MINISTERIÖT VERKOSSA. Selvitys ministeriöiden www-sivuista

Valtioneuvoston kanslia Valtionhallinnon tiedotusta selvittävä työryhmä MINISTERIÖT VERKOSSA Selvitys ministeriöiden www-sivuista Valtioneuvoston kanslian raportteja 2000/3

Valtionhallinnon tiedotusta selvittävä työryhmä Ministeriöt verkossa Selvitys ministeriöiden www-sivuista Mia Rahunen, Päivi Smed ja Heidi Wiander Valtioneuvoston kanslian raportteja 2000/3

Julkaisupaikka/vuosi: Helsinki 2000 Edita Oy PDF-konversio Pasi Risberg / Alda Media Oy Kannen suunnittelu Markku Metsämäki / Alda Media Oy

KUVAILULEHTI VALTIONEUVOSTON KANSLIA 27.04.2000 Julkaisija: Tekijät Mia Rahunen, Päivi Smed ja Heidi Wiander Julkaisun nimi: Ministeriöt verkossa. Selvitys ministeriöiden www-sivuista. Julkaisun laji: Työryhmän osaselvitys Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä: 10.9.1999 Julkaisun osat: Tiivistelmä: Ministeriöt verkossa on selvitys ministeriöiden www-sivuista. Selvityksessä kaikkien 13 ministeriöin sivut on arvioitu samojen kriteerien mukaan ja kriteerien perusteella sivuja on verrattu toisiinsa. Selvityksen tavoitteena on ollut laatia suosituksia ministeriöiden www-sivujen kehittämiseksi ja niiden yhdenmukaisuuden lisäämiseksi. Selvityksen on tehnyt Turun yliopiston viestinnän opiskelijoiden työryhmä. Selvityksen mukaan useimpien ministeriöiden sivuilla perustiedot ovat esillä heikosti. Www-sivujen sisältöä sen sijaan pidetään pääasiallisesti laajana ja monipuolisena. Ministeriöiden www-sivuilla käytetty kieli on arvioitu hyväksi. Linkkikokoelma helpottaisi tiedonhakua, mutta ministeriöiden sivuille linkit on vain harvoin koottu yhteen. Asiasana- ja henkilöhakua pidetään erittäin tärkeinä, mutta myös hakupalveluita on ministeriöiden vww-sivuilla varsin vähän. Sivujen selailtavuus kuitenkin arvioidaan hyväksi. Jokaisen ministeriön sivuilla tulisi olla mahdollisuus antaa palautetta. Selvityksessä testattiin nykyisten palautepalvelujen toimivuutta: ministeriöihin lähetettyihin testikysymyksiin reagoitiin kiitettävän nopeasti. Yleisvaikutelma ministeriöiden www-sivuista on selvityksen mukaan hajanainen. Sivuja arvostellaan sekä väritykseltään että tekniseltä toteutukseltaan hyvin erityyppisiksi. Raportissa annetaan useita ehdotuksia ministeriöiden sivujen kehittämiseksi. Avainsanat: Internet-sivut, www-sivut, ministeriöt Muut tiedot: Selvitys on osa Valtionhallinnon tiedotusta 2000-luvulla selvittävän työryhmän työtä Sarjan nimi ja numero: Valtioneuvoston kanslian raportteja 2000/3 Kokonaissivumäärä: Kieli: 58 Fi Jakaja: Valtioneuvoston kanslia/monistamo ISSN: Hinta: Kustantaja: Valtioneuvoston kanslia ISBN: Luottamuksellisuus: julkinen

Ministeriöt verkossa Selvitys ministeriöiden www-sivuista Turun yliopisto Viestintä Turku 2000 Mia Rahunen Päivi Smed Heidi Wiander

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO....... 2 2. AIEMPI TUTKIMUS...2 3. TUTKIMUSAINEISTO...3 4. MENETELMÄ JA ARVIOINTIKRITEERIT...3 4.1. PERUSTIEDOT...4 4.2. SISÄLTÖ...4 4.3. SELAILTAVUUS...5 4.4. KIELI...5 4.5. LINKIT...6 4.6. HAKUPALVELUT...6 4.7. PALAUTE...6 5. MINISTERIÖIDEN SIVUJEN ARVIOINNIT...7 5.1. VALTIONEUVOSTON KANSLIA...7 5.2. ULKOASIAINMINISTERIÖ...10 5.3. OIKEUSMINISTERIÖ...12 5.4. SISÄASIAINMINISTERIÖ...15 5.5. PUOLUSTUSMINISTERIÖ...18 5.6. VALTIOVARAINMINISTERIÖ...20 5.7. OPETUSMINISTERIÖ...23 5.8. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ...26 5.9. LIIKENNEMINISTERIÖ...28 5.10. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ...31 5.11. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ...33 5.12. TYÖMINISTERIÖ...36 5.13. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ...39 6. YHTEENVETO VALTIONEUVOSTON WWW-SIVUSTOSTA...41 6.1. PERUSTIEDOT...42 6.2. SISÄLTÖ...43 6.3. SELAILTAVUUS...45 6.4. KIELI...45 6.5. LINKIT...46 6.6. HAKUPALVELUT...47 6.7. PALAUTE...48 7. PARANNUSEHDOTUKSET...50 7.1. YHTENÄINEN OSOITEMUOTO... 51 7.2. MINISTERIÖIDEN YHTEYSSIVU.51 7.3. YHTEINEN HAKUPALVELU. 52 7.4. YHTENÄINEN OTSIKOINTIKÄYTÄNTÖ...52 7.5. MAINOSTAMINEN..52 7.6. KESKUSTELURYHMÄT.53 7.7. KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN SUUNNITTELU 53 TAULUKOT...54 1

LÄHDELUETTELO...56 1. Johdanto Tämä vertaileva raportti ministeriöiden www-sivustosta on tehty keväällä 2000 Turun yliopistossa viestinnän aineopintoihin kuuluvalla analyysi- ja tutkimuskurssilla. Raportin tekoa on ohjannut Turun yliopiston viestinnän professori Hannu Nieminen. Tutkimusryhmämme ovat muodostaneet viestinnän aineopiskelijat Mia Rahunen, Heidi Wiander ja Päivi Smed. Raporttimme liittyy valtioneuvoston asettaman valtionhallinnon tiedotusta selvittävän työryhmän tutkimukseen. Yhteyshenkilönämme on ollut työryhmän projektisihteeri Maria Roos valtioneuvoston kanslian tiedotusyksiköstä. Hän on neuvonut meitä sekä työmme suunnittelu- että toteutusvaiheessa. Arvioimme ministeriöiden www-sivustoa opiskelijakäyttäjän näkökulmasta. Arvioimme ensin jokaisen ministeriön sivut valitsemiemme kriteerien pohjalta, jotka esitellään tarkemmin kappaleessa Menetelmä ja arviointikriteerit. Olemme käyttäneet samoja kriteerejä jokaisen ministeriön kohdalla. Tämän jälkeen vertailemme ministeriöiden sivuja keskenään. Vertailemalla pyrimme saamaan selkeän käsityksen siitä, mikä ministeriöiden www-sivuston toteutuksessa on onnistunutta, ja mikä kaipaa vielä kehittämistä. Tavoitteenamme on löytää yleisiä suosituksia sivujen kehittämiseksi ja niiden yhdenmukaisuuden lisäämiseksi. Rajasimme tarkastelumme käsittämään vain suoraan ministeriön osoitteen alla olevia sivuja, jolloin jätimme tarkastelun ulkopuolelle esimerkiksi ministeriöiden alaisuudessa olevien yksiköiden omat sivut. Ministeriöiden www-sivuja kehitetään jatkuvasti, joten olemme merkinneet kunkin ministeriön kohdalle sekä taulukoihin tarkastelupäivämäärän. Tarkastelu ajoittui tammikuun lopusta helmikuun puoliväliin. Tämän jälkeen tapahtuneita muutoksia emme ole raportissamme huomioineet. 2. Aiempi tutkimus Ministeriöiden www-sivuja ei ole tutkittu aikaisemmin, ja muutakin käyttäjälähtöistä www-sivujen tutkimusta on tehty vasta vähän. Valtioneuvoston sivuston arviointia vastaavista analyyseista käytössämme on ollut Turun yliopiston viestinnän analyysikursseilla aiemmin tehdyt Turun kaupungin (1999) ja Turun yliopiston wwwsivustojen analyysit (1999). Käytimme lisäksi muita lähteitä, esimerkiksi Julkishallinnon www-palvelut (1999) ja Web palveluiden käytettävyys ja tuotanto (1998) tutkimuksia. Pääasiassa löytämästämme aineistosta on ollut hyötyä sivuston arviointikriteerejä valittaessa. Aineisto esitellään lyhyesti lähdeluettelossa. 2

3. Tutkimusaineisto Tärkeimpänä aineistona tutkimuksessamme oli valtioneuvoston www-sivusto. Valtioneuvostolla tarkoitamme tässä yhteydessä hallituksen ja 13 ministeriön muodostamaa kokonaisuutta, mutta olemme jättäneet tarkastelustamme ulkopuolelle kuitenkin hallituksen www-sivut (http://www.vn.fi/vn/suomi/vn1f.htm). Jokainen ryhmämme jäsen tutustui kaikkien ministeriöiden sivuihin, mutta hahmottaaksemme parhaiten laajaa aineistoa ja saadaksemme jokaisen ministeriön sivuista parhaan mahdollisen käsityksen, keskittyi jokainen meistä perinpohjin 4-5 eri ministeriöön. Työnjakomme oli seuraava: Valtioneuvoston kanslia (http://www.vn.fi/vnk) Mia Rahunen Ulkoasiainministeriö (http://virtual.finland/ministry/forminsuo.html) Mia Rahunen Oikeusministeriö (http://www.om.fi) Mia Rahunen Sisäasiainministeriö (http://www.intermin.fi) Mia Rahunen Puolustusministeriö (http://www.vn.fi/plm) Päivi Smed Valtiovarainministeriö (http://www.vn.fi/vm) Mia Rahunen Opetusministeriö (http://www.minedu.fi) Heidi Wiander Maa- ja metsätalousministeriö (http://www.mmm.fi) Päivi Smed Liikenneministeriö (http://www.mintc.fi) Heidi Wiander Kauppa- ja teollisuusministeriö (http://www.vn.fi/ktm) Päivi Smed Sosiaali- ja terveysministeriö (http://www.vn.fi/stm) Päivi Smed Työministeriö (http://www.mol.fi) Heidi Wiander Ympäristöministeriö (http://www.vyh.fi) Heidi Wiander 4. Menetelmä ja arviointikriteerit Käytettävyyden arviointiin on useita erilaisia menetelmiä, joiden valinta riippuu arvioitavasta järjestelmästä, raha- ja aikaresursseista, asiantuntijoiden saatavuudesta, käyttäjistä ja järjestelmän käytöstä. Hyvä käytettävyysarviointi koostuu useammasta erilaisesta arviointimenetelmästä. Tässä tutkimuksessa yhdistämme Web-palveluiden käytettävyys ja tuotanto (1998) -tutkimuksessa esitetyistä arviointimenetelmistä heuristisen arvioinnin, ominaisuus- ja yhteneväisyyskatsastuksen. Heuristisessa arvioinnissa asiantuntijat käyttävät järjestelmää ja arvioivat sen käytettävyyttä apunaan lista yleisiä käytettävyyssääntöjä. Siinä voidaan myös vertailla kahden eri järjestelmän suhteellista käytettävyyttä keskenään. Kun arvioija listaa yleisimmät järjestelmässä käytettävät toiminnot ja tarkastaa niiden käyttämistä vaativaa suoritusta vaihe vaiheelta, on kyse ominaisuuksien katsastuksesta. Arvioija etsii hankalia tai ylipitkiä vaiheita, epäloogista etenemistä ja aikaisempaa järjestelmätuntemusta edellyttäviä osia. 3

Yhteneväisyyskatsastus edellyttää eri järjestelmien suunnittelijoiden tarkastavan toistensa järjestelmät ja varmistavan, että ne toimivat samalla tavalla ja yhteisten odotusten mukaisesti. Olemme soveltaneet näitä kolmea menetelmää arvioinnissamme. Arvioimme jokaisen ministeriön sivut yksitellen käyttäjän näkökulmasta käyttäen apuna seitsemän pääkohdan kriteerilistaa: perustiedot, sisältö, selailtavuus, kieli, linkit, hakupalvelut ja palaute. Pohdimme raportin lopuksi, millainen sivuston tulisi olla kunkin pääkohdan osalta nimenomaan käyttäjän näkökulmasta, ja kuinka valtioneuvoston www-sivusto vastaa käyttäjien tarpeita. Laadimme suosituksia sivujen kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Seuraavassa esittelemme pääkriteerit tarkemmin. 4.1. Perustiedot Arvioimme, kuinka hyvin sivustoilta löytyvät kyseisen ministeriön kontakti- ja organisaatiotiedot sekä tiedot sivujen päivittämisestä. Tähän ensimmäiseen pääluokkaan kuuluvat myös sivuilta mahdollisesti löytyvät ministeriön asettamat wwwsivujen tavoitteet, päämäärät ja käyttötarkoitus. 4.2. Sisältö Erittelemme lyhyesti kunkin ministeriön sivujen sisällön. Erityisesti tarkastelemme, löytyykö sivuilta lakeja, ministereiden puheita, muita julkaisuja ja tiedotteita, tai kyseisen ministeriön alaan liittyvää tietoa EU:sta. Kiinnitämme huomiota konkreettisiin mahdollisuuksiin saada palvelua ministeriöistä sivujen kautta. Julkaisujen tilaus- ja maksupolitiikka on myös huomiomme kohteena. Internet-sivujen tekstin on oltava lyhyttä ja napakkaa, ja teksti pitää jakaa lyhyisiin kappaleisiin. Yhdellä näytöllä ei tulisi olla puolikasta A4-paperia enempää tekstiä. Otsikoiden, navigointitekstien ja linkkisanojen tulee aueta nopeasti käyttäjälle hänen katseensa liukuessa ruudun yli vasemmasta yläkulmasta oikean palstan kautta vasempaan alanurkkaan. Sivuille, joista käyttäjä voi haarautua alaosioihin, tulee kirjoittaa nasevaa ja asiallista leipätekstiä, tai vähintään kiinnostavat ingressit. Tekstiosuudet voivat tulla pidemmiksi, mitä syvemmälle tiedostohierarkiassa mennään. Kuitenkin Jussilan ja Leinon mukaan yli 30 sivua pitkät html-tiedostot ovat jo liian pitkiä. Pitkille dokumenteille he suosittelevatkin jakamista osiin. Otsikon tulee tiivistää kokonaisuuden sisältö ja houkutella lukemaan lisää. Ristiriitaisia otsikoita ja lähekkäisiä otsikkokokoja tulee välttää. Kuvien liittämistä sivustoille on harkittava tarkasti, sillä ylimääräinen kuvitus vaikeuttaa asian hahmottamista ja hidastaa sivujen latautumista käyttäjälle. Kaikella kuvituksella tulisikin siis olla jonkinlainen lisäarvo ja merkitys sisällön kannalta. 4

Väritys on tärkeä osa sivujen ulkoasua. Suositus on valkoinen väri tumman tekstin taustana, sillä se on luettavuuden kannalta paras vaihtoehto. 4.3. Selailtavuus Tutustumme ministeriöiden sivustoihin sekä Netscape- että Explorer-selaimilla ja vertailemme sivujen latautumista ja käytettävyyttä molemmilla selaimilla. Käytimme pääsääntöisesti Netscape Communicator 4.5 ja Internet Explorer 4.0 -selaimia. Arvioimme sivujen selkeyttä, yhtenäisyyttä ja opastavuutta. Web-palvelun suunnittelija ei voi määrätä täysin tarkasti sivun ulkoasua ja näkymistä käyttäjän ikkunassa, joten verkkopalveluiden skaalautuminen selaimesta toiseen edellyttää erityistä huomiota suunnittelussa. Hyvä web-palvelu skaalautuu käyttäjän käyttölaitteiston mukaisesti, eli sen käyttökelpoisuus ei merkittävästi vähene, vaikka käyttöympäristö olisi vaatimattomampikin. Web-palvelun yhteysnopeus voidaan jakaa palvelun tiedonsiirtoviiveeseen ja nopeuteen: tiedonsiirtoviive on aika, joka kuluu otettaessa yhteys selaimesta web-palveluun, ja tiedonsiirtonopeus kertoo kuinka nopeasti tietoa voi siirtää suuremmissa erissä palvelusta käyttäjälle. Yksi usein käytetty tapa viiveen ja siirtonopeuden huomioonottamiseen on tehdä kaksi eri versiota: hitaille yhteyksille tehty tekstiversio pyrkii minimoimaan siirrettävän materiaalin kokonais- ja kappalemäärän. Ulkoasun perusajatus tulee kuitenkin säilyä riippumatta esitysympäristöstä. Verkkopalvelun on oltava erittäin helppokäyttöinen myös ensikertalaisille tai satunnaiskäyttäjille, ja sen on tarjottava erilaisia apukeinoja, koska internet-palvelun käyttöliittymä ei ole television kauko-ohjaimen tapaan standardisoitu. Ensivaikutelman on annettava selkeästi viesti, mitä sivujen takaa löytyy. Jos sivut eivät lataudu kunnolla, viesti jää keskeneräiseksi ja nopeimmat surffaajat lähtevät muualle. Navigoinnin on oltava selkeää. On muistettava, että navigointielementit ovat navigointiapuja, eivät taideteoksia. Graafisen yleisilmeen pitäminen selkeänä vaatii yleensä sellaisten kuvien ja graafisten symbolien käyttöä, jotka ovat yleismaailmallisesti tunnettuja ja joita kaikki osaavat käyttää helposti. 4.4. Kieli Neljännessä arviointikohdassa kiinnitämme huomiota ministeriöiden sivuilla käytettyyn kieleen, sen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Myös mahdolliset muut kieliversiot ovat tarkastelumme kohteena. Valtionhallinnon sivuilta tulisi löytyä suomenkielisen version rinnalla toinen kotimainen eli ruotsinkielinen versio mahdollisimman laajana. Ainakin tärkeimmät tiedot sekä hakupalvelut ja yhteystiedot tulisi olla myös ruotsiksi. Ulkomaisille käyttäjille suunnatusta kieliversiosta englanninkielinen on paras vaihtoehto. Edellä mainitut kolme kieliversiota riittänevät hyvin, mutta estettä useampien kieliversioiden rakentamiseen ei ole. Kannattaa 5

kuitenkin harkita tarkoin, onko organisaatiolla tarpeeksi resursseja monen kieliversion ylläpitämiseen. Kieliversioista ei ole hyötyä, jos niitä ei päivitetä tarpeeksi usein. 4.5. Linkit Tarkastelemme sivuilta löytyviä linkkejä vastaaviin organisaatioihin, muihin alan järjestöihin ja ministeriön sähköpostiosoitteisiin. Tarkastelemme myös linkkien reititystä ja sijoittelua sivujen omaan materiaaliin nähden. Verkkopalveluista on usein todettu, että käyttäjä voi eksyä niihin, mikä vähentää palvelun käyttöarvoa. Palvelun pitää tarjota käyttäjälle ymmärrettävä tietorakenne, jonka avulla käyttäjä hahmottaa omaa sijaintiaan. Käyttäjän kannalta on oleellista tietää joka osiossa missä hän on, minne kaikkialle hän voi liikkua, missä päin on hänen haluamansa palvelu, ja onko hän menossa oikeaan suuntaan. Linkkien merkitseminen ja sijoittelu on todella tärkeässä asemassa: käyttäjän on huomattava, milloin hän siirtyy palvelusta toiseen. 4.6. Hakupalvelut Testaamme sivuilla mahdollisesti olevia hakupalveluja ja teemme sen lisäksi sana- ja asiahakuja tutkien reitittymistä ja tarvittavien klikkausten määrää. Sivuilta tulisi löytyä sekä asiasana- että henkilöhakupalvelut. 4.7. Palaute Tutkimme sivustojen tarjoamaa mahdollisuutta palautteen antamiseen, vastavuoroisuuteen ja keskusteluun. Tarkastelemme, millaiset palautemahdollisuudet sivuilla on, löytyykö sivuilta esimerkiksi valmis palautelomake tai selkeästi ilmaistu sähköpostiosoite palautetta varten. Lähetämme jokaiseen ministeriöön kysymyksen sähköpostitse ja testaamme näin kyselyihin vastaamista sekä vastaamisen nopeutta ja sujuvuutta. Jotkut kysymyksistämme ovat vaativampia ja vaikeampia suhteessa muihin, mutta kysymysten sisältö ei ole oleellista tutkimuksemme kannalta. Oleellista on se, kuinka nopeasti ja sujuvasti kysyjä saa palautetta ministeriöstä. Sähköpostikyselyihin pitäisi tulla ainakin viesti on vastaanotettu -tyyppinen palaute seuraavan 24 tunnin kuluessa. Palautteen antamiseksi olisi www-sivuilta löydyttävä selkeä palautelomake tai sähköpostiosoite, jonne palautteen voi lähettää. Pelkkä webmaster-linkki ei riitä, vaan palautteesta vastuussa oleva henkilö täytyisi myös mainita. Pahimmassa mahdollisessa tapauksessa palautteen antaja joutuu selailemaan sivuja edestakaisin ja miettimään yhteystietoluetteloita lukiessaan, keneen hänen tulisi ottaa yhteyttä. Käyttäjälle ei saisi sälyttää vastuuta organisaation työnjaon selvittelystä. 6

5. Ministeriöiden sivujen arvioinnit 5.1. Valtioneuvoston kanslia www.vn.fi/vnk Arvioija: Mia Rahunen Arvioitu 8.2.2000 5.1.1. Perustiedot Valtioneuvoston kanslian kontaktitiedot ovat hyvin esillä. Pääsivulla ovat käynti- ja postiosoitteet, sekä puhelin- ja internettiedot. Yhteystiedot-linkin kautta pääsee kunkin toimintayksikön yhteystietosivuille, joilla on esillä virkamiesten nimet, puhelinnumerot ja sähköpostilinkit. Organisaatio-linkin alta löytyy lyhyt mutta ytimekäs selvitys valtioneuvoston kanslian hallinnollisista suhteista, sekä organisaatiokaavio. Sivuilta ei löydy tietoa päivittäjästä, eikä päivitysajankohdasta. Lukiessani tiedotteita 8.2. oli viimeisin tiedote julkaistu 4.2. Viimeisin pääministerin puhe oli 24.1. Ohjesivun tietojen mukaan sivuilla on tällä hetkellä perustietopaketti kanslian tehtävistä ja toimintaympäristöstä, linkkejä hallituksen www-sivuille sekä keskeisiä yhteystietoja sähköpostiosoitteineen. Käyttötarkoituksista samalla ohjesivulla on viitattu kuvien soveltumiseen opetuskäyttöön. Yhteys- ja organisaatiotiedot ovat hyvin esillä, mutta sivuille pitäisi lisätä tiedot päivityksestä. 5.1.2. Sisältö Sivut on jaettu kymmeneen eri pääaiheeseen, jotka näkyvät koko ajan sivun reunassa olevassa navigointipalkissa ja sivujen alareunassa. Nämä aiheet ovat toiminta, organisaatio, tiedotteet, julkaisut, tilat, historia, yhteystiedot, haku, palaute ja ohje. Toiminta-linkin alta löytyvät yksiköiden ja erillishankkeiden esittelyt, sekä valtioneuvoston ohjesääntö, josta ilmenevät kaikkien muidenkin ministeriöiden toimialaan kuuluvat asiat. Organisaatio-linkin kautta pääsee selville paitsi valtioneuvoston kanslian omasta organisaatiosta, myös eri ministerivaliokunnista, ja niistä neuvostoista, joissa pääministeri on osallisena. Valtioneuvoston ja valtioneuvoston kanslian tiedotteet löytyvät tiedotteetlinkin alta, samoin linkit muidenkin ministeriöiden tiedotteisiin. Julkaisut-linkissä esitellään valtioneuvoston julkaisut, ja monia näistä pääsee lukemaan suoraan. Esillä on selkeästi yhteystiedot, mistä voi kysyä lisätietoja ja tilausmahdollisuuksia. Tilat-linkin kautta pääsee katsomaan kuvia valtioneuvoston linnan tiloista, sekä valtioneuvoston kanslian hallinnoimista edustustiloista. Kuvien yhteydessä ovat katsaukset rakennusten historiaan, suunnitteluun ja tyyliin. Valtioneuvoston kanslian oma toimintahistoria on luettavissa historia-linkistä. Yhteystiedot-sivujen sisällöstä kerroinkin jo perustiedot-kohdassa. Hakusivun avulla voi etsiä tietoa valtioneuvoston palvelimista. Oman mielipiteensä käyttäjä pääsee esittämään palautesivulla. Ohjesivulla esitellään lyhyesti valtioneuvoston kanslian sivut, sekä kerrotaan kuinka ja millä selaimilla sivut ovat parhaiten luettavissa. Sekä navigointipalkissa että sivujen alareunassa ovat esillä linkit kieliversioihin (ruotsi ja 7

englanti), sekä navigointipalkissa lisäksi linkit valtioneuvostoon, eduskuntaan ja tasavallan presidenttiin. Väritys on neutraali, ja linkit on merkitty selvästi, joten ne myös löytää helposti. Sisältö on todella laaja ja kattava. 5.1.3. Selailtavuus Selailtavuudessa ei ollut eroja käyttämieni selainten välillä. Sivut latautuivat hyvin, ja liikkuminen oli nopeaa ja joustavaa. Käyttämäni selain näytti navigointipalkin, jonka kautta pääsee sujuvasti siirtymään pääaiheesta toiseen. Vanhempia selaimia käytettäessä pääaiheesta toiseen pääsee siirtymään sivujen alareunassa olevien linkkien kautta. On todella hyvä, että tämä on huomioitu sivuja suunniteltaessa. Käyttämäni selain näytti kehykset, joten osoite pysyi koko ajan valtioneuvoston kanslian sivuilla, vaikka olisinkin ollut lukemassa jonkun muun ministeriön tiedotteita. Tämä tuo sivuille yhtenäisyyttä, mutta huonoa on se, ettei käyttäjä näe osoitetta, jos on muiden ministeriöiden sivuilla, eikä siis näin ollen tiedä tarkalleen missä on. Sivuilla oli paljon kuvamateriaalia, mutta se ei hidastanut liikkumista. Ohjesivulla kerrotaan, että jos käyttäjällä on käytössään hidas tietoliikenneyhteys, voi hän nopeuttaa toimintaa kytkemällä kuvien näytön pois. En kuitenkaan löytänyt mitään lisätietoja siitä kuinka tämä tehdään. Esillä ei siis ollut valittavana vaihtoehtoisia linkkejä (tekstiversio ja kuvaversio). Sivut ovat yhtenäiset; joka sivun ylä- ja alareunassa on sama logo. Sivuja oli helppo selailla, mutta siirryttäessä pois valtioneuvoston kanslian omilta sivuilta tulisi uuden sivun aueta kokonaan uuteen ikkunaan. 5.1.4. Kieli Valtioneuvoston kanslian sivuilla käytetty kieli on selkeää ja ymmärrettävää. Asiat on ilmaistu ytimekkäästi ja kansantajuisesti. Sivuista on kaksi kieliversiota: ruotsi ja englanti. Linkit niihin kulkevat koko ajan mukana navigointipalkissa ja sivun alareunassa, eli kieliversiota voi vaihtaa millä sivulla tahansa. Molemmat kieliversiot ovat kattavia; julkaisut on ainoa pääaihe, jota ei löydy kuin suomeksi. Ruotsinkielisiä tiedotteita ei ollut ollenkaan tältä alkaneelta vuodelta, englanniksi viimeisin tiedote oli lisätty 4.2.2000. Kieliversiot ovat kattavia, mutta niiden päivitys tulisi olla paremmin ajan tasalla. 5.1.5. Linkit Valtioneuvoston kanslian sivuilla on paljon linkkejä muihin ministeriöihin ja valtioneuvoston eri valiokuntiin ja neuvostoihin. Linkit ovat aiheittain niihin liittyvän tekstin sisällä tai perässä. Linkitykset ovat toimivia, ja muilta sivuilta pääsee helposti ja nopeasti takaisin valtioneuvoston kanslian omille sivuille kehyksien ja navigointipalkin ansiosta. Näytölle avautuu usein uusi ikkuna, jos käyttäjä siirtyy linkin kautta pois 8

valtioneuvoston sivustolta, esimerkiksi sivujen teknisestä toteutuksesta vastaavan yrityksen kotisivuille. Näin ollen käyttäjällä on koko ajan selvyys siitä missä ja kenen sivuilla hän liikkuu, eikä käyttäjä päädy umpikujaan, josta ei enää pysty palaamaan takaisin. Uuden ikkunan tulisi avautua myös muiden ministeriöiden sivuilla liikuttaessa. Linkitykset ovat toimivia, mutta erillinen linkkikokoelma puuttuu. 5.1.6. Hakupalvelut Hakupalvelin on vielä koekäytössä, mutta sen avulla pitäisi päästä etsimään tietoa valtioneuvoston palvelimista. Etsiessäni tietoa hakusanalla tietoyhteiskunta, sain vastaukseksi 300 sivua. Olisi hyvä, jos hakua voisi tarkentaa käyttämällä esimerkiksi Boolen operaattoreita. Asiasanahakua kehitettävä vielä, ja sivuilla tulisi olla myös henkilöhaku. 5.1.7. Palaute Yksi kymmenestä pääaiheesta on palautesivu, jonne käyttäjä voi kirjoittaa mielipiteensä ja kysymyksensä. Palautteen voi antaa nimettömänä, tai täyttää halutessaan myös nimi-, yritys- ja sähköpostiosoitekentät. Samassa yhteydessä on hyvin esillä keneen voi ottaa suoraan yhteyttä sivujen sisältöön liittyvissä kysymyksissä, ja kuka taas vastaa graafisesta suunnittelusta ja teknisestä toteutuksesta. Tälle sivulle olisi voitu liittää myös suorat sähköpostilinkit kyseisille henkilöille. Lähetin palautesivun kautta kysymyksen valtioneuvoston kansliaan 19.1.2000, ja sain vastauksen 28.1.2000. Ottaen huomioon, etten saanut varsinaista vastausta kysymykseeni, vaan neuvon minkä yksikön puoleen minun tulisi asiassani kääntyä, oli vastausaika liian pitkä. Mahdollisuudet palautteen antamiseen ovat hyvät, mutta palautteeseen vastaaminen oli liian hidasta. 5.1.8. Yleisarvio Valtioneuvoston kanslian sivut ovat kokonaisuudessaan hyvät. Käyttäjän on helppo liikkua sivuilla, ja hän löytää etsimänsä vaivattomasti. Sivujen sisältö on monipuolinen ja poikkihallinnollinen ohjatessaan käyttäjää etsimään tietoa myös oman organisaation ulkopuolelta. 9

5.2. Ulkoasiainministeriö http://virtual.finland.fi/ministry/forminsuo.html Arvioija Mia Rahunen Arvioitu 11.2.2000 5.2.1. Perustiedot Ulkoasiainministeriön pääsivulta löytyvät käynti- ja postiosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoitekaava. Pääsivulta tulisi olla suora linkki yhteystietoihin, mutta ulkoasiainministeriön sivuilla sellaista ei ole. Eri yksiköt on esitelty taulukossa, josta klikkaamalla pääsee kunkin yksikön esittelysivulle, mutta yhteystiedot ovat niilläkin sivuilla vähäiset. Yhtenä palkkina taulukossa on organisaatiokaavio, jossa eri osastot, virkamiehet ja aluelinjat on esitelty. Kaaviosta on todella hankalaa saada kokonaiskuvaa ja hahmottaa osastojen välisiä suhteita, koska kuvaa joutuu vierittämään sekä vaaka- että pystysuunnassa. Kaavioita on mahdotonta tarkastella kunnolla, jos ne eivät näy kuvaruudulla kokonaisuudessaan. Jokaisen sivun lopussa on tieto viimeisimmästä päivityksestä ja linkki webmasterille. Selaillessani sivuja 11.2.2000 viimeisin puhe oli lisätty listaan 17.11.1999, vaikka tämänkin jälkeen on puheita varmaan pidetty. Yhteystietoja tulisi lisätä ja tarkentaa, päivitystiedot ovat esillä selkeästi, mutta päivityksen tulisi olla paremmin ajan tasalla. 5.2.2. Sisältö Ulkoministeriön www-sivut ovat osa Virtual Finland -kokonaisuutta. Ministeriön etusivulla on esitetty kuusi pääaihetta: organisaatio, tehtävät, historia, ajankohtaista, edustustot ja edustustot internetissä. Tehtävä- ja organisaatio-linkkien kautta päätyy samalle sivulle, jossa on esitelty ensin lyhyesti tehtävät ja sen jälkeen taulukko ulkoasiainministeriön eri yksiköistä. Niiden välissä on linkit edustustojen internetsivuille ja ulkoasiainhallinnon historiaan, joihin pääsee siis myös suoraan pääsivuilta, sekä linkki konsulipalveluihin. Ajankohtaista-linkin alta löytyvät puheet ja tiedotteet, sekä linkki Virtual Finlandin suomenkielisille kotisivuille. Edustustot-linkin alta paljastuu maaluettelo, josta maan nimeä klikkaamalla näkee kyseisen maan edustuston yhteystiedot. Vaikka ulkoasiainministeriö näyttääkin panostavan enemmän itse Virtual Finland -sivuihin, ja suuntaa informaationsa ulkomaalaisille, tulisi ministeriön huomioida paremmin myös suomalaiset käyttäjät. Sivuille tarvittaisiin enemmän tietoa ulkoasiainministeriön toiminnasta. Eri yksiköistä ja niiden toiminnasta voisi kertoa enemmän. Sisältö on suppea. 10

5.2.3. Selailtavuus Sivut latautuvat nopeasti, eikä eri selaimilla ollut sen suhteen eroja. Sivut olivat linkityksen suhteen sekavat: pääsivun eri otsikot johtivat samalle sivulle, josta oli edelleen linkkejä samoille sivuille kuin suoraan pääsivultakin. Tällainen ristiin linkittäminen on käyttäjän kannalta häiritsevää, kun uuden otsikon tai linkin kautta ei löydäkään uutta tietoa vaan palaa takaisin. Sivun reunassa kulkee mukana navigointipalkki, jonka logoa klikkaamalla pääsee takaisin pääsivulle. Useiden sivujen lopussa oli linkki ulkoasiainministeriö, ja joissakin tapauksissa myös sama logo kuin navigointipalkissa, joten käyttäjä luulee sitä kautta pääsevänsä takaisin pääsivulle, mutta linkki johtaakin ulkoasiainhallinnon tehtäviin. Suomenkielisen version historia- ja ajankohtaista -sivujen navigaatiopalkin logoa klikkaamalla pääsee kyllä pääsivulle, mutta englanninkieliselle! Ideana navigointipalkki on hyvä, mutta käytännössä keskeneräinen. Erillistä tekstiversiota ei ole, mutta ei myöskään tarvetta siihen, koska sivuilla ei juurikaan ole kuvia. Asiat on esitetty selkeästi, mutta huonot ja sekavat linkitykset vaikeuttavat sivujen tehokasta käyttöä. 5.2.4. Kieli Sivuilla käytetty kieli on selkeää. Pääsivulta on linkit englannin- ja ruotsinkielisiin versioihin. Ruotsinkieliset sivut ovat melkein yhtä laajat kuin suomenkieliset, tosin 11.2.2000 oli viimeisin puhe päivitetty 17.11.1999 ja tiedote 30.11.1999. Englanninkieliset sivut ovat huomattavasti suppeammat. Niiltä ei löydy puheita eikä tiedotteita, vaan Documents & Issues -linkki johtaa Virtual Finlandin International Relations -sivuille, joilta puheita ja tiedotteita löytyy. Kieliversiot ovat hyvät, mutta päivityksen tulisi olla paremmin ajan tasalla. 5.2.5. Linkit Ulkoasiainministeriön sivuilla on paljon sähköpostilinkkejä. Puheet-linkin kautta pääsee lukemaan myös pääministerin ja presidentin puheita, ja tiedotteiden kautta on linkki valtioneuvoston uutissivuille. Linkit näihin on kuitenkin sijoitettu aivan sivun alareunaan ulkoasiainministeriön omien tiedotteiden ja puheiden jälkeen, jolloin ne voivat jäädä huomaamatta monelta. Joka sivulta löytyy linkki Virtual Finlandin pääsivulle. Muita linkkejä on todella vähän. Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön sivulta on linkki osoitteeseen www.norden.org, joka aukeaa samalle ruudulle, eikä käyttäjä pääse enää takaisin ulkoasiainministeriön sivuille edes back-selaimen avulla. 11

Linkkien sijoittelua ja toimivuutta molempiin suuntiin olisi parannettava. Erillinen linkkikokoelma puuttuu. 5.2.6. Hakupalvelut Sivuilla ei ole hakupalveluja. Sekavat linkitykset hankaloittavat liikkumista, mutta sivut ovat niin suppeat, että käyttäjälle selviää nopeasti onko sivuilla hänen hakemaansa tietoa vai ei. Hakupalvelut puuttuvat. 5.2.7. Palaute Joka sivun lopussa on webmaster-osoite ja -linkki, johon kysymykset ja kommentit tulee osoittaa. Lähetin ulkoasiainministeriöön kysymyksen 19.1.2000, joka liittyi ulkomailla asuvien suomalaisten tiedottamiseen Suomen vaaleista. Vastauksen sain 45 minuutin kuluttua, eli esimerkillisen nopeasti. Sivuilla ei ole palautelomaketta, mutta kysymykseen vastattiin erinomaisen nopeasti. 5.2.8. Yleisarvio Ulkoasiainministeriön sivut ovat yleistä tasoa huonommat. Sivut ovat osa Virtual Finland kokonaisuutta, mutta ministeriön omilla sivuilla tulisi silti olla tietoa saatavilla enemmän ja selkeämmin. Uskon, että muutkin kuin ulkomaalaiset tai ulkomailla asuvat suomalaiset ovat kiinnostuneita ministeriön toiminnasta. Käyttäjälle olisi myös hyvä kertoa, että sivut ovat osa Virtual Finland -kokonaisuutta. 5.3. Oikeusministeriö http://www.om.fi Arvioija: Mia Rahunen Arvioitu 11.2.2000 5.3.1. Perustiedot Pääsivulla kerrotaan oikeusministeriön osoite ja puhelinnumero. Pääsivulla on otsikko yhteystiedot, jonka kautta löytyvät sekä oikeusministeriön eri osastojen että eri toimielimien yhteystiedot. Sivuilla on mainittu oikeusministeriön virkamiesten nimet ja puhelinnumerot, ja tiedotusyksikön ihmisiin on sähköpostilinkit. Pääsivun oikeusministeriö-linkkiä klikkaamalla pääsee sivuille, joilla esitellään ministeriön toimintaa, selkeä organisaatiokaavio, ja ministeriön alaisuuteen kuuluvat toimielimet ja virastot. 12

Lähes jokaisen oikeusministeriön sivun lopussa on tieto siitä, milloin kyseinen sivu on päivitetty, mutta päivämäärän lisäksi muuta tietoa päivittäjästä ei ole. Säädöshankkeetsivulla mainitaan tosin, että tekstin lopussa oleva päivämäärä liittyy sivujen tekniseen uudistamiseen, joten jos sama pätee kaikkiin muihinkin sivuihin, ei päivämäärällä ole mitään tekemistä asiasisällön päivittämisen kanssa, mikä olisi paljon oleellisempaa käyttäjän kannalta. Puheet ja tiedotteet näyttivät kyllä olevan päivityksen suhteen ajan tasalla. Yhteys- ja organisaatiotiedot olivat selkeästi esillä, päivitystiedot olivat osittain puutteelliset, mutta esimerkiksi puheiden päivitys oli ajan tasalla. 5.3.2. Sisältö Pääsivulta on linkit kuuteen pääaiheeseen, sekä Säädöstietopankkiin. Ajankohtaistasivujen kautta pääsee käsiksi julkisuuslakiin, presidentinvaalisivuille, puheisiin ja tiedotteisiin, oikeusministeriön vastuulla oleviin EU-asioihin, sekä säädöshankkeisiin. Organisaatio-sivuilla on toiminnan ja tehtävien esittelyn lisäksi oikeusministeriön esitteitä ja julkaisuja. Oikeuslaitos on esitelty omilla sivuillaan, samoin vankeinhoito. Lait ja yhteiskunta otsikon alta löytyy paljon tietoa esimerkiksi lakien säätämisestä, sekä vaaleista ja puolueista. Oikeusministeriön sivujen väritystä tulisi muuttaa. Sininen pohja on sinänsä hyvä, ja ehkä muutama keltainen tähtikin navigointipalkissa vielä menettelisi, mutta sivuilla käytetyt punaisen ja vihreän sävyt pomppaavat ärsyttävästi käyttäjän silmiin. Sisältö on laaja ja kattava, mutta väritystä tulisi muuttaa. 5.3.3. Selailtavuus Oikeusministeriön sivuilla on vasemmassa reunassa navigointipalkki, jonka kautta pääsee aina suoraan pääsivulle, tai ylemmän tason sivulle, jonka kautta on juuri kulkenut. Navigointipalkissa näkyy reititys hyvin, esimerkiksi ajankohtaista EU-asiat tapahtumat Turun ministerikokous rikoksen uhrin asema. Käyttäjä on koko ajan hyvin selvillä siitä missä kohtaa sivuja hän kulloinkin liikkuu. Vankeinhoito-osastolla on omat sivut, joilla tällaista navigointipalkkia ei ole, mutta sivujen alareunassa ovat linkit edelliselle sivulle, ministeriön pääsivulle, sekä vankeinhoidon omalle pääsivulle. Ministeriön pääsivulle pääsee kuitenkin vasta mutkan kautta, sillä linkki ohjaa käyttäjän ensin valtioneuvoston sivulle, jolla on linkki oikeusministeriön sivulle. Sivut latautuvat nopeasti, ja ovat helppokäyttöisiä informatiivisen navigointipalkin ansiosta. Sivuilla ei juurikaan ole kuvia, joten erilliseen tekstiversioon ei ole tarvetta, sillä siirtyminen sivulta toiselle on nopeaa. Sivut ovat selkeät ja yhtenäiset, ainoana erilaisena erottuu vankeinhoito-osasto. Sivuja on helppo selailla, ja navigointipalkki toimii erittäin hyvin. 13

5.3.4. Kieli Oikeusministeriön sivuilla käytetty kieli on selkeää ja ymmärrettävää. Lakitekstit ovat tietenkin aina hieman monimutkaisia, mutta esimerkiksi osuudet, joissa selostettiin oikeusministeriön tehtävistä, oli kirjoitettu ymmärrettävästi. Pääsivulta on linkit ruotsin- ja englanninkielisiin versioihin. Ne ovat suppeammat kuin suomenkieliset sivut, mutta sisältävät kuitenkin tärkeimmät tiedot. Mielenkiintoisena yksityiskohtana voisi mainita, että uusi perustuslaki oli esillä myös ranskaksi. Kieliversiot ovat kattavat. 5.3.5. Linkit Sivuilla ei ole yhtä erillistä linkkikokoelmaa, vaan linkit on sijoiteltu asiayhteyksiinsä. Linkkejä on melko paljon oikeusministeriön omille sivuille, eli käyttäjää ohjaillaan näin eteenpäin. Linkkejä on myös muihin alaa sivuaviin toimielimiin ja virastoihin, ja ne on sijoiteltu hyvin siten, että jos linkin kautta ei aukea uutta ikkunaa, pääsee käyttäjä takaisin back-selaimen avulla. Linkitykset ovat selkeät, mutta erillinen linkkikokoelma puuttuu. 5.3.6. Hakupalvelut Sivuilla ei ole asiasanahakua, mutta eräänlainen nimihaku on. Virkamiehet ja tehtävät sivuilla on virkamiesten tehtäviä asiasanoittain aakkosjärjestyksessä, ja niiden yhteydessä asiaa hoitavien virkamiesten nimi ja puhelinnumero. Etsiessäni tietoa uudesta perustuslaista se löytyi helposti kahdella klikkauksella lait ja yhteiskunta uusi, yhtenäinen perustuslaki (linkkinä tekstin sisällä). Saman sivun navigointipalkissa näkyi reitti ajankohtaista tiedotearkisto tiedotteet 1999 Suomi on saamassa uuden perustuslain, mutta perille löysi siis paljon helpomminkin. Asiahaku puuttuu, mutta vastuualakohtainen henkilöhaku toimii hyvin. 5.3.7. Palaute En aluksi löytänyt sivuilta ollenkaan palautelomaketta. Tutustuessani presidentinvaalisivuihin huomasin kuitenkin aivan sivun alareunassa palautelinkin. Palautelomakkeen reunassa on Presidentinvaalit 2000 logo, mutta kuitenkin yläreunassa lukee oikeusministeriö: palaute. Näin ollen minulle jäi epäselväksi voiko tuota lomaketta käyttää kaikkiin oikeusministeriölle osoitettuihin kysymyksiin, vai pelkästään presidentinvaalisivuihin liittyen. Moni palautelomaketta tuskin kuitenkaan löytää (vaalit.om.fi/palaute.html), sillä linkki oli vaalien varmennesivun lopussa, eikä käyttäjän tarvitse selata sivua loppuun asti päästäkseen eteenpäin vaalisivuille. 14