Tekopohjavesilaitoksen lupapäätös, LSY nro 161/2005/4

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 142/2011/4 Dnro ESAVI/78/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Oikaisuvaatimus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen Dnro VARELY/17/07.02/2010, joka koskee tarkkailusuunnitelman hyväksymistä Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen imeytystä ja vedenottoa koskevassa koetoimintavaiheessa, Loimaa ja Oripää OIKAISUVAATIMUKSEN TEKIJÄ Turun Seudun Vesi Oy ASIAA KOSKEVAT LUPAPÄÄTÖKSET Tekopohjavesilaitoksen lupapäätös, LSY nro 161/2005/4 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi antamallaan päätöksellä nro 161/2005/4 Turun Seudun Vesi Oy:lle luvan Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen, esikäsitellyn raakaveden imeyttämiseen sekä pohja- ja tekopohjaveden ottamiseen siitä lupamääräyksessä 7) sanotun määrän. Ympäristölupavirasto myönsi myös töidenaloittamisluvan laitosmittakaavaista koetoimintaa varten. Vaasan hallinto-oikeus muutti antamallaan päätöksellä nro 07/0092/1 ympäristölupaviraston päätöksen nro 161/2005/4 eräitä lupamääräyksiä, muun ohella tarkkailua koskevaa lupamääräystä 11). Hallintooikeuden muuttaman lupamääräyksen 10) mukaan imeytys ja vedenotto sekä lupamääräyksessä 9) tarkoitettu suojaimeytys on aloitettava vähintään yhden vuoden kestävällä koetoimintavaiheella, jolloin imeytettävän ja poisjohdettavan veden määrä on enintään m 3 /d. Korkein hallinto-oikeus muutti antamallaan päätöksellä taltio nro 1883 ympäristölupaviraston päätöksen nro 161/2005/4 ratkaisuosan toista kappaletta ja eräitä lupamääräyksiä, muun ohella tarkkailua koskevaa lupamääräystä 11). ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna ymparistoluvat.etela@avi.fi Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 Korkeimman hallinto-oikeuden muuttaman lupamääräyksen 3) mukaan imeytysaltaita koskeva suunnitelma on hyvissä ajoin ennen niiden rakentamiseen ryhtymistä toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi. Lupamääräyksen 4) mukaan esikäsittelylaitoksen tehostamista koskeva suunnitelma oli toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi. Lupamääräyksen 10) mukaan koetoimintavaiheen toimenpiteitä koskeva yksityiskohtainen imeytys- ja vedenottosuunnitelma oli toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle. Veden ottamista Kokemäenjoesta koskeva lupapäätös, LSY nro 163/2005 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi antamallaan päätöksellä nro 163/2005/4 Turun Seudun Vesi Oy:lle luvan vedenottamon rakentamiseen Huittisten kaupungin Sampun kylässä sekä veden johtamiseen Kokemäenjoesta käytettäväksi esikäsittelyn jälkeen Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksella maaperään imeytettäväksi vedeksi. Vaasan hallinto-oikeus pysytti antamallaan päätöksellä nro 07/0092/1 ympäristölupaviraston päätöksen nro 163/2005/4. Korkein hallinto-oikeus pysytti antamallaan päätöksellä taltionro 1883 ympäristölupaviraston päätöksen nro 163/2005/4. Esikäsittelylaitoksen ympäristölupa, LSY nro 164/2005/4 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi antamallaan päätöksellä nro 164/2005/4 Turun Seudun Vesi Oy:lle ympäristöluvan Huittisten kaupungin Sampun kylässä sijaitsevalle esikäsittelylaitokselle. Vaasan hallinto-oikeus pysytti antamallaan päätöksellä nro 07/0092/1 ympäristölupaviraston päätöksen nro 164/2005/4. Korkein hallinto-oikeus muutti antamallaan päätöksellä taltionro 1883 ympäristölupaviraston päätöksen nro 164/2005/4 ratkaisuosan ensimmäistä kappaletta. Tekopohjavesilaitoksen imeytysaltaiden suunnitelman hyväksymistä koskeva päätös, LSY nro 13/2009/4 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto hyväksyi antamallaan päätöksellä nro 13/2009/4 Turun Seudun Vesi Oy:n päivätyn, päätöksen nro 161/2005/4 lupamääräyksessä 3) tarkoitetun suunnitelman Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen imeytysaltaiden rakentamiseksi Alastaron kunnassa ja muutti päätöksen nro 161/2005/4 lupamääräyksen 1) ensimmäistä kappaletta. Suunnitelmassa on luovuttu kokonaan aiemmissa suunnitelmissa alueelle sijoitetuista imeytysalueista. Ympäristölupavirasto myönsi myös luvan aloittaa imeytysaltaiden rakentamistyöt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

3 Vaasan hallinto-oikeus pysytti antamallaan päätöksellä nro 10/0136/1 ympäristölupaviraston päätöksen nro 13/2009/4. Päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tekopohjavesilaitoksen esikäsittelyn tehostamista koskevan suunnitelman hyväksymistä koskeva päätös, ESAVI nro 13/2010/4 Etelä-Suomen aluehallintovirasto hyväksyi antamallaan päätöksellä nro 13/2010/4 Turun Seudun Vesi Oy:n päivätyn, päätöksen nro 161/2005/4 lupamääräyksessä 4) tarkoitetun suunnitelman ja myönsi yhtiölle myös töidenaloittamisluvan. Asiasta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Tekopohjavesilaitoksen koetoimintavaiheen toimenpiteitä koskevan yksityiskohtaisen imeytys- ja vedenottosuunnitelman hyväksymistä koskeva päätös, ESAVI nro 101/2010/4 Etelä-Suomen aluehallintovirasto hyväksyi antamallaan päätöksellä nro 101/2010/4 Turun Seudun Vesi Oy:n päivätyn, päätöksen nro 161/2005/4 lupamääräyksessä 10) tarkoitetun tekopohjavesilaitoksen koetoimintavaiheen imeytys- ja vedenottosuunnitelman seuraavin täydennyksin: 1. Imeytettävä vesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen 342/2009 liitteessä 1 E tarkoitettuja pohjavedelle vaarallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua pohjaveden laadun heikkenemistä tai sen vaaraa. Turun Seudun Vesi Oy:n on tarvittaessa osoitettava valvontaviranomaiselle, ettei veden imeyttämisestä voi aiheutua tällaisia vaikutuksia. 2. Virttaankankaan alueella koetoimintavaiheen aikana kaivoalueilta pumpattava ja poisjohdettava vesi johdetaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen antaman lausunnon mukaisesti ja siihen liitetyssä suunnitelmassa esitettyjä reittejä pitkin pintavesistöihin tai Virttaa-Littoinen syöttövesijohtoa pitkin edelleen alkuperäiseen tarkoitukseensa hakijan käytettäväksi talousvetenä. 3. Poisjohdettavaa vettä käytetään Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla tarvittaessa suojaimeytyksiin tekopohjavesilaitoksen luvan mukaisilla suojaimeytysalueilla ja muutoin suunnitelman mukaisesti siten, ettei Pyhäjokeen, Alastaron Myllylähteeseen tai Kankaanrannan lähteeseen purkautuva pohjaveden määrä tekopohjavesilaitoksen koetoimintavaiheen johdosta vähene ja ettei pohjaveden korkeus Oripäänharjun pohjoisosassa sanottavasti laske. Aluehallintovirasto myönsi yhtiölle myös töidenaloittamisluvan. Asiasta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Suunnitelman mukaan koetoimintavaiheen aikana joudutaan testaamaan kaksi erillistä tekopohjavesilaitoksen osa-aluetta. Itäinen osa-alue sisältää kaivoalueen VO50 ja imeytysalueet IA401, IA500, IA501 ja IA503. Näiden 3

4 lisäksi kokeen yhteydessä saatetaan pumpata vettä kaivoalueen VO40 kaivosta K42. Läntinen osa-alue sisältää kaivoalueet VO20, VO22 ja VO30 sekä imeytysalueet IA301, IA303 ja IA400. Näiden lisäksi kokeen yhteydessä pumpataan vettä kaivoalueen VO40 kaivosta K44. Itäinen alue Imeytysalueelle IA503 imeytetään m 3 /vrk. Imeytysalueille IA401, IA500 ja IA501 imeytettävä vesimäärä on yhteensä m 3 /vrk riippuen imeytysalueelle IA503 imeytettävästä vesimäärästä. Kaikille mainituille imeytysalueille imeytetään maksimissaan yhteensä m 3 /vrk. Kaivoalueen VO50 kaivoista K52, K53 ja K54 pumpataan maksimissaan yhteensä m 3 /vrk. Tästä määrästä vähennetään kaivolta K42 pumpattava vesimäärä, mikäli kyseistä kaivoa käytetään itäisen alueen pumppauksissa. Itäisen alueen imeytys- ja vedenottomäärät on määritetty siten, että tekopohjaveden tuotannon kannalta olennaisimmat tekijät tekopohjaveden virtauskentässä saadaan selvitettyä. Täysin tuotantoa vastaavaan tilanteeseen ei käytettävissä olevalla vesimäärällä päästä. Tilannetta on simuloitu pohjaveden virtausmallilla. Läntinen alue Imeytysalueille IA303 ja IA400 imeytetään yhteensä m 3 /vrk ja imeytysalueelle IA m 3 /vrk. Kaikille mainituille imeytysalueille imeytetään maksimissaan m 3 /vrk. Kaivosta K27 pumpataan m 3 /vrk, kaivosta K m 3 /vrk, kaivosta K m 3 /vrk ja kaivosta K m 3 /vrk. Lisäksi kaivoalueen VO40 kaivosta K44 pumpataan m 3 /vrk riippuen kaivon K32 pumppausmäärästä. Yhteenlaskettu pumppausmäärä on maksimissaan m 3 /vrk. Läntisen alueen imeytys- ja vedenottomäärät vastaavat suuruusluokaltaan tekopohjaveden tuotannossa käytettäviä vesimääriä. Esitettyyn säätövaraan on kuitenkin varauduttava, koska tekopohjavesilaitoksen muita osaalueita ei ole koetoimintavaiheen aikana käytettävissä. Siten tuotantoa varten mallinnettu tasapaino ei ole täysin saavutettavissa. 4 KOETOIMINTAVAIHEEN TARKKAILUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Voimassa olevan tekopohjavesilaitosta koskevan päätöksen nro 161/2005/4 lupamääräyksen 10) mukaan imeytys ja vedenotto sekä lupamääräyksessä 9) tarkoitettu suojaimeytys on aloitettava vähintään yhden vuoden kestävällä koetoimintavaiheella, jolloin imeytettävän ja poisjohdettavan veden määrä on enintään m3/d.

5 5 Voimassa oleva, tekopohjavesilaitoksen tarkkailua koskeva lupamääräys 11) kuuluu seuraavasti: "11) Luvan saajan on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava Kokemäenjoen veden laatua, esikäsittelylaitoksen toimintaa, imeytettävän veden laatua ja määrää sekä tekopohjaveden imeyttämisen vaikutuksia alueen maaperään ja pohjaveden laatuun. Ottamot on varustettava luotettavilla vesimäärän mittauslaitteilla. Vuorokausittain otettavista vesimääristä on pidettävä kirjaa. Luvan saajan on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava laitoksen kaivoista otettavan veden laatua. Mittaustulokset on Lounais- Suomen ympäristökeskuksen kanssa sovituin määräajoin toimitettava ympäristökeskukselle sekä Alastaron, Oripään ja Säkylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Luvan saajan on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava Alastaron Myllylähteen ja Kankaanrannan lähteen virtaamaa ja veden laatua, Penturan, Pruukan, Nuijamaan, Lohensuon ja Taimi- Tapio Oy:n vedenottokaivojen sekä vaikutusalueen kaivojen veden korkeutta tai antoisuutta. Luvan saajan on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava imeytyksen vaikutuksia Säkylänharjun Natura alueen luonnonarvoihin. Ehdotukset tarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Lisäksi tarkkailusuunnitelmat on päivitettävä ja toimitettava eri työvaiheita koskien ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ainakin seuraavasti: - Imeytyksen ja vedenoton koetoimintavaihetta koskeva tarkkailusuunnitelma on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vähintään kaksi kuukautta ennen toiminnan aloittamista. - Täysimittakaavaisen imeytys- ja vedenottotoiminnan käynnistämisvaihetta koskeva päivitetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vähintään kaksi kuukautta ennen toiminnan aloittamista. - Tekopohjavesilaitoksen toimintaa koskeva päivitetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava kahden vuoden kuluessa täysimittakaavaisen imeytyksen ja vedenoton käynnistymisestä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tarkkailutulokset ja niiden vuosiyhteenvedot on toimitettava tarkkailuohjelmissa sanotuin tavoin ympäristökeskukselle sekä Alastaron, Oripään, Säkylän ja Vampulan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille."

6 6 TURUN SEUDUN VESI OY:N TARKKAILUSUUNNITELMA Turun Seudun Vesi Oy (myöhemmin TSV Oy) on toimittanut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (myöhemmin ELY-keskus) tekopohjavesilaitoksen koetoimintavaiheen tarkkailusuunnitelman. Tarkkailusuunnitelma on varsinaista tarkkailua koskevilta osin seuraava: 6. Imeytettävän ja kaivoista otettavan veden määrän tarkkailu 6.1 Vesimäärän mittaus Imeytysalueille johdettava vesimäärä mitataan kullekin imeytysaltaalle menevässä putkessa olevalla määrämittarilla ja esitetään imeytysaltailta saatavien lukemien imeytysaluekohtaisena summana. Kaivoalueilta otettava vesimäärä mitataan kustakin kaivosta tulevassa putkessa olevalla määrämittarilla ja esitetään kaivoista saatavien lukemien kaivoaluekohtaisena summana. 6.2 Mittausväli Imeytettävät ja kaivoista otettavat vesimäärät mitataan jatkuvatoimisesti. 6.3 Mittaustietojen taltiointi Mittaustiedot tallennetaan tekopohjavesijärjestelmän prosessiautomaatiojärjestelmään. Tietojen tallennus on varmistettu ja suojattu. 6.4 Mittaustietojen raportointi Koeajon aikana imeytettävät ja kaivoista otettavat vesimäärät esitetään kuukausikeskiarvoina kuukausiraportissa, joka toimitetaan sähköpostilla Varsinais-Suomen ELY-keskukselle (Lounais-Suomen ympäristökeskukselle) sekä Loimaan (Alastaron), Oripään ja Säkylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ja vuosikeskiarvoina vuosiraportissa, joka toimitetaan viranomaisille tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. 7 Imeytettävän veden laadun tarkkailu 7.1 Otettavat näytteet ja näytteenottoväli Imeytettävästä vedestä otetaan kertanäytteet kerran viikossa. Näyte otetaan esikäsittelylaitokselta Virttaankankaalle lähtevän veden näytevesilinjasta. Sameutta mitataan jatkuvatoimisesti esikäsittelylaitokselta imeytykseen lähtevästä vedestä.

7 7 7.2 Tutkittavat parametrit Kerran viikossa näytteistä määritetään: - kiintoaine (kalvosuodatus GF/C, SFS-EN 872:2005) - sameus - ph - elohopea (määritystarkkuus 0,005 µg/l) - kadmium (määritystarkkuus 0,01 µg/l) - lyijy (määritystarkkuus 0,05 µg/l) - nikkeli (määritystarkkuus 0,05 µg/l) Edellisten lisäksi kerran kuukaudessa näytteistä määritetään: - COD Mn - TOC - happipitoisuus - sähkönjohtavuus - alkaliniteetti - kloridi - kokonaisfosfori - fosfaattifosfori - kokonaistyppi - ammoniumtyppi - nitraatit - sulfaatti - rauta - mangaani - varmistetut enterokokit - lämpökestoiset koliformiset bakteerit - escherichia coli -bakteerit Ympäristöministeriö esittämän, päivätyn kannanoton mukaan imeytettävän veden laadun seurannassa noudatetaan vesienhoitoasetuksen liitteen 7A aineluetteloa. Vesienhoitoasetuksen 7A liite sisältää ympäristönlaatunormit pohjavettä pilaaville aineille. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry on tehnyt selvityksen valtioneuvoston asetuksen 341/2009 liitteessä 7A esitettyjen aineiden pitoisuuksista Kokemäenjoessa. Selvityksen perusteella liitteessä 7A mainittujen haitta-aineiden pitoisuudet Kokemäenjoen vedessä ovat erittäin pieniä, joten muita kuin edellä mainittuja aineita ei imeytettävästä vedestä tarvitse analysoida. 7.3 Laadun tarkkailun raportointi Laboratorion määritystulokset toimitetaan laboratoriosta suoraan valvontaviranomaiselle. Koosteraportti laaduntarkkailun tuloksista toimitetaan valvontaviranomaiselle sähköpostilla kerran kuukaudessa. Lisäksi tarkkailutulokset ja niiden vuosiyhteenvedot toimitetaan Varsinais-Suomen ELY-

8 keskukselle (Lounais-Suomen ympäristökeskukselle) sekä Loimaan (Alastaron), Oripään, Säkylän ja Huittisten (Vampulan) kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. 8 Tekopohjaveden laadun tarkkailu 8.1 Luontaisen pohjaveden laadun selvittäminen ennen tekopohjavesilaitoksen toiminnan aloittamista Turun Seudun Vesi Oy on toteuttanut niin sanottua vapaaehtoista vedenlaadun seurantaa Virttaankankaan alueella vuosina 2002, 2004, 2005, 2006, 2007, 2008 ja Seurannan perusteella on määritetty Virttaankankaan vedenlaadun perustilanne. Pohjaveden laatua on vapaaehtoisen seurantaohjelman mukaan mitattu 3-4 kertaa vuodessa. Näytteenottoajankohdat ajoittuvat eri vuodenaikoihin, jotta vuodenaikaisvaihtelut pohjaveden laadussa pystyttäisiin havaitsemaan. Vesinäyte ja in-situ laatumäärityksiä on tehty noin 40 pohjavesiputkesta, kaivosta tai lähteestä. Seuranta on sisältänyt seuraavat vedenlaadun parametrit: kenttämittarilla on mitattu happi, sähkönjohtavuus, lämpötila ja ph. Laboratoriossa on määritetty lukuisa joukko eri parametreja, joita ovat mm. ph, sähkönjohtavuus, kloridi, kemiallinen hapenkulutus, TOC, NH 4, NO 3, kokonaistyppi, rauta, mangaani, sameus, kalsium, magnesium, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, alkaliniteetti ja kovuus. Lisäksi 25 näytepisteestä on analysoitu kerran vuodessa raskasmetallit (suluissa määritysrajat): Arseeni (1 µg/l), kadmium (0,1 µg/l), kromi (0,5 µg/l), kupari (1 µg/l), lyijy (1 µg/l), nikkeli (1 µg/l), alumiini (10 µg/l) ja elohopea (1 µg/l sekä 0,002 µg/l). Lisäksi Turun Seudun Vesi Oy on teettänyt isotooppimäärityksiä Kokemäenjoen vedestä ja Virttaankankaan pohjavedestä. Pohjaveden luontaista isotooppikoostumuksen vaihtelua mitataan Virttaankankaan alueella tällä hetkellä 8 pohjavesiputkesta. Näiden tulosten perusteella on pystytty määrittämään vedenlaadun vaihtelussa tapahtuvaa vuodenaikaisrytmiä. Isotoopeista on mitattu lähinnä hapen ja vedyn isotooppeja, mutta Kokemäenjoen vedestä on mitattu lisäksi hiilen isotooppikoostumus. Isotooppiseuranta jatkuu Kokemäenjoella ja Virttaankankaalla, mutta tutkimuskokonaisuutta ei erikseen sisällytetä tähän ohjelmaan. Turun Seudun Vesi Oy määrittää ennen koetoimintavaiheen käynnistymistä luontaisen pohjaveden raskasmetallipitoisuudet alhaisemmilla määritysrajoilla. Määritettävät näytteet otetaan kustakin tuotantokaivosta, jolloin saadaan kiintoaineetonta näytevettä. Näin voidaan varmistaa, että maaperän kiitoaines ei pääse vaikuttamaan raskasmetallien määritystuloksiin. Näytteistä määritetään elohopea (määritysraja 0,005 µg/l), kadmium (määritysraja 0,01 µg/l), lyijy (määritysraja 0,05 µg/l) ja nikkeli (määritysraja 0,05 µg/l). 8

9 Vapaaehtoisen seurantaohjelman kattamat havaintopisteet sijaitsevat sekä tekopohjavesialueen toiminta-alueella että harjualueen reunaosissa. Tällä on voitu varmistaa se, että tekopohjavesilaitoksen toiminnan vaikutukset pystytään tarkasti rajaamaan toiminnan alkaessa. 8.2 Tekopohjavesilaitoksen toiminta-alueella toteutettavat mittausjärjestelyt ja näytteenottoväli Tekopohjaveden laatua (imeytettävän veden laadun muuttumista pohjavesivyöhykkeessä) seurataan mittaamalla kerran viikossa pohjavesiputkista pohjaveden TOC-pitoisuutta kannettavalla mittalaitteella. Kannettavalla mittalaitteella voidaan vedestä mitata TOC, DOC, NO 3 -N ja sameus. Mittalaitteen avulla voidaan tehdä mittausprofiilit pohjavesiputkien koko siiviläosan syvyydeltä maksimissaan 65 metrin syvyyteen saakka. Tuotantokaivoista pitoisuuksia profiileina ei pystytä määrittämään. Kannettavalla mittalaitteella kerran viikossa mitattavat pohjavesiputket: - itäinen alue: 485, 476, 7 550, 586, , 588, 572 vedenottokaivot K51, K52, K53, K54 ja K42 (mikäli kyseistä kaivoa käytetään, ei profiilia) - läntinen alue: 164, 169, , , 11, , 374, 356 vedenottokaivot K21, K31 ja K32 (mikäli kyseistä kaivoa käytetään, ei profiilia) 8.3 Tekopohjavedestä laboratoriossa tutkittavat parametrit Kulloinkin käytössä olevilta tuotantokaivoilta otetaan kerran kuukaudessa vesinäytteet, jotka toimitetaan laboratorioon analysoitavaksi. Näytteet otetaan kunkin kaivon painelinjassa olevasta näytteenottohanasta. Kerran kuukaudessa otettavista näytteistä määritetään: - lämpötila - haju ja väri - happipitoisuus - sähkönjohtavuus - ph - kokonaiskovuus - alkaliniteetti - kloridi 9

10 10 - kokonaisfosfori - fosfaattifosfori - kokonaistyppi - ammoniumtyppi - nitraatit - sulfaatti - CO 2 - TOC - COD Mn - rauta - mangaani - Ca - K - Mg - Na - heterotrofiset bakteerit - koliformiset bakteerit - escherichia coli -bakteerit - elohopea (määritystarkkuus 0,005 µg/l) - kadmium (määritystarkkuus 0,01 µg/l) - lyijy (määritystarkkuus 0,05 µg/l) - nikkeli (määritystarkkuus 0,05 µg/l) - muut raskasmetallit (Cu, Cr, As ja Al) 8.3 Laadun tarkkailun raportointi Laboratorion määritystulokset toimitetaan laboratoriosta suoraan valvontaviranomaiselle. Koosteraportti laaduntarkkailun tuloksista toimitetaan valvontaviranomaiselle sähköpostilla kerran kuukaudessa. Lisäksi tarkkailutulokset ja niiden vuosiyhteenvedot toimitetaan Varsinais-Suomen ELYkeskukselle (Lounais-Suomen ympäristökeskukselle) sekä Loimaan (Alastaron), Oripään, Säkylän ja Huittisten (Vampulan) kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. 9 Pohjaveden pinnan mittaus 9.1 Pohjaveden pinnan mittauksen toteutus Pohjaveden pinnan mittaukset tehdään jatkuvatoimisilla automaattimittareilla, joita on toiminta-alueella ja sen ympäristössä pohjavesiputkiin asennettuna kappaletta mahdollisista mittarien huoltotoimenpiteistä riippuen. Automaattimittauksia tukevat ja täydentävät koetoiminta-alueella kerran viikossa manuaalisesti tehtävät pohjavedenpinnan mittaukset. Etelä-Suomen aluehallintoviraston (Länsi-Suomen ympäristölupaviraston) hyväksyttäväksi toimitetun imeytys- ja pumppaussuunnitelman mukaisesti vuoden koetoimintavaihe jakaantuu kahteen osaan.

11 Automaattimittauspisteet kattavat koko tekopohjavesilaitoksen toimintaalueen sekä toiminta-alueeseen hydraulisessa yhteydessä olevat harjun reuna-alueet. Mittauspisteet pysyvät samana molempien vaiheiden aikana, jotta toiminnan vaikutusten laajuus saadaan varmasti katettua seurannan avulla. Käsimittauspisteet on sijoitettu molempien koetoimintavaiheiden mukaisesti joko itäiselle tai läntiselle toiminta-alueelle, jotta tarkemmat muutokset pohjaveden pinnoissa saadaan kartoitettua kulloinkin käytössä olevalla alueella. Näiden lisäksi pohjaveden pinnat mitataan manuaalisesti kerran kuukaudessa seuraavista Virttaan kylän talouskäytössä olevista kaivoista: 1543 (omistaja Eino Lehtimäki), KT2 (Taimi-Tapio Oy) ja K71 (Penturan kaivo). 9.2 Mittaustietojen raportointi Pohjaveden pintatiedot esitetään valvontaviranomaiselle sähköpostilla kerran kuukaudessa toimitettavassa kuukausiraportissa sekä vuosiraportissa, joka toimitetaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselle (Lounais-Suomen ympäristökeskukselle) sekä Loimaan (Alastaron), Oripään ja Säkylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. 10 Maaperän laadun tarkkailu imeytysalueilla 10.1 Otettavat näytteet ja näytteenottoväli Kunkin käytössä olevan imeytysaltaan pohjalta otetaan syksyisin jatkuva maaperänäyte 0,5 metrin syvyyteen saakka. Määritykset tehdään, mikäli imeytysaltaan pohjalla oleva lietepaksuus on riittävä. Ennen näytteen ottamista veden johtaminen imeytysaltaaseen lopetetaan ja altaan annetaan kuivua Tutkittavat pitoisuudet Näytteistä määritetään: - orgaanisen aineen pitoisuus - elohopea, kadmium, lyijy ja nikkeli (määritystarkkuudet kuten edellä) - kokonaisfosfori - kokonaistyppi 10.3 Maaperän laadun raportointi Maaperän laadun analyysitulokset esitetään vuosiraportissa, joka toimitetaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselle (Lounais-Suomen ympäristökeskukselle) sekä Loimaan (Alastaron), Oripään ja Säkylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. 11

12 12 11 Lähteiden virtaama ja veden laatu 11.1 Vesimäärän mittaus Alastaron Myllylähteen ja Kankaanrannan lähteen virtaama määritetään kunkin lähteen purkuojassa olevalla Thompsonin padolla Mittausväli Lähteiden virtaama mitataan kerran kuukaudessa Otettavat vesinäytteet ja näytteenottoväli Alastaron Myllylähteen ja Kankaanrannan lähteestä purkautuvasta vedestä otetaan näytteet kerran kuukaudessa Tutkittavat parametrit Kerran kuukaudessa otettavista näytteistä määritetään: - lämpötila - happipitoisuus - ph - TOC - kokonaisfosfori - kokonaistyppi - ammoniumtyppi - nitraatit - kloridi - sähkönjohtavuus - kokonaiskovuus - alkaliniteetti 11.5 Raportointi Tarkkailutulokset esitetään valvontaviranomaiselle sähköpostilla kerran kuukaudessa toimitettavassa kuukausiraportissa. Tarkkailutulosten vuosiyhteenvedot toimitetaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselle (Lounais- Suomen ympäristökeskukselle) sekä Loimaan (Alastaron), Oripään, Säkylän ja Huittisten (Vampulan) kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. 12 Penturan, Pruukan, Nuijamaan, Lohensuon ja Taimi-Tapio Oy:n vedenottokaivojen tarkkailu Tekopohjavesilaitoksen toiminta-alueen ympäristössä sijaitsevien muiden vedenottokaivojen tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevien pohjavesiputkien pintoja seurataan kerran kuukaudessa.

13 13 13 Vaikutukset Säkylänharjun Natura alueeseen Säkylänharjun Natura alueelle ei sijoiteta tekopohjavesijärjestelmän rakenteita, joten alueeseen ei kohdistu koetoiminnasta aiheutuvia vaikutuksia. 14 Pohjaveden suojaimeytystä korvaavat järjestelyt Turun Seudun Vesi Oy:n ympäristöluvan mukaan luvan saajan on imeytettävä suojaimeytysalueilla tekopohjavettä maahan sellaiset määrät, että Alastaron Myllylähteen ja Kankaanrannan lähteen yhteenlaskettu virtaama ei tekopohjavesilaitoksen toiminnan vuoksi sanottavasti muutu eivätkä pohjavedenkorkeudet Oripäänharjun pohjoisosassa sanottavasti laske. Edellä mainitun lupaehdon mukaisesti Turun Seudun Vesi Oy aikoo toteuttaa imeytys- ja pumppausjärjestelynsä siten, ettei lupaehdossa mainittua vaatimusta tarvitse erikseen toteuttaa. Lupaehdon toteutuminen varmistetaan koetoimintavaiheessa suoritettavien imeytysten ja pumppausten yhteydessä. Myös tekopohjaveden tuotantomäärät on simuloitu jo nyt pohjaveden virtausmallien avulla siten, ettei tarvetta suojaimeytykselle synny. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN PÄÄTÖS, DNRO VARELY/17/07.02/2010 Varsinais-Suomen ELY-keskus on antamallaan päätöksellä Dnro VARELY/17/07.02/2010 hyväksynyt TSV Oy:n esittämän imeytystä ja vedenottoa koskevan koetoimintavaiheen tarkkailusuunnitelman seuraavin muutoksin ja täydennyksin: 1. HAVAINTOKOHTEET Tämän tarkkailuohjelman havainnot tehdään sekä itäisellä että läntisellä osa-alueella kaikista tässä ohjelmassa mainituista havaintokohteista koko koetoimintavaiheen ajan. 2. POHJAVEDEN MÄÄRÄN TARKKAILU Hankkeen vaikutusalueella tehdään seuraavat vesimäärien mittaukset: 2.1 Imeytettyjen vesimäärien tarkkailu Kirjataan ylös vuorokautiset vesimäärät imeytysallaskohtaisesti. 2.2 Otettujen vesimäärien tarkkailu Kirjataan ylös vuorokautiset vesimäärät pumppauskaivoittain. Myös TSV Oy:n vedenottamoiden K51 ja Oripään ottamon otetut vesimäärät kirjataan ylös vuorokausittain.

14 Lähdevirtaamien tarkkailu Seuraavien lähteiden ja ojien virtaamat havaitaan viikon väliajoin: a) Loimaan Alastaron Myllylähteen ja Kankaanrannan lähteet. Aikaisemmassa vuonna 2000 hyväksytyssä tarkkailuohjelmassa nro 2201 = Kankaanrannan Myllylähde ja nro 2203 = Kankaanrannan lähde. b) Lohensuon-Larminsuon lähdealueella olevat 3 lähdettä c) Hosihaudan lähde d) Sepänojan Virtaojan ja siihen liittyvien ojien virtaamat. Aikaisemman vuonna 2000 hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaiset kohteet Virttaanoja (Koho) sekä nro 2264 Peltonen. e) Virttaan kylässä sijaitsevan Punkan altaasta lähtevän ojan virtaama. Aikaisemmassa vuonna 2000 hyväksytyssä tarkkailuohjelmassa nimellä Punkka. f) Oripään Myllykylässä sijaitsevan Lähde-nimisen talon viereisen lähteen virtaama. Aikaisemman vuonna 2000 hyväksytyn tarkkailuohjelman M14 Lähdetalo. g) Oripään Myllylähde. Aikaisemmassa vuonna 2000 hyväksytyssä tarkkailuohjelmassa nro 2304 Oripään Myllylähde. 2.4 Pyhäjoen virtaaman tarkkailu Virtaama tulee mitata viikon väliajoin vähintään kahdesta erillisestä mittauskohdasta, joista toinen sijaitsee Kuljunkulman Juvankosken paikallistien kohdalla ja toisena käytetään ympäristöhallinnon valtakunnalliseen havaintoverkostoon kuuluvaa virtaamamittauspistettä nro Korven Pyhäjoentien kohdalla. 2.5 Suojaimeytyksiin liittyvä tarkkailu Suojaimeytysten tarpeellisuuden tarkkailua varten mitataan Alastaron (nykyisin Loimaan) Kankaanrannan Myllylähteen (vuonna 2000 hyväksytyn tarkkailuohjelman kohde 2201) ja Kankaanrannan lähteen (2203) virtaamat sekä Oripään Myllylähteen (2304) virtaamat, kuten edellä on esitetty. Lisäksi mitataan Pyhäjoen virtaama, kuten edellä on esitetty. 2.6 Riittiön ja Harjunkylän lirikaivojen ylivuodon tarkkailu Alueelta valitaan vähintään 3 ns. lirikaivoa, joiden ylivuoto mitataan kerran viikossa. Ehdotus kaivoista on toimitettava ELY-keskukselle kuukauden kuluessa tämän päätöksen antopäivämäärästä lukien.

15 Riittiön ja Harjunkylän ojien virtaamien tarkkailu Riittiön ja Harjunkylän alueelta laskeviin ojiin tulee rakentaa kaksi virtaamamittausmittapatoa. Virtaamamittaus tehdään niistä viikon väliajoin. Ehdotus mittapatojen sijainnista on toimitettava ELY-keskukselle kuukauden kuluessa tämän päätöksen antopäivämäärästä lukien. 3. POHJAVEDENPINTOJEN TARKKAILU Tarkkailu tulee ulottaa vaikutusalueen eteläosassa aina Oripäänkankaan pohjoisosaan saakka jäljempänä sanotulla tavalla. 3.1 Koetoimintavaihe 1 (Itäinen osa-alue) Automaattimittaukset Automaattimittaukset tulee tehdä 6 tunnin väliajoin. Mittaukset tehdään kaikista Porsaanharjun Oripäänkankaan pohjoisosan välisellä alueella olevista automaattimittareilla varustetuista havaintoputkista itäisellä ja läntisellä osa-alueella. Käsimittaukset Käsimittaukset tehdään viikon väliajoin. Mittaukset tehdään TSV Oy:n tarkkailusuunnitelmassa esittämistä havaintoputkista sekä itäisellä että läntisellä alueella. Näiden putkien lisäksi tehdään mittaukset Virttaan kylän ja Oripäänkankaan pohjoisosan välisen alueen vähintään 5 sellaisesta havaintoputkesta, joista vedenpintahavainnot ovat luotettavia ja edustavia. Ehdotus havaintoputkista on toimitettava ELY-keskukselle kuukauden kuluessa tämän päätöksen antopäivämäärästä lukien. 3.2 Koetoimintavaihe 2 (Läntinen osa-alue) Automaattimittaukset Automaattimittaukset tehdään enintään 10 min välein kahden viikon ajan koetoimintavaiheen käynnistämisestä lukien. Sen jälkeen mittaukset tehdään 6 tunnin väliajoin. Aloitusaika kaikissa mittalaitteissa tulee olla sama, jolloin lukemat saadaan yhtäaikaisiksi. Mittaukset tehdään kaikista alueella olevista automaattimittareilla varustetuista havaintoputkista sekä itäisellä että läntisellä osa-alueella. Käsimittaukset Käsimittaukset tehdään viikon väliajoin. Mittaukset tehdään TSV Oy:n tarkkailusuunnitelmassa esittämistä havaintoputkista sekä itäisellä että läntisellä alueella. Näiden putkien lisäksi tehdään mittaukset edellä mainituista (Koetoimintavaihe 1, Käsimittaukset) Virttaan kylän ja Oripäänkankaan pohjoisosan välisen alueen havaintoputkista.

16 16 4. POHJAVEDEN LAADUN TARKKAILU 4.1 Imeytettävän veden laadun tarkkailu Kokemäenjoesta otettu raakavesi käsitellään esikäsittelylaitoksella, jonka toiminnan tarkkailusta on tehty erillinen tarkkailusuunnitelma ja se on hyväksytty erillisellä päätöksellä. Imeytykseen lähtevän veden laatua tarkkaillaan tässä annetun tarkkailupäätöksen mukaisesti. Esikäsittelylaitokselta imeytykseen lähtevän veden laatua tulee tarkkailla seuraavasti: Jatkuva seuranta Sameutta mitataan jatkuvatoimisesti esikäsittelylaitokselta imeytykseen lähtevästä vedestä Viikottaiset näytteet Imeytettävästä vedestä otetaan vesinäytteet viikon väliajoin. Näyte otetaan esikäsittelylaitokselta Virttaankankaalle lähtevän veden näytevesilinjasta a Tutkittavat parametrit Kiintoaine on määritettävä ns. Nuclepore (0,4 µm) menetelmällä ja määritysrajan on oltava 0,5 mg/l. Määritysnumero 364, koodi SS;F6;GVS. Elohopea määritetään standardin SFS-EN ISO Veden laatu mukaisesti. Pienin määritettävä pitoisuus on 0,005 µg/l. Määritysnumero 24, koodi HG; typpihappokäsittely; AFD. Esikäsittelyssä käytetään märkäpolttomenetelmää, jolloin saadaan määritettyä kokonaiselohopeapitoisuus. Alumiini (määritysraja 10 µg/l) Arseeni (määritysraja 0,1 μg/l) Kadmium (määritysraja 0,01 μg/l) Lyijy (määritysraja 0,05 μg/l) Nikkeli (määritysraja 0,05 μg/l) Sameus ph Lämpötila Kuukausittaiset näytteet a Tutkittavat parametrit Imeytettävästä vedestä kerran kuukaudessa otettavista näytteistä tehdään TSV Oy:n tarkkailusuunnitelman mukaiset määritykset (TSV Oy:n suunnitelma kohta 7.2). Sen lisäksi tulee määrittää asetuksen (342/2009) liitteessä 1 E mainituista pohjavettä pilaavista vaarallisista aineista ja aineryhmistä (liitteessä kohdat 1 15) seuraavat:

17 (numerointi liitteen 1 E mukaan) 3. orgaaniset tinayhdisteet - näistä tributyylitina (TBT) 4. aineet ja valmisteet tai niiden hajoamistuotteet, joilla osoitetaan olevan karsinogeenisiä tai mutageenisiä ominaisuuksia tai ominaisuuksia, jotka voivat vaikuttaa steroidien tuotantoon, kilpirauhaseen, lisääntymiseen tai muihin sisäeritykseen liittyviin toimintoihin vesiympäristössä tai sen välityksellä - näistä ftalaatit (DEPH) ja metyylielohopea (CH 3 Hg) 5. hiilivedyt sekä pysyvät, kertyvät ja myrkylliset orgaaniset aineet - näistä dioksiinit (PCDD) ja furaanit (PCDF) 6. syanidi 8. arseeni ja sen yhdisteet 9. biosidit ja kasvinsuojeluaineet - näistä fenoksidiherbisidit Torjunta-aineita seurataan seuraavasti: aineryhmää 2 viikoittain välisenä aikana sekä välisenä aikana ja aineryhmää 9 viikoittain välisenä aikana. 2. organofosforiyhdisteet - näistä glyfosaatti ja sen hajoamistuote AMPA 9. biosidit ja kasvinsuojeluaineet - näistä fenoksidiherbisidit Nämä aineet tai yhdisteet on määritettävä sellaisilla menetelmillä, joiden määritysrajat ovat niin alhaiset, että tuloksia voidaan verrata ympäristölaatunormeihin. 4.2 Laitosalueen pohjaveden laadun tarkkailu 17 TSV Oy:n esittämä pohjaveden laadun tarkkailu (TSV Oy:n tarkkailusuunnitelmassa kohta 8 "Tekopohjaveden laadun tarkkailu") keskittyy imeytysja vedenottoalueille. Tältä osin TSV Oy:n tarkkailuesitys hyväksytään ja tarkkailu tehdään TSV Oy:n esittämän suunnitelman mukaisesti muutettuna siten, että mittaukset tehdään koko koetoiminnan ajan sekä itäisellä että läntisellä osa-alueella. 4.3 Vaikutusalueen pohjaveden laadun tarkkailu Sen lisäksi mitä TSV Oy on esittänyt tarkkailusuunnitelmassaan, otetaan vesinäytteet edellä mainituista (Kohta 2.1 Koetoimintavaihe 1, Käsimittaukset) Virttaan kylän ja Oripäänkankaan pohjoisosan havaintoputkista kerran kuukaudessa. Näytteistä tehdään samat määritykset kuin on esitetty TSV Oy:n tarkkailusuunnitelman kohdassa 8 "Tekopohjaveden laadun tarkkailu".

18 Lähteiden vedenlaadun tarkkailu Vesinäytteet otetaan kerran kuukaudessa niistä lähteistä, jotka on mainittu kohdassa "POHJAVEDEN MÄÄRÄN TARKKAILU kohta 1.3 Lähdevirtaamat". Näytteiden tulee edustaa lähteestä purkautuvaa vettä, ei lähdepuron vettä. Näytteistä määritetään TSV Oy:n tarkkailusuunnitelmassaan kohdassa esittämät parametrit Pyhäjoen ja ojien vedenlaadun tarkkailu Vesinäytteet otetaan kerran kuukaudessa niistä kohdista, jotka on mainittu kohdassa "POHJAVEDEN MÄÄRÄN TARKKAILU" kohdat 1.4 ja 1.7. Näytteistä määritetään TSV Oy:n tarkkailusuunnitelmassaan kohdassa esittämät parametrit Muiden vedenottamoiden vedenlaadun tarkkailu Penturan, Pruukan, Nuijamaan, Lohensuon ja Taimi-Tapio Oy:n vedenottamoiden kaivoista otetaan vesinäytteet kerran kuukaudessa. Näytteistä määritetään TSV Oy:n tarkkailusuunnitelmassaan kohdassa esittämät parametrit Yksityisten talousvesikaivojen vedenlaadun tarkkailu TSV Oy:n tulee ottaa Virttaan kylän alueelta vedenlaatutarkkailuun vähintään 5 talousvesikaivosta. Ehdotus tarkkailtavista kaivoista on toimitettava ELY-keskukselle kuukauden kuluessa tämän päätöksen antopäivämäärästä lukien. Vesinäytteistä määritetään TSV Oy:n tarkkailusuunnitelman kohdassa esittämät parametrit. 5. MUU TARKKAILU 5.1 Pohjaveden lämpötilan tarkkailu Pohjaveden pintaa mittaavien automaattien rekisteröimä pohjaveden lämpötila havainnoidaan samanaikaisesti kuin pohjaveden pinnan korkeus. Kannettavalla mittalaitteella mitataan pohjaveden lämpötila samalla kun tehdään TSV Oy:n tarkkailusuunnitelman kohdan 8.2 mukaiset mittaukset kerran viikossa. Mittaukset tehdään molemmilla osa-alueilla.

19 Lisäksi tulee mitata tässä päätöksessä kohdassa 1.3 mukana olevien lähteiden veden lämpötila samalla mittatiheydellä kuin pohjaveden pinnan automaattimittalaitteet rekisteröivät pohjaveden pinnan korkeuden. 5.2 Maaperän muutoksien tarkkailu 19 Maaperän mahdolliset muutokset tapahtuvat imeytysalueilla. Tältä osin TSV Oy:n tarkkailuesitys hyväksytään (TSV Oy:n tarkkailusuunnitelman kohta 10) ja tarkkailu tehdään TSV Oy:n esittämän suunnitelman mukaisesti muutettuna siten, että määritykset tulee tehdä lietekerroksen paksuudesta riippumatta. 5.3 Kasvillisuus- ja lajistoseuranta Kasvillisuus- ja lajistoseurantaa tehdään alueella, Kankaanrannan lähdealueella sekä Oripään Myllylähteellä perustamalla ko. alueille tutkimuslinjat. Osa linjojen seurantaruuduista on sijoitettava siten, että ne edustavat rinteessä olevaa tihkupintaa. Jokaiselle linjalle perustetaan 10 kpl 1 m 2 suuruista seurantaruutua. Linjojen yksityiskohtaisesta perustamisesta ja lajistoseurannasta tulee sopia ELY-keskuksen kanssa mennessä. 5.4 Säähavainnot Sademäärät, ilman lämpötila, lumen määrä, lumen vesiarvo ja roudan syvyys selvitetään lähimmältä sääasemalta. 5.5 Vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma (VHS) Säkylänharjun Virttaankankaan pohjavesialue on mukana vesienhoitoalueen seurantaohjelmassa, joka on päivitetty v Alueella on VHS:n mukaista määrällisen ja kemiallisen tilan seurantaa. Koska ko. pohjavesialue on luokiteltu riskialueeksi, on alueella myös toiminnallista seurantaa havaittujen pilaavien aineiden osalta. VHS -seurannassa ovat mukana havaintopisteet: - korkeus havaintoputkista 452, 550, 556, 562, laatu (perusparametrit) VK laatu (torjunta-aineet) K51 6. RAPORTOINTI Tarkkailun tulokset raportoidaan edellä esitetyn jaottelun mukaisesti kuukauden väliajoin siten, että aikaisempien kuukausien tulokset ovat mahdollisuuksien mukaan nähtävissä samassa kuvaajassa. 12 peräkkäisen kuukauden tulokset kootaan vuosiraporttiin. Vesianalyysien tulokset raportoidaan viikoittain. Tulokset tulee esittää ensisijaisesti karttapohjalla hyödyntäen infograafisia ohjelmia ja pohjaveden virtausmallia.

20 20 Mittaustuloksien mukaisia ja vastaavasti pohjavesimallin laskemia tuloksia verrataan lähtötilanteeseen (ennen ) ja koetoiminnan aikana kuukausittain saatuihin tuloksiin. Erot todellisten ja mallin laskemien tuloksien välillä tulee esittää karttapohjilla siten, että erot ovat selvästi nähtävissä esim. alueellisesti luokiteltuina. Vertailu tehdään siihen pohjaveden virtausmallin versioon, jonka tuloksia on käytetty AVI:n koetoimintaa koskevan päätöksen pohjana. Tulokset esitetään seuraavista tarkkailutiedoista: 6.1 Pohjaveden määrä a) Excel-taulukkona ja viivadiagrammina tulee esittää vuorokautiset imeytys- ja vedenottomäärät m 3 /d allas- ja kaivokohtaisesti koottuna samaan taulukkoon ja tiedostoon. Myös kaivon K51 vedenottomäärät selvitetään tässä yhteydessä. b) Karttapohjalla tulee esittää imeytys- ja vedenottomäärät m 3 /d imeytysallaskohtaisesti ja kaivokohtaisesti, kuukauden minimi- ja maksimimäärät sekä kuukauden keskimääräinen imeytys/vedenotto-määrä. Määrät merkitään kartalle imeytysaltaan/kaivon viereen. c) Lisäksi tulee selvittää kirjallisesti kaivon K51 vedenoton vaikutukset tarkkailutuloksiin sekä läntisellä että itäisellä osa-alueella tapahtuvan koetoiminnan aikana. d) Suojaimeytyksien tarkkailuun liittyvät lähdevirtaamamittaukset ja virtaamien muutokset verrattuna edelliseen kuukauteen sekä virtausmallin laskemat tulokset esitetään karttapohjalla merkittynä lähteen viereen; mitatut/mallin laskemat virtaamat m 3 /d. e) Pyhäjoen virtaama esitetään Excel-taulukkona ja pylväsdiagrammina. Molemmat mittauspaikat esitetään samassa taulukossa ja tiedostossa. f) Riittiön ja Harjunkylän lirikaivojen ylivirtaamien mittausten tulokset esitetään Excel-taulukkona ja pylväsdiagrammina. g) Riittiön ja Harjunkylän ojien virtaamien mittaustulokset esitetään Exceltaulukkona ja pylväsdiagrammina. 6.2 Pohjaveden pinnan korkeudet a) Karttapohjalla esitetään havaintoputkista mitatut pohjaveden pinnat samanarvokäyrinä kuukauden lopun tilanteessa. b) Karttapohjalla esitetään pohjaveden pinnan korkeuksissa tapahtuneet muutokset havaintoputkissa cm:nä verrattuna edelliseen kuukauteen ja muutokset alueellisesti luokiteltuna. Tulokset esitetään kartalla havaintoputken vieressä lukuarvoina. c) Karttapohjalla samanarvokäyrinä mitattujen pohjaveden pintojen (kuukauden lopulla) erotus mallin laskemista pinnoista. d) Porsaanharjulta Oripään TSV Oy:n kaivolle ulottuvana poikkileikkauksena tulee esittää kuukauden aikana tapahtunut pohjaveden pinnan korkeuden muutos sekä lähtövedenpinta (ennen ) samassa kuvassa. Samassa kuvassa esitetään mitatut pinnat ja mallin laskemat pinnat. Poikkileikkaus piirretään tarkkailtavien havaintoputkien kautta.

21 e) Selvitys siitä, miten kaivon K51 vedenotto vaikuttaa pohjaveden pinnan korkeuksiin. 6.3 Pohjaveden laatu Pohjaveden laatu raportoidaan TSV Oy:n esittämän tarkkailusuunnitelman kohdan 8.4 mukaisesti ottaen huomioon mitä tämän päätöksen kohdassa 11 on sanottu tarkkailutulosten toimittamisesta. Sameutta mittaavan jatkuvatoimisen mittalaitteen lukemat tulee esittää viivadiagrammina. 7. MUU RAPORTOINTI 7.1 Poikkeukselliset sameusarvot Jatkuvatoimisen sameuden mittalaitteen poikkeukselliset, hälytysrajan ylittävät tulokset on ilmoitettava valvontaviranomaiselle viipymättä. Raportoitaessa jatkuvatoimisen mittalaitteen tuloksia, on raportista käytävä ilmi, mikä on laitteen luotettavuus/epävarmuus ja määritysrajat eri parametreille. Raportissa verrataan mitattuja arvoja hälytysrajoihin, joista tulee sopia valvontaviranomaisen kanssa. 7.2 Erot virtausmallin ja tarkkailutulosten välillä Kuukausiraportin yhteydessä tulee esittää kirjallinen arvio sitä, onko koetoiminnan tulosten pohjalta tarpeen tehdä virtausmalliin muutoksia mm. seuraaviin malliparametreihin: - mallin eri kerrosten pohjan tai pinnan tasot - vedenjohtavuudet - varastokertoimet - imeytymiskertoimet - purkautumisalueet, niiden tasot ja johtavuudet - reunaehdot - horisontaali- ja vertikaali johtavuudet 7.3 Pohjaveden lämpötila Lämpötila esitetään karttapohjalla samanarvokäyrinä 0,1 asteen tarkkuudella. 7.4 Selvitys suojaimeytyksistä Kuukausittain on selvitettävä, miten seurattavaksi määrättyjen lähteiden sekä Pyhäjoen virtaamat ovat muuttuneet sekä miten pohjaveden korkeus Oripäänharjun pohjoisosassa on muuttunut. Selvitys tehdään karttapohjalla ja sanallisesti. Selvitykseen tulee liittää arvio suojaimeytysten tarpeellisuudesta. 21

22 Kasvillisuus- ja lajistoseuranta Kuukausittain ilmoitetaan ne toimenpiteet, joita on tehty seurantalinjoilla. 7.6 Vaikutukset pintavesiin Kuukausittain on esitettävä arvio siitä, onko koetoiminnalla ollut vaikutusta Pyhäjoen virtaamiin, Harjunkylän ja Riittiön alueen lirikaivoihin tai ojien virtaamiin. 7.7 Säähavainnot Kuukausittain on ilmoitettava lähimmän sääaseman päivittäisistä havainnoista lämpötila ja sademäärä Excel-taulukkona ja lämpötila viivadiagrammina ja sademäärä pylväsdiagrammina. Muut tiedot esitetään Exceltaulukkona sillä aikavälillä, millä havainnot on tehty mittausasemalla. 8. KOETOIMINTAVAIHEEN 1 LOPETUS JA KOETOIMINTAVAIHEEN 2 ALOITTAMINEN Ennen koetoimintavaiheen 2 aloitusta on tarkkailua jatkettava itäisellä alueella tämän ohjelman laajuudessa niin pitkään, että riittävän luotettavat tiedot hankkeen vaikutuksista koko vaikutusalueella saadaan selville tai läntisen alueen testauksen jälkeen palataan uudelleen itäiselle alueelle ja toteutetaan tarkkailu tämän tarkkailuohjelman mukaisesti. 9. KOETOIMINNAN IMEYTYSTÄ JA VEDENOTTOA KOSKEVAN TARKKAILUN YHTEENVETORAPORTTI Koetoiminnasta tulee laatia yhteenvetoraportti tämän tarkkailuohjelman mukaisesti tehdyn kuukausiraportoinnin pohjalta. 10. KORVATTAVA TARKKAILUOHJELMA Tämä tarkkailuohjelmapäätös korvaa aikaisemman hyväksytyn tarkkailuohjelman (päivätty ), siltä osin kuin ohjelma koskee TSV Oy:n kaivon K51 velvoitetarkkailua. 11. TARKKAILUTULOSTEN TOIMITTAMINEN Tarkkailutulokset toimitetaan sähköisesti. Karttatulosteet toimitetaan pdf -tiedostoina ja taulukot Excel -taulukkoina ja tekstit Word-dokumentteina. Pohjaveden korkeudet toimitetaan lisäksi pohjavesitietojärjestelmän mukaisina.vyh ja.dat -siirtotiedostoina. Vedenlaatuanalyysien tulokset toimitetaan suoraan laboratoriosta ELY-keskukselle viikon toimitusajalla. Pinnankorkeus- ja laatutiedot tulee toimittaa koko koetoiminnan ajalta lähtein em. tiedostomuodoissa ELY-keskukselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta lukien.

23 Päätöksen perustelut Kuukausiraportit toimitetaan tarkkailukuukautta seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä. Vuosiraportti toimitetaan kuukauden kuluessa 12 kuukauden jakson päättymisestä. Kaikki edellä mainitut kuukausiraportit ja koetoiminnan yhteenvetoraportti toimitetaan ELY-keskukselle sekä Huittisten, Loimaan, Oripään ja Säkylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 12. TARKKAILUOHJELMAN MUUTTAMINEN Tarkkailuohjelman yksityiskohtia voidaan tarvittaessa muuttaa ELYkeskuksen kanssa sovittavalla tavalla siten, että muutokset eivät vaikuta tarkkailun luotettavuuteen, kattavuuteen tai tavoitteisiin. Ely-keskus on esittänyt päätöksen perusteluissa muun muassa seuraavaa: Koetoiminnan tavoitteena on selvittää millaisia ympäristövaikutuksia veden imeyttämisellä ja vedenotolla on koko harjualueella niin pohja- ja pintaveden laadussa ja määrässä kuin maaperässä maanpinnan alla ja maanpinnalla kasvillisuuteen ja eläimistöön. TSV Oy:n esittämä koetoimintavaiheen tarkkailusuunnitelma keskittyy kuitenkin pääasiassa laitosalueelle ja näin ollen sen avulla voidaan selvittää vain laitoksen toimivuutta. Tämän takia on ollut tarpeen laajentaa tarkkailua mm. Oripäänharjun suuntaan. Koetoiminnan kestoksi on määrätty vähintään yksi vuosi, joka on varsin lyhyt aika ympäristövaikutusten selvittämiseen. Siksi on ollut tarpeen tihentää havaintoaikoja. TSV Oy on myös itse esittänyt aikanaan lupahakemuksessaan laajempaa tarkkailua kuin nyt hyväksyttäväksi esittämässään tarkkailusuunnitelmassa. On ollut tarpeen ottaa mukaan myös katselmukseen määrätyn asiantuntijan FT Esko Mälkin edellyttämät tarkkailun avulla saatavat lisäselvitykset. Koska hankkeeseen kohdistuu laaja julkinen kiinnostus, on ollut tarpeen määrätä raportointi visuaaliseksi ja infograafiseksi siten, että vaikutukset ovat helposti myös muiden kuin asiantuntijoiden arvioitavissa. Osaa havaintokohteista on seurattu jo aikaisemman vuonna 2000 hyväksytyn tarkkailuohjelman puitteissa, joten seurantaa on tarpeen jatkaa näiden osalta samoissa kohdissa tausta-aineiston takia. Tutkittavien parametrien määritysrajat Ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin vietäville tiedoille on valmisteltu laatusuositukset, joita myös velvoitetarkkailussa edellytetään noudatettavan: (Kyröläinen ym. 2009, Suositukset vesistä tehtävien analyyttien määritysrajoille, mittausepävarmuuksille sekä säilytysajoille ja -tavoille. Käsikirjoitus Vuoristo ym Haitallisten aineiden tarkkailu. Päästöt ja vaikutukset vesiin. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2010). 23

24 Suositellut määritysrajat ja mittausepävarmuudet ovat erityisen tärkeitä haitallisten aineiden määrityksissä. Niissä liikutaan usein pienissä pitoisuuksissa, jolloin määritystä häiritsevien tekijöiden osuus korostuu. Asetuksen (342/2009) liitteessä 1 E mainittujen aineiden tai aineryhmien seuraaminen TSV Oy:n esityksessä tarkkailusuunnitelmaksi on kappaleen lopussa on viitattu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n tekemään selvitykseen valtioneuvoston asetuksen 341/2009 liitteessä 7A esitettyjen aineiden pitoisuuksista Kokemäenjoessa (liite 3). Selvityksen teon taustalla on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden päivätty kirje (Dnro LOS-2006-V-2). TSV Oy:n tarkkailusuunnitelmaesityksen liitteenä 3 oleva selvitys viittaa Valtioneuvoston asetukseen vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta (341/2009) ja sen liitteenä olevaan aineluetteloon 7A. Tässä luettelossa on lueteltu pohjavettä pilaavat aineet ja niiden ympäristölaatunormit. Luettelo on koko lailla eri kuin asetuksen 342/2009 liitteen 1 E luettelo. Näin ollen tehty selvitys ei täytä kirjeessä Dnro LOS-2006-V-2 ollutta vaatimusta. Tähän mennessä tehtyjen selvitysten perusteella tarkkailtavaksi lisätyistä aineista tai aineryhmistä ei ole riittävää tietoa, joten niitä on seurattava säännöllisesti. Torjunta-aineita on määrätty tehtäväksi sellaisina aikoina, jolloin niitä valuma-alueella käytetään. Liitteen E aineryhmästä 2 on seurattavaksi valittu glyfosaatti, joka on yleinen kasvintorjunta-aine. Aineryhmästä 4 on seurattavaksi valittu ftalaatit, jotka on luokiteltu lisääntymiselle vaarallisiksi ja metyylielohopea, jota on mitattu Kokemäenjoen kaloista. Suomen ympäristökeskuksen vetämissä VESKA-projekteissa on kartoitettu haitallisten aineiden esiintymistä päästöissä ja vesistöissä. Selvitysten johtopäätöksinä oli mm. että ympäristölaatunormit ylittäviä pitoisuuksia löytyi jätevesissä ftalaatilla ja että pintavesistä löytyi fenoksiherbisidejä. Jälkimmäiset edustavat näin ollen tässä aineryhmää 9. Aineryhmästä 5 on valittu dioksiinit ja furaanit, sillä niitä on tavattu Kokemäenjoen veden laadun intensiiviseurannassa, jossa niitä etsittiin keräämällä sedimentoituvaa ainesta. Pohjaveden lämpötilaa seuraamalla saadaan tietoa vaikutusalueen laajuudesta ja imeytettävän veden kerrostumisesta. Imeytettävän veden lämpötila on riippuvainen Kokemäenjoen veden lämpötilasta, jonka vaihtelu seuraa vuodenaikojen vaihtelua. Sen sijaan pohjaveden luonnollinen lämpötila on lähes vakio ja edustaa vuoden keskilämpötilaa. Mahdollisilla pohjaveden lämpötilan muutoksilla voi olla merkittävä vaikutus lähteiden kasvillisuuteen. Tämän takia myös lähdevirtaamien lämpötiloja tulee seurata. AVI:n lupapäätöksen nro 101/2010/ mukaisesti koetoiminnan siirto itäiseltä alueelta läntiselle alueelle riippuu seurannan tuloksista. Koska tämänhetkinen TSV Oy:n oman esityksen mukainen aloitettu 24

25 tarkkailu keskittyy lähinnä laitosalueelle, jäävät epäselväksi hankeen vaikutukset laajemmalla alueella. Tekopohjavesilaitoksen lupamääräyksen 10 mukaan vähintään yhden vuoden kestäneen koetoimintavaiheen jälkeen tulee tehdä arvio hankkeen vaikutuksista tarkkailutulosten pohjalta. Ensisijaisesti luvan saaja arvioi, onko tarpeen tehdä AVI:iin hakemus lupamääräysten muuttamiseksi. Toissijaisesti tarvetta arvioi valvontaviranomainen. Vasta tämän jälkeen voidaan siirtyä täysimittakaavaiseen toimintaan. Tekopohjavesilaitoksen lupamääräyksen 11 mukaan: "Täysimittakaavaisen imeytys- ja vedenottotoiminnan käynnistämisvaihetta koskeva päivitetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vähintään kaksi kuukautta ennen toiminnan aloittamista." Näin ollen ennen koetoimintavaiheen päättymistä ja koetoiminnan yhteenvetoraportin valmistumista ei voida päivittää tarkkailusuunnitelmaa, joka koskee täysimittakaavaista toimintaa. Päätöksen täytäntöönpano Tätä päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta. Päätöksen mukaista tarkkailua on toteutettava lukien. Perustelut 25 Tekopohjavesilaitoksen lupapäätös on annettu sekä vesilain että ympäristönsuojelulain säännösten nojalla. Ympäristönsuojelulain 101 :n 3 momentin mukaan viranomainen voi määrätä muun muassa ympäristönsuojelulain 46 :n nojalla antamansa päätöksen noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta. Vesilaissa ei vastaavaa säännöstä tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksen määräämisestä noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta ole. Hallintolainkäyttölain 31 :n 2 momentin säännöksen mukaan: "Päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa tai asetuksessa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä." Koetoimintavaiheen tarkkailulla saatavilla tiedoilla on erittäin suuri merkitys tekopohjavesilaitoksen täysimittakaavaiseen toimintaan siirtymisen vaikutusten arvioinnin kannalta. Kun lisäksi otetaan huomioon koetoiminnan rajallinen kestoaika ja se, että koetoiminta on käynnistynyt jo , on tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksen välitön täytäntöönpano tarpeellista ja yleisen edun vaatimaa.