstä kohtuuttomana, osittain sen toimivaltaan kuulumattomana ja vaatinut, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto kumoaa ELYkeskuksen päätöksen sekä vaatinut ELY-keskuksen TSV Oy:n tarkkailusuunnitelmaan tekemien muutosten poistamista kaikilta muilta paitsi niiltä osin, jotka TSV Oy on oikaisuvaatimuksessaan hyväksynyt. TSV Oy on lisäksi pyytänyt aluehallintovirastolta erillistä päätöstä ELYkeskuksen välittömästä täytäntöönpanomääräyksestä ennen pääasiaa koskevan valituksen ratkaisemista. Päätöksen täytäntöönpano ELY-keskus on päätöksen perusteluissa esittänyt, että viranomainen voi ympäristönsuojelulain 101 :n 3 momentin mukaan määrätä muun muassa ympäristönsuojelulain 46 :n nojalla antamansa päätöksen noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta. ELY-keskus toteaa, että vesilaissa ei ole vastaavaa säännöstä. ELY-keskus toteaa, että hallintolainkäyttölain 31 :n 2 momentin säännösten mukaan päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa tai asetuksessa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voi lykätä. Lisäksi ELY-keskus toteaa, että Tekopohjavesihankkeessa toiminnan tarkkailulla on keskeinen asema haitallisten seurausten estämisessä ja rajoittamisessa. Hanketta koskevien lupapäätösten perusteluissa on todettu hankkeen todellisten vaikutusten selviävän tarkkailulla. Tarkkailua koskevan päätöksen määrääminen noudatettavaksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta on siksi tarpeen. Päätöksen täytäntöönpanoa koskeva ehdoton pääsääntö on, että vasta lainvoimainen päätös on täytäntöön pantavissa. Välitön täytäntöönpanoa koskeva viranomaismääräys on pääsäännöstä poikkeus, joka edellyttää asianosaisen kuulemista ja täytäntöönpanomääräyksen perusteiden selvittämistä. Välittömän täytäntöönpanomääräyksen on oltava selkeä ja perusteltu. Täytäntöönpanomääräykseen ei voi myöskään sisältyä itsenäisiä, asiasisältöisiä velvoitteita, vaan se voi sisältää ainoastaan varsinaisen päätöksen toteuttamista koskevan velvoitteen.
17 (30) ELY-keskus on päätöksen välittömässä täytäntöönpanomääräyksessä laiminlyönyt kaikki edellä mainitut velvoitteet. ELY-keskus on määrännyt päätöksen täytäntöön pantavaksi välittömästi TSV Oy:tä kuulematta. Täytäntöönpanomääräystä on perusteltu puutteellisesti. Kuten TSV Oy:n valituksesta ilmenee, ELY-keskus on puuttunut myös monilta osin muiden viranomaisten päätösten asiasisältöön niin, että aiemmin annetut päätökset tosiasiassa muuttuisivat asiasisällöltään ja määräyksiä on mahdoton ELY-keskuksen antamassa määräajassa toteuttaa. Kysymyksessä ei enää ole päävelvoitteen täytäntöönpanoa koskeva määräys, vaan määräyksellä on puututtu jo lainvoimaisten ratkaisujen asiasisältöön. TSV Oy viittaa tältä osin seuraavaan korkeimman hallintooikeuden ratkaisuun: KHO 15.2.2005 T 297: Viestintävirasto määräsi Suomen Postin pidättäytymään yleispalvelutuotteiden hintojen korotuksista, kunnes uudet hinnastot oli toimitettu virastolle. Tällainen määräys ei ollut Postille asetetun päävelvoitteen täytäntöönpanoa koskeva määräys, vaan muu täytäntöönpanoa koskeva määräys, jonka antamiseen Viestintävirastolla ei lain mukaan ollut toimivaltaa. Päätöksen välitöntä täytäntöönpanoa koskevassa määräyksessä on huomioitava myös, ettei välittömällä täytäntöönpanomääräyksellä saa loukata asianosaisen perusoikeuksia. Nyt ELY-keskuksen päätöksen välitön toteuttaminen loukkaa TSV Oy:n perusoikeuksia ja sillä aiheutettaisiin TSV Oy:lle vahinkoa. TSV Oy:n toiminta perustuu lainvoimaisiin viranomaispäätöksiin ja TSV Oy on suorittanut näiden päätösten mukaista tarkkailutoimintaa muun muassa tekopohjavesijärjestelmän koetoimintavaiheessa. Kerätyt mittaustulokset antavat riittävän luotettavat perusteet arvioida myös tekopohjavesilaitoksen täyden mittakaavan toimintaa. TSV Oy toimitti ELY-keskukselle kuukausittain raportit koetoiminnan etenemisestä ja loppuraportin koetoiminnan päätyttyä. Tuloksia on esitelty ELY-keskuksen edustajille lokakuussa 2011. Lisäksi TSV Oy toimitti 9.9.2011 ELY-keskukselle selvityksen 2000-luvulla tehdyistä pohjavesitutkimuksista tekopohjavesilaitoksen alueella. Kaikkien edellä mainittujen mittausten, tutkimusten ja selvitysten avulla on pystytty varmistamaan, ettei toiminnasta aiheudu haitallisia muutoksia. Päätöksen toteuttaminen ei voi olla näissä olosuhteissa niin kiireellistä eivätkä yleisen edun vaatimukset niin korostuneita, että lainvoimaa vailla olevaa päätöstä tulisi noudattaa välittömästi. ELY-keskuksen olisi tullut harkintavaltaa käyttäessään noudattaa myös hallinnon oikeusperiaatteita (HL 6 ), joista etenkin suhteellisuusperiaatteella ja tarkoitussidonnaisuuden periaatteella on tässä yhteydessä keskeinen merkitys. ELY-keskuksen olisi tullut päätösharkinnassaan arvioida tehokkaan oikeusturvan vaatimuksia ja välittömän täytäntöönpanon aiheuttamia
18 (30) oikeusturvariskejä sekä niitä huomattavia haittoja ja suoranaisia kustannuksia, joita välitön täytäntöönpano TSV Oy:lle aiheuttaisi. Erityisesti on huomattava, ettei ELY-keskuksella ole ollut edes toimivaltaa tehdä välitöntä täytäntöönpanomääräystä. ELY-keskus ei ole perustellut, miksi täytäntöönpano olisi tarpeellinen ja yleisen edun mukainen. TSV Oy:n valituksessa jäljempänä selvitetään yksityiskohtaisesti miten ELY-keskuksen päätöksen noudattaminen uhkaa yleistä etua ja vaarantaa vesihuollon järjestämistä Turun seudulla. Aluehallintovirasto on päätöksessään nro 143/2011/4 käsitellyt ja ratkaissut pääasiassa samat asiat, joista ELY-keskus on tehnyt päätöksen 22.12.2011. TSV Oy on noudattanut aluehallintoviraston päätöstä. Myös ELYkeskuksen olisi tullut päätöksessään ottaa huomioon aluehallintoviraston päätösperusteluissaan esittämät seikat. TSV Oy on katsonut, ettei ole hallintolainkäyttölain 32 :n mukaisia perusteita määrätä ELY-keskuksen päätöksen välitöntä täytäntöönpanoa. Turun Seudun Vesi Oy:n koetoimintavaiheen aikana toteuttama seuranta TSV Oy:n koetoimintavaiheessa toteuttama seuranta oli erittäin laajaa. Liitteessä 1 on esitetty Vesi- ja viemärilaitosyhdistykseltä saatu taulukko muiden tekopohjavesi- ja pohjavesilaitosten käyttö- ja velvoitetarkkailuohjelmien laajuudesta ja kustannuksista. Veden laatua automaattisesti mittaavien mittareiden tuloksia tallennettiin vuoden koetoimintajakson aikana tietokantaan noin 20 miljoonaa kappaletta. Automaattisten vedenlaatumittareiden mittaustaajuus on mittarista riippuen ollut 10 30 sekuntia. Vuoden pituisen koetoimintajakson aikana vedenlaadun laboratoriomäärityksiä tehtiin Kokemäenjoen raakavedestä 485 kappaletta ja esikäsittelystä imeytykseen johdetusta vedestä 565 kappaletta. Vastaavana aikana Virttaankankaan tuotantokaivoista tehtiin yhteensä 2 591 määritystä. Analysoituja parametreja oli 54. Näiden lisäksi Virttaankankaan alueen pohjavesiputkista on mitattu SCAN-mittalaitteella 1118 vedenlaatuprofiilia. Suurin osa edellä mainituista tuloksista on raportoitu ELY-keskukselle. Imeytetyn veden liikkeitä ja Scan-tulosten tulkintaa varmennettiin ottamalla isotooppinäytteitä seurantapisteistä. Isotooppinäytteistä tutkittiin pääasiassa hapen ja vedyn isotooppikoostumusta, joiden avulla saatiin laskettua imeytetyn veden ja pohjaveden keskinäinen seossuhde. Tämä oli osa velvoitetarkkailun ulkopuolista tutkimusta. Tutkimuksista vastasi Geologian tutkimuskeskus. Itäisen puolen koetoimintavaiheen aikana toiminta-
19 (30) alueelta otettiin 327 happivetyisotooppinäytettä ja läntisen puolen koetoimintavaiheen aikana 187 näytettä. ELY-keskuksen päätöksen yksityiskohtainen analysointi TSV Oy on päätöksen yksityiskohdista todennut seuraavaa: 1. Kokemäenjoen veden laadun tarkkailu 1.1 Tutkittavat parametrit Kiintoainemääritys on edellytetty tehtäväksi Nuclepore (0,4 µm) menetelmällä. Määritysrajan on oltava 0,5 mg/l. Tämä vaatimus on ollut useasti esillä TSV Oy:n ja ELY-keskuksen käymissä neuvotteluissa. TSV Oy toteaa, ettei menetelmä ole yleisesti käytössä ja määritysten tulokset eivät ole akkreditoituja. ELY-keskuksen vaatimukset elohopeamääritysten osalta ovat sellaisia, että ELY-keskuksen edellyttämän aikataulun puitteissa näytteitä ei voi kaupallisissa laboratorioissa analysoida akkreditoidusti. Vaatimus on kohtuuton ja loukkaa toiminnanharjoittajan oikeusturvaa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston antamassa tekopohjavesilaitoksen koetoiminnan tarkkailua koskevassa päätöksessä nro 142/2011/4 edellytettiin kertaluontoista selvitystä TSV Oy:n ja ELY-keskuksen esittämien menetelmien vastaavuudesta. Selvityksen tulokset on esitetty liitteessä 4. Selvityksen perusteella ELY-keskuksen vaatimassa menetelmässä elohopean määritystarkkuus ja mittausepävarmuus ovat kymmenen kertaa TSV Oy:n ehdottamaa menetelmää huonompia. Selvitys on myös annettu ELYkeskukselle tiedoksi. TSV Oy esittää elohopean määritystä tehtäväksi aiemmin esittämällään akkreditoidulla menetelmällä, jossa on parempi määritystarkkuus. Yhtiö on esittänyt koetoimintavaiheen tulosten perusteella, että näytteenotto tapahtuu kuukauden väliajoin. Muutokset elohopeamääritysten tuloksissa ovat olleet erittäin pieniä, joten vaatimus viikon välein tehtävistä analyyseista ei koetoimintavaiheen tulosten perusteella ole perusteltu. TSV Oy on sisällyttänyt alumiini- ja kloridimääritykset jälkikäteen ohjelmaansa. Kokemäenjoesta otettavan raakaveden kloridin mittaus ei sisälly TSV Oy:n ohjelmaan. Kuukauden välein tai määrättyinä aikoina määritettävät parametrit ELY-keskus vaatii asetuksen (342/2009) liitteessä 1E mainituista pohjavettä pilaavista aineista määritettäväksi lukuisia aineita. TSV Oy on toimittanut ELY-keskukselle selvityksen kyseisten aineiden ja aineryhmien esiintymisestä Kokemäenjoen raakavedessä.
20 (30) TSV Oy toteaa, että imeytettävästä vedestä on otettu ELY-keskuksen mainitsemat aineet kertaluontoisesti aluehallintoviraston koetoiminnasta antaman päätöksen mukaisesti. Analyyseissä ei tullut esille mitään sellaisia aineiden pitoisuuksia, jotka olisivat vaikuttaneet veden käyttökelpoisuuteen tekopohjavesilaitoksen raakavetenä. Mainittujen aineiden sisällyttäminen kuukausittaiseen näytteenoton ohjelmaan ei ole tehtyjen ja ELY-keskukselle toimitettujen selvitysten pohjalta perusteltua. Mainitut parametrit eivät sisälly laboratorioiden perusanalytiikkaan. Kaikkien analyysitulosten valmistuminen kesti yli kuukauden, koska osa analyyseista jouduttiin teettämään ulkomailla. Täten ELY-keskuksen vaatimus tulosten valmistumisesta viikon toimitusajalla on kohtuuton ja mahdoton toteuttaa. Asia on tuotu jo aiemmin ELY-keskuksen tietoon. 2. Esikäsittelylaitoksen käyttö- ja päästötarkkailu 2.1 Käyttötarkkailu ELY-keskus on lisännyt vaatimuksia käyttöpäiväkirjaan päivittäin merkittävien laatu- ja määräparametrien osalta. Saostuskemikaalin vuosikulutus ja yli jäämälietteen määrät voidaan esittää vuosiraportissa vuositasolla määritettynä. Lisäksi TSV Oy:ltä on edellytetty alumiinin osalta taselaskelmaa, joka esitetään vuosiraportin yhteydessä. Taselaskelma ei ole tarpeellinen, sillä vaikutusten tarkkailun kannalta merkityksellistä on imeytettävässä vedessä oleva alumiinin pitoisuus. 2.2 Otettavat näytteet ja näytteenottoväli ELY-keskus edellyttää myös alumiinin määrittämistä Loimijokeen johdettavista esikäsittelylaitoksen pesu- ja huuhteluvesistä. TSV Oy ei pidä määritystä tarpeellisena, koska Loimijoen vedestä ei ole saatavilla vertailutietoja alumiinipitoisuudesta muissa tarkkailupisteissä eikä vaikutuksia Loimijoen veden laatuun siten voida arvioida. 3. Näytteenotto ja analysointi TSV Oy:llä ei ole huomauttamista tähän asiakohtaan muutoin kuin analyysimenetelmien osalta, jotka käsiteltiin kohdassa 1.1. 4. Raportointi TSV Oy ei pidä ELY-keskuksen vaatimusta jatkuvatoimisten mittalaitteiden tulosten toimittamista valvontaviranomaisille kohtuullisena eikä tarpeellisena. Tuotantoprosessin valvontaan tarkoitettujen jatkuvatoimisten vedenlaadun mittaustulosten toimittaminen viranomaisille on poikkeuksellista. Automaattisia vedenlaadun valvontatuloksia tarkastellaan kokonaisuutena. Yksittäisiä mittaustuloksia ei voi tarkastella ja tulkita ilman kokonaiskuvaa prosessista. Mittaustiedot tallentuvat suljettuun automaatiojärjestelmään, josta niitä voi suojatun yhteyden kautta tarkastella. Turvallisuussyistä automaatiojärjes-
21 (30) telmään ei voi luoda vapaasti käytettävää yhteyttä. Tietoturvaa vaarantamatta avoimen internet-yhteyden luominen suljettuun järjestelmään ei ole mahdollista. Tietojen manuaalinen siirtäminen avoimelle internet-sivulle päivittäin vaatisi jatkuvan henkilöpäivystyksen järjestämistä. Vedenlaatuanalyysit on toimitettu välittömästi niiden valmistuttua suoraan laboratoriosta ELY-keskukselle. Vaatimus viikon toimitusajasta on kohtuuton, koska laboratorioilla ei ole päivystystä esimerkiksi juhlapyhinä. TSV Oy ei myöskään pidä tarpeellisena kuukausiraporttien toimittamista muille kuin valvontaviranomaisille. Analyysitulokset ja lämpötilamittausten tulokset on TSV Oy:n mielestä kohtuullista raportoida kerran vuodessa vuosiraportoinnin yhteydessä. TSV Oy on omatoimisesti ja pyydettäessä toimittanut analyysitietoja ja mittaustuloksia valvontaviranomaiselle ilman erillistä aikataulua, kuten koetoiminnan tarkkailun yhteydessä on todettu. 5. Tarkkailusuunnitelman muuttaminen TSV Oy:llä ei ole huomauttamista yllä mainittuun asiakohtaan. 6. Tarkkailusuunnitelman päivittäminen TSV Oy esitti näkemyksensä tähän asiakohtaan aiemmin tämän oikaisuvaatimuksen kohdassa 3.1 Päätöksen täytäntöönpano. Tekopohjavesijärjestelmän koetoiminnan tulokset Veden laatua koskevat mittaustiedot ja muutokset pohjaveden pinnoissa osoittivat, että koetoiminta eteni ennakkomääritysten mukaisesti. Veden laatu tuotantokaivoilla oli moitteetonta, eikä pohjaveden pinnoissa havaittu merkittäviä muutoksia. Virtausyhteys imeytysalueilta kaivoalueille oli mittausten perusteella yksiselitteinen ja havaitut viipymät olivat suunnitelman mukaisia. TSV Oy:n koetoiminta-aikana toteuttama seuranta oli kattavaa ja edustavaa ja seurannan avulla saatiin selville tekopohjaveden imeyttämisen vaikutukset Virttaankankaalla koetoiminnan toteutukseen liittyneiden tavoitteiden mukaisesti. Koetoiminnan tulokset osoittivat, että tekopohjaveden tuotanto voidaan toteuttaa riskittömästi Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen alueella ja yhtiön ELY-keskukselle esittämä tuotannon velvoitetarkkailuohjelma on myös riittävä ja alueellisesti edustava. ASIAN KÄSITTELY ALUEHALLINTOVIRASTOSSA Aluehallintovirasto on pyytänyt Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen lausuntoa oikaisuvaatimuksesta. Lausunto on pyydetty toimittamaan aluehallintovirastoon viimeistään 7.5.2012. Aluehallintovirasto on varannut Loimaan kaupungin, Huittisten kaupungin, Oripään kunnan ja Säkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille tilaisuuden tulla kuulluksi oikaisuvaatimuksen johdosta.
22 (30) Aluehallintovirasto on lisäksi hallintolain 55 :n 2 momentin mukaan yleistiedoksiantona ilmoittanut asiasta virallisessa lehdessä 16.4.2012 sekä ilmoitustaululla aluehallintovirastossa 12.4. 7.5.2012 ja varannut niille, joiden oikeutta tai etua asia koskee, mahdollisuuden tulla kuulluksi oikaisuvaatimuksen johdosta. Oikaisuvaatimus, Varsinais-Suomen ELYkeskuksen päätös sekä TSV Oy:n tarkkailusuunnitelma ovat olleet 23.4. 7.5.2012 nähtävinä Huittisten ja Loimaan kaupungeissa sekä Oripään ja Säkylän kunnissa. Varsinais-Suomen Ely-keskuksen lausunto Varsinais-Suomen ELY-keskus on 21.5.2012 aluehallintovirastoon toimittamassaan lausunnossa todennut, että tarkkailupäätöstä ei tule muuttaa. ELY-keskus on viitannut asiassa päätöksensä perusteluihin ja lausunut lisäksi seuraavaa: Elohopean määritysmenetelmä TSV Oy toteaa oikaisuvaatimuksessaan, että se teetti Etelä-Suomen aluehallintoviraston vaatiman elohopean kertaluontoisen vastaavuusselvityksen. TSV Oy:n teettämä AVI:n koetoiminnan tarkkailusuunnitelman vahvistamista koskevan päätöksen edellyttämä selvitys on riittämätön ja ylimalkainen. Se ei täytä menetelmävertailulle vaadittavia kriteerejä, koska mm. aineisto sekä sen vertailuraportti ovat suppeita ja erityisesti koska menetelmien määritysrajat eroavat toisistaan. Näytteiden ajankohtia tai analysointiviivettä ei ole raportoitu. Toisen menetelmän osalta kaikki mittaustulokset ovat alle menetelmän määritysrajan. Vertailusta on silti päätelty, että näillä kahdella menetelmällä määritetyt tulokset vastaisivat toisiaan. ELY-keskus ei ole vaatinut menetelmän vaihtamista epätarkempaan vaan päätös kuului tältä osin seuraavasti: Elohopea määritetään standardin SFS-EN ISO 17852 Veden laatu mukaisesti. Pienin määritettävä pitoisuus on 0,005 µg/l. Määritysnumero 624, koodi HG;typpihappokäsittely, AFD. Esikäsittelyssä käytetään märkäpolttomenetelmää, jolloin saadaan määritettyä kokonaiselohopeapitoisuus. ELY-keskuksen vaatima elohopeamääritysmenetelmä ottaa myös hienojakoiseen kiintoaineeseen sitoutuneen elohopean huomioon määrityksessä, sillä kiintoaineeseen sitoutunut elohopea hajoaa mitattavaksi typpihappokäsittelyllä märkäpoltossa. TSV Oy:n esittämä menetelmä ei näin toimi, koska näytettä ei esikäsitellä ja sen takia kiintoaineeseen sitoutunut elohopea voi jäädä mittaamatta. Tulosten välinen ero voi riippua sameuden ja kiintoaineen vaihtelusta, mikä on mahdollista mm. kuormituksesta, sadannasta, eroosiosta tai vuodenajasta johtuen. Esikäsittelemättömästä elohopeanäytteestä saatua tulosta voisi luonnehtia liukoiseksi elohopeaksi. TSV Oy:n oikaisuvaatimuksen liitteessä esittämää määritysrajan nousua ei ole myöskään lainkaan perusteltu. ELY-keskuksen vaatimusten mukaista analytiikkaa on akkreditoituna saatavilla. Molempia elohopeamääritysmenetelmiä on käytössä vesistötarkkailuissa, kuitenkin siten, että kulloinenkin tuloksen käyttötarkoitus määrittelee käytettävän menetelmän.
23 (30) Kiintoaineen määritysmenetelmä Kiintoaineen määrä kuvaa vedessä olevaa hiukkasmaista ainetta. Puhtaan, kirkkaan veden kiintoainepitoisuus on selvästi alle 1,0 mg/l ja sameus pienempi kuin 1,0 FTU. Kiintoainemääritysmenetelmät GF/C ja Nuclepore perustuvat molemmat standardiin SFS-EN- 872, 2005. Määrityksessä vesi suodatetaan valitun suodattimen läpi vakuumi- tai painesuodatuslaitteen avulla. Suodatin kuivataan 105 C lämpötilassa ja suodattimelle jääneen jäännöksen massa punnitaan kiintoaineena. Menetelmien merkittävin ero on suodatinmateriaalien erilainen huokoskoko ja siten kiintoaineeksi mitattavan partikkelin koko. Hienojakoiseen saviainekseen kuuluu partikkeleita, joiden koko vaihtelee 0,5-10 µm. Nämä kiintoainepartikkelit saattavat helposti läpäistä GF/C lasikuitumateriaalisen suodatinkalvon sen kuidun huokosrakenteesta johtuen ja jäädä kiintoaineena mittaamatta. Sen sijaan Nuclepore polykarbonaattisuodatin pidättää kaikki kooltaan 0,40 µm suuremmat hienojakoiset partikkelit. Hiukkasten kokojakauma eri näytteissä voi vaihdella suuresti. Sen vuoksi eri huokoskoon suodattimilla saatujen tulosten välillä ei ole korrelaatiota. Nuclepore-menetelmä on käytössä yleisesti ympäristön tilan seurannoissa sekä ympäristölaboratorioissa. Tuloksia tulkitaan yleensä niin, ettei Nuclepore-suodos enää sisällä kiintoainetta. Nuclepore-menetelmällä toteutettu kiintoainemääritys ELY-keskuksen päätöksessä vaaditulla määritysrajalla (0,5 mg/l) on akkreditoituna käytössä useissa kaupallisissa laboratorioissa. Se, että vaadittua menetelmää ei ole akkreditoituna saatavissa TSV Oy:n nykyään käyttämästä laboratoriosta ei ole riittävä peruste tinkiä kiintoainemäärityksen tarkkuudesta. ELY-keskuksen toimivalta ja täytäntöönpanomääräys TSV Oy:n oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että ELY-keskus olisi ylittänyt toimivaltansa määrätessään, että tarkkailusuunnitelman vahvistamista koskevaa päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta. Esikäsittelylaitosta koskevilta osin täytäntöönpanomääräyksen antaminen on perustunut ympäristönsuojelulain 101 :n 3 momenttiin, sillä esikäsittelylaitoksen lupa on myönnetty ympäristönsuojelulain perusteella. Kokemäenjoen veden laadun tarkkailuvelvoite perustuu vanhan vesilain (19.5.1961/264) nojalla annettuun vesilain mukaiseen lupapäätökseen. Vanhassa vesilaissa ei ollut tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksen osalta nimenomaista säännöstä päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta. Kun tällaista erityissäännöstä ei ollut, on määräys tarkkailusuunnitelman vahvistamispäätöksen täytäntöönpanosta perustettu hallintolainkäyttölain 31 :n 2 momentin säännökseen, jonka soveltamista tarkkailusuunnitelman hyväksymistä koskevan päätöksen täytäntöönpanoon ei ollut vanhan vesilain säännöksin mitenkään rajoitettu. Tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksen määrääminen noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta on ELY-keskuksen päätöksessä asianmukaisesti ja riittävästi perusteltu. ELY-keskus toteaa kantansa tuek-