Kuhajärvien kalastusselvitys ja Pyhäjärven täplärapuselvitys Kuhanpyyntiä Pyhäjärven Sorvanselällä talvella 2019 Pirkkalan kalastusalueen kokous Toivon talo, Pirkkala 19.3.2019 Ismo Kolari isännöitsijä Pirkkalan kalastusalue kalatalousneuvoja, Pirkanmaan Kalatalouskeskus
Pirkkalan kalastusalueella tehtyjä kuhaselvityksiä 1996-2019 (joista Pirkanmaan Kalatalouskeskus on vastannut kokonaan tai osittain) Kolari, I. 1998: Pyhäjärven kuhaistutusten polttomerkintätutkimus. Yhteenveto vuodelta 1998. (Polttomerkinnät ja nuottakoekalastukset) Kolari, I. 1999: Kuhan kalastus, vaellukset ja kasvu Pyhäjärvellä. (Emokuhien Carlin-merkinnät Lempäälän Hahkalanvuolteella 1996 1997) Karjalainen, M. 2000: Pyhäjärven kuhaistutusten polttomerkintätutkimus. Yhteenveto vuodelta 1999. (Polttomerkinnät ja nuottakoekalastukset) Kärnä, J. 2000: Kuhan (Stizostedion lucioperca) ravinnonkäyttö Tampereen Pyhäjärvellä. Kolari, I. 2001: Kuhanpoikasvuosiluokkien vaihtelut Pyhäjärven Toutosella ja Säijänselällä vuosina 1996-2000. (Kesänvanhojen istukkaiden 180 000 kpl polttomerkinnät ja nuottakoekalastukset, loppuraportti) Kolari, I. 2001: Kuhaistutusten tuloksellisuus Pirkanmaan pienvesissä. Mukana Ameenjärvi, Hervantajärvi, Iso Arajärvi, Suonojärvi, Särkijärvi ja Teernijärvi Kolari, I. ja Westermark, A. 2017: Kuhan lisääntymisikä ja -koko Pirkanmaan järvillä. Kalatalouskeskus ja KVVY Kolari, I. 2018: Pirkanmaan kuhajärvien kalastusselvitys. Koljonen, M-L ja Kolari, I. 2019: Kuhakantojen geneettinen tila Pirkanmaan järvillä. (Kalatalouskeskus ja LUKE, raportti valmistumassa)
Pirkkalan kalastusalueella tehtyjä rapuselvityksiä 1992-2018 (joista Pirkanmaan Kalatalouskeskus vastannut) Kolari, I. 1998: Täpläravun kotiutusistutusten tulokset Pyhäjärvellä ja Näsijärven Näsiselällä vuosien 1992-1997 koeravustusten perusteella. Pyyvaara, P. 2001: Pirkkalan kalastusalueen raputaloudellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Kolari, I. 2018: Täplärapuselvitys Tampereen Pyhäjärvellä Mikä aiheutti kannan romahtamisen, ja mikä estää siitä toipumisen? Kolari, I. 2018: Tampereen Pyhäjärven täplärapuselvitys vuonna 2018
Kuhajärvien kalastusselvitys Onko ja jos, niin miten kalastus ja kalastuksensäätely ovat vaikuttaneet siihen, millaiseksi kuhan lisääntymisikä- ja -koko ja kuhakannan tila ovat muotoutuneet Pirkanmaan kuhavesillä? Miten kuhasaaliit ovat muuttuneet ja mitkä tekijät ovat muutoksen taustalla? Asianosaisten näkemyksiä kuhankalastuksen järjestämisestä 7 kalastusalueen yhteishanke Kyrösjärven, Näsijärven, Pirkkalan, Ruoveden- Kuoreveden, Roineen- Mallasveden-Pälkäneveden, Suodenniemen ja Vammalan seudun kalastusalueilla Pohjois-Savon ELY-keskus osarahoitti hanketta kalastonhoitomaksuvaroista Käytännön toteutus Pirkanmaan Kalatalouskeskus TAUSTATIETOA KALATALOUSALUEIDEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITTELULLE KESKEISIMMÄSTÄ SAALISLAJISTA
Kuhajärvet 1. Ukonselkä 2. Ruovesi 3. Näsijärvi 4. Kyrösjärvi 5. Roine 6. Mallasvesi 7. Pyhäjärvi, Säijän-Sorvanselkä 8. Pyhäjärven pohjoisosa 9. Rautavesi 10. Mouhijärvi MML ja Pirkanmaan Kalatalouskeskus 2019
Kuhajärvien kalastuselvitys Pyyntiponnistuksen ja kuhasaaliiden (-kannan) muutosten selvittäminen Kalastusmääräykset, lupamäärät, ongelmat ja toiveet Tiedot kalastustiedusteluista; KVVY:n velvoitetarkkailut ja muut kalastusselvitykset Kaupallisen kalastuksen saalistietoja LUKElta Laskennallinen kuhasaalisarvio yleiskalastusoikeuksin tapahtuvasta kalastuksesta Pyyntiponnistus; pyyntivrk/100 ha, kalastajamäärä Kokonaissaaliit ja yksikkösaaliit Vertailu Suomen ja Ruotsin kuhakantojen tilan kehitykseen Kalastusmääräykset osakaskunnilta ja kalastusalueilta ym.; Kalapassin verkkokauppa ja yhteyshenkilöjen haastattelut Kuhaa koskeva kalastuksensäätely ja suositukset; käyttö- ja hoitosuunnitelmat, tiedossa olevat rajoitukset Myytyjen verkkolupien/pyydysyksiköiden määrän vertailu; eräät osakaskunnat Muutamien kaupallisten kalastajien ja kalastusoppaiden haastattelut Analyysi: Mikä on vaikuttanut kuhakantojen tilan muutoksiin?
Verkkolupien myynti eräillä alueilla pyydys-/verkkolupia Vesistö Osakaskunta Vuodet ha kpl/vuosi kpl/ha/vuosi Mallasvesi Äimälän-Ruotsilan ok 2014 2016 2 053 578 0,28 Mallasvesi Mälkilän-Kinnalan ok 2014 2016 1 122 269 0,24 Roine Roineen ok 2013 2017 3 415 613 0,18 Ruovesi Kauttu-Syvinki ok:t 2012 2016 5 700 1 672 0,29 Säijän-Sorvanselkä Anian ok 2017 2018 714 185 0,26 Sorvanselkä ja Saviselkä Nokian ok 2018 676 141 0,21 Sorvanselkä Sorvan kk 2012 2016 628 150 0,24 Ukonselkä* Kolhon ok 2014 2017 834 221 0,26 Yhteensä 15 142 3 829 0,25 *Ukonselän Kolhon osakaskunnan ilmoitettu lupamäärä on hieman ylisuuri, koska alueella asuville verkkomäärä on pienempi kuin osakkaille
Pyhäjärvellä suhteessa eniten kalastajia Kalastajatiheys kuhajärvillä 2010-luvulla Ukonselkä Säijän-Sorvanselkä Ruovesiselkä Rautavesi Pyhäjärven pohjoisosa Näsijärvi, Koljonselkä Mallasvesi Kyrösjärvi 0 5 10 15 20 verkkokalastajia kalastajia kalastajia/100 ha Lähteet: KVVY:n tekemät kalastustiedustelut
Kalastus harvoilla verkoilla vähentynyt Pyyntiponnistus Tiedustelualue 1990-1999 2000-2009 2010-2016 Viim. 2000-2017 > 39 mm verkot ha vrk vrk/ha vrk vrk/ha vrk vrk/ha vrk/ha vuosi Kyrösjärvi* 5 526 218 558 26 57 132 9 78 908 14 6 2016 Mallasvesi 5 571 154 622 28 43 796 8 62 728 11 11 2014 Näsijärvi, Koljonselkä 11 064 112 873 10 9 2008 Pyhäjärven pohjoisosa 2 030 58 715 29 55 703 27 53 552 26 16 2015 Rautavesi 2 550 29 612 12 22 755 9 6 2016 Roine 5 459 149 044 27 Ruovesi (Vilppula-Kauttu)** 6 608 41 260 6 49 082 7 4 2003 Ruovesiselkä 1 852 24 563 13 28 120 15 12 2015 Säijän-Sorvanselkä 4 592 99 147 22 77 919 17 79 464 17 14 2015 Ukonselkä 1 210 13 005 11 12 029 10 14 749 12 12 2011 Keskiarvo 22 13 15 10 * Vuoteen 2000 saakka Kyrösjärven tiedustelualueeksi ilmoitettu 8 400 ha ** Ruoveden Vilppula-Kauttu -alueen pyyntiponnistus > 33 mm verkkojen Lähteet: KVVY:n ja Jyväskylän yliopiston tekemät kalastustiedustelut
Verkkokalastajien ja nuorten kalastajien määrä vähenee Verkkokalastajat Vetouistelijat 160 000 160 000 120 000 120 000 80 000 2000-2004 80 000 2000-2004 40 000 2012-2016 40 000 2012-2016 0 0 300 000 Heittokalastajat 240 000 180 000 120 000 60 000 2000-2004 2012-2016 0 Lähde: LUKE
Alin solmuväli 100 % Näytekuhat 42,0-44,9 cm 0 50 50 0, 45 0 50-55 0, 45 0, 45 40-50 0, 45 90 % 80 % 70 % 50-55 mm verkot käytetyimpiä kuhanpyynnissä Pirkanmaan vesillä vaikka kalastusmääräykset sallisivat tiheämmätkin verkot 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % Näytekuhat 39,0-41,9 cm naaras koiras raaka 70 % 60 % 50 % 40 % naaras 30 % koiras 20 % raaka 10 % Kolari ja Westermark 2017 0 %
g/verkkovrk Kuhakannat edelleen vahvistuneet 2010-luvulla 250 Harvojen verkkojen kuhan yksikkösaaliit 1990-2010-luvuilla 200 150 100 50 0 1990-1999 2000-2009 2010-2016 Kyrösjärvi Mallasvesi Pyhäjärven pohjoisosa Rautavesi Ruovesiselkä Säijän-Sorvanselkä Lähde: KVVY
Kuhasaaliit kasvaneet kautta linjan 1990-1999 2000-2009 2010-2016 Tied.alue Tiedustelujen kuhasaaliit kg kg/ha kg kg/ha kg kg/ha ha Kyrösjärvi* 10 165 1,2 16 233 1,8 21 111 2,4 9 077 Mallasvesi 3 212 0,6 3 115 0,6 7 107 1,3 5 571 Näsijärvi, Koljonselkä 7 856 0,7 11 064 Pyhäjärven pohjoisosa 3 137 1,5 2 863 1,4 4 156 2,0 2 030 Rautavesi 5 893 2,3 4 791 1,9 6 745 2,6 2 550 Roine 11 263 2,1 5 459 Ruovesi (Vilppula-Kauttu) 4 833 0,7 8 685 1,3 6 608 Ruovesiselkä 2 092 1,1 4 741 2,6 1 852 Säijän-Sorvanselkä 12 131 2,6 14 743 3,2 19 940 4,3 4 592 Ukonselkä 1 253 1,0 2 905 2,4 3 071 2,5 1 210 Yhteensä** 51 886 1,4 63 283 1,4 66 869 2,5 50 013 * Kyrösjärven ilmoitettu pinta-ala koskee viimeisimpiä 2010-luvun tiedusteluja, aiemmin tarkkailualue oli pienempi. ** Huomioi, että yhteismäärässä eivät ole mukana kaikki järvet eri vuosikymmeniltä. Lähteet: KVVY ja Jyväskylän yliopisto
Saaliissa näkyy luontainen kannanvaihtelu 7 Kuhan hehtaarisaaliit Rautavedellä ja Säijän-Sorvanselällä 6 5 4 kg/ha 3 2 1 0 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Rautavesi Säijän-Sorvanselkä Lähde: KVVY
12000 10000 8000 PYHÄJÄRVEN (TRE-LUODONSAARI) KUHAISTUTUKSET JA SAALIS SAALIIT ISTUTUKSET 160000 140000 120000 100000 Hälytyskellot alkoivat soida lujaa 1990- luvun lopulla kg 6000 4000 2000 0 1987 1989 1990 1991 1987 1992 1988 1993 1989 1994 1990 80000 60000 40000 20000 0 kpl Pohjois-Hämeen kuhavesien kuhaistutukset ovat jäämässä tuloksettomiksi, SKL 3/1998 Pyhäjärvi, Tampere-Kaivanto, kuhaistutukset ja saaliskertymä 12000 SAALIS 160000 10000 ISTUTUS 140000 120000 8000 100000 kg 6000 80000 kpl 4000 2000 60000 40000 20000 Saalistiedot: KVVY Istutustilastot: Hämeen TE-keskus 0 0 1987 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 Oletus: saalis 5. vuonna istutuksesta
1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuhasaaliit ovat parantuneet istutusten alasajon jälkeen Kuhasaaliit (tarkk.alue 10 107 ha) ja kuhaistutukset Pyhäjärvellä (12 161 ha) Kaupallinen ja yleiskal.oikeudella tapahtuva kalastus puuttuvat suurelta osin tiedoista kg 60 000 Kuhasaalis romahtaa kun massaistutukset ovat suurimmillaan kpl 300 000 50 000 250 000 40 000 Kuhaistutukset ajetaan alas 200 000 30 000 150 000 20 000 100 000 10 000 50 000 Lähde: 0 KVVY 0 Kuhasaalis (Lähde: KVVY) Kuhaistutukset (Lähde: ELY-keskus)
1953 1959 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1997 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 milj. kg Kuhasaaliit sisävesialueella vuosina 1953 2016 5 4,5 saalistaso 5-kertaistuu suotuisten lisääntymisolosuhteiden ansiosta 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Suomen järvien kuhasaaliit romahtavat 1950- luvulla massaistutukset alkavat kuhakannat alkavat vahvistua; saalistaso ennen massaistutuksia n. 720 tn kuhakannat taantumassa yli 20 vuotta saalistaso romahtaa massaistutuksia edeltävälle tasolle lisääntyvistä istutuksista huolimatta (n. 10 milj./vuosi) 0,5 0 Lähteet: Kalataloudellinen tutkimustoimisto, RKTL ja LUKE
1000 kg 2500 Vapaa-ajankalastuksen kuhasaaliit vuosina 1998 2016 2000 1500 1000 500 0 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Länsi-Suomi (sisävedet) Muut sisävedet Merialue Lähde: LUKE
Vapapyynnin merkitys kasvaa Vapaa-ajan kalastajien kuhasaalis 2016 (1000 kg) Muu pyydys; 130 Vetouistin; 1713 Verkko; 1725 Perhovapa; 19 Heittovapa; 216 Onki; 1 Katiska, merta tai rysä; 21 Pilkkivapa; 67 Lähde: LUKE
2001 2002 2003 2004 2005 2006 tonnia Hjälmarenin kalastuksensäätelyesimerkki, kaikki näyttää hyvältä. 350 Kaupallisen kalastuksen kuhasaaliit Hjälmarenilta 300 250 200 150 100 50 Alamitta nostetaan 45 senttiin ja verkkojen alin solmuväli 60 mm:iin Hjälmaren 0 Hjälmaren Lähde: Fiskeriverket & SCB
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 tonnia Mälarenilla kuhan alamitan nosto 2012 350 Kaupallisen kalastuksen kuhasaaliit Ruotsin järviltä 300 250 Hjälmaren 200 150 100 50 0 Mälaren Hjälmaren Lähde: Fiskeriverket & SCB ja HaV
Kaupallisen kalastuksen saaliiden Finnkampen: Suomi voitti! Suomen järvien kaupallisen kalastuksen kuhasaaliit 4-kertaistuivat vuosina 2009-2015 (alamitta 37 cm, poikkeuksia mm. Pyhäjärvi 40 cm) Lähteet: Luke, Fiskeriverket & SCB ja HaV
Vapaa-ajankalastuksen kuhasaaliiden Finnkampen: Suomi voitti 6-0! 1000 kg 4000 Vapaa-ajan kalastuksen kuhasaaliit sisävesiltä 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Suomi järvet Ruotsi järvet Lähteet: Luke ja HaV
Kultaiset kuhakaudet ja kesän lämpötilat C 17,0 Kesän keskilämpötilat Helsingissä 1830 2010-luvuilla 16,5 16,0 15,5 15,0 14,5 14,0 Lähde: Ilmatieteen laitos Lähteet: Luke ja HaV
1948 1950 1952 1954 1956 1958 1960 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 Keskikesän lämpötilat määräävät tulevan kuhasaaliin C 19 Kesä-heinäkuun keskilämpötila Tampereella 1948 2018 18 17 16 15 14 13 12 Lähde: Ilmatieteen laitos
Erityisesti heinäkuu on lämmennyt C 20 Touko-elokuun lämpötilat Tampereella 1950 2010-luvuilla 18 16 14 12 touko kesä heinä elo 10 8 1950-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2009 2010-2018 Lähde: Ilmatieteen laitos, Tampere Härmälä
Johtopäätöksiä Kuhajärvien kuhakannat ovat yleisesti ottaen vahvistuneet 2000 2010-luvuilla. Parhailla luontaisilla kuhavesillä kannat ovat olleet vahvoja jo pitkään, mutta myös näissä vesistöissä yksikkösaaliit ovat entisestään parantuneet. Kuhakantojen vahvistumista on tapahtunut samanaikaisesti laajemminkin Suomen ja Ruotsin järvialueilla. Lämpimät kesät ja Pirkanmaalla erityisesti heinäkuun lämpötilojen nousu ovat voimistaneet luonnollista lisääntymistä, joka on pääsyy kantojen vahvistumisen taustalla. Kuhajärvien kuhakannat ovat parantuneet käytännössä riippumatta siitä, millainen pyyntiponnistus, verkon solmuvälisäätely tai alamitta kullakin järvellä on ollut käytössä. Elinvoimaiset kuhakannat näyttävät kestävän varsin kovaa pyyntipainetta ja tuottavat isoja hehtaarisaaliita, kun hyviä lisääntymisvuosia on riittävän usein. Vesistön ominaisuudet ja tuotantokyky määrittelevät viime kädessä kuhasaaliiden tason ja kasvun raamit. Kuhaistutuksilla ei ole ollut yleisesti vaikutusta kuhakantojen kasvuun 2000 2010-luvuilla.
Johtopäätöksiä Niillä järvillä, joilla on voimakas pyyntiponnistus ja kanta vahva, kannan harventaminen on mahdollisesti parantanut tulevien vuosiluokkien eloonjäämistä ja kuhien kasvua, mikä on ylläpitänyt korkeaa tuotantotasoa ja maksimisaaliita. Esimerkiksi Säijän-Sorvanselällä kuhakanta on uusiutunut tehokkaasti vuodesta toiseen ja kuhien kasvu on jopa nopeutunut 2010-luvulla. Tämän merkittävimmän kuhakannan kehitystä tulee seurata tarkasti, sillä pyyntipaine on tällä hetkellä melkoinen kaupallisen pyynnin ja vapaa-ajankalastuksen myötä. Suhteellisesti tehokkaimman pyynnin kohteena olevissa kuhakannoissa (mm. Säijän-Sorvanselkä) sukukypsyyskoko on iso hyvän kasvunopeuden ansiosta. Tiheään kuhakantaan nähden suhteellisesti vähäisemmän pyynnin kohteena olevilla järvillä Mouhijärvi, Kyrösjärvi ja Ukonselkä kasvunopeus on huonompi ja sukukypsyyskoko pienempi. Hidaskasvuisuus kovan ravintokilpailun seurauksena ei sinänsä ole epätervettä, vaan se kuvastaa mukautumista vallitseviin olosuhteisiin. Kuhakanta joutuu reagoimaan ravintovajeeseen kasvua hidastaen, jolloin kuntokerroin ja sukukypsyyskoko pienenevät.
Johtopäätöksiä Nopeakasvuisissa kannoissa (Mallasvesi, Roine ja Säijän-Sorvanselkä) kasvupotentiaalin hyödyntäminen on järkevää. Siihen päästään käyttämällä kuhanpyynnissä sopivan harvoja verkkoja ja vapakalastuksessa asetuksen mukaista alinta pyyntimittaa suurempaa minimirajaa. Kestävä kalastus tulee olla lähtökohtana kaikilla kuhajärvillä. Humuspitoisissa järvissä (Kyrösjärvi, Mouhijärvi, Näsijärvi, Pyhäjärven pohjoisosa, Ruovesi ja Ukonselkä) ruokakalaksi käytettävän kuhan kokoa ja ikää ei kannata ylen määrin kasvattaa kohonneiden elohopeapitoisuuksien takia myötä. Hidaskasvuisissa vahvoissa kuhakannoissa kalastettavien kuhien koon kasvattaminen ja kalastusrajoitukset eivät näytä lisäävän kuhan (ja muiden lajien) kokonaissaaliita, vaan vaikutus voi olla päinvastainen luonnollisen kuolevuuden ja tiheydestä riippuvan kasvun hidastumisen seurauksena. Kutualuerauhoitus on säätelykeino, johon iso osa kalastajista suhtautuu myönteisesti. Isojen saaliskalojen vapauttaminen koetaan myönteisesti. Osakaskunnat eivät näe kalastuksessa oleellisia ristiriitoja eri kalastajaryhmien välillä. Pääsääntöisesti kuhajärvillä menee tällä hetkellä hyvin.
Tampereen Pyhäjärven täplärapu allikosta ojaan Kotiutusistutus 1990, seuranta päällä alusta pitäen 1990-luvulla Pirkanmaan Kalatalouskeskus seurasi kannan kehittymistä koeravustuksin Tampereen kaupungin ravustuskysely v. 1998 alkaen RKTLn / LUKEn (Esa Erkamo ym.) tutkimushanke 2012 2016 Tampereen kaupungin kanssa, kannan alamäen syiden selvittäminen Pirkkalan kalastusalueen seurantahanke 2017 ; käytännön toteuttajana Kalatalouskeskus, P- Savon ELY-keskus avustanut khmvaroista, myös velvoitevaroja 2018 alkaen koeravustusaluetta laajennettiin koko Luodonsaaren ja Tampereen väliselle alueelle ja sivuvesiin 2018 yhteistyö käynnistyi Itä- Suomen yliopiston (Japo Jussila ym.) kanssa; saalisnäytteet tautimäärityksiin ja mahdollisiin altistuskokeisiin Seurantahankkeissa koeravustuksia, ravustus- ja saalisseurantoja, mahdollisten syiden analysointia, tautimäärityksiä
Tampereen Pyhäjärven täplärapumysteeri Täpläravun nousu.. ja tuho miksi? Rapulupien myynti käynnistyi 1998 1. saalishuippu 2002 Tampereen vesillä (n. 1000 ha) n. 23 000 kpl (> 10 cm) 1. saalisromahdus 2004 2005 2. saalishuippu 2007 ja 2008 n. 30 000 kpl (> 10 cm) 2011 alkaen saaliit alkoivat merkittävästi pienentyä, pysyvä totaaliromahduksen tila 2015 18 Saviselällä pyydettävä kanta hiukan pidempään; romahdus noin 2015 Kaupunki möi 800 mertalupaa 2009; 2018 lupia ostettiin 48 merralle (muutamia tyhjänpyytäjiä) Monilla muillakin Pirkanmaan järvillä saalistaso putosi 2010-luvun alussa Muilla vesillä (mm. Näsijärvi, Pyhäjärven keskiosa) kanta kuitenkin elpyi jo muutamia vuosia sitten; tällä hetkellä saaliit monin paikoin hyviä tai kohtalaisia Pyhäjärvellä Luodonsaaresta etelään hyvät saaliit, Luodonsaaresta itään (n. 3 500 ha) kanta lähes tulkoon nolla (yksikkösaalis v. 2018 koeravustuksissa 0,06) Taudit? Rapuruttoa ja pyrstöjalkatautia runsaasti Pyhäjärven pohjoisosassa, mutta myös muilla järvillä Vedenlaatu? Pysyvä mittava asumajätevesikuormitus (oli jo aiemminkin) Viime aikoina isoja rakennushankkeita Tampereella; maaperän ja sedimentit haitta-aineet (PCB, PAH ym.)?
Tampereen Pyhäjärven täplärapumysteeri Kanta lähes nollassa 2017 2018 16 jokirapua 34 merralla Mänttä-Vilppulan pikkujärvestä MML 2018
HYVÄN KANNAN RAJASEUTU KATOALUE Täplärapusaalis 39 kpl 34 merralla Sotkanvirran niskalta 14.8.2018 Täplärapusaalis 1 ruttoinen 33 merralla Lehtisaaresta 17.8.2018
Tampereen Pyhäjärven täplärapumysteeri taustalla tauteja, kuormituspiikkejä vai jotain muutakin? MML 2018 Kartassa keltaisella merkitty alue kuvaa karkeasti Rantatunnelihankkeen vesistötäyttöjen ja Gasumin putkirakennustyömaan aiheuttamaa samennus- ym. vaikutusaluetta Tammerkosken niskalla, josta vesi kulkeutuu nopeasti virtauksen mukana Pyhäjärven pohjoisosaan. Pyhäjärven vaikutusalueella on ollut paljon muita mittavia rakennushankkeita 2010-luvulla.
Kuha- ja täplärapuraportit ladattavissa osoitteessa pirkkalankalastusalue.net Kiitoksia!