Sisällys Tiivistelmä... 2 Summary... 4 1 Tutkimuksen tavoite... 6 2 Tutkimuksen toteutus ja kohderyhmä... 6 3 Vastaajat... 7 Sukupuoli...

Sisällys Tiivistelmä... 2 Summary... 4 1 Tutkimuksen tavoite... 6 2 Tutkimuksen toteutus ja kohderyhmä... 6 3 Vastaajat... 7 Sukupuoli... 7 Ikärakenne... 7 Vuosikurssi ja suoritetut opintopisteet... 7 Koulutusala... 9 4 Aiempi työkokemus... 11 5 Työssäkäynti opiskelujen aikana... 12 Opintojen aikaisen työssäkäynnin määrä... 14 Miksi opiskelujen ohessa sitten työskennellään?... 14 Miten työssäkäynti liittyy opintoihin?... 15 6 Kesätyöt kesällä 2015... 17 Kesätyöpaikkojen laatu ja kesto... Kesätyöpaikan sijainti... 20 7 Kesätyöpaikan haku... 21 Kokemuksia kesätyön hankinnasta... 22 8 Työnantajat kesällä 2015... 24 9 Kesätyön työtehtävät ja työaika... 25 Työharjoittelu... 26 Työaika... 27 10 Kesätyön merkitys opiskeluille ja työtehtävien sisällön kehittyminen... 28 Kesätyön merkitys opiskelulle... 28 Työtehtävien sisällön kehittyminen... 30 11 Palkat kesällä 2015... 31 12 Avoin palaute... 33 Liitteet... 35 1

Tiivistelmä Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimus (TOTT) pureutuu nimensä mukaisesti tekniikan alan opiskelijoiden työssäkäyntiin, se kartoittaa paitsi opiskelijoiden kesätöitä myös lukuvuoden aikaista työssäkäyntiä. Tutkimus toteutetaan kyselytutkimuksena syksyisin lukuvuoden alussa. Tämän vuoden kyselyyn vastasi 5556 opiskelijaa 28 eri oppilaitoksesta. Tulokset osoittivat työssäkäynnin lukuvuoden aikana olevan varsin yleistä, mutta se näyttäisi olevan sidoksissa suhdanteisiin. Melkein puolet tekniikan alan opiskelijoista työskenteli vähintään satunnaisesti lukuvuoden aikana, keskimäärin 15 tuntia viikossa. Työssäkäyvien osuus on laskenut edellisvuodesta hieman, erityisesti satunnaisesti työskentelevien osuus on laskenut hieman joka vuosi. Toisaalta yli puolet kyselyyn vastanneista ei työskennellyt lukukauden aikana ollenkaan. Suurin osa heistä halusi keskittyä opintoihin, mutta joukossa on myös niitä, jotka olisivat halunneet työskennellä, mutta sopivaa työpaikkaa ei ollut löytynyt. Naiset työskentelivät opintojen ohessa miehiä useammin, mutta miehiä harvemmin opintoja vastaavissa tehtävissä. Opintojen edetessä paitsi opintojen ohessa työskentely myös opintoja tukevan työn osuus lisääntyi molemmilla sukupuolilla. Myös keskimääräinen viikkotyöaika kasvoi. Lukuvuoden aikaisessa työssäkäynnissä oli myös koulutusalakohtaisia eroja, tosin tähän vaikuttaa myös alan yleinen työllisyystilanne sekä opiskelupaikkakunnan sijainti. Tärkeimmät syyt opintojen ohessa työskentelyyn olivat taloudellisia, erityisesti pääkaupunkiseudulla leipä voi pelkän opintotuen turvin jäädä kapeaksi. Muita syitä työssäkäyntiin oli esimerkiksi halu saada opintoja tukevaa työkokemusta. Työkokemuksen saannin merkitys korostui opintojen edetessä. 22 prosenttia vastaajista koki, että koulutusta tukevaa työkokemusta kertyi lukuvuoden aikana paljon tai melko paljon. Toisaalta suurempi osuus (28 %) koki, että opintojen aikainen työskentely ei liittynyt opintoihin lainkaan. 82 prosenttia vastaajista työskenteli kesällä 2015, sukupuolten välillä ei tässä ollut merkittävää eroa. Kesätöissä olleiden osuus on laskenut edellisvuosista kesän 2009 tasolle, mitä on pidetty 2000-luvun huonoimpana vuonna työllistymisen kannalta. Suhdannevaihtelut heijastuvat siis paitsi opintojen ohella työskentelyyn myös kesätöihin. Kesällä 2015 työskenneltiin keskimäärin 3,5 kuukautta. Kuten lukukaudenkin aikaiseen työssäkäyntiin, myös kesätyötilanteeseen vaikutti koulutusala ja näiden erilainen työtilanne. Heikoin työllisyystilanne kesällä oli tietotekniikan alan opiskelijoilla. Myös opintojen vaihe vaikutti hieman todennäköisyyteen löytää kesätyöpaikka, mitä pidemmälle opinnot olivat ehtineet, sitä helpompi kesätöihin oli päästä. Tavallisesti kesätyöpaikka oli kokopäivätyö, joko säännöllinen päivätyö tai vuorotyö. Lähes kaikki vastaajat työskentelivät kesän kotimaassa. Kolme suurinta työssäkäyntialuetta olivat Lounais-Suomi, Häme ja pääkaupunkiseutu, jotka olivat kolme suurinta työssäkäyntialuetta myös viime vuonna. Kuten muussakin työnhaussa myös kesätöiden haussa korostuu henkilökohtaisten suhteiden merkitys tai aikaisempi kontakti yritykseen. Kesällä 2015 useampi kuin joka toinen oli saanut kesätyön aiemmin luotujen verkostojen avulla, joko suhteilla tai niin että oli työskennellyt yrityksessä aikaisemmin. Noin puolet kesällä työskennelleistä oli työskennellyt kesätyöpaikassaan aikaisemmin, toiselle puolelle kesätyöpaikka oli uusi. Noin joka kymmenes oli jäänyt ilman kesätyöpaikkaa, vaikka työllistyminen oli ollut suunnitelmissa. Ilman kesätyöpaikkaa jääneet olivat lähettäneet tuloksetta keskimäärin kahdeksan hakemusta. Ne, jotka olivat saaneet töitä, olivat hakeneet töitä keskimäärin vähemmän, kuin ne jotka eivät työpaikkaa olleet onnistuneet 2

löytämään. Työnhaku koettiin kuitenkin hieman helpommaksi kuin edellisvuoden tutkimuksessa, tosin ero edelliskesään oli pieni. Työnhaku koettiin nyt kuitenkin selvästi helpommaksi kuin kesällä 2009. Kokemus kesätöiden hakemisen helppoudesta lisääntyy opintojen edetessä. Suurin työllistäjä kesällä tekniikan alan opiskelijoilla oli edellisvuosien tapaan rakennusliikkeet ja teknologiateollisuus. Teollisuuden merkitys opiskelijoiden työnantajana on vähentynyt viime vuosina, mutta nyt trendiin näyttäisi olevan tuloillaan muutos. Miehet työskentelevät naisia useammin teknologiateollisuudessa ja rakennusliikkeessä; naiset taas miehiä useammin elintarviketeollisuudessa, kaupan alalla ja julkisella sektorilla. Eri vuosikurssien opiskelijoiden kesken työnantajien toimialat jakautuivat melko tasaisesti. Keskimääräinen työaika vaihteli toimialan mukaan; pisin keskimääräinen viikkotyöaika oli rakennusliikkeissä ja vähiten toteutuneita työtunteja viikossa oli kaupan alalla töissä olleilla opiskelijoilla. Noin neljännes opiskelijoista työllistyi kesäksi muun kuin tekniikan alan töihin, osuus on pienentynyt hieman viime vuosina ja näyttäisikin siltä, että tekniikan alaan kuulumattomien töiden osuus opiskelijoiden työllistäjänä jatkaa laskuaan kesästä 2009. Niistä, jotka olivat löytäneet kesätyöpaikan tekniikan alalta, noin puolet työskenteli tekniikan alan töissä ja toinen puoli tekniikan alalla suoritustason tehtävissä. Opintojen edetessä myös tekniikan alan töiden osuus kesätöistä kasvoi. Useimmiten kesätyöt tukivat opiskelua hyvin, parhaiten kesätyöt tukivat opintoja rakennusalan opiskelijoilla. Tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoista taas keskimääräistä selvästi useampi koki, että kesätyöt eivät liittyneet opintoihin lainkaan. Myös työtehtävien sisällön kehittymisessä oli koulutusalakohtaisia eroja; hyvin työllistävillä aloilla työtehtävät olivat kehittyneet huomattavasti huonosti työllistäviä aloja paremmin. Lähes kaksi kolmannesta suoritti työharjoittelun kesän aikana, suurimmalla osalla heistä harjoittelu oli palkallinen. Harjoittelun palkallisuudessa oli koulutusalakohtaisia eroja. Kokopäivätöissä olleiden opiskelijoiden mediaanipalkka kesällä 2015 oli 00 euroa kuukaudessa, mikä on sama kuin edellisenä kesänä. Naisten mediaanipalkka oli miehiä matalampi. Parhaat mediaanipalkat olivat rakennusalan työnjohdon, rakennus- talo- ja energiatekniikan koulutusohjelmissa opiskelevilla, vähintään 2000 euroa kuukaudessa. Matalin palkkataso oli tieto- ja viestintätekniikan sekä ympäristöteknologian opiskelijoilla, joilla molemmilla mediaanipalkka jäi alle 1800 euron. 3

Summary The survey on employment during the studies of engineering students inspects not only the amount and the quality of students employment in the summer time but also the working situation during the school year when the students studying in the technical field at universities of the applied sciences are concerned. The study was conducted in the fall 2015 as a questionnaire survey at the beginning of the school year. This year 5556 students from 28 different universities of the applied sciences responded to the questionnaire. The results indicated that working during the school year is rather common but it seems to be tied up with the trade cycles. Almost half of the engineering students worked at least occasionally during the terms. The average working time was 15 hours per week. The share of the ones working has decreased a little since the previous year, especially the proportion of those students working occasionally has decreased by a couple of per cent every year. On the other hand, more than half of the respondents did not work alongside their studies at all. Most of them wanted rather concentrate on the studies but there were also some who would have preferred working but the suitable job had not been found. Women worked more often than men alongside their studies but less in the tasks which corresponded to their studies. As the studies proceeded there were more students working alongside their studies, also the quality of work improved. The average working time per week increased when studies progressed on both sexes. However, there were differences between the training programs, which is partly explained by different employment situations in the different fields. The location of the university also had an impact on employment. The most important reasons to work alongside the studies are financial, especially in the metropolitan area the living expenses are somewhat higher than in the other parts of Finland so the study grant may not be enough to cover the living expenses alone. Other reasons to work during the terms were aspirations to get work experience from the field of technique. The significance of getting work experience from the own field of study was emphasized when the studies proceeded. 22 per cent of the respondents held an opinion that their work alongside the studies supported their studies. On the other hand, a larger share (28%) experienced that the working was not jointed to the studies at all. 82 per cent of the respondents worked in the summer 2015, there was no significant difference between the sexes here. The proportion of the students working has fallen past years to the level of the summer 2009, what has been considered the worst year from the perspective of employment during the 2000's. So the economic fluctuations reflected not only the working during terms but also summer jobs. The average working period in the summer 2015 was 3.5 months. As the working during terms was affected by the field of study and the different working situation in those fields, alike was the summer working situation affected by those factors. The students in the field of the information technology had the weakest employment situation. Also the stage of studies had an effect on a probability to find a summer job. Usually, the summer job was a full-time job, either regular daytime job or shift work. Nearly all the respondents worked in Finland. The three most common areas for working were southwestern Finland, Tavastia and the metropolitan area which were the top three areas also in the past few years studies. As in job searching in general, also in students summer job searching, the significance of the personal relations or an earlier contact with the company is emphasized. In the summer 2015 more than half of the respondents had gotten the summer job with the help of networks that have been created earlier, either 4

with a personal contact or that they had earlier work experience in the company. About half of the respondents had worked in the same place earlier, for the other half the summer job was new. About a tenth were left without a summer job even though the employment had been in the plans. Of those who did not find employment for the summer, had applied an average of eight applications without being employed. Of those who found work the average amount of sent applications was smaller. However, the work search was regarded as a little easier than in the study of the previous year, however, the difference was small but distinctly better. The experience of the easiness to be employed increases as the studies proceed and the working experience is gathered. The students in the technical field worked during the summertime usually in construction companies and technology industry as previous years. The proportion of the students working in the industry has diminished during the past few summers but it seems that this trend could be turning now. Men worked in technology industry and in construction firms more often than women, as for women worked in food industry, in the field of trade and in the public sector. There were not big differences in the employers branches between the students of different classes. The average working hours varied according to the branch; the longest average working hours per week were in the construction firms and the students in the field of the trade had fewest hours per week. About a quarter of the respondents were hired for the summer to work in some other field but technique. This proportion has decreased during past couple of years a little and it seems that the share of work in the non-technical field has carried on decreasing. As the studies proceeded, the proportion working in the field of technique increased. Usually, the summer work supported the studying well. The students in the building sector had work that was the best connected to their studies. The most connected work to the studies had the students in the building field. The students of Information and Communication Technology, however, experienced most often that the summer job was not connected with the studies at all. Also the development of the contents of assignments had differences between the different study fields. In well employing fields, the assignments had developed considerably better than in the fields which employ poorly. Nearly two thirds of the respondents performed their practical training as a summer job. For most of them the practice was paid but there was some variance between the study fields. The median salary of the students in the full-time jobs in the summer 2015 was 00 euro per month which is the same as in the previous summer. The women's median salary was lower than men s. The best salaries were in the construction management, they earned an average of at least 2000 euro per month. In the training programs of Building Technology and Energy Technology the wage level was somewhat higher than the average too. The students of Information and Communication Technology and the Environmental Engineering had the lowest average wage level where both the median salaries remained under 1800 euro. 5

1 Tutkimuksen tavoite Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimus (TOTT) toteutetaan syksyisin ja sen kohteena ovat nimensä mukaisesti ammattikorkeakoulujen tekniikan alan opiskelijat, joilla on opintojen aloittamisesta kulunut puoli vuotta tai enemmän. Tutkimuksen tavoitteena on paitsi kerätä tietoa opiskelijoiden kesätyön laadusta, palkkauksesta ja työtehtävien kehityksestä myös selvittää lukuvuoden aikaista työssäkäyntiä sekä opiskelun ja työssäkäynnin yhteensovittamiseen liittyviä ilmiöitä. Tutkimuksella on pitkät perinteet; tekniikan alan opiskelijoiden työssäkäyntiä on kartoitettu jo yli kolmekymmentä vuotta, joista viimeisen kahdeksan vuoden aikana on kartoitettu kesätöiden lisäksi myös lukuvuoden aikaista työssäkäyntiä. Tämä tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös yli ajan tapahtuneiden muutosten kartoitukselle. Tutkimuksen tuloksia käytetään Insinööriliiton ja Insinööriopiskelijaliiton asettamille tavoitteille koskien tekniikan alan opiskelijoiden kesätöitä. On tarkoituksenmukaista, että opiskelijat työskentelevät varsinkin opintojen edetessä tekniikan alan töissä, ja että tehtävien vaativuus kasvaa asteittain opintojen edetessä. Kokemus omasta opintoalasta käytännössä vaikuttaa myös opintoihin; lisää motivaatiota opiskella ja auttaa valinnaiskurssien valinnassa. Tutkimustuloksia käytetään myös apuna kun määritellään liiton suosituspalkkatasot kesätöihin ja harjoitteluihin. Palkkasuosituksissa lähtökohtana on opintoja tukeva työ. 2 Tutkimuksen toteutus ja kohderyhmä Aiempien vuosien tapaan Insinööriliitto toteutti tutkimuksen yhteistyössä Insinööriopiskelijaliiton kanssa syksyllä 2015 heti lukukauden alussa. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja vastaukset kerättiin sekä paperi- että verkkolomakkeilla. Liiton opiskelijatoimijat huolehtivat kyselylomakkeiden jakelun ja paperilomakkeiden keruun yhdessä paikallisyhdistysten aktiivien ja oppilaitosten kanssa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat tekniikan alaa ammattikorkeakoulussa opiskelevat pois lukien opintonsa syksyllä 2015 aloittaneet. 5556 tekniikan alan opiskelijaa vastasi kyselyyn, heistä 22 prosenttia osallistui verkkolomakkeella. Sähköisten vastausten osuus kasvoi viime vuodesta reilusti, mikä johtuu pääasiassa yhden ammattikorkeakoulun panostuksesta sähköisiin vastauksiin. Ruotsinkielisten vastausten osuus kaikista vastaajista oli kaksi prosenttia ja englanninkielisiä vastaajia oli kolme prosenttia. Ruotsin- ja englanninkielisten vastausten osuudet pysyivät edellisvuoteen verrattuna kutakuinkin samoina. Erikielisten vastaajien osuudet on kuvattu taulukossa 1. Taulukko 1. Tutkimuksen vastaajamäärä Lukumäärä % vastauksista Suomenkielisiä vastaajia 5271 95 Ruotsinkielisiä vastaajia 93 2 Englanninkielisiä vastaajia 2 3 Vastaajia yhteensä 5556 100 6

Eniten vastauksia saatiin Metropolia ammattikorkeakoulusta (930), 17 prosenttia. Kymmenen prosenttia vastauksista, eli toiseksi eniten vastauksia tuli Turun ammattikorkeakoulusta (554) ja kolmanneksi eniten vastaajia oli Savonia ammattikorkeakoulusta (430), kahdeksan prosenttia. Liitteessä 1 tämän raportin lopussa on kuvattu kaikki oppilaitoskohtaiset vastaajamäärät ja osuudet kuten myös lukuvuoden ja kesän aikana töissä olleiden opiskelijoiden osuudet. 3 Vastaajat Sukupuoli Tutkimukseen vastanneista tekniikan alan opiskelijoista naisia oli 17 prosenttia, mikä on yhtä suuri osuus kuin viime vuodenkin tutkimuksessa. Tilastokeskuksen mukaan kaikista läsnä olevista tekniikan alan opiskelijoista naisia oli 15 prosenttia vuonna 2014, joten käsillä olevaan tutkimuksessa naisten osuus on hieman tätä korkeampi. Ikärakenne Kyselyyn vastanneiden ikä vaihteli 18 ja 59 ikävuoden välillä. Vastaajien keski-ikä oli keskiarvolla mitattuna 24 vuotta ja mediaanilla mitattuna 23 vuotta, eli samat kuin edellisvuoden tutkimuksessakin. Vastaajien joukossa on myös keskimääräistä iäkkäämpiä, yli 50-vuotiaita vastaajia on 21. 45 prosenttia vastaajista oli alle 23-vuotiaita, ja 35 prosenttia 23 25-vuotiaita. Alle 23-vuotiaita on edellisvuoteen verrattuna kaksi prosenttiyksikköä vähemmän ja vastaavasti vanhempia vastaajia oli saman verran viimevuotista vähemmän. Miehiä oli suhteellisesti naisia enemmän 23 25-vuotiaiden ikäluokassa, tosin mies- ja naisvastaajien keskiiässä ei ole merkittävää eroa, molemmilla sukupuolilla keski-ikä on 23 vuotta (mediaani). Taulukossa 2 on kuvattu vastaajien ikäjakauma. Taulukko 2.Vastaajien ikäjakauma sukupuolen mukaan Ikä Mies, % Nainen, % Kaikki, % alle 23 vuotta 44 48 45 23 25 vuotta 37 28 35 26 28 vuotta 9 10 10 yli 28 vuotta 10 14 10 kaikki 83 17 100 Vuosikurssi ja suoritetut opintopisteet Kyselyyn vastanneilta kysyttiin opintojen aloitusaikaa ja tämän perusteella laskettiin vuosikurssi kyselyhetkellä, eli syyslukukauden alussa 2015. 44 prosentille vastaajista alkava lukuvuosi oli toinen, 29 7

prosentille kolmas ja prosentille neljäs. Viisi prosenttia vastaajista oli vähintään viidennen vuoden opiskelijoita ja kaksi prosenttia oli aloittanut opintonsa tammikuussa 2015, eli käynnissä oli vielä opintojen ensimmäinen vuosi. Viime vuoteen verrattuna toisen vuosikurssin osuus oli tänä vuonna hieman suurempi, kun taas kolmannen vuosikurssin osuus oli tänä vuonna lähes vastaavan verran pienempi. Kuvassa 1 on kuvattu vastaajien lukumäärät eri vuosikursseilla. 1. vuosikurssi (keväällä 2015 aloittaneet) 134 2. vuosikurssi 2459 3. vuosikurssi 1622 4. vuosikurssi 1031 5. tai myöhempi vuosikurssi 289 ei ilmoitettu 21 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Kuva 1. Vastaajat vuosikursseittain On selvää, että suoritettujen opintopisteiden määrä kasvaa opintojen edetessä. Kertyneiden opintopisteiden keskiarvo ja mediaani on kuvattu vuosikurssin mukaan kuvassa 2. Kaikilla vastaajilla opintopisteitä oli keskiarvolla mitattuna 108 ja mediaanilla mitattuna 100. Keskiarvo tippui edellisvuodesta kahdella opintopisteellä ja mediaani kahdeksalla. Tulos selittynee vastaajarakenteen muutoksella; viime vuonna oli suhteessa enemmän kolmannen vuoden ja vähemmän toisen vuoden opiskelijoita kuin tänä vuonna. Kyselyhetkellä toisen vuosikurssin opiskelijoilla oli keskiarvolla mitattuna kertynyt opintopisteitä 64, kolmantena vuonna 122 ja neljännellä vuosikurssilla opintopisteitä oli keskimäärin 180. Insinööritutkintoon vaadittava opintopistemäärä on 240 opintopistettä. Kaikkiaan noin puolet tekniikan alan opiskelijoista valmistuu tavoiteajassa, eli neljässä vuodessa, joten viidennellä ja sitä myöhemmillä vuosikursseilla opiskelee enää osa vuosikurssista. 8

5. tai myöhempi vuosikurssi (n=281) 4. vuosikurssi (n=997) 200 189 186 180 3. vuosikurssi (n=1548) 120 122 2. vuosikurssi (n=2373) 60 64 1. vuosikurssi (keväällä 2015 aloittaneet) (n=126) 30 37 0 50 100 150 200 250 opintopistettä mediaani keskiarvo Kuva 2. Opintopisteet eri vuosikursseilla Koulutusala Tämän vuotisen työssäkäyntitutkimuksen suurin vastaajaryhmä oli rakennustekniikan opiskelijat. Lähes yhtä suuri osa vastaajista oli kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoita (sis. konetekniikka) sekä tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoita (sis. tietotekniikka). Vastaajien koulutusalakohtainen jakauma on esitetty kuvassa 3. Kuvassa on esitetty kymmenen suurinta koulutusalaa, muu koulutusohjelma -luokka käsittää koulutusohjelmat, joissa vastaajien osuus oli kaksi prosenttia tai vähemmän. Tähän ryhmään kuuluu 25 koulutusohjelmaa. Tilastokeskuksen mukaan läsnä olevia opiskelijoita tekniikan alalla oli eniten tieto- ja viestintätekniikassa (20 %), rakennustekniikassa (18 %) ja kone- ja tuotantotekniikan (16 %) aloilla. Käsillä olevassa tutkimuksessa siis varsinkin tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoiden osuus on pienempi kuin, mitä Tilastokeskuksen tilastot kertovat. Muilta osin vastaajien osuudet suurimmissa koulutusohjelmissa ovat kohtuullisen lähellä Tilastokeskuksen lukuja. 9

Rakennustekniikka Kone- ja tuotantotekniikka 16 15 Tieto- ja viestintätekniikka 14 Sähkö- ja automaatiotekniikka 12 Talotekniikka 6 Auto- ja kuljetustekniikka 4 Tuotantotalous Energiatekniikka Rakennusalan työnjohto 3 3 3 Ympäristöteknologia 2 Muu koulutusohjelma 21 0% 5% 10% 15% 20% 25% Kuva 3. Suurimmat koulutusalat vastaajamäärän perusteella (%) Bio- ja kemiantekniikan koulutusohjelmassa naisia oli kahdeksan kymmenestä ja bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelmassa naisten osuus oli 61 prosenttia. Myös englanninkielisessä Environmental Engineering - koulutusohjelmassa naisia oli yli puolet (59 %). Yli 40 prosenttia naisia oli myös englanninkielisessä Industrial Management -koulutusohjelmassa (50 %), sekä ympäristöteknologian (47 %), hyvinvointiteknologian (46 %) ja kemiantekniikan (41 %) koulutusohjelmissa. Taulukko 3. Miesten ja naisten osuudet vastaajista eri koulutusohjelmissa (%) Koulutusala Miehiä, % Naisia, % Kaikki, % Kone- ja tuotantotekniikka 91 9 16 Rakennustekniikka 80 20 16 Tieto- ja viestintätekniikka 91 9 14 Sähkö- ja automaatiotekniikka 94 6 12 Talotekniikka 94 6 6 Auto- ja kuljetustekniikka 93 7 4 Tuotantotalous 77 23 3 Energiatekniikka 80 20 3 Rakennusalan työnjohto 91 9 3 Ympäristöteknologia 53 47 3 Muu koulutusohjelma 69 31 21 Kaikki alat 83 17 100 Koulutusalaluokitus on hieman erilainen kuin viime vuonna, mutta muutoin tämän vuoden aineisto vastaa viimevuotista aineistoa sukupuoli-, ikä- ja vuosikurssirakenteen osalta melko hyvin. 10

4 Aiempi työkokemus Kyselyyn vastanneille tekniikan alan opiskelijoille oli kertynyt työkokemusta yhteensä keskiarvolla mitattuna 44 kuukautta eli noin 3,7 vuotta ja mediaanilla mitattuna 2,5 vuotta. Tästä oman alan työkokemusta oli keskimäärin 1,7 vuotta (keskiarvo), mediaanilla mitattuna kymmenen kuukautta. Työkokemusta insinööriopiskelijoilla on keskimäärin hieman vähemmän nyt kuin vuotta aiemmin tehdyn tutkimuksen mukaan. Muun muassa Insinööriliiton aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet ennen valmistumista kertyneen työkokemuksen merkityksen myöhemmän työuran kannalta. Työkokemuksen määrässä on suuriakin vaihteluja eri koulutusalojen, sukupuolen ja ikäluokkien välillä. Miesopiskelijolla on mediaanilla mitattuna työkokemusta kaiken kaikkiaan 2,4 vuotta, josta oman alan kokemusta oli keskimäärin yksi vuosi (mediaani). Naisilla vastaavasti oli kaikkea työkokemusta jopa miehiä enemmän, kolme vuotta (mediaani), mutta oman alan kokemusta selvästi miehiä vähemmän, vain seitsemän kuukauden verran (mediaani). On luonnollista, että vanhemmilla opiskelijoilla on nuoria enemmän työkokemusta. Yli 28-vuotiailla opiskelijoilla oli mediaanilla mitattuna oman alan työkokemusta jo kolme vuotta, kun taas 23 28-vuotiailla sitä oli kaksi vuotta ja alle 23-vuotiailla keskimäärin seitsemän kuukautta. Vanhemman ikäluokan keskilukuun vaikuttaa se, että joukossa on myös iäkkäämpiä vastaajia, jotka ovat ehtineet tehdä jo pidemmän työuran. Taulukossa 4 on kuvattu työkokemuksen määrä eri ikäluokissa. Taulukko 4. Kertynyt työkokemus eri ikäluokissa (kk) Kaikki työkokemus (kk) Oman alan työkokemus (kk) Ikä Alle 23 v 23 25 v 26 28 v Yli 28 v Alle 23 v 23 25 v 26 28 v Yli 28 v Mediaani 18 36 60 120 7 12 12 36 Keskiarvo 22 37 62 139 11 17 25 65 Kun tarkastellaan kertyneen työkokemuksen määrää koulutusalakohtaisesti, rakennusalan työnjohdon opiskelijoilla on selvästi muita opiskelijoita enemmän oman alan työkokemusta (mediaani 2,6 v). Toisaalta heissä on aikuisopiskelijoita selvästi muita koulutusohjelmia enemmän, mikä selittää suurta työkokemuksen määrää. Muutenkin rakennusalalta on löytynyt hyvin töitä opiskelijoille; myös rakennustekniikan ja talotekniikan opiskelijoille oli oman alan kokemusta kertynyt hyvin. Vähiten kokemusta omasta alasta oli kertynyt ympäristötekniikan opiskelijoille. 11

Mediaani Keskiarvo Rakennusalan työnjohto (n=149) Rakennustekniikka (n=678) Talotekniikka (n=211) Sähkö- ja automaatiotekniikka (n=456) Auto- ja kuljetustekniikka (n=176) Kone- ja tuotantotekniikka (n=567) Tieto- ja viestintätekniikka (n=320) Tuotantotalous (n=114) Energiatekniikka (n=149) Ympäristöteknologia (n=73) Muu koulutusohjelma (n=626) 6 8 5 4 6 7 12 12 20 12 20 12 10 17 15 13 16 25 31 55 0 10 20 30 40 50 60 Kuva 4. Oman alan työkokemuksen määrä eri koulutusaloilla (kk) 5 Työssäkäynti opiskelujen aikana Opiskeluaikaista työssäkäyntiä voidaan pitää edelleen yleisenä, vaikka se onkin vähentynyt viime vuosina. 45 prosenttia tekniikan alan opiskelijoista työskenteli lukuvuoden aikana vähintään satunnaisesti. Tässä ei ole huomioitu työn ohessa opiskelevia aikuisopiskelijoita. 15 prosenttia opiskelijoista työskenteli opintojen ohessa jatkuvasti ja 30 prosenttia satunnaisesti. Työssäkäyvien osuus on laskenut hieman edellisestä vuodesta, erityisesti satunnaisesti työskentelevien osuus on laskenut viime vuosina hieman joka vuosi. Tosin myös jatkuvasti työskentelevien osuus on ollut vielä lukuvuonna 2007 2008 24 prosenttia, mutta sen jälkeen osuus on vakiintunut noin 15 prosenttiin. Opiskeluaikainen työssäkäynti näyttäisikin siis olevan vahvasti sidoksissa suhdanteisiin; laskusuhdanteen aikana lukuvuoden aikainen työssäkäynti vähenee. Naiset työskentelevät opintojen ohessa hieman miehiä useammin; puolet naisista työskenteli opintojen ohessa kun miehistä näin teki 46 prosenttia. Opintojen edetessä myös lukuvuoden aikainen työssäkäynti lisääntyi. Erityisesti kasvoi jatkuvasti työskentelevien osuus; ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista vain yhdeksän prosenttia teki töitä opintojen ohella jatkuvasti, kun neljännen vuosikurssin opiskelijoista jo 22 prosenttia työskenteli jatkuvasti. Kuvassa 5 on kuvattu opintojen aikana työskentelevien osuudet eri vuosikurssien opiskelijoilla. 12

jatkuvasti satunnaisesti en työskentele aikuisopiskelija, opinnot työn ohessa 1. vuosikurssi (keväällä 2015 aloittaneet) 9 29 61 1 2. vuosikurssi 11 28 60 1 3. vuosikurssi 16 33 51 4. vuosikurssi 22 32 45 1 5. tai myöhempi vuosikurssi 29 31 38 1 Kaikki 15 30 54 1 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kuva 5. Opintojen aikainen työssäkäynti eri vuosikurssien opiskelijoilla Opintojen aikaisessa työssäkäynnissä on myös koulutusalakohtaisia eroja. Keskimääräistä enemmän lukuvuoden aikana työskentelee auto- ja kuljetustekniikan, tuotantotalouden, rakennusalan työnjohdon, rakennustekniikan, energiatekniikan ja talotekniikan opiskelijat. Tosin siinä onko työskentely jatkuvaa vai satunnaista on näissäkin suuria eroja. Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelmassa opiskellaan myös muita useammin aikuisopiskelijana työn ohessa. Vähiten lukuvuoden aikana työskentelevät tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat. Koulutusalakohtaiset osuudet on kuvattu tarkemmin kuvassa 6. jatkuvasti satunnaisesti en työskentele aikuisopiskelija, opinnot työn ohessa Auto- ja kuljetustekniikka 27 38 34 1 Tuotantotalous 30 29 40 1 Rakennusalan työnjohto 17 38 37 8 Rakennustekniikka 14 36 50 0,4 Energiatekniikka 11 37 52 Talotekniikka 13 35 52 0,3 Kone- ja tuotantotekniikka 12 33 53 1 Ympäristöteknologia 15 29 56 Muut koulutusohjelmat 16 26 57 0,4 Sähkö- ja automaatiotekniikka 12 31 56 1 Tieto- ja viestintätekniikka 15 21 64 1 Kaikki 15 30 54 1 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 6. Opintojen aikainen työssäkäynti eri koulutusaloilla 13

Vuosikurssin ja koulutusalan lisäksi opintojen aikaiseen työssäkäyntiin vaikuttaa myös opiskelupaikkakunnan sijainti. Pääkaupunkiseudulla työskennellään lukuvuoden aikana selvästi useammin kuin muualla Suomessa, mihin vaikuttaa paitsi pääkaupunkiseudun monipuolisempi työpaikkatarjonta myös muun muassa asumisen kalleus; opintotuki ei aina kata edes koko vuokraa. Pääkaupunkiseudulla kaksi kolmesta työskenteli opintojen ohessa. Osuus on yhtä suuri kuin viime vuonna, mutta pienempi kuin sitä edellisenä vuonna. Harvinaisinta opintojen aikainen työssäkäynti on Kaakkois-Suomessa sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Vaasan alueella. Useimmilla opintojen aikana työskentelevillä on yksi työnantaja, kuitenkin noin 18 prosenttia työskenteli kahden työnantajan ja kolme prosenttia useamman kuin kahden eri työnantajan palveluksessa. Joka kymmenes työskenteli vuokratyöyrityksen kautta. Osuus on pudonnut edellisvuodesta takaisin vuoden 2013 tutkimuksen tasolle. Opintojen aikaisen työssäkäynnin määrä Ne insinööriopiskelijat, jotka työskentelevät lukukauden aikana, työskentelevät keskimäärin 15 tuntia viikossa (mediaani). Naisilla keskimääräinen viikkotyöaika on 16 tuntia ja miehillä 14 tuntia (mediaani). Ensimmäisestä kolmanteen vuosikurssiin keskimääräinen viikkotyöaika on 12 tuntia, mutta neljännen vuosikurssin aikana keskimääräinen työaika nousee 16 tuntiin viikossa. Viidennen tai sitä myöhemmän vuosikurssin opiskelijat työskentelevät keskimäärin jo 21 tuntia viikossa. Suurin keskimääräinen viikkotyöaika on rakennusalan työnjohdon opiskelijoilla (mediaani 18 h/vko), tosin kuten aikaisemmin jo mainittiin, heistä myös keskimääräistä suurempi osuus oli työn ohessa opiskelevia aikuisopiskelijoita. Miksi opiskelujen ohessa sitten työskennellään? Tärkeimmät syyt opintojen ohessa työskentelyyn ovat taloudellisia. 44 prosenttia työssäkäyvistä kävi töissä, jotta saisi tienattua ylimääräistä rahaa. 32 prosenttia piti tärkeimpänä syynä työssäkäyntiin sitä, ettei opintotuki yksin olisi riittänyt elämiseen. Pääkaupunkiseudulla 42 prosenttia työskenteli siksi, että pelkästään opintotuen turvin ei tule toimeen. Työssäkäynnin syyt on kuvattu kuvassa 7. 2% 6% Halusin tienata ylimääräistä 17% 32% 44% Opintotuki ei olisi riittänyt elämiseen Halusin saada työkokemusta Jokin muu syy En saa enää opintotukea Kuva 7. Tärkein syy työskennellä lukuvuoden aikana 14

17 prosentilla vastaajista tärkein syy työssäkäyntiin oli halu saada työkokemusta. Työkokemuksen saannin merkitys korostui opintojen edetessä; ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista vain joka kymmenes työskenteli saadakseen työkokemusta, kun neljännen vuosikurssin opiskelijoista näin teki useampi kuin joka viides. Työssäkäyntisyiden muuttumisesta opintojen edetessä on kuvattu tarkemmin kuvassa 8. halusin tienata ylimääräistä halusin saada työkokemusta en saa enää opintotukea opintotuki ei olisi riittänyt elämiseen jokin muu syy 1. vuosikurssi (keväällä 2015 aloittaneet) 57 27 10 6 2. vuosikurssi 46 35 13 5 1 3. vuosikurssi 47 30 17 4 2 4. vuosikurssi 37 31 22 8 2 5. tai myöhempi vuosikurssi 30 30 24 10 6 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 8. Syyt työssäkäyntiin eri vuosikursseilla Reilu puolet kyselyyn vastanneista ei työskennellyt lukuvuoden 2014 2015 aikana. Merkittävin syy olla työskentelemättä oli halu keskittyä opintoihin. Niistä, jotka eivät työskennelleet, 65 prosenttia halusi keskittyä opintoihin. 22 prosenttia olisi halunnut työskennellä, mutta ei ollut löytänyt työpaikkaa. 13 prosentilla syy työskentelemättömyyteen oli jokin muu, aika usein tällainen syy oli opintotuen tulorajat tai opiskelu erilaisten uudelleenkoulutustukien turvin. Muita syitä olivat perhe, aikaa vievät harrastukset tai se että omalta alalta on vaikeaa löytää osa-aikaista työtä, joka sopisi aikataulullisesti yhteen opintojen kanssa. Miten työssäkäynti liittyy opintoihin? Opintojen ohella työskentely kerrytti omaa koulutusalaa tukevaa työkokemusta jonkin verran. 22 prosenttia vastaajista koki, että koulutusta tukevaa työkokemusta kertyi paljon tai melko paljon. Toisaalta reilusti suurempi osa (28 %) koki, että työ ei liittynyt opintoihin lainkaan. Vajaan kolmanneksen mielestä työssäkäynti tuki opintoja vain vähän tai melko vähän. Osuudet ovat suunnilleen viimevuotista tasoa, tosin tämän vuoden tutkimuksen vastaajista hieman viimevuotista useamman työ tuki opintoja. Toisaalta vielä lukuvuonna 2007 2008 lähes puolet (46 %) koki opintojen ohessa työskentelyn tukevan opintoja paljon tai melko paljon. Kun tärkeimmät syyt opintojen ohella työskentelyyn olivat kuitenkin taloudelliset, näyttäisi siltä, että kun opintoja tukevaa työtä on aiempaa vaikeampaa löytää, on tilalle tullut taloudellisista syistä muita työpaikkoja. 15

28% 14% 21% 21% paljon melko paljon melko vähän vähän ei lainkaan 17% Kuva 9. Kertyikö lukuvuoden aikaisesta työskentelystä opintoja tukevaa työkokemusta? Vaikka naiset työskentelivätkin lukukauden aikana keskimäärin miehiä useammin, miehet kuitenkin työskentelevät useammin opintoja tukevissa tehtävissä kuin naiset. 43 prosenttia miehistä koki opintojen ohessa työskentelyn liittyvän opintoihin vähintään melko paljon, kun vastaava luku naisten kohdalla oli 31 prosenttia. Toisaalta taas naisista 39 prosenttia ilmoitti, että lukuvuoden aikainen työ ei tue opintoja lainkaan, kun miehistä täysin opintoja vastaamattomissa töissä työskenteli 26 prosenttia. Opintoja tukeva työ lisääntyy opintojen edetessä; ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista työskenteli paljon tai melko paljon opintoja tukevissa tehtävissä noin viidennes, kun neljännellä vuosikurssilla paljon tai melko paljon opintoihin liittyvä työ oli yli puolella. Koulutusta tukevan työkokemuksen lisääntyminen opintojen edetessä ja molemmilla sukupuolilla on kuvattu tarkemmin kuvassa 10. paljon melko paljon melko vähän vähän ei lainkaan 1. vuosikurssi (keväällä 2015 aloittaneet) 6 13 44 2. vuosikurssi 15 17 17 15 36 3. vuosikurssi 20 23 16 15 26 4. vuosikurssi 28 23 12 5. tai myöhempi vuosikurssi 36 26 12 10 17 miehet 22 22 17 14 26 naiset 16 15 15 15 39 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 10. Kertyikö lukuvuoden aikaisesta työskentelystä opintoja tukevaa työkokemusta? 16

6 Kesätyöt kesällä 2015 Kyselyyn vastanneista tekniikan alan opiskelijoista 82 prosenttia työskenteli kesällä 2015. 11 prosenttia vastaajista ei saanut töitä kesäksi, vaikka oli niin suunnitellut. Neljä prosenttia ei halunnut töitä kesäksi ja kaksi prosenttia käytti kesän opiskeluun. Sukupuolten välillä ei ollut merkittäviä eroja; naisista 83 prosenttia ja miehistä 82 prosenttia oli kesätöissä. 2% 0,4 % 11% 4% 82% Olin töissä kesällä 2015 En saanut työpaikkaa En halunnut töihin kesäksi Opiskelin Olin vaihto-opiskelijana Kuva 11. Työpaikkatiedot kesällä 2015 Kesätöissä olleiden osuus on laskenut hieman edellisvuosista takaisin kesän 2009 tasolle. Vielä kesänä 2012 kesätöissä olleiden osuus oli tekniikan alalla 87 prosenttia ja vuonna 2007 ja 2008 kesätöissä oli 93 prosenttia opiskelijoista. Kuvassa 12 on kuvattu kesätöissä olleiden osuudet kesästä 88 lähtien. Suhdannevaihtelut heijastuvat opintojen ohella työskentelyn lisäksi myös kesätöihin. Kesätyötilanne on nyt siis jopa heikompi kuin kesällä 2009, mitä on tähän asti pidetty työllistymisen kannalta vaikeimpana kesänä. 17

100% 90% 82% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Kuva 12. Kesätöissä olleiden insinööriopiskelijoiden osuus 88 2015 Kuten opintojen ohessa työskentelyynkin myös kesätöihin työllistymiseen vaikutti koulutusala. Rakennusalan lisäksi keskimääräistä reilusti paremmin työllistyivät myös auto- ja kuljetustekniikan ja kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat. Vaikeinta työllistyminen oli tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoilla, joista neljännes ei saanut työpaikkaa kesäksi. Tietotekniikan alan osalta tilanne on huonontunut edellisestä vuodesta. Kuvassa 13 on kuvattu työtilanne eri koulutusaloilla kesällä 2015. Olin töissä kesällä 2015 En saanut työpaikkaa Muu tilanne Rakennusalan työnjohto 92 4 4 Auto- ja kuljetustekniikka 91 5 3 Rakennustekniikka 91 5 4 Kone- ja tuotantotekniikka 90 7 3 Talotekniikka 90 6 4 Ympäristöteknologia 87 8 5 Tuotantotalous 85 10 5 Sähkö- ja automaatiotekniikka 85 10 5 Energiatekniikka 80 15 5 Muu koulutusohjelma 78 14 8 Tieto- ja viestintätekniikka 59 25 16 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 13.Työllistyminen kesällä 2015 suurimmilla koulutusaloilla 18

Opintojen eteneminen lisää todennäköisyyttä työllistyä. Kolmannen ja neljännen vuosikurssien opiskelijat löysivät kesätyöpaikan muita todennäköisemmin. Myös tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoiden kesätyötilanne näyttäisi paranevan hieman opintojen edetessä; neljännen vuosikurssin ja viidennen ja sitä myöhemmän vuosikurssin opiskelijoista ilman kesätyöpaikka ilman jääneitä oli viidennes. Työtilanteen kehittyminen opintojen edetessä on esitetty kuvassa 14. Olin töissä kesällä 2015 En saanut työpaikkaa Muu tilanne 1. vuosikurssi (keväällä 2015 aloittaneet) 83 9 8 2. vuosikurssi 79 13 8 3. vuosikurssi 85 10 5 4. vuosikurssi 86 8 5 5. tai myöhempi vuosikurssi 76 15 9 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 14. Työllistyminen kesällä 2015 vuosikursseittain Kesätyöpaikkojen laatu ja kesto Useimmiten kesätöissä olleet työskentelivät koko kesän yhdellä työnantajalla. Kahden työnantajan palveluksessa oli ollut kaksi prosenttia ja kolmen tai useamman palveluksessa prosentti vastaajista. Tavallisesti kesätyö oli kokopäivätyö, säännöllinen päivätyö oli 69 prosentilla vastaajista ja vuorotöissä työskenteli 22 prosenttia. Vuorotöitä tehneitä oli runsaasti erityisesti bio- ja elintarviketekniikan, kemiantekniikan, prosessi- ja materiaalitekniikan, tuotantotalouden kone- ja tuotantotekniikan ja energiatekniikan koulutusohjelmien opiskelijoilla. Rakennusalalla vuorotöitä oli vähän. Seuraavassa kuvassa on esitetty vielä tarkemmin kokopäivä- ja osapäivätöissä olleiden opiskelijoiden osuudet. 3% 22% 7% Kokopäivätyö; säännöllinen päivätyö Kokopäivätyö; vuorotyö 69% Osapäivätyö Muu Kuva 15. Kokopäivätyön, vuorotyön ja osapäivätöiden osuudet opiskelijoiden kesätöistä

Keskimäärin kesällä 2015 työskenneltiin 3,5 kuukautta (mediaani). 61 prosenttia kesätöissä olleista työskenteli kolmesta neljään kuukautta ja 15 prosenttia työskenteli vähintään kaksi kuukautta mutta ei yli kolmea kuukautta. Kesätyöpaikan sijainti Kesätöissä oltiin yleensä joko opiskelupaikkakunnalla tai kotipaikkakunnalla. 27 prosentilla työpaikka sijaitsi muualla Suomessa ja vain prosentti vastaajista oli kesätöissä ulkomailla. Tilanne oli lähestulkoon sama myös viime vuoden tutkimuksessa. Osuudet on kuvattu kuvassa 16. 1% Sama kuin koti- ja opiskelupaikkakunta 28% 36% Sama kuin kotipaikkakunta Sama kuin opiskelupaikkakunta 11% Jokin muu kuin koti- tai opiskelupaikkakunta 23% Olin töissä ulkomailla Kuva 16. Kesätyöpaikan sijainti Suurimmat työssäkäyntialueet olivat Lounais-Suomi, Häme ja pääkaupunkiseutu. Nämä olivat myös kolme yleisintä työskentelyaluetta myös viime vuoden tutkimuksessa, tosin järjestys on hiukan eri, mikä johtunee siitä, että tänä vuonna Turun ammattikorkeakoulusta vastauksia tuli viime vuotta enemmän. Opiskelijoiden kesätyöpaikkakunnat jakaantuvat kuitenkin kohtuullisen tasaisesti koko maahan, eikä yhtä selvää työskentelyaluetta ole nähtävissä. 20

6% 6% 3% 16% Lounais-Suomi Pääkaupunkiseutu 10% 16% Häme Pohjois-Suomi Itä-Suomi 13% Vaasan seutu Kaakkois-Suomi 14% 15% Keski-Suomi Muu Uusimaa Kuva 17. Työskentelyalue kesällä 2015 7 Kesätyöpaikan haku Kuten muussakin työnhaussa myös kesätyön haussa korostuu henkilökohtaisten suhteiden merkitys. Myös tämän tutkimuksen vastaajista 36 prosenttia oli saanut työn aiemmin luotujen verkostojen avulla; noin neljännes oli ollut kesätöissä samassa paikassa aikaisemmin ja saanut paikan aikoinaan suhteilla sekä kymmenen prosenttia ei ollut aikaisemmin työskennellyt samassa yrityksessä, mutta työpaikka oli löytynyt omien verkostojen avulla. Toisaalta myös aikaisempi kontakti yritykseen oli eduksi työn haussa; neljännes oli ollut samassa työpaikassa aiemmin, vaikka alun perin työpaikkaa ei oltu saatu suhteilla, tai samassa yrityksessä työskenneltiin myös opintojen ohessa. Yhteensä puolet vastaajista oli ollut samassa työpaikassa aiemminkin, toiselle puolelle kesän 2015 työpaikka oli uusi. Toisaalta oman aktiivisuuden merkitystä työnhaussa ei ole syytä väheksyä; joka viides oli löytänyt työpaikan ottamalla itse yhteyttä työnantajaan. Kuinka kesätyöpaikka oli saatu, on kuvattu kuvassa 18. 21

Olen ollut samassa paikassa aiemminkin, sain paikan aikoinaan suhteilla 26 Otin itse yhteyttä uuteen työnantajaan Olen ollut samassa paikassa aiemminkin, en saanut aikanaan paikkaa suhteilla Vastasin lehdessä/internetissä olleeseen työpaikkailmoitukseen (uusi työpaikka) 14 20 Suhteilla (uusi työpaikka) 10 Työskentelin samassa paikassa lukukauden aikana 6 Oppilaitoksen harjoitteluvälityksen kautta Muulla tavoin 3 3 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Kuva 18. Työpaikan saantitapa kesällä 2015 Kuten aiemmin jo kävi ilmi, 11 prosenttia vastaajista oli jäänyt ilman kesätyöpaikkaa, vaikka työskentely oli ollut suunnitelmissa. Vaikka työpaikkaa ei löytynyt, sitä oli kuitenkin haettu aktiivisesti. Ilman kesätyöpaikkaa jääneistä työpaikkoja tuloksetta oli haettu keskimäärin kahdeksaa paikkaa (mediaani). Ne, jotka olivat löytäneet kesätöitä, olivat hakeneet töitä keskimäärin vähemmän: mediaanilla mitattuna neljää työpaikkaa. Luvut ovat samoja kuin vuotta aiemminkin. Keskiluvut on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Haettujen työpaikkojen lukumäärä Mediaani Keskiarvo Kesätyöpaikan löytäneet 4 8 Ilman kesätyöpaikkaa jäänet 8 16 Kokemuksia kesätyön hankinnasta Tänä vuonna kesätyön saaminen koettiin hivenen helpommaksi verrattuna edelliskesään kuin kahden edellisen vuoden tutkimuksissa. Niiden osuus, jotka kokivat työn saannin selvästi edellisvuotta helpommaksi, ei kuitenkaan ollut kuin yhden prosenttiyksikön suurempi. Toisaalta taas niiden, joiden mielestä kesätyön hankinta oli edellisvuotta selvästi hankalampaa, osuus oli pari prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosien 2014 ja 2013 tutkimuksissa ja hyvin kaukana vuoden 2009 tutkimuksen tasosta. Kokemukset kesätyön hankinnasta verrattuna edellisvuoteen eri vuosien tutkimuksissa on koottu kuvaan. 22

Selvästi helpompaa Selvästi hankalampaa Ei muutosta edellisvuoteen En ollut töissä tänä kesänä tai edelliskesänä 2015 18 53 10 2014 17 21 53 9 2013 17 22 51 10 2012 23 17 52 8 2011 25 14 53 8 2010 23 54 4 2009 11 44 42 3 2008 28 14 55 3 2007 31 12 54 3 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva. Kokemukset kesätyön hankinnan vaikeudesta 2007 2015 Kokemus kesätöiden hakemisen helppoudesta kasvaa kun kokemus alasta kasvaa. Työpaikan saannin viimevuotista helpommaksi kokeneiden osuus nousee hieman kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijoiden kohdalla. Osuudet on esitetty tarkemmin kuvassa 20. Selvästi helpompaa Selvästi hankalampaa Ei muutosta edellisvuoteen En ollut töissä tänä kesänä tai edelliskesänä 2. vuosikurssi 13 20 53 14 3. vuosikurssi 22 16 54 8 4. vuosikurssi 23 53 5 5. tai myöhempi vuosikurssi 21 18 47 13 Kuva 20. Kesätyön hankinnan vaikeuden kokeminen eri vuosikursseilla 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 23

8 Työnantajat kesällä 2015 Noin joka viides vastaaja oli ollut kesätöissä rakennusliikkeessä. Osuus on laskenut hieman edellisvuodesta, mutta myös rakennustekniikan opiskelijoiden osuus oli nyt vähän pienempi kuin viime vuoden tutkimuksessa. Teknologiateollisuudessa työskennelleitä oli 17 prosenttia vastaajista, mikä on hieman edellisvuotta suurempi osuus. Teollisuuden merkitys opiskelijoiden kesätyöllistäjänä on ollut laskussa viime vuodet. Tosin vaikka nyt teollisuuden osuus opiskelijoiden kesätyöpaikoista olikin suurempi kuin kahtena edellisenä vuonna, ei teollisuuden osuus työllistäjänä kuitenkaan vielä ihan yllä kesän 2012 tasolle. Nähtäväksi jää, muuttuuko trendi. Rakennusliike Teknologiateollisuus Muu palvelualan yritys Muu yksityinen Kaupanalan yritys Kunta, kuntayhtymä Muu teollisuus Elintarviketeollisuus Energia-ala Insinööri-, suunnittelutoimisto Tietotekniikan palvelualan yritys Metsäteollisuus Kemianteollisuus Valtio Oma tai vanhempien yritys 2 2 5 4 4 4 4 3 6 6 7 7 10 17 0% 5% 10% 15% 20% 25% Kuva 21. Työnantajien toimialat kesällä 2015 Kuvassa 21 on kuvattu eri työnantajien osuudet opiskelijoiden kesätyöpaikoista. Miehet työskentelivät naisia useammin teknologiateollisuuden palveluksessa tai rakennusliikkeessä, naiset taas miehiä useammin elintarviketeollisuudessa, kaupan alan yrityksissä ja julkisella sektorilla. Rakennusalan opiskelijoista miehet työskentelivät naisia yleisemmin rakennusliikkeen palveluksessa, kun taas naisilla työnantaja oli suhteessa useammin insinööri- tai suunnittelutoimisto tai kaupan alan yritys. Eri vuosikurssien kesken työnantajien toimialat jakautuivat melko tasaisesti. 24

9 Kesätyön työtehtävät ja työaika Kuten aiempinakin vuosina noin neljännes (24 %) tekniikan alan opiskelijoista työllistyi muun kuin tekniikan alan kesätöihin. Osuus on prosenttiyksikön pienempi kuin edellisvuonna ja kaksi prosenttiyksikköä kesää 2013 pienempi, joten näyttäisi siltä, että tekniikan alaan kuulumattomien töiden osuus opiskelijoiden työllistäjinä, olisi kääntynyt laskuun. Vuoden 2009 taantuman aikaan tekniikan alaan kuulumattomien kesätyöpaikkojen osuus oli peräti kolmannes kaikista työpaikoista. Toiseksi suurin tehtäväalue opiskelijoilla oli tekniikan alan suoritustasoiset tehtävät. Niissä työskenteli noin viidennes vastaajista. Kolmanneksi yleisin tehtäväalue oli asennus-, laboratorio- tai valvomotyö, jossa työskenteli 17 prosenttia vastaajista. Muut tehtäväalueet ja niissä työskentelevien osuuden on kuvattu kuvassa 22. Ei tekniikan alaan kuuluva työ 24 Muu tekniikan alan suoritustason tehtävä Asennus-, laboratorio-, valvomotyö 17 Muu tekniikan alan työ 12 Työnjohto 10 IT-alan työt Suunnittelutyö 5 5 Insinöörin kesälomasijaisuus 4 Teknisen alan kaupallinen tehtävä 2 Opinnäytetyön teko 1 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Kuva 22. Työtehtävät kesällä 2015 Työtehtävien laatu muuttuu opintojen edetessä. Suhteessa eniten tekniikan alaan kuulumattomia töitä tekivät ensimmäisten vuosikurssien opiskelijat, mutta kun opintopisteitä kertyi, oli kesätyöpaikkakin aiempaa todennäköisemmin tekniikan alaan kuuluva työ. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista 42 prosenttia ei työskennellyt kesällä tekniikan alalla, mutta neljännen vuosikurssin opiskelijoista näin teki enää 12 prosenttia. 25

tekniikan alan työt (poislukien IT-ala) tekniikan alan suoritustason tehtävät IT-alan työt ei tekniikan alaan kuuluvat työt 1. vuosikurssi (keväällä 2015 aloittaneet) 1 38 42 2. vuosikurssi 28 3 38 32 3. vuosikurssi 33 7 37 23 4. vuosikurssi 50 5 33 12 5. tai myöhempi vuosikurssi 50 14 27 9 Kaikki 35 5 36 24 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 23. Työtehtävien laatu vuosikursseittain Naiset työskentelivät miehiä useammin muulla kuin tekniikan alalla; 34 prosenttia naisista ei ollut töissä tekniikan alalla, kun vastaava luku miesten kohdalla oli 22 prosenttia. Kuten aiempanakin vuonna, miehet työskentelivät selvästi naisia useammin asennus-, laboratorio- tai valvomotöissä. Työharjoittelu Lähes kaksi kolmannesta tekniikan alan opiskelijoista suoritti opintoihin kuuluvan työharjoittelun kesän aikana. Työharjoittelunsa suoritti palkallisena suurin osa vastaajista; 89 prosenttia. Hieman useampi kuin joka kymmenes suoritti siis harjoittelunsa palkatta. Eniten harjoitteluja kesän aikana suorittivat kolmannen ja neljännen vuosikurssin opiskelijat; kolmannen vuosikurssin opiskelijoista 69 prosenttia ja neljännen vuosikurssin opiskelijoista 71 prosenttia oli kesällä työharjoittelussa. Toisen vuosikurssin opiskelijoista yli puolet (59 %) suoritti harjoittelua kesällä. Sillä, oliko työharjoittelu palkallinen, ei ollut eroja eri vuosikurssien opiskelijoiden välillä. Sen sijaan eroja oli eri koulutusaloilla. Kuten kuvassa 24 on esitetty, muita useammin työharjoittelun suoritti kesän aikana rakennustekniikan opiskelijat ja vastaavasti muita harvemmin tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat. Rakennustekniikan opiskelijoista noin kolme neljännestä suoritti työharjoittelun, kun tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoista näin teki vain reilu kolmannes. 26

Rakennustekniikka Auto- ja kuljetustekniikka 74 76 Tuotantotalous Rakennusalan työnjohto Kone- ja tuotantotekniikka 70 70 72 Talotekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka 63 64 Muu koulutusohjelma Energiatekniikka 55 55 Ympäristöteknologia 53 Tieto- ja viestintätekniikka 38 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Kuva 24. Opintoihin kuuluvaa työharjoittelua kesän 2015 aikana suorittaneiden osuus opintoaloittain Työaika Kesätöissä olleiden opiskelijoiden keskimääräinen todellinen työaika mediaanilla mitattuna oli 40,0 tuntia ja keskiarvolla mitattuna 38,7 tuntia viikossa. Pisin todellinen viikkotyöaika oli rakennusliikkeissä, joissa työaika oli keskimäärin reilu 41 tuntia viikossa (keskiarvo). Vähiten viikkotunteja taas tekivät kaupan alalla töissä olleet opiskelijat. Heidän keskimääräinen viikkotuntiaikansa oli hieman alle 34 tuntia viikossa (keskiarvo). Tulokset olivat lähestulkoon samat myös viime vuoden tutkimuksessa. Todelliset työajat eri toimialoilla on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Todellinen työaika eri toimialoilla (h/vko) Keskiarvo Mediaani Teknologiateollisuus (n=736) 39,9 40,0 Metsäteollisuus (n=157) 40,5 40,0 Kemianteollisuus (n=132) 38,7 40,0 Elintarviketeollisuus (n=2) 38,6 40,0 Muu teollisuus (n=242) 40,2 40,0 Energia-ala (n=180) 39,7 40,0 Insinööri-, suunnittelutoimisto (n=169) 37,9 37,5 Rakennusliike (n=832) 41,2 40,0 Tietotekniikan palvelualan yritys (n=157) 35,6 37,5 Kaupanalan yritys (n=287) 33,9 37,5 Muu palvelualan yritys (n=426) 36,1 37,5 Oma tai vanhempien yritys (n=78) 39,5 40,0 Muu yksityinen (n=291) 39,0 40,0 Valtio (n=91) 37,7 37,5 Kunta, kuntayhtymä (n=241) 37,2 38,0 27