Tekopohjavesilaitoksen lupapäätös, LSY nro 161/2005/4

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 275/2013/2 Dnro ESAVI/8/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Oikaisuvaatimus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen Dnro VARELY/17/07.02/2010, , joka koskee tarkkailusuunnitelman hyväksymistä Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen täysimittakaavaisen toiminnan imeytystä ja vedenottoa koskevassa asiassa, Loimaa ja Oripää OIKAISUVAATIMUKSEN TEKIJÄ ASIAA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Turun Seudun Vesi Oy Tekopohjavesilaitoksen lupapäätös, LSY nro 161/2005/4 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 161/2005/4 myöntänyt Turun Seudun Vesi Oy:lle luvan Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen, esikäsitellyn raakaveden imeyttämiseen sekä pohja- ja tekopohjaveden ottamiseen siitä lupamääräyksessä 7) sanotun määrän. Ympäristölupavirasto myönsi myös töidenaloittamisluvan laitosmittakaavaista koetoimintaa varten. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 07/0092/1 muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen nro 161/2005/4 eräitä lupamääräyksiä, muun ohella tarkkailua koskevaa lupamääräystä 11). Hallintooikeuden muuttaman lupamääräyksen 10) mukaan imeytys ja vedenotto sekä lupamääräyksessä 9) tarkoitettu suojaimeytys on aloitettava vähintään yhden vuoden kestävällä koetoimintavaiheella, jolloin imeytettävän ja poisjohdettavan veden määrä on enintään m 3 /d. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä taltio nro 1883 muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen nro 161/2005/4 ratkaisuosan toista kappaletta ja eräitä lupamääräyksiä, muun ohella tarkkailua koskevaa lupamääräystä 11). ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 (43) Korkeimman hallinto-oikeuden muuttaman lupamääräyksen 3) mukaan imeytysaltaita koskeva suunnitelma oli hyvissä ajoin ennen niiden rakentamiseen ryhtymistä toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi. Lupamääräyksen 4) mukaan esikäsittelylaitoksen tehostamista koskeva suunnitelma oli toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi. Lupamääräyksen 10) mukaan koetoimintavaiheen toimenpiteitä koskeva yksityiskohtainen imeytys- ja vedenottosuunnitelma oli toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle. Veden ottamista Kokemäenjoesta koskeva lupapäätös, LSY nro 163/2005/4 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 163/2005/4 myöntänyt Turun Seudun Vesi Oy:lle luvan vedenottamon rakentamiseen Huittisten kaupungin Sampun kylässä sekä veden johtamiseen Kokemäenjoesta käytettäväksi esikäsittelyn jälkeen Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksella maaperään imeytettäväksi vedeksi. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 07/0092/1 pysyttänyt ympäristölupaviraston päätöksen nro 163/2005/4. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä taltionumero 1883 pysyttänyt ympäristölupaviraston päätöksen nro 163/2005/4. Esikäsittelylaitoksen ympäristölupa, LSY nro 164/2005/4 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 164/2005/4 myöntänyt Turun Seudun Vesi Oy:lle ympäristöluvan Huittisten kaupungin Sampun kylässä sijaitsevalle esikäsittelylaitokselle. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 07/0092/1 pysyttänyt ympäristölupaviraston päätöksen nro 164/2005/4. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä taltionumero 1883 muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen nro 164/2005/4 ratkaisuosan ensimmäistä kappaletta. Tekopohjavesilaitoksen imeytysaltaiden suunnitelman hyväksymistä koskeva päätös, LSY nro 13/2009/4 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 13/2009/4 hyväksynyt Turun Seudun Vesi Oy:n päivätyn, päätöksen nro 161/2005/4 lupamääräyksessä 3) tarkoitetun suunnitelman Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen imeytysaltaiden rakentamiseksi Alastaron kunnassa ja muutti päätöksen nro 161/2005/4 lupamääräyksen 1) ensimmäistä kappaletta. Suunnitelmassa on luovuttu kokonaan aiemmissa suunnitelmissa Natura alueelle sijoitetuista imeytysalueista. Ympäristölupavirasto myönsi myös luvan aloittaa imeytysaltaiden rakentamistyöt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

3 3 (43) Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 10/0136/1 pysyttänyt ympäristölupaviraston päätöksen nro 13/2009/4. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä taltionumero 2858 pysyttänyt ympäristölupaviraston päätöksen nro 13/2009/4. Tekopohjavesilaitoksen esikäsittelyn tehostamista koskevan suunnitelman hyväksymistä koskeva päätös, ESAVI nro 13/2010/4 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 13/2010/4 hyväksynyt Turun Seudun Vesi Oy:n päivätyn, päätöksen nro 161/2005/4 lupamääräyksessä 4) tarkoitetun suunnitelman ja myönsi yhtiölle myös töidenaloittamisluvan. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 11/0238/1 muuttanut aluehallintoviraston päätöstä nro 13/2010/4 ja velvoittanut Turun Seudun Vesi Oy:n on viimeistään jättämään Etelä- Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen esikäsittelylaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi. Turun Seudun Vesi Oy on jättänyt sanotun hakemuksen aluehallintovirastolle. Tekopohjavesilaitoksen koetoimintavaiheen toimenpiteitä koskevan yksityiskohtaisen imeytys- ja vedenottosuunnitelman hyväksymistä koskeva päätös, ESAVI nro 101/2010/4 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 101/2010/4 hyväksynyt Turun Seudun Vesi Oy:n päivätyn, päätöksen nro 161/2005/4 lupamääräyksessä 10) tarkoitetun tekopohjavesilaitoksen koetoimintavaiheen imeytys- ja vedenottosuunnitelman eräin täydennyksin. Aluehallintovirasto on myöntänyt yhtiölle myös töidenaloittamisluvan. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 11/0239/1 pysyttänyt aluehallintoviraston päätöksen nro 101/2010/4. Koetoimintavaiheen tarkkailua koskevat päätökset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on päätöksellään Dnro VARELY/17/07.02/2010 hyväksynyt Turun Seudun Vesi Oy:n esittämän imeytystä ja vedenottoa koskevan koetoimintavaiheen tarkkailusuunnitelman eräin muutoksin ja täydennyksin. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 142/2011/4 hyväksyen osittain Turun Seudun Vesi Oy:n oikaisuvaatimuksen, muuttanut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen antamaa päätöstä Dnro VARELY/17/07.02/2010, joka koskee Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjavesilaitoksen koetoimintavaiheen tarkkailusuunnitelman hyväksymistä.

4 TARKKAILUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 4 (43) Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 12/0202/1 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueen, Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan ja Pyhäjärviinstituutin valitusten johdosta, valitukset enemmälti hyläten, kumonnut aluehallintoviraston päätöksen siltä osin kuin päätöksellä on poistettu Turun Seudun Vesi Oy:n tarkkailusuunnitelmaan Varsinais-Suomen ELYkeskuksen tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksessä tekemät eräät muutokset ja täydennykset. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä taltionumero 2093 kumonnut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen niiltä osin kuin siinä on kumottu Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös ja saattanut aluehallintoviraston päätöksen sanotuilta osin voimaan. Voimassa oleva, tekopohjavesilaitosta koskevan päätöksen nro 161/2005/4 tarkkailua koskeva lupamääräys 11) kuuluu seuraavasti: "11) Luvan saajan on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava Kokemäenjoen veden laatua, esikäsittelylaitoksen toimintaa, imeytettävän veden laatua ja määrää sekä tekopohjaveden imeyttämisen vaikutuksia alueen maaperään ja pohjaveden laatuun. Ottamot on varustettava luotettavilla vesimäärän mittauslaitteilla. Vuorokausittain otettavista vesimääristä on pidettävä kirjaa. Luvan saajan on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava laitoksen kaivoista otettavan veden laatua. Mittaustulokset on Lounais- Suomen ympäristökeskuksen kanssa sovituin määräajoin toimitettava ympäristökeskukselle sekä Alastaron, Oripään ja Säkylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Luvan saajan on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava Alastaron Myllylähteen ja Kankaanrannan lähteen virtaamaa ja veden laatua, Penturan, Pruukan, Nuijamaan, Lohensuon ja Taimi- Tapio Oy:n vedenottokaivojen sekä vaikutusalueen kaivojen veden korkeutta tai antoisuutta. Luvan saajan on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava imeytyksen vaikutuksia Säkylänharjun Natura alueen luonnonarvoihin. Ehdotukset tarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Lisäksi tarkkailusuunnitelmat on päivitettävä ja toimitettava eri työvaiheita koskien ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ainakin seuraavasti: - Imeytyksen ja vedenoton koetoimintavaihetta koskeva tarkkailusuunnitelma on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vähintään kaksi kuukautta ennen toiminnan aloittamista.

5 5 (43) - Täysimittakaavaisen imeytys- ja vedenottotoiminnan käynnistämisvaihetta koskeva päivitetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vähintään kaksi kuukautta ennen toiminnan aloittamista. - Tekopohjavesilaitoksen toimintaa koskeva päivitetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava kahden vuoden kuluessa täysimittakaavaisen imeytyksen ja vedenoton käynnistymisestä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tarkkailutulokset ja niiden vuosiyhteenvedot on toimitettava tarkkailuohjelmissa sanotuin tavoin ympäristökeskukselle sekä Alastaron, Oripään, Säkylän ja Vampulan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille." TURUN SEUDUN VESI OY:N TARKKAILUSUUNNITELMA Turun Seudun Vesi Oy (myöhemmin TSV Oy) on toimittanut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (myöhemmin ELY-keskus) tekopohjavesilaitoksen täysimittakaavaisen toiminnan päivätyn tarkkailusuunnitelman. Tarkkailusuunnitelma on varsinaista tarkkailua koskevilta osin seuraava: Imeytettävän ja kaivoista otettavan veden määrän tarkkailu Vesimäärän mittaus Imeytysalueille johdettava vesimäärä mitataan kullekin imeytysaltaalle menevässä putkessa olevalla määrämittarilla ja esitetään imeytysaltailta saatavien lukemien imeytysaluekohtaisena summana. Kaivoalueilta otettava vesimäärä mitataan kustakin kaivosta tulevassa putkessa olevalla määrämittarilla ja esitetään kaivoista saatavien lukemien kaivoaluekohtaisena summana. Mittausväli Imeytettävät ja kaivoista otettavat vesimäärät mitataan jatkuvatoimisesti. Mittaustietojen taltiointi Mittaustiedot tallennetaan tekopohjavesijärjestelmän prosessiautomaatiojärjestelmään. Tietojen tallennus on varmistettu ja suojattu. Mittaustietojen raportointi Imeytettävät ja kaivoista otettavat vesimäärät esitetään kuukausikeskiarvoina raportissa, joka toimitetaan kuukausittain sähköpostilla Varsinais- Suomen ELY-keskukselle (Lounais-Suomen ympäristökeskukselle) ja vuosikeskiarvoina vuosiraportissa, joka toimitetaan Varsinais-Suomen ELYkeskukselle sekä Loimaan (Alastaron), Oripään ja Säkylän kuntien ympäris-

6 6 (43) tönsuojeluviranomaisille tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Imeytettävän veden laadun tarkkailu Otettavat näytteet ja näytteenottoväli Imeytettävästä vedestä otetaan kertanäytteet kerran kuukaudessa. Näyte otetaan esikäsittelylaitokselta Virttaankankaalle lähtevän veden näytevesilinjasta. Sameutta mitataan jatkuvatoimisesti esikäsittelylaitokselta imeytykseen lähtevästä vedestä. Tutkittavat parametrit Kerran kuukaudessa näytteistä määritetään: - kiintoaine (kalvosuodatus GF/C, SFS-EN 872:2005) - sameus - ph - elohopea (määritystarkkuus 0,005 µg/l) - kadmium (määritystarkkuus 0,01 µg/l) - lyijy (määritystarkkuus 0,05 µg/l) - nikkeli (määritystarkkuus 0,05 µg/l) - COD Mn - TOC - happipitoisuus - sähkönjohtavuus - alkaliniteetti - kloridi - kokonaisfosfori - fosfaattifosfori - kokonaistyppi - ammoniumtyppi - nitraatti - nitriitti - sulfaatti - rauta - mangaani - varmistetut enterokokit - lämpökestoiset koliformiset bakteerit - escherichia coli -bakteerit Imeytettävän veden laadun tarkkailun raportointi Laboratorion määritystulokset toimitetaan laboratoriosta suoraan valvontaviranomaiselle. Lisäksi tarkkailutulokset ja niiden vuosiyhteenvedot toimitetaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselle (Lounais-Suomen ympäristökeskukselle) sekä Loimaan (Alastaron), Oripään, Säkylän ja Huittisten (Vampulan) kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

7 7 (43) Tekopohjaveden laadun tarkkailu Luontaisen pohjaveden laadun selvittäminen ennen tekopohjavesilaitoksen toiminnan aloittamista Turun Seudun Vesi Oy on toteuttanut niin sanottua vapaaehtoista vedenlaadun seurantaa Virttaankankaan alueella vuosina 2002, 2004, 2005, 2006, 2007, 2008 ja Seurannan perusteella on määritetty Virttaankankaan vedenlaadun perustilanne. Pohjaveden laatua on vapaaehtoisen seurantaohjelman mukaan mitattu 3-4 kertaa vuodessa. Näytteenottoajankohdat ajoittuvat eri vuodenaikoihin, jotta vuodenaikaisvaihtelut pohjaveden laadussa pystyttäisiin havaitsemaan. Vesinäyte ja in-situ laatumäärityksiä on tehty noin 40 pohjavesiputkesta, kaivosta tai lähteestä. Seuranta on sisältänyt seuraavat vedenlaadun parametrit: kenttämittarilla on mitattu happi, sähkönjohtavuus, lämpötila ja ph. Laboratoriossa on määritetty lukuisa joukko eri parametreja, joita ovat mm. ph, sähkönjohtavuus, kloridi, kemiallinen hapenkulutus, TOC, NH 4, NO 3, kokonaistyppi, rauta, mangaani, sameus, kalsium, magnesium, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, alkaliniteetti ja kovuus. Lisäksi 25 näytepisteestä on analysoitu kerran vuodessa raskasmetallit (suluissa määritysrajat): arseeni (1 µg/l), kadmium (0,1 µg/l), kromi (0,5 µg/l), kupari (1 µg/l), lyijy (1 µg/l), nikkeli (1 µg/l), alumiini (10 µg/l) ja elohopea (1 µg/l sekä 0,002 µg/l). Lisäksi Turun Seudun Vesi Oy on teettänyt isotooppimäärityksiä Kokemäenjoen vedestä ja Virttaankankaan pohjavedestä. Näiden tulosten perusteella on pystytty määrittämään vedenlaadun vaihtelussa tapahtuvaa vuodenaikaisrytmiä. Isotoopeista on mitattu lähinnä hapen ja vedyn isotooppeja, mutta Kokemäenjoen vedestä on mitattu lisäksi hiilen isotooppikoostumus. Isotooppiseuranta jatkuu Kokemäenjoella ja Virttaankankaalla, mutta tutkimuskokonaisuutta ei erikseen sisällytetä tähän ohjelmaan. Vapaaehtoisen seurantaohjelman kattamat havaintopisteet sijaitsevat sekä tekopohjavesialueen toiminta-alueella että harjualueen reunaosissa. Tällä on voitu varmistaa se, että tekopohjavesilaitoksen toiminnan vaikutukset pystytään tarkasti rajaamaan toiminnan alkaessa. Tekopohjavedestä laboratoriossa tutkittavat parametrit Kulloinkin käytössä olevilta tuotantokaivoilta otetaan kerran kuukaudessa vesinäytteet, jotka toimitetaan laboratorioon analysoitavaksi. Näytteet otetaan kunkin kaivon painelinjassa olevasta näytteenottohanasta. Kerran kuukaudessa otettavista näytteistä määritetään: - lämpötila - haju, väri ja maku - sameus - happipitoisuus

8 8 (43) - sähkönjohtavuus - ph - kokonaiskovuus - alkaliniteetti - kloridi - kokonaisfosfori - fosfaattifosfori - kokonaistyppi - ammoniumtyppi - nitraatti - nitriitti - sulfaatti - CO 2 - TOC - COD Mn - rauta - mangaani - Ca - K - Mg - Na - heterotrofiset bakteerit - koliformiset bakteerit - escherichia coli -bakteerit - clostridium perfringens - elohopea (määritystarkkuus 0,005 µg/l) - kadmium (määritystarkkuus 0,01 µg/l) - lyijy (määritystarkkuus 0,05 µg/l) - nikkeli (määritystarkkuus 0,05 µg/l) - muut raskasmetallit (Cu, Cr, As ja Al) Lisäksi kerran vuodessa tuotantokaivoista määritetään: - fluoridi - enterokokit - torjunta-aineet - PAH - bentso(a)pyreeni - antimoni - bentseeni - boori - syanidi - seleeni - 1,2 dikloorieteeni - tetra- ja trikloorieteeni - trihalometaanit - bromaatti

9 9 (43) Tekopohjaveden laadun tarkkailun raportointi Laboratorion määritystulokset toimitetaan laboratoriosta suoraan valvontaviranomaiselle. Lisäksi tarkkailutulokset ja niiden vuosiyhteenvedot toimitetaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselle (Lounais-Suomen ympäristökeskukselle) sekä Loimaan (Alastaron), Oripään, Säkylän ja Huittisten (Vampulan) kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Pohjaveden pinnan mittaus Pohjaveden pinnan mittauksen toteutus Pohjaveden pinnan mittaukset tehdään jatkuvatoimisilla automaattimittareilla, joita on toiminta-alueella ja sen ympäristössä pohjavesiputkiin asennettuna kulloinkin vähintään 20 kappaletta mahdollisista mittarien huoltotoimenpiteistä riippuen. Automaattimittauksia tukevat ja täydentävät koetoiminta-alueella kerran viikossa manuaalisesti tehtävät pohjavedenpinnan mittaukset. Automaattimittauspisteet kattavat koko tekopohjavesilaitoksen toimintaalueen sekä toiminta-alueeseen hydraulisessa yhteydessä olevat harjun reuna-alueet. Suunnitelman liitteessä 8 esitettyjen mittauspisteiden lisäksi pohjaveden pinnat mitataan manuaalisesti kerran kuukaudessa seuraavista Virttaan kylän talouskäytössä olevista kaivoista: 1543 (omistaja Eino Lehtimäki), KT2 (Taimi-Tapio Oy) ja K71 (Penturan kaivo), 9, 41, 38 ja 29. Virttaan kylän alueen seurantapisteet korvaavat aiemmin TSV:n Virttaa Littoinen järjestelmän velvoitetarkkailuohjelmaan sisältyneet havaintopisteet. Mainittu velvoitetarkkailuohjelma säilyy ennallaan Oripäänkankaan vedenoton osalta. Mittaustietojen raportointi Pohjaveden pintatiedot esitetään valvontaviranomaiselle vuosiraportissa, joka toimitetaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselle (Lounais-Suomen ympäristökeskukselle) sekä Loimaan (Alastaron), Oripään ja Säkylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Maaperän laadun tarkkailu imeytysalueilla Otettavat näytteet ja näytteenottoväli Kunkin käytössä olevan imeytysaltaan pohjalta otetaan syksyisin jatkuva maaperänäyte 0,5 metrin syvyyteen saakka. Määritykset tehdään, mikäli imeytysaltaan pohjalla oleva lietepaksuus on riittävä. Ennen näytteen otta-

10 10 (43) mista veden johtaminen imeytysaltaaseen lopetetaan ja altaan annetaan kuivua. Tutkittavat pitoisuudet Näytteistä määritetään: - orgaanisen aineen pitoisuus - elohopea, kadmium, lyijy ja nikkeli (määritystarkkuudet kuten edellä) - kokonaisfosfori - kokonaistyppi Maaperän laadun raportointi Maaperän laadun analyysitulokset esitetään vuosiraportissa, joka toimitetaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselle (Lounais-Suomen ympäristökeskukselle) sekä Loimaan (Alastaron), Oripään ja Säkylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Lähteiden virtaama ja veden laatu Vesimäärän mittaus Alastaron Myllylähteen ja Kankaanrannan lähteen virtaama määritetään kunkin lähteen purkuojassa olevalla Thompsonin padolla. Mittausväli Lähteiden virtaama mitataan kerran kuukaudessa. Otettavat vesinäytteet ja näytteenottoväli Alastaron Myllylähteen ja Kankaanrannan lähteestä purkautuvasta vedestä otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa. Tutkittavat parametrit Neljä kertaa vuodessa otettavista näytteistä määritetään: - lämpötila - happipitoisuus - ph - TOC - kokonaisfosfori - kokonaistyppi - ammoniumtyppi - nitraatti - nitriitti - kloridi - sähkönjohtavuus - kokonaiskovuus

11 11 (43) - alkaliniteetti Raportointi Tarkkailutulosten vuosiyhteenvedot toimitetaan Varsinais-Suomen ELYkeskukselle (Lounais-Suomen ympäristökeskukselle) sekä Loimaan (Alastaron), Oripään, Säkylän ja Huittisten (Vampulan) kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Penturan, Pruukan, Nuijamaan, Lohensuon ja Taimi-Tapio Oy:n vedenottokaivojen tarkkailu Tekopohjavesilaitoksen toiminta-alueen ympäristössä sijaitsevien muiden vedenottokaivojen tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevien pohjavesiputkien pintoja seurataan neljä kertaa vuodessa Vaikutukset Säkylänharjun Natura alueeseen Säkylänharjun Natura alueelle ei sijoiteta tekopohjavesijärjestelmän rakenteita, joten alueeseen ei kohdistu tekopohjavesilaitoksen toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia Pohjaveden suojaimeytystä korvaavat järjestelyt Turun Seudun Vesi Oy:n ympäristöluvan mukaan luvan saajan on imeytettävä suojaimeytysalueilla tekopohjavettä maahan sellaiset määrät, että Alastaron Myllylähteen ja Kankaanrannan lähteen yhteenlaskettu virtaama ei tekopohjavesilaitoksen toiminnan vuoksi sanottavasti muutu eivätkä pohjavedenkorkeudet Oripäänharjun pohjoisosassa sanottavasti laske. Edellä mainitun lupaehdon mukaisesti Turun Seudun Vesi Oy aikoo toteuttaa imeytys- ja pumppausjärjestelynsä siten, ettei lupaehdossa mainittua vaatimusta tarvitse erikseen toteuttaa. Tekopohjaveden tuotantomäärät on simuloitu pohjaveden virtausmallien avulla siten, ettei tarvetta suojaimeytykselle synny. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN PÄÄTÖS, DNRO VARELY/17/07.02/2010, Varsinais-Suomen ELY-keskus on antamallaan päätöksellä Dnro VARELY/17/07.02/2010 hyväksynyt TSV Oy:n esittämän imeytystä ja vedenottoa koskevan tarkkailusuunnitelman osittain muutettuna. Tarkkailu tulee aloittaa välittömästi päätöksen mukaisena. Tarkkailuohjelma on kokonaisuudessaan seuraavan sisältöinen:

12 12 (43) 1. VESIMÄÄRIEN TARKKAILU 1.1. Imeytysaltaisiin imeytettävän vesimäärän mittaus Imeytysaltaisiin imeytettävät vesimäärät mitataan jatkuvatoimisesti imeytysallaskohtaisesti vesimittarilla Kaivoista otettavien vesimäärien mittaus Kaivoista otettavat vesimäärät mitataan jatkuvatoimisesti kaivokohtaisesti vesimittarilla. 1.3 Lähdevirtaamien mittaus Alastaron Myllylähteen ja Kankaanrannan lähteen virtaamat mitataan lähteiden purkuojassa olevalla kiinteällä mittapadolla kuukauden väliajoin. Oripään Myllylähteen virtaama mitataan kuukauden väliajoin. Raportoinnissa voidaan käyttää Suomen ympäristökeskuksen lähteen laskuojassa olevan jatkuvatoimisen mittauspisteen virtaamahavaintoja. 1.4 Lähdevirtaamien lisätarkkailu Mikäli tekopohjavesilaitoksen tuotantoalueella havaitaan pitkänajan keskiarvoista poikkeavaa pohjaveden pinnan laskua tai nousua, tai kyse on lupamääräyksen 5 kohdassa mainitusta imeyttämisen keskeyttämisestä, tulee aloittaa kerran kuukaudessa tapahtuva lähdevirtaamien mittaus seuraavista kohteista: a) Lohensuolla oleva Harjukylän Naturalähde b) Sepänojan- Virtaojan ja siihen liittyvien ojien virtaamat. Aikaisemman vuonna 2000 hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaiset kohteet Virttaanoja (Koho) sekä nro 2264 Peltonen. c) Virttaan kylässä sijaitsevan Punkan altaasta lähtevän ojan virtaama. Aikaisemmassa vuonna 2000 hyväksytyssä tarkkailuohjelmassa nimellä Punkka. d) Oripään Myllykylässä sijaitsevan Lähde-nimisen talon viereisen lähteen virtaama. Aikaisemman vuonna 2000 hyväksytyn tarkkailuohjelman M14 Lähdetalo. Lisätarkkailua jatketaan, kunnes tuotantoalueella vedenpinnat ovat palautuneet pitkänajan keskiarvon tasolle, mahdollinen imeytyksen tai vedenoton keskeytys on päättynyt eikä tarkkailukohteissa havaita pitkäajan tuloksiin verrattuna poikkeamia.

13 13 (43) 1.5 Riittiön ja Harjunkylän lirikaivojen ylivuodon tarkkailu Mikäli tekopohjavesilaitoksen tuotantoalueella havaitaan pitkänajan keskiarvoista poikkeavaa pohjaveden pinnan laskua tai nousua, tai kyse on lupamääräyksen 5 kohdassa mainitusta imeyttämisen keskeyttämisestä, tulee alueelta valita 2-3 ns. lirikaivoa, joiden ylivuoto mitataan kerran kuukaudessa. Tarkkailukaivojen valinnasta sovitaan ELY-keskuksen kanssa. Tarkkailua jatketaan, kunnes tuotantoalueella vedenpinnat ovat palautuneet pitkänajan keskiarvon tasolle, mahdollinen imeytyksen keskeytys on päättynyt eikä tarkkailukohteissa havaita pitkäajan tuloksiin verrattuna poikkeamia Riittiön ja Harjunkylän ojien virtaamien tarkkailu Mikäli tekopohjavesilaitoksen tuotantoalueella havaitaan pitkänajan keskiarvoista poikkeavaa pohjaveden pinnan laskua tai nousua, tai kyse on lupamääräyksen 5 kohdassa mainitusta imeyttämisen keskeyttämisestä, Riittiön ja Harjunkylän alueelta laskeviin ojiin tulee rakentaa 1-2 virtaamamittausmittapatoa. Virtaamamittaus tehdään niistä kerran kuukaudessa. Mittapatojen sijainnista sovitaan ELY-keskuksen kanssa. Tarkkailua jatketaan, kunnes tuotantoalueella vedenpinnat ovat palautuneet pitkänajan keskiarvon tasolle, mahdollinen imeytyksen keskeytys on päättynyt eikä tarkkailukohteissa havaita pitkänajan tuloksiin verrattuna poikkeamia Pyhäjoen virtaaman tarkkailu Mikäli tekopohjavesilaitoksen tuotantoalueella havaitaan pitkänajan keskiarvoista poikkeavaa pohjaveden pinnan laskua tai nousua, tai kyse on lupamääräyksen 5 kohdassa mainitusta imeyttämisen keskeyttämisestä tai mikäli Kankaanrannan ja Alastaron Myllylähteen virtaamissa havaitaan normaalista poikkeavaa vähenemistä tai lisääntymistä, tulee aloittaa kerran kuukaudessa tapahtuva virtaamien mittaus Pyhäjokeen laskevasta ojasta Kuljunkulman Juvankosken paikallistien kohdalla sekä Pyhäjoesta ympäristöhallinnon valtakunnalliseen havaintoverkostoon kuuluvasta virtaamamittauspisteestä nro Korven-Pyhäjoentien kohdalla. Tarkkailua jatketaan, kunnes tuotantoalueella vedenpinnat ovat palautuneet pitkänajan keskiarvon tasolle, mahdollinen imeytyksen keskeytys on päättynyt eikä tarkkailukohteissa havaita pitkänajan tuloksiin verrattuna poikkeamia ja kun Kankaanrannan ja Alastaron Myllylähteen virtaamat ovat palautuneet normaalille tasolle Vesimäärien raportointi Imeytetyt ja kaivoista otetut vesimäärät ilmoitetaan sähköpostitse ELYkeskukselle ja muille lupamääräyksessä 11 mainituille tahoille kuukauden väliajoin imeytysaluekohtaisena ja kaivoaluekohtaisena vuorokausisummana m 3 /d sekä kuukausikeskiarvona m 3 /d.

14 14 (43) Virtaamat m 3 /d ilmoitetaan sähköpostitse ELY-keskukselle ja muille lupamääräyksessä 11 mainituille tahoille kuukauden väliajoin. Vedenoton tai imeyttämisen keskeyttämisestä tai merkittävistä muutoksista otettavan tai imeytettävän veden määrissä, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle. 2. VEDEN LAADUN TARKKAILU 2.1. Imeytettävän veden laadun tarkkailu Kokemäenjoesta otettu raakavesi käsitellään esikäsittelylaitoksella, jonka toiminnan tarkkailusta on tehty erillinen tarkkailusuunnitelma ja se on hyväksytty erillisellä päätöksellä. Esikäsittelylaitokselta imeytykseen lähtevän veden laatua tarkkaillaan tämän päätöksen mukaisesti. Imeytettävästä vedestä otetaan näyte esikäsittelylaitokselta Virttaankankaalle lähtevästä vesilinjasta. Imeytykseen lähtevän veden sameutta mitataan jatkuvatoimisesti esikäsittelylaitoksella. Jatkuvatoimisen mittauksen laitteiston huollosta ja tulosten laadusta on huolehdittava. 1) Imeytettävästä vedestä on määritettävä seuraavat parametrit viikon väliajoin: -kiintoaine -ph -elohopea -kadmium -lyijy -nikkeli -alumiini -sameus -kloridi Kiintoaine on määritettävä ns. Nuclepore (0,4 µm) menetelmällä ja määritysrajan on oltava 0,5 mg/l. (Määritysnumero 364, koodi SS;F6;GVS). Elohopea määritetään standardin SFS-EN ISO Veden laatu mukaisesti. Määritysraja on 0,005 µg/l. (Määritysnumero 624, koodi HG; typpihappokäsittely; AFD.) Esikäsittelyssä käytetään märkäpolttomenetelmää, jolloin saadaan määritettyä kokonaiselohopeapitoisuus. Parametrit ovat samat, jotka määritetään esikäsittelylaitoksella Kokemäenjoen vedestä kerran viikossa otettavista näytteistä.

15 15 (43) 2) Kuukauden väliajoin tutkittavat parametrit: -COD Mn -TOC -happipitoisuus -sähkönjohtavuus -alkaliniteetti -kokonaisfosfori -fosfaattifosfori -kokonaistyppi -ammoniumtyppi -nitraatti -nitriitti -sulfaatti -rauta -mangaani -varmistetut enterokokit -lämpökestoiset koliformiset bakteerit -escherichia coli -bakteerit -alumiini -DOC 3) Kuukauden väliajoin tutkitaan asetuksen (342/2009) liitteessä 1 E mainituista pohjavettä pilaavista vaarallisista aineista ja aineryhmistä seuraavat: -orgaaniset tinayhdisteet - näistä tributyylitina (TBT) -aineet ja valmisteet tai niiden hajoamistuotteet, joilla osoitetaan olevan karsinogeenisiä tai mutageenisiä ominaisuuksia tai ominaisuuksia, jotka voivat vaikuttaa steroidien tuotantoon, kilpirauhaseen, lisääntymiseen tai muihin sisäeritykseen liittyviin toimintoihin vesiympäristössä tai sen välityksellä - näistä aineista ftalaatit (DEPH) ja metyylielohopea (CH 3 Hg) -hiilivedyt sekä pysyvät, kertyvät ja myrkylliset orgaaniset aineet - näistä dioksiinit (PCDD) ja furaanit (PCDF) -syanidi -arseeni ja sen yhdisteet Näytteenottoa jatketaan niin kauan kunnes voidaan valvontaviranomaisen toimesta todeta aineiden määrän olevan sellaisella tasolla, ettei niistä katsota olevan haittaa pohjaveden laadulle. 4) Asetuksen (342/2009) liitteessä 1 E mainittuja torjunta-aineita seurataan seuraavasti: Aineryhmää 2 viikoittain välisenä aikana sekä välisenä aikana. organofosforiyhdisteet - näistä aineista glyfosaatti ja sen hajoamistuote AMPA

16 16 (43) Aineryhmää 9 viikoittain välisenä aikana biosidit ja kasvinsuojeluaineet - näistä aineista fenoksidiherbisidit Nämä aineet tai yhdisteet on määritettävä menetelmillä, joiden määritysrajat ovat niin alhaiset, että tuloksia voidaan verrata ympäristölaatunormeihin (asetus 341/2009 liite 7A) tai luonnontilassa olevan pohjaveden taustapitoisuuksiin. 2.2 Kaivoista otettavan veden laadun tarkkailu Tuotantokäytössä olevilta kaivoilta otettavat vesinäytteet tutkitaan seuraavasti: 1) Kuukauden väliajoin tutkittavat parametrit: -lämpötila -haju, väri ja maku -sameus -happipitoisuus -sähkönjohtavuus -ph -kokonaiskovuus -alkaliniteetti -kloridi -kokonaisfosfori -fosfaattifosfori -kokonaistyppi -ammoniumtyppi -nitraatti -nitriitti -sulfaatti -CO2 -TOC -COD Mn -rauta -mangaani -kalsium -kalium -magnesium -natrium -heterotrofiset bakteerit -koliformiset bakteerit -escherichia coli bakteerit -clostridium perfringens -elohopea -kadmium -lyijy -nikkeli -kupari

17 17 (43) -kromi -arseeni -alumiini -DOC 2) Kerran vuodessa tutkittavat parametrit: -fluoridi -enterokokit -torjunta-aineet -PAH yhdisteistä bentso(a)pyreeni -antimoni -bentseeni -boori -syanidi -seleeni -1,2 dikloorietaani -tetra- ja trikloorieteeni -trihalometaanit -bromaatti 2.3 Yksityisten kaivojen veden laadun tarkkailu Mikäli tekopohjavesilaitoksen tuotantoalueella havaitaan pitkänajan keskiarvoista poikkeavaa pohjaveden pinnan laskua tai nousua, tai kyse on lupamääräyksen 5 kohdassa mainitusta imeyttämisen keskeyttämisestä, tulee Virttaan kylän alueelta valita 3-4 talousvesikäytössä olevaa kaivoa kerran kuukaudessa tapahtuvaan veden laadun seurantaan. Kaivojen valinnasta ja veden analysoinnista sovitaan ELY-keskuksen kanssa. Tarkkailua jatketaan, kunnes tuotantoalueella vedenpinnat ovat palautuneet pitkänajan keskiarvon tasolle, mahdollinen imeytyksen keskeytys on päättynyt eikä tarkkailukohteissa havaita pitkäajan tuloksiin verrattuna poikkeamia Lähteiden veden laadun tarkkailu Alastaron Myllylähteestä ja Kankaanrannan lähteestä purkautuvasta vedestä otetaan näytteet seuraavasti: Neljä kertaa vuodessa säännöllisin väliajoin tutkittavat parametrit: -lämpötila -happipitoisuus -ph -TOC -kokonaisfosfori -kokonaistyppi -ammoniumtyppi

18 18 (43) -nitraatti -nitriitti -kloridi -sähkönjohtavuus -kokonaiskovuus -alkaliniteetti -alumiini -DOC 2.5. Pohjaveden lämpötilan tarkkailu Pohjaveden lämpötilan seurantaa varten asennetaan 5 kpl pohjaveden lämpötilaa mittaavia automaattilaitteita ELY-keskuksen osoittamiin havaintoputkiin. Havainnot tehdään 10 min väliajoin. Laitteet mittaavat samalla pohjaveden pinnan korkeuden. Pohjaveden lämpötila mitataan lisäksi vesinäytteiden oton yhteydessä ja myös TSV:n kohdassa 3.1 mainitut automaattimittalaitteet rekisteröivät pohjaveden lämpötilan kerran päivässä Veden laadun raportointi TSV Oy:n raportoidessa jatkuvatoimisen mittalaitteen tuloksia, on raportista käytävä ilmi, mikä on laitteen luotettavuus/epävarmuus ja määritysrajat eri parametreille. Jatkuvatoimisen mittalaitteen lukemat tulee esittää viivadiagrammina ja Excel taulukoina. Jatkuvatoimisen mittalaitteen tarkkailutulokset toimitetaan päivittäin internetsivuille, joille valvontaviranomaisilla on pääsy. Vedenlaatuanalyysien tulokset on lähetettävä suoraan laboratoriosta ELYkeskukselle viikon toimitusajalla. Kuukausiraportit on toimitettava tarkkailukuukautta seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä. Kaikki edellä mainitut kuukausiraportit on toimitettava ELY-keskukselle sekä Huittisten, Loimaan, Oripään ja Säkylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. ELY-keskukselle tiedot toimitetaan myös ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmän vaatimassa *.vyh muodossa Analyysitulokset ja lämpötilamittausten tulokset tulee lisäksi esittää puolivuosittain yhteenvetoraporttina ja toimittaa ELY-keskukselle ja muille lupamääräyksessä 11 mainituille tahoille.

19 19 (43) 3. POHJAVEDEN PINNAN MITTAUS 3.1 Mittausmenetelmät ja mittaustiheys Pinnan mittaukset tehdään toiminta-alueella automaattimittareilla kerran päivässä vähintään 20 havaintopisteellä 30 vaihtoehtoisesta pisteestä, joiden sijainti on esitetty TSV:n tarkkailusuunnitelman liitekartalla nro 8. Havaintokohtien tulee antaa luotettava kuva koko tuotantoalueen vedenpinnoista. Lisäksi asennetaan 5 kpl automaattimittalaitteita ELY-keskuksen osoittamiin havaintoputkiin mittamaan vedenpintojen muutoksia 10 min väliajoin. Laitteina käytetään kohdassa 2.5 mainittuja lämpötilan mittauslaitteita. Automaattimittauksia täydennetään kerran kuukaudessa tehtävillä käsimittauksilla toiminta-alueen ympäristössä 21 pisteessä (TSV:n liitekartta 8) ja lisäksi Virttaan kylän suunnalla 7 pisteessä (TSV:n tarkkailusuunnitelman karttaliite 9). 3.2 Muitten vedenottamoiden vedenpintamittaukset Penturan, Pruukan, Nuijamaan, Lohensuon ja Taimi-Tapion Oy:n ottamoiden vedenpinnat mitataan kuukauden väliajoin. Vedenottamoiden omien velvoitetarkkailun tuloksia voidaan käyttää raportoitaessa ko. ottamoiden vedenpintojen korkeuksia Pinnanmittaustietojen raportointi Automaattimittausten tulokset toimitetaan kuukauden väliajoin sähköpostitse taulukkona ja diagrammeina ELY-keskukselle ja muille lupamääräyksessä 11 mainituille tahoille. Käsimittausten tulokset toimitetaan puolivuosittain sähköpostitse taulukkona ja diagrammeina ELY-keskukselle ja muille lupamääräyksessä 11 mainituille tahoille. ELY-keskukselle pohjaveden korkeudet toimitetaan lisäksi ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmän mukaisina *.vyh ja *.dat -siirtotiedostoina. Vedenottamoiden vedenpintojen korkeudet ilmoitetaan kuten käsimittausten tulokset. 4. MAAPERÄN LAADUN TARKKAILU (IMEYTYSALTAAT) 4.1 Menetelmä ja tutkittavat parametrit Jokaisesta käytössä olleesta imeytysaltaasta otetaan kerran vuodessa syksyllä jatkuva maaperänäyte niin syvälle kuin lietettä on. Tutkittavat parametrit: -orgaanisen aineen pitoisuus -elohopea

20 20 (43) -kadmium -lyijy -nikkeli -kokonaisfosfori -kokonaistyppi 4.2 Maaperäanalyysien raportointi 5. MUU TARKKAILU 5.1 Säähavainnot Analyysitulokset esitetään vuosiraportissa, joka toimitetaan ELYkeskukselle ja muille lupamääräyksessä 11 mainituille tahoille. Päivittäiset sademäärät, ilman lämpötila, sekä mahdollisuuksien mukaan lumen määrä, lumen vesiarvo ja roudan syvyys selvitetään lähimmältä sääasemalta. Säähavainnot raportoidaan vuosiraportissa ELY-keskukselle ja muille lupamääräyksessä 11 mainituille tahoille. 5.2 Suojaimeytyksiin liittyvä tarkkailu Suojaimeytysten tarpeellisuuden tarkkailua varten mitataan Alastaron Myllylähteen ja Kankaanrannan lähteen virtaamat kuten on esitetty kohdassa 1.3. sekä selvitetään Oripään Myllylähteen virtaamat Suomen ympäristökeskukselta, jolla on lähdepurossa jatkuvatoiminen mittaus. Lisäksi mitataan Pyhäjoen virtaama, kuten edellä on esitetty kohdassa 1.7. Tarkkailutulokset raportoidaan puolivuosittain ELY-keskukselle ja muille lupamääräyksessä 11 mainituille tahoille. 6. IMEYTYSTÄ JA VEDENOTTOA KOSKEVAN TARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Tämän tarkkailuohjelman mukaisesti tehtyjen kuukausi- ja puolivuosiraportoinnin pohjalta laaditaan vuosiyhteenveto. Raportti tulee toimittaa viipymättä ja viimeistään 2 kuukauden kuluttua 12 kuukauden jakson päättymisestä ELY-keskukselle sekä muille lupamääräyksessä 11 mainituille tahoille. 7. TARKKAILUOHJELMAN PÄIVITYS KHO:n päätöksen mukaisesti: "Tekopohjavesilaitoksen toimintaa koskeva päivitetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava kahden vuoden kuluessa täysimittakaavaisen imeytyksen ja vedenoton käynnistymisestä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi."

21 21 (43) 8. TARKKAILUOHJELMAN MUUTTAMINEN Tarkkailuohjelman yksityiskohtia voidaan tarvittaessa muuttaa ELYkeskuksen kanssa sovittavalla tavalla siten, että muutokset eivät vaikuta tarkkailun luotettavuuteen, kattavuuteen tai tavoitteisiin. 9. KORVATTAVA TARKKAILUOHJELMA Tämä tarkkailuohjelmapäätös korvaa aikaisemman hyväksytyn tarkkailuohjelman (päivätty ), siltä osin kuin ohjelma koskee TSV Oy:n Virttaankankaan pohjaveden ottamon (kaivo K51) rakentamislupaan (KHO ) liittyvää velvoitetarkkailua. 10. TARKKAILUN ALOITTAMINEN Tarkkailu on tässä päätöksessä hyväksytty otettavaksi käyttöön välittömästi, koska tarkkailulla on keskeinen asema täysimittakaavaisen toiminnan todellisten vaikutusten selvittämisessä ja mahdollisten haitallisten vaikutusten estämisessä ja rajoittamisessa. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Täysimittakaavaisen toiminnan tarkkailuvelvoite perustuu lainvoimaisiin tekopohjavesilaitoksen lupamääräyksiin. Määräyksiä on perusteltu varsin yksityiskohtaisesti varsinkin Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä ja monessa kohdin on painotettu tarkkailun merkitystä. Tarkkailun tavoitteena on selvittää millaisia ympäristövaikutuksia veden imeyttämisellä ja vedenotolla on koko harjualueella niin pohja- ja pintaveden laadussa ja määrässä kuin maaperässä maanpinnan alla ja maanpinnalla. Veden laadun osalta tarkkailun tavoitteena on saada selville mahdolliset veden laadun muutostrendit ja jos muutoksia havaitaan, mille tasolle ne pysähtyvät tai jatkavatko ne pysyvästi kasvua. Tekopohjavesihanke ei kokonaisuutena muuta alueella olevan pohjaveden määrää nykyisestään, koska imeytettävä ja otettava vesimäärä ovat yhtä suuret. Imeytys ja vedenotto kuitenkin vaikuttavat paikallisesti pohjaveden korkeuteen ja virtaukseen. TSV on toimittanut ELY-keskuksen pyynnöstä ELY-keskukselle vuosien välisenä aikana tehdyistä 26 pohjavesitutkimuksesta selvityksen, joiden perusteella on TSV on määrittänyt täysimittakaavaisen toiminnan vaikutusalueen. Tutkimukset ovat käsittäneet mm. laajoja ja monipuolisia maaperän rakenneselvityksiä, joiden perusteella on ollut mahdollista laatia hyvin yksityiskohtainen kolmiulotteinen maaperämalli. Lisäksi on tutkittu pohjaveden ja maaperän geokemiaa. Pohjaveden virtausta on mallinnettu matemaattisen mallin lisäksi merkkiainekokeilla. Tehdyistä tutkimuksista 10 on julkaistu tieteellisissä julkaisusarjoissa. TSV on lisäksi esitellyt lokakuussa 2011 ELY-keskukselle Virttaankankaalla tehtyjä sedimentologisia rakenneselvityksiä ja niiden tuloksia sekä koe-

22 22 (43) toiminnan aikana tehtyjä isotooppitutkimuksia imeytetyn veden virtaamisesta, laadusta ja määrästä maaperässä. Sedimentologisten selvitysten perusteella imeytysaltaat ja tuotantokaivot sijaitsevat karkeassa harjuytimessä, joten imeytettävä vesi kulkeutuu varsin suoraviivaisesti harjuytimeen ja siellä edelleen kaivoihin. Isotooppitutkimusten mukaan koetoiminnan aikana kahden kuukauden kuluttua imeyttämisestä, oli kaivoissa jokiveden osuus yli 40 %. Puolen vuoden seurannan jälkeen kaivossa K32 jokiveden osuus oli lähes 100%. Imeytettävän veden laadun muutoksia maaperässä on selvitetty isotooppitutkimusten lisäksi mm. hiekkakiven sidosaineen kalsiitin liukenemistutkimuksilla. Tutkimusten mukaan imeytettävän veden ph nousee selvästi maaperässä olevan kalsiitin liuetessa veteen, kuten koetoiminnan aikana tapahtuikin. Virttaankankaalla pohjaveden luonnollinen ph-arvo on normaalia korkeampi noin 8,5. TSV on toimittanut ELY-keskukselle päivätyn "Koekäyttövaiheen loppuraportti 2011" selvityksen koetoiminnan aikana saaduista tutkimustuloksista. Veden laatu Virttaankankaalta on teetetty vesianalyysejä TSV:ltä saadun tiedon mukaan lähes kpl yli 10 vuoden ajalta. Pohjaveden laadusta on näin ollen varsin hyvä lähtötilannekuva. Koetoiminnan aikana merkittävimmät muutokset pohjaveden laadussa havaittiin TOC- ja DOC pitoisuuksien nousussa sekä kloridin määrän selvässä kasvussa ja typpiyhdisteiden kohoamisena. Koetoiminnan loppupuolella em. aineiden määrän kasvu näyttää pysähtyneen. Laadun muutokset ko. aineiden osalta on ennakoitu myös hanketta koskevissa asiakirjoissa. Koetoiminnan aikana orgaanisten hiilen (TOC) pitoisuudet osoittivat, että biologinen toiminta maaperässä ei ollut ainakaan vielä kunnolla käynnistynyt. TOC pitoisuus Kokemäenjoessa on tasolla 8-9 mg/l ja koetoiminnan aikana imeytettävässä vedessä noin 5 mg/l. Ylimmillään vedenottokaivoista mitattiin TOC -arvo 3,0 mg/l. DOC (liuenneen orgaanisen hiilen) pitoisuudet ovat myös nousseet tasolta 0,2 mg/l tasolle 3,5 4 mg/l. Nitraattitypen (NO 3 -N) pitoisuudet ovat nousseet talolta 200 µg/l tasolle 500 µg/l. Analyysivalikoimaan on lisätty laboratoriossa määritettävä DOC, liukoisen orgaanisen hiilen määritys. DOC -pitoisuus ei kerro orgaanisen aineksen laadusta, mutta määrän mittana se on hyvä. DOC:n laboratoriomäärityksillä varmistetaan maastossa tehtävien Scan-mittausten luotettavuus. Kloridipitoisuus pohjavedessä nousi koetoiminnan aikana. Suurimmillaan kloridipitoisuus on ollut kaivossa K32 9,7 mg/l. Luonnontilaisessa pohjavedessä kloridia on noin 2 mg/l. Kloridin lisäys johtuu esikäsittelylaitoksen

23 23 (43) saostuskemikaalina käytettävästä polyalumiinikloridista. Imeytetyssä vedessä kloridia on ollut noin 10 mg/l. Osakaskuntien terveysviranomaiset seuraavat viikoittain talousvesiasetuksen 461/2000 edellyttämällä tavalla vesijohtoverkostoon menevän veden laatua, joka on käytännössä samaa vettä kuin yllämainittu tuotantokaivoista otettu vesi. Penturan, Pruukan, Nuijamaan, Lohensuon ja Taimi-Tapio Oy:n vedenottamoilla on omaa velvoitetarkkailuun liittyvää vedenlaatuseurantaa, jotka ottamot ilmoittavat ELY-keskukselle. Torjunta-aineita on määrätty tehtäväksi sellaisina aikoina, jolloin niitä käytetään valuma-alueella. Liitteen 1 E aineryhmästä 2 on seurattavaksi valittu glyfosaatti, joka on yleinen kasvintorjunta-aine. Aineryhmästä 4 on seurattavaksi valittu ftalaatit, jotka on luokiteltu lisääntymiselle vaarallisiksi ja metyylielohopea, jota on mitattu Kokemäenjoen kaloista. Suomen ympäristökeskuksen vetämissä VESKA-projekteissa on kartoitettu haitallisten aineiden esiintymistä päästöissä ja vesistöissä. Selvitysten johtopäätöksinä oli mm. että ympäristölaatunormit ylittäviä pitoisuuksia löytyi jätevesissä ftalaatilla ja että pintavesistä löytyi fenoksiherbisidejä. Jälkimmäiset edustavat näin ollen tässä aineryhmää 9. Aineryhmästä 5 on valittu dioksiinit ja furaanit, sillä niitä on tavattu Kokemäenjoen veden laadun intensiiviseurannassa, jossa niitä etsittiin keräämällä sedimentoituvaa ainesta. Nuclepore-menetelmä, perustuu standardiin SFS-EN- 872, Määrityksessä vesi suodatetaan valitun suodattimen läpi vakuumi- tai painesuodatuslaitteen avulla. Suodatin kuivataan 105 C lämpötilassa ja suodattimelle jääneen jäännöksen massa punnitaan kiintoaineena. Nuclepore polykarbonaattisuodatin pidättää kaikki kooltaan 0,40 µm suuremmat hienojakoiset partikkelit. Tuloksia tulkitaan yleensä niin, ettei Nucleporesuodos enää sisällä kiintoainetta. Kiintoaineen määritysrajaksi on valittu alhaisin mahdollinen (0,5 mg/l), koska vertailtavuuden vuoksi menetelmän on oltava sama kuin imeytettävän veden laadun määrityksessä. ELY-keskuksen vaatima elohopeamääritysmenetelmä ottaa myös hienojakoiseen kiintoaineeseen sitoutuneen elohopean huomioon määrityksessä, sillä kiintoaineeseen sitoutunut elohopea hajoaa mitattavaksi typpihappokäsittelyllä märkäpoltossa. Pohjaveden lämpötilan tarkkailu Imeytettävän veden lämpötila vaihtelee huomattavasti vuodenaikojen mukaan. Tämä vaikuttaa myös pohjaveden lämpötilaan ja se oli nähtävissä koetoiminnan aikana läntisen koetoiminta-alueen kaivoista mitatuissa lämpötiloissa. Koetoiminnan loppuraportin mukaan kesällä imeytetyn lämpimän jokiveden vaikutus on alkanut näkyä syksyllä kun mm. kaivo 32:ssa

24 24 (43) lämpötila on noussut +10 C:seen. Pohjaveden lämpötilan mittausta tulisikin laajentaa siten, että tuotantoalueen havaintoputkista saataisiin lämpötilaprofiilit 1-2 m välein. Pohjaveden lämpötilaa seuraamalla saadaan myös tietoa vaikutusalueen laajuudesta ja imeytettävän veden kerrostumisesta. Mahdollisilla pohjaveden lämpötilan muutoksilla voi olla merkittävä vaikutus lähteiden kasvillisuuteen. Tämän takia myös lähdevirtaamien lämpötiloja tulee seurata. Raportointi poikkeuksellisista sameusarvoista Lupamääräyksen 6 mukaan imeytettävä vesi ei saa sisältää kiintoainetta. Koska kiintoainetta ei voida määrittää jatkuvatoimisesti, on tarkkailu korvattu jatkuvatoimisella sameusmittauksella. Poikkeuksellisista mittaustuloksista ilmoittamisella turvataan valvontaviranomaiselle mahdollisuus reagoida nopeasti maaperää ja pohjavettä vaarantaviin tilanteisiin. Pohjaveden pinnan korkeusseuranta Pohjaveden pintojen luonnontilaisista vaihteluista on varsin hyvä yleiskuva Köyliöstä Loimaan Sulajoen ottamolle ulottuvalta harjujaksolta aina vuodesta 1995 lähtien. Ko. harjujaksolla on tehty vedenottajien toimesta pohjaveden pinnankorkeuden mittauksia ja lähdevirtaamamittauksia vuonna 1995 ympäristökeskuksen toimesta yhtenäistetyn tarkkailuohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa. TSV:n osalta ohjelmaa muutettiin vuonna Koko ko. harjujaksolta on kertynyt noin 300 havaintokohteesta kerran kuukaudessa tehdyissä mittauksissa 15 vuoden aikana yli havaintoa valvontaviranomaisen tietokantaan. TSV:n omassa seurannassa on kertynyt TSV:n syksyllä 2011 antaman tiedon mukaan pohjaveden pinnan korkeusmittaustietoja Virttaankankaan alueelta noin kpl. Lisäksi samaan harjujaksoon ja osittain samaan pohjavesimuodostumaan Virttaankankaan kanssa kuuluvalla Säkylänharjulla on ELY-keskus omatoimisesti seurannut pohjaveden pintojen korkeuksia automaattimittalaitteilla kolmessa havaintopisteessä 6 tunnin väliajoin vuodesta 1999 lähtien. Oripään Myllylähteen virtaamasta on Suomen ympäristökeskuksella päivittäisiä havaintoja yli 30 vuoden ajalta. Virttaan kylän ja Oripään Myllylähteen välisellä alueella on toiminut 30 vuoden ajan Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiasema, jossa on seurattu pohjaveden pintojen lisäksi haihduntaa ja sademääriä. TSV:n koetoiminnan aikana ei havaittu selviä koetoiminnasta johtuvia muutoksia pohjaveden pinnoissa edellä mainituissa havaintokohteissa. Koetoiminnan aikana pohjaveden pinnat ovat imeytysalueiden läheisyydessä nousseet ylimmillään noin 1,5 metriä itäisellä imeytysalueella ja läntisellä alueella noin 0,5 m. Harjualueen reunoilla Kankaanrannan lähteiden ja Harjunkylän suunnalla vaikutuksia ei ollut havaittavissa. TSV:n esittämä pinnankorkeuksien automaattinen havainnointi (20 kpl) ja käsimittaus (28 kpl) kattavat varsinaisen tekopohjaveden tuotantoalueen sekä Virttaan kylän suunnan. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen peruste-

25 25 (43) lujen mukaan vedenotto vaikuttaa Oripäänharjun pohjoisosan pohjavedenkorkeuksiin tietyllä viiveellä. Oripäänharjun pohjoisosan harjun vedenpintojen seuranta tapahtuu siellä olevan TSV:n ottamon tarkkailuohjelman mukaisesti, joten ko. alueelle ei ole esitetty mittauspisteitä. Lähdevirtaamien seuranta Edellä mainitun Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan tarkkailuun on lisätty raportointivelvollisuus Oripäänharjun pohjoisosassa sijaitsevasta Oripään Myllylähteestä. Koetoiminnan aikana ei havaittu merkittäviä muutoksia Kankaanrannan lähteiden virtaamissa, näin ollen TSV:n esittämää seurantaa voidaan pitää riittävänä. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Vesilaki 2 luku 14a PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tätä päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta. Perustelut TURUN SEUDUN VESI OY:N OIKAISUVAATIMUS Tekopohjavesilaitoksen lupapäätös on annettu vesilain säännösten nojalla. Vesilaissa ei ole säännöstä tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksen määräämisestä noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta. Hallintolainkäyttölain 31 :n 2 momentin säännöksen mukaan: päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa tai asetuksessa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä." Tekopohjavesihankkeessa toiminnan tarkkailulla on keskeinen asema haitallisten seurausten estämisessä ja rajoittamisessa. Hanketta koskevien lupapäätösten perusteluissa on todettu hankkeen todellisten vaikutusten selviävän tarkkailulla. Tarkkailua koskevan päätöksen määrääminen noudatettavaksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta on siksi tarpeen. Turun Seudun Vesi Oy (TSV Oy) on aluehallintovirastoon toimittamassaan oikaisuvaatimuksessa pitänyt ELY-keskuksen velvoitetarkkailuohjelmasta antamaa päätöstä kohtuuttomana, osittain sen toimivaltaan kuulumattomana ja vaatinut, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto kumoaa ja poistaa ELY-keskuksen tarkkailusuunnitelmaan tekemät muutokset kaikilta muilta paitsi niiltä osin, jotka TSV Oy on oikaisuvaatimuksessa hyväksynyt.

26 26 (43) TSV Oy on lisäksi pyytänyt aluehallintovirastolta erillistä päätöstä ELYkeskuksen välittömästä täytäntöönpanomääräyksestä ennen pääasiaa koskevan valituksen ratkaisemista. Päätöksen täytäntöönpano ELY-keskus esittää päätöksen perusteluissaan, että tekopohjavesilaitoksen lupapäätös on annettu vesilain säännösten nojalla. Vesilaissa ei ole säännöstä tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksen määräämisestä noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta. ELY-keskus toteaa, että hallintolainkäyttölain 31 :n 2 momentin säännösten mukaan päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa tai asetuksessa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voi lykätä. Lisäksi ELY-keskus toteaa, että Tekopohjavesihankkeessa toiminnan tarkkailulla on keskeinen asema haitallisten seurausten estämisessä ja rajoittamisessa. Hanketta koskevien lupapäätösten perusteluissa on todettu hankkeen todellisten vaikutusten selviävän tarkkailulla. Tarkkailua koskevan päätöksen määrääminen noudatettavaksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta on siksi tarpeen. Päätöksen täytäntöönpanoa koskeva ehdoton pääsääntö on, että vasta lainvoimainen päätös on täytäntöön pantavissa. Välitön täytäntöönpanoa koskeva viranomaismääräys on pääsäännöstä poikkeus, joka edellyttää asianosaisen kuulemista ja täytäntöönpanomääräyksen perusteiden selvittämistä. Välittömän täytäntöönpanomääräyksen on oltava selkeä ja perusteltu. Täytäntöönpanomääräykseen ei voi myöskään sisältyä itsenäisiä, asiasisältöisiä velvoitteita, vaan se voi sisältää ainoastaan varsinaisen päätöksen toteuttamista koskevan velvoitteen. ELY-keskus on päätöksen välittömässä täytäntöönpanomääräyksessä laiminlyönyt kaikki edellä mainitut velvoitteet. ELY-keskus on määrännyt päätöksen täytäntöön pantavaksi välittömästi TSV Oy:tä kuulematta. Täytäntöönpanomääräystä on perusteltu puutteellisesti. Kuten TSV Oy:n valituksesta ilmenee, ELY-keskus on puuttunut myös monilta osin muiden viranomaisten päätösten asiasisältöön niin, että aiemmin annetut päätökset tosiasiassa muuttuisivat asiasisällöltään ja määräyksiä on mahdoton ELY-keskuksen antamassa määräajassa toteuttaa. Kysymyksessä ei enää ole päävelvoitteen täytäntöönpanoa koskeva määräys, vaan määräyksellä on puututtu jo lainvoimaisten ratkaisujen asiasisältöön. TSV Oy viittaa tältä osin seuraavaan korkeimman hallintooikeuden ratkaisuun: KHO T 297: Viestintävirasto määräsi Suomen Postin pidättäytymään yleispalvelutuotteiden hintojen korotuksista, kunnes uudet hinnastot oli toimitettu virastolle. Tällainen määräys ei ollut Postille asetetun päävelvoitteen täytäntöönpanoa