Hyvä hakuoppaan lukija...7. Uutta tukien hakemisessa 2011...8

HAKUOPAS 2011 Viimeinen palautuspäivä kirjallisesti 29.4.2011 sähköisesti 29.4.2011 Tilatuki Maatalouden ympäristötuki Luonnonhaittakorvaus Kansalliset tuet

Maaseutuviraston julkaisuja: Hakuoppaita ja ohjeita Sisältö Hyvä hakuoppaan lukija...7 Uutta tukien hakemisessa 2011...8 1. Johdanto... 10 1.1 Muistilistat... 10 1.2 Tukien haku vuonna 2011... 10 1.3 Rekisteritietojen julkisuus ja luovuttaminen... 11 1.3.1 Tietojen luovuttaminen... 11 1.3.2 Turvakielto...12 1.3.3 Rekisteröidyn (tuenhakijan) oikeudet...12 2. Hakijan ja maatilan tukikelpoisuus...13 2.1 Hakija...13 2.2 Hakijan ikä...13 2.3 Asumisvaatimus... 14 2.4 Yhteisöt, yhtymät ja kuolinpesät... 14 2.5 Valtuutettu hakija...15 2.6 Maatila...15 2.7 Maatilan tukikelpoisuuteen vaadittava pellon vähimmäisala... 16 2.7.1 Luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki... 16 2.7.2 Kansalliset tuet... 16 2.8 Viljelytapa...17 3. Tukien hakeminen... 19 3.1 Hakuaika ja lomakkeiden palauttaminen... 19 3.2 Hakemusten myöhästyminen... 19 3.3 Ylivoimainen este (Force majeure)...21 3.4 Hakemuksessa ilmoitettujen tietojen muuttaminen 15.6.2011 mennessä...21 3.5 Hakemuksen tai sen osan peruminen... 22 3.6 Kirjallinen ilmoitus virheestä... 23 3.7 Asiakirjojen säilyttäminen... 23 3.8 Määräaikoja 2011...24 4. Perus- ja kasvulohkot... 25 4.1 Yleistä... 25 4.1.1 Perus- ja kasvulohkon vähimmäiskoko... 25 4.1.2 Peruslohkojen ja kasvulohkojen pinta-alojen määrittäminen... 25 4.2 Peruslohko... 25 4.2.1 Peruslohkon määritelmä... 25 4.2.2 Peruslohkojen rajat... 26 4.2.3 Tukikelvottomien alueiden vähentäminen peruslohkon alasta... 27 1

4.3 Kasvulohko... 28 4.3.1 Kasvulohkon määritelmä... 28 4.3.2 Kasvulohkojen tukikelvottomat alat... 28 4.3.3 Tukikelpoiset viljelemättömät alat... 29 4.3.4 Maatalouden ympäristötuen erityistukisopimuslohkot... 29 4.3.5 Kasvihuonealojen ilmoittaminen... 30 4.4 Peruslohkojen merkitseminen liitekartoille... 30 4.4.1 Milloin liitekartta tarvitaan?... 30 4.4.2 Millainen kartta?...31 4.4.3 Mitä kartalle merkitään?...31 4.4.4 Peruslohkojen numerointi kartalle...31 4.4.5 Milloin viljelijälle toimitetaan uudet kartat?... 32 4.5 Tukikelpoisen maan rekisteröinti... 32 4.6 Sähköiset karttapalvelut...33 5. Tilatuki...34 5.1 Tilatuen hakeminen, tukitaso ja tuen maksaminen... 34 5.2 Tukikelpoinen ala ja tilatukiominaisuus...35 5.3 Tukioikeuksien käyttö... 37 5.4 Tukioikeuksien siirrot... 38 5.5 Kansallinen varanto... 39 6. Luonnonhaittakorvaus lisäosineen, ympäristötuki sekä ei-tuotannollisten investointien tuki... 40 6.1 Luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen maksaminen... 40 6.1.1 Yleiset edellytykset... 40 6.1.2 Alat, joille luonnonhaittakorvausta ja ympäristötukea voidaan maksaa... 41 6.1.3 Alat, joille luonnonhaittakorvausta ja ympäristötukea ei voida maksaa...42 6.1.4 Alat, joille viljelijä ei halua maksettavan luonnonhaittakorvausta tai ympäristötukea... 43 6.2 Luonnonhaittakorvaus... 43 6.2.1 Sitoumuksen antaminen ja maksamisen hakeminen... 43 6.2.2 Luonnonhaittakorvauksen määrä... 44 6.3 Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa... 44 6.3.1 Sitoutuminen ja maksamisen hakeminen... 44 6.3.2 LFA-lisäosan määrä... 44 6.3.3 Tuotantosuunnan määräytyminen LFA-lisäosassa... 45 2

6.3.4 Tuotannon tai tilarakenteen muutokset sitoumuskaudella...48 6.3.5 LFA-lisäosan valvonta ja tuen maksaminen...48 6.4 Ympäristötuki ja ei-tuotannollisten investointien tuki..48 6.4.1 Sitoumuksen antaminen ja maksamisen hakeminen...48 6.4.2 Ympäristötukikokonaisuus...49 6.4.3 Ympäristötuen perustoimenpiteet...49 6.4.4 Ympäristötuen lisätoimenpiteet... 54 6.4.5 Ympäristötuen erityistukisopimukset...55 6.4.6 Ei-tuotannollisten investointien tuki...55 6.4.7. Ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille... 56 6.4.8 Ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden sekä erityistukien määrä... 56 6.5 Peruslohkojen tukikelpoisuus luonnonhaittakorvauksessa ja ympäristötuessa... 58 6.5.1 Tukikelpoiset lohkot... 58 6.5.2 Peltoalan liittäminen sitoumukseen... 58 6.5.3 Tukikelvottoman pelto-alan liittäminen sitoumukseen ja tukikelpoisen peltoalan poistaminen sitoumuksesta... 59 6.5.4 Tukikelpoisuuden vaihtaminen...60 7. Kansalliset peltotuet... 61 7.1 Kotieläintilan hehtaarituki... 61 7.2 Etelä-Suomen erikoiskasvituki... 61 7.3 Pohjoiset tuet... 62 7.3.1 Pohjoinen hehtaarituki... 62 7.3.2 Yleinen hehtaarituki... 62 7.3.3 Nuorten viljelijöiden tuki... 62 7.4 Perunantuotannon tuki... 63 7.5 Sokerijuurikkaan tuki...64 8. Muut peltoviljelyn tuet...65 8.1 Valkuais- ja öljykasvipalkkio... 65 8.1.1 Tukikelpoiset kasvit ja tukiehdot... 65 8.1.2 Palkkion määrä... 65 8.2 Tärkkelysperunan tuki... 65 8.3 Timotein siementuotannon tuki...66 8.3.1 Tuen hakeminen...66 8.3.2 Timotein siementuotannon tukeen oikeuttavat lajikkeet...67 8.3.3 Timotein siementuotannon tuen määrä ja laskenta...67 8.3.4 Muita tuen saannin ehtoja...67 3

9. Täydentävät ehdot ja niiden neuvontatuki... 68 9.1 Täydentävät ehdot EU:n kokonaan ja osittain maksamien tukien ehtoina...68 9.2 Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset...69 9.2.1 Viljelykierto...69 9.2.2 Viljelty pelto ja sen hoito...69 9.2.3 Maaperän suojeleminen eroosiolta...70 9.2.4 Maaperän kunnosta ja ympäristöstä huolehtiminen... 73 9.2.5 Pysyvät laitumet... 73 9.3 Lakisääteiset hoitovaatimukset... 75 9.3.1 Yleistä... 75 9.3.2 Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset ja niiden keskeinen sisältö... 75 9.3.3 Kansanterveyteen sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset ja niiden keskeinen sisältö...76 9.3.4 Eläinten hyvinvointiin liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset...80 9.4 Täydentävien ehtojen neuvonnasta viljelijälle maksettava tuki...81 9.4.1 Tilaneuvontajärjestelmä...81 9.4.2 Tilaneuvontatuen määrä, hakeminen ja muoto...81 10. Kansalliset kotieläintuet ja maidon tuotantotuki... 83 10.1 Yleistä kansallisista kotieläintuista... 85 10.2 Tiivistelmä kansallisten kotieläintukien ehdoista... 85 10.3 Kansallisten kotieläintukien maksaminen ja tukitasot.. 87 10.3.1 Yleistä... 87 10.3.2 Kotieläintukien tukitasot...88 10.4 Maidon tuotantotuki...89 10.4.1 Tuen hakeminen...89 10.4.2 Tuotantotuen maksaminen...89 11. EU:n eläinpalkkiot ja eläinten hyvinvoinnin tuki... 91 11.1 EU:n eläinpalkkiot... 91 11.1.1 EU:n nautapalkkio... 91 11.1.2 EU:n lypsylehmäpalkkio... 91 11.1.3 Nautapalkkion ja lypsylehmäpalkkion haku ja maksaminen... 92 11.1.4 Uuhipalkkio... 92 11.1.5 Teuraskaritsoiden laatupalkkio... 92 4

11.2 Eläinten hyvinvoinnin tuki... 93 11.2.1 Lyhyesti eläinten hyvinvoinnin tuesta 2011... 93 11.2.2 Eläinten hyvinvoinnin tuen haku... 93 11.2.3 Tuen määrä ja sen maksaminen...94 11.2.4 Täydentävät ehdot tuen ehtona... 95 11.2.5 Perusehdot... 95 11.2.6 Lisäehdot... 95 11.2.7 Olosuhteiden muutokset ja niiden ilmoittaminen sitoumuksen aikana... 95 11.2.8 Valvonta... 95 12. Kansallisten tukien poikkeusluvat... 96 13. Valvonta... 99 14. Tukien maksaminen...100 14.1 Tukien maksaminen ja tuenhakijan pankkitiedot... 100 14.2 Maksuaineistojen käsittely ja maksamisen tavoiteaikataulut... 100 14.3 Tukien takaisinperintä... 101 14.4 Modulaatio eli tuen mukauttaminen... 101 14.5 Tukikatto...102 14.6 Vähämerkityksiset tuet eli de minimis -tuet...102 15. Vahinkojen korvaaminen... 103 15.1 Sääoloista johtuvien satovahinkojen korvaaminen...103 15.1.1 Satovahinkokorvausjärjestelmä...103 15.1.2 Satovahinkokorvauksen hakeminen...103 15.2 Poikkeuksellisista tulvista aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen... 104 15.2.1 Tulvavahinkokorvausjärjestelmä... 104 15.2.2 Korvauksen hakeminen... 104 15.3 Hirvi- ja petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen... 104 15.3.1 Riistavahinkojen korvauskohteet... 104 15.3.2 Riistavahingon ilmoittaminen ja maastotarkastus...105 15.3.3 Riistavahinkokorvauksen hakeminen...105 15.3.4 Korvauksen saajat ja korvauksen määrä...105 5

Liite A. Säädökset ja määräykset... 106 Liite B. Erikseen hallinnoidut maatilayritykset sekä yhteisyritykset ja yhteistoiminta... 115 B.1 Yhteisnavetat...115 B.2 Yhteistoiminta eläinten laiduntamisessa... 116 B.3 Eläinten omistukseen liittyviä erityiskysymyksiä... 116 B.4 Yritysmuodon muutoksen merkitys... 119 Liite C. Hallinnan siirrot... 120 C.1 Lohkon hallinnan siirto 15.6.2011 saakka...120 C.2 Koko tilan hallinnan siirto 31.8.2011 saakka...120 C.3 Koko tilan hallinnan siirto 31.8.2011 jälkeen... 121 C.4 Koko tilan hallinnan siirto ja EU:n eläinpalkkiot... 121 C.5 Maatilojen yhdistäminen ja EU:n eläinpalkkiot... 121 C.6 Koko tilan hallinnan siirto ja kansalliset kotieläintuet... 121 Liite D. Maatalousyrittäjien opintoraha... 124 Liite E. Maa- ja puutarhatalouden tuet 2011...125 Liite F. Eräitä tukien saamisen edellytyksiä vuonna 2011..128 Liite G. Esimerkkejä tukitasoista... 130 Liite H Täydentävien ehtojen valvontoja koskevia muutoksia vuonna 2011: eläinten merkintä ja rekisteröinti, kasvinsuojeluaineet, rehut, elintarvikkeet, eläintaudeista ilmoittaminen ja eläinten hyvinvointi...132 Tukioikeuksien siirrot Siirtoehdot ja -ohjeet vuonna 2011... 133 ISBN 978-952-453-612-7 (Painettu) ISSN 1797-402X (Painettu) ISBN 978-952-453-613-4 (Verkkojulkaisu) ISSN 1797-4429 (Verkkojulkaisu) Taitto ja paino: Edita Prima Oy Kannen kuva: MMM & Mavi / Yrjö Tuunanen Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 405, 60101 Seinäjoki, Puh. 020-772 007, www.mavi.fi Helsinki 2/2011 6

Hyvä hakuoppaan lukija Suomen EU-jäsenyysajan kuudestoista viljelijätukien hakuopas on julkaistu. Opas on kirjoitettu ajatuksella, että viljelijä saisi vastauksen mahdollisimman moneen tukia koskevaan kysymykseensä yhdestä paikasta. Oppaassa on lukujen alussa asiat, jotka ovat uusia tai joita on erityisesti haluttu tuoda esiin. Hakuoppaan sähköisestä versiosta löytää helposti sanahaun avulla itseä kiinnostavat yksityiskohdat. Viime vuosina yhä useammat viljelijät ovat siirtyneet sähköisen tukihaun käyttäjiksi. Toivomme, että palvelun kehittyessä määrä edelleen kasvaa. Tämän kevään viljelijätukihakuun olemme luoneet uusia sähköistä hakua helpottavia palveluja. Viljelijä voi sähköisesti ilmoittaa peltojen pinta-aloja koskevat peruslohkojen korjaukset Vipu-palvelussa. Karttapalvelu sekä helpottaa asiointia että yhtenäistää ja tehostaa karttakorjausten käsittelyä hallinnossa. Lisäksi Vipu-palvelun ulkoasu on uudistunut niin verkossa kuin muutenkin ja palvelusta viestitään monin tavoin. Pyrkimyksenä on, että Vipu-palvelun käyttäjät pysyvät jatkossakin tyytyväisinä palvelun toimivuuteen ja antavat aktiivisesti palautetta kehittämistyön tueksi. Maataloushallintoon on tulossa muutoksia paikallistasolla. Vuoteen 2013 mennessä kuntien maaseutuhallintoon muodostetaan nykyistä suurempia yksiköitä. Hallinnollisten yksiköiden määrä tulee olemaan alle 80. Uudistuksen tavoitteena on parantaa maaseutuhallinnon tehtävien hoitoa kunnissa ja turvata EU-lainsäädännön vaatimusten täyttyminen. Maaseutuvirasto haluaa kuntauudistuksessa turvata viljelijöille tärkeät paikallishallinnon palvelut. Palveluja tuotetaan uudistuksen jälkeenkin lähellä viljelijöitä. Näin taataan maaseutuhallinnon palveluiden saavutettavuus ja riittävät resurssit maamme eri alueilla ja erilaisissa olosuhteissa. Muodostuvissa yksiköissä on enemmän asiantuntemusta ja paremmat mahdollisuudet palvelujen tarjoamiseen sekä varamiehityksen järjestämiseen. Maaseutuviraston oma muutoshanke, toimintojen alueellistaminen, on saavuttamassa päätöksensä. Tammikuussa 2011 Mavi sijoittui uuteen toimitaloon Alvar Aallon kadulle Seinäjoella. Helsingissäkin on edelleen toimipiste ja lisäksi henkilöstöä työskentelee etätoimipaikoissa. Toimintamme vakiintuessa voimme Mavissa entistä paremmin keskittyä tukihallinnon toimeenpanotehtäviin. Tavoitteenamme on selkeyttää tukihallintoa ja yhdessä kumppaniemme kanssa tuottaa menestymistä tukevat hallintopalvelut viljelijöille. Toivotan kaikille viljelijöille menestyksellistä maatalousvuotta 2011. Leena Tenhola, ylijohtaja 7

Uutta tukien hakemisessa 2011 Seuraavassa muistilistassa on esitetty tukijärjestelmien ja tukiehtojen keskeisiä muutoksia vuoteen 2010 verrattuna. Muutoksista on kerrottu tarkemmin kunkin luvun alussa (Uutta 2011). Tukien hakeminen (luku 3) Hakuaika päättyy 29.4.2011. Viimeinen kylvöpäivä on 30.6.2011. Maatiloille, joilla on vain yksi omistaja, on luotu Vipupalvelun käyttöoikeudet sähköistä tuen hakemista varten. Vuokrasopimuksia ei palauteta enää tukihakemuksen yhteydessä. Perus- ja kasvulohkot (luku 4) Viljelijän karttakorjaukset mahdollista tehdä sähköisesti Vipu-palvelun karttapalvelun kautta. Peruslohkojen muutoslomakkeella 102C ilmoitetaan lohkojen yhdistämiset, jaot, uusien lohkojen perustaminen ja lohkon poistaminen maatalouskäytöstä. Peruslohkon reunarajojen digitointia muutettaessa jätetään liitekartta tai tehdään sähköinen korjaus, muutoslomaketta 102C ei tarvitse jättää. Tilatuki (luku 5) Kaikkien viljelijöiden tukioikeuksien alueellinen tasaosan arvo korottuu, uudet arvot ovat: A-alue 248,60 /ha B-C1-alue 202,50 /ha C2-C4-alue 167,98 /ha Sonni- ja härkä-, maito- sekä tärkkelysperunalisäosien arvosta leikataan 30 %. Erityistukioikeuksien arvo alenee. Luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki lisäosineen sekä ei-tuotannollisten investointien tuki (luku 6) Vuonna 2009 ympäristötukeen sitoutuneiden on tehtävä maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus 30.4.2011 mennessä. Kartoituksen tekemisestä on kerrottu luvussa 6.4.3. Vuodesta 2011 lähtien sitoumuksen tehnyt viljelijä voi hakea tukikelpoisuuden vaihtamista tukikelpoisen peltoalan ja tukikelvottoman peltoalan välillä. Tukikelpoisuuden vaihdon ehdoista on kerrottu luvussa 6.5.4 1) Luonnonhoitopeltojen ehtoihin on tehty pieniä tarkennuksia. Luonnonhoitopelloista on kerrottu luvussa 6.4.3. ja muutokset on kirjoitettu kursivoidulla tekstillä 1) Tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttö -lisätoimenpiteessä herukoilla tarkkailtava tuholaislaji vaihtuu. Asiasta on kerrottu luvussa 6.4.4. (1 Vuonna 2011 on mahdollista hakea ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen tukikelpoisuuksia tietyille aloille. Tukikelpoisuuksien myöntämisestä on kerrottu luvuissa 6.5.2 ja 6.5.3. 1) Tilalla, jolla on luonnonmukaisen tuotannon erityisympäristötukisopimus, voi koko peltoala olla nurmea silloin, kun sato käytetään pääosin oman karjan rehuksi. Uutena mahdollisuutena koko peltoala voi olla nurmea myös, jos tilalla on kirjallinen yhteistyösopimus rehun tuottamisesta sellaiselle tilalle, jolla on luonnonmukaisen kotieläintuotannon erityisympäristösopimus. Asiasta on kerrottu tarkemmin luvussa 6.4.5. 1) 1) Tähän liittyvät säädökset eivät olleet Hakuoppaan mennessä painoon vielä voimassa. Mahdollisista muutoksista ja tarkennuksista kerrotaan Hakuoppaan 2011 korjauslehdellä. Kansalliset peltotuet (luku 7) Kotieläintilan hehtaaritukeen ei oteta uusia tuenhakijoita. Pohjoisessa hehtaarituessa on käytössä tukiyksikkökerroin. Perunantuotannon tuki on voimassa nykymuodossaan vuoden 2011 loppuun. Kansallinen hehtaariperusteinen siementuotannon tuki on loppunut. Muut peltoviljelyn tuet (luku 8) Peltokasvien tuotantopalkkio ja valkuaiskasvipalkkio ovat päättyneet. Valkuais- ja öljykasvipalkkio on uusi tukimuoto. EU:n siementuotannon tukea timoteille voi hakea vielä vuonna 2011 korjattavasta timotein siemensadosta. Vuodesta 2012 alkaen timotein siementuesta muodostetaan tilatuen lisäosa. Vuoden 2011 timotein siementuotantoalaa vastaava siementuotantosopimus tai -sitoumus on toimitettava kuntaan viimeistään 15.9.2011. Sopimus on muistettava päivittää, jos pinta-alat eivät vastaa todellista tuotantoalaa. Sertifiointipäätös/-päätökset vuoden 2011 sadosta on toimitettava kuntaan viimeistään 16.5.2012. Täydentävät ehdot ja niiden neuvontatuki (luku 9) Viljelijän tulee ilmoittaa vuoden 2011 tukihaun yhteydessä peltolohkojen sisällä, pientareilla tai toisiinsa rajoittuvien peltolohkojen välissä olevat, enintään 0,2 ha kokoiset, luonnonsuojelulain 23 :n tai 26 :n mukaan suojellut luonnonmuistomerkit sekä 29 :n mukaan suojellut puut ja puuryhmät, joista on viranomaisen suojelupäätös. Näitä maisemapiirteitä koskee säilyttämisvelvoite ja ne ovat tukikelpoisia kaikissa pinta-alaperusteisissa viljelijätuissa. 8

Valtaojien tai valtaojaa suurempien vesiuomien varsilla, tulvanalaisilla alueilla taikka talousvesikaivojen ympärillä sijaitsevien hoidettujen viljelemättömien peltolohkojen on oltava sänkikesantoa, jos ne eivät ole kasvipeitteisiä. Täydentävien ehtojen tilaneuvonnasta viljelijälle maksettava tuki on korkeintaan 165 euroa neuvontaosiolta. Viljelijä voi saada tukea kahdesta eri neuvontaosiosta vuodessa, eli maksettava tuki voi olla enimmillään 330 euroa. Tilaneuvontajärjestelmän tavoitteena on auttaa viljelijää noudattamaan täydentävien ehtojen vaatimuksia. Elintarvikkeiden ja kasvinsuojeluaineiden valvontaan on tehty joitain muutoksia (ks.liite H). Kansallinen kotieläintuki ja maidon tuotantotuki (luku 10) Kansallisissa kotieläintuissa: Sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvauksen tukijärjestelmään ei vuonna 2011 oteta enää uusia tuenhakijoita. C-tukialueen tuotantosidonnaisten kansallisten eläinja eläinyksikkötukien porrastaminen tullaan ottamaan käyttöön vuoden 2011 ennakoita maksettaessa ns. porrasmallia käyttäen (ks. taulukko sivun alaosassa). C-alueen tuotantosidonnaisten kansallisten eläinyksikkötukien (= ey-tukien) tukikelpoista tuotantoa koskevat rajoitteet laajentuvat koskemaan myös C1 C2-alueita sekä uutena eläinryhmänä koko C-alueella myös teurashiehoja. C-alueella tuotantosidonnaisia ey-tukia tullaan maksamaan C1-C2-alueilla enintään 700 ey, C2p-alueella enintään 500 ey, C3-alueella 300 ey ja C4-alueella 225 ey maatilaa kohti. Kansallisessa maidon tuotantotuessa: Maidon tuotantotukea voidaan maksaa kuukausittaisten maksatusten yhteydessä C-tukialueella 1.4.2011 alkavalla kiintiökaudella enintään 30 prosentille tilakohtaisen kiintiön ylittävistä litroista. EU:n eläinpalkkiot ja eläinten hyvinvoinnin tuki (luku 11) EU:n eläinpalkkiot EU:n suoria tukia maksetaan, jos niiden yhteenlaskettu summa on vähintään 200 euroa tukivuodelta. Täysi EU:n eläinpalkkio voidaan myöntää, jos myös mahdollisesti tukikelpoiset eläimet on merkitty ja rekisteröity tukiehtojen mukaisesti. Nautaeläinpalkkioiden 1. maksuerään poimitaan eläinyksiköt ajanjaksolta 1.1. 15.9.2011. Emolehmähieho voi kerryttää palkkiota emolehmähiehona 8 kuukauden ikäisestä alkaen siihen saakka kun se täyttää 4 vuotta. Lypsylehmäpalkkioon käytettävä enimmäismäärä nousee 9,5 miljoonaan euroon. Myös Brown Swiss -rotuiset lehmät ovat oikeutettuja lypsylehmäpalkkioon. Teuraskaritsan laatupalkkiota maksetaan vuodesta 2011 alkaen. Eläinten hyvinvoinnin tuki Ei muutoksia edelliseen vuoteen nähden. Voi kuitenkin huomioida, että terveydenhuoltokäyntien ja -suunnitelman tekemiseen on aikaa koko sitoumusvuosi. Valvonta (luku 13) Pelto- ja eläintukien valvonta -opas viljelijälle Tukien maksaminen (luku 14) Modulaation leikkausprosentti nousee 8 prosentista 9 prosenttiin tilalle maksettavien suorien tukien 5 000 euroa ylittävältä osalta ja 13 prosenttiin 300 000 euroa ylittävältä osalta. Mavissa otetaan käyttöön uusi maksujärjestelmä, joka mahdollistaa maksujen sähköisen käsittelyn. Muutos ei edellytä tuensaajilta toimenpiteitä, eikä se vaikuta tukimaksujen aikatauluihin. Vahinkojen korvaaminen (luku 15) Satovahinkokorvaus Korvauksen saajien edellytykset on muutettu samoiksi kuin kansallisissa tuissa. Korvausta voi saada viljelijä, joka ei ole, tai hänen puolisonsa ei ole, yli 68-vuotias vahinkovuotta edeltävän kalenterivuoden viimeisenä päivänä. Myös MYEL-säännöt ovat samat kuin kansallisissa tuissa (ks. luku 2). Mahdollinen muun lainsäädännön tai vakuutuksen perusteella saatu korvaus vähennetään satovahinkokorvauksesta. Alle 100 euron jäävää korvausta ei makseta. Raja koskee erikseen sekä talvehtimisvahinkokorvausta että kasvukaudenaikaisten vahinkojen korvausta. Tulvavahinkokorvaus Ei uutta. Hirvi- ja petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaukset Riistavahinkokorvauksina korvataan hirvi- ja petoeläinten aiheuttamia vahinkoja. Riistavahingot korvataan kokonaisuudessaan, jos korvauksen hakijan hyväksyttyjen riistavahinkokorvausten määrä ylittää kalenterivuoden aikana 170 euroa. Korvaushakemus kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle on jätettävä kuukauden kuluessa maastotarkastuksen arvioinnin valmistumisesta. Maatalousyrittäjien opintoraha (Liite D) Maatalousyrittäjien opintorahaa myönnetään valtioneuvoston asetuksen (247/2010) ehtojen mukaisesti maatalousyritystoimintaa tukevaan ammatilliseen koulutukseen. 9

1. Johdanto Tästä hakuoppaasta löydät ne maa- ja puutarhatalouden tuet, joita on mahdollista hakea kevään 2011 päätukihaussa. Hakuopas 2011 sisältää tärkeimmät tukien hakemista koskevat ehdot sekä säädökset/määräykset (liite A), joihin tuet perustuvat. Muiden pienempien tukijärjestelmien ohjeet ovat ajantasaisina Mavin internetsivuilta (www.mavi.fi). Erilliset lomakkeiden täyttöohjeet täydentävät hakuopasta. Hakuoppaan luvuista vastaa Maaseutuvirasto (jäljempänä Mavi) lukuun ottamatta hakuoppaan kohtia 9.3.3 ja 9.3.4, joiden valmistelusta vastaa maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosasto. Lisäksi liitteestä H vastaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Hakuopas 2011 ja Täyttöohjeet 2011 on kirjoitettu 31.1.2011 tiedon mukaisesti. Jos painettuun oppaaseen tai ohjeeseen tulee tarkennuksia tai korjauksia, ne löytyvät korjauslehdeltä. Korjauslehti julkaistaan Mavin internetsivuilla osoitteessa www. mavi.fi/hakuopas. Tuenhakijan tulee tutustua hakuoppaan ja täyttö ohjeiden tietoihin ennen tukihakulomakkeiden täyttöä. Viljelijät turvaavat itselleen kuuluvat oikeudet tuensaajina täyttämällä lomakkeet huolellisesti ja palauttamalla ne oikeaan aikaan. Lisätietoja tuista ja niiden hakemisesta saa kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta, elinkeino-, liikenne-, ympäristökeskuksista (jäljempänä ELY-keskukset), Mavista, maa- ja metsätalousministeriöstä (jäljempänä MMM) sekä Ahvenanmaan valtionvirastosta. Ahvenanmaalla luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta antaa tietoja Ahvenanmaan maakuntahallitus. 1.1 Muistilistat Hakuoppaan 2011 alusta löytyy muistilista, jossa on esitetty tukijärjestelmien ja tukiehtojen keskeisiä muutoksia vuoteen 2010 verrattuna. Täyttöohjeista 2011 löytyy muistilista yleisistä tuki hakemuksen täyttämiseen liittyvistä asioista. Muisti listoja on täyttöohjeessa kaksi. Toinen muistilista käsittelee sähköisesti ja toinen kirjallisesti lähetettävää tukihakemusta. Internetissä julkaistaviin Hakuopas 2011 ja Täyttöohjeet 2011 on tehty myös suoraosoitteet: www.mavi.fi/hakuopas www.mavi.fi/tayttoohjeet www.mavi.fi/ansokningsguide www.mavi.fi/ifyllningsanvisningar Sähköisissä julkaisuissa on mahdollista tehdä sanahakuja. Se helpottaa tiettyä sanaa koskevaa tiedon löytämistä. Sanahaun tekemisestä on tarkemmat ohjeet internetissä. 1.2 Tukien haku vuonna 2011 Tukien hakumenettelystä on kooste hakuoppaan liitteessä E. Maa- ja puutarhatalouden tuet 2011. Eräitä tukien saamisen edellytyksiä vuonna 2011 on listattuna hakuoppaan liitteessä F ja esimerkkejä eräiden kasvien tukitasoista päätuotantoalueilla vuodelle 2011 ( /ha) on hakuoppaan liitteessä G. Päätukihakuun liittyvät hakemuslomakkeet tarvittavine liitteineen (valtakirjat, kartat, kaupparekisteriotteet yms.) on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 29.4.2011. Joissain kansallisissa tuissa ja erikoistuissa liitteillä voi olla myös muita määräaikoja. Tukihakemuslomakkeita saa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, ELY-keskuksista ja Mavin lomakepalvelusta (sähköpostiosoite on lomake@mavi.fi) sekä internetistä osoitteesta http://lomake.mmm.fi A. Päähaussa haetaan seuraavia tukia (lomakkeella 101B haettavat tuet): tilatuki luonnonhaittakorvaus (LFA) luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa maatalouden ympäristötuki maatalouden ympäristötuen erityistukisopimusten maksaminen (alkuperäisrotujen kasvattamista ja luonnonmukaisen kotieläintuotannon tukea koskevien sopimusten maksamista varten on lisäksi toimitettava erillinen ilmoitus ELY-keskukseen) valkuais- ja öljykasvipalkkio perunantuotannon kansallinen tuki tärkkelysperunan tuki tuottajille sokerijuurikkaan kansallinen tuki EU:n kiloperusteinen siementuki timoteille eläinten hyvinvoinnin tuki sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvaus 10

1 kotieläintilan hehtaarituki Etelä-Suomen erikoiskasvituki pohjoinen hehtaarituki nuorten viljelijöiden tuki yleinen hehtaarituki Päähaun tukihakemukseen kuuluvat seuraavat lomakkeet: Maatilalomake 2011 (101A) Tukihakemus vuodelle 2011 (101B) Maatilan osalliset 2011 (101D), jos vuoden 2010 tietoihin on tullut muutoksia Tukihakemuksen peruslohkolomake vuosi 2011 (102A) Tukihakemuksen kasvulohkolomake vuosi 2011 (102B) Peruslohkojen muutoslomake vuosi 2011 (102C), jos vuoden 2010 hakemuksessa ilmoitetuissa lohkoissa on tapahtunut muutoksia B. Kansalliset kotieläintuet ja kansallinen maidon tuotantotuki Kansallisia kotieläintukia ovat: Etelä-Suomen kansallinen kotieläintuki pohjoinen kotieläintuki Kansallisia kotieläintukia haetaan seuraavilla lomakkeilla: Hakemus hevosten ja kuttujen kansallisista kotieläintuista vuodelta 2011 (101C) Hakemukset sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetusta tuesta ja rakennemuutoskorvauksesta (101B) EU:n uuhipalkkion ja sen LFA-lisän sekä kansallisen uuhituen hakemus 2011 (107A) Osallistumisilmoitus nautarekisterin perusteella määräytyviin EU:n ja kansallisiin tukijärjestelmiin (144). Lisätietoja kansallisten kotieläintukien lomakkeista ja hakuajoista löytyy hakuoppaan luvun 10 taulukosta 1. Kansallisten kotieläintukien maksamiseksi on tuottajan toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle kotieläintukien hakulomakkeiden lisäksi hakuoppaan luvun 10 taulukon 2 kohdassa 1 mainitut lomakkeet. Maidon kansalliseen tuotantotukijärjestelmään osallistutaan palauttamalla lomake 282 maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Haku on jatkuva. Suoramyynnin osalta tulee lisäksi palauttaa lomake 230 oman alueen ELY-keskukseen viimeistään 15.5.2011: katso kohta 10.20. 1.3 Rekisteritietojen julkisuus ja luovuttaminen Laki maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän (284/2008) (voimaan 1.5.2008) 2 :n mukaan tietojen ja asiakirjojen julkisuuteen, niiden luovuttamiseen ja luovuttamisesta perittäviin maksuihin sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999, julkisuuslaki) ja henkilötietojen käsittelyyn henkilötietolakia (523/1999). Julkisuuslaissa pääsääntönä on asiakirjojen julkisuus, ja siitä johtuu, että pääosa maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmään tallennetuista tiedoista on nykyisin julkista. Yleissäännökset salassapidettävistä viranomaisen asiakirjoista löytyvät julkisuuslain (621/1999) 24 :stä. Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmässä olevista tiedoista salassapidettäviä ovat lain (284/2008) 6 :ssä luetellut asiat: 1) asiakasta koskevat luottotiedot, 2) tiedot valtiontakauksista ja 3) takauksen kohteena olevien lainojen määrästä sekä 4) lainamuotoisiin tukiin liittyvät tiedot lainojen määrästä. Tuensaajat ja näille maksetut EU-tuet ja EU-osarahoitteiset tuet julkaistaan vuosittain Euroopan yhteisön säännöksissä säädetyllä tavalla hakupalveluna osoitteessa http://snadi.mmm.fi/tuju. Tieto julkaistaan hakupalvelussa varainhoitovuosittain, joka on vuoden mittainen jakso (16.10. 15.10.), katso lisätietoja hakupalvelun ohjeesta osoitteesta http://snadi.mmm.fi/tuju/ Ohje.html. 1.3.1 Tietojen luovuttaminen Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä voidaan luovuttaa tietoja julkisuuslain (621/1999) ja henkilötietolain (523/1999) mukaisiin käyttötarkoituksiin. Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmässä olevien rekisteritietojen ja/tai asiakirjojen luovuttamisesta päättää asianomainen viranomainen (Evira, Mavi, Tike, ELYkeskus ja kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen) oman viranomaistehtävänsä osalta. Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä voidaan luovuttaa yhteystietoja (nimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite) suoramarkkinointia ja mielipide- tai markkinatutkimusta varten, jos se, jonka tiedoista on kyse, 11

1. Johdanto on antanut siihen suostumuksensa. Luovutuksessa saa käyttää valintaperusteena tietojärjestelmään talletettuja henkilötietoja sekä sijainti-, pinta-ala- ja tuotantosuuntatietoja. Suostumuksen tietojen luovuttamiseen markkinointitarkoituksiin voi antaa maatilalomakkeella (101A). Vastaavalla tavalla viljelijä voi antaa suostumuksensa tietojen luovuttamiseen neuvonnallisiin tarkoituksiin. Maaseutuviraston www-sivuilla on lisätietoa Mavin rekistereistä, tiedonluovutuspyynnöstä ja tiedonluovutuksen maksullisuudesta. Ohjeet löytyvät www-sivun etusivulla olevan linkin Tietopalvelut (http://www. mavi.fi/fi/index/tietopalvelut.html) takaa kohdasta Tietopyynnöt (http://www.mavi.fi/fi/index/tietopalvelut/ tietopyynnot.html). Tiedonluovutuspyynnön tekemisessä on suositeltavaa käyttää mainitulta sivulta löytyvää tiedonluovutuslomaketta. 1.3.2 Turvakielto Jos henkilöllä on perusteltua syytä epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi, maistraatti voi pyynnöstä määrätä, ettei tietoa hänen kotikunnastaan eikä siellä olevasta asuinpaikastaan tai hänen tilapäisestä asuinpaikastaan taikka postiosoitteestaan tai vastaavasta muusta osoitteestaan saa luovuttaa muille kuin viranomaisille. Tällainen väestötietolain (507/1993) mukainen turvakielto merkitään väestötietojärjestelmään. Koska maaseutuelinkeinohallinnon asiakasrekisterin tietoja ei päivitetä väestötietojärjestelmästä, on henkilön ilmoitettava turvakiellosta itse. Ilmoituksen turvakiellosta voi toimittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle läpi vuoden. Tukihaun yhteydessä ilmoituksen voi tehdä lomakkeella 101D (maatilan osalliset). Huom! Henkilöllä on myös mahdollisuus hakea julkisuuslain (621/1999) mukaista turvakieltoa miltä tahansa viranomaiselta, myös Maaseutuvirastolta. Julkisuuslain mukainen turvakielto otetaan kuitenkin huomioon vain kyseisen hallinnonalan toiminnassa, mistä syystä Maaseutu virasto suosittelee hakemaan väestötietolain mukaista turvakieltoa maistraatilta. 1.3.3 Rekisteröidyn (tuenhakijan) oikeudet Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmään kerätään henkilötietoja viranomaistehtävien hoitamista varten. Rekisteröidyllä on oikeus saada henkilötietolaissa (523/1999) mainittuja tietoja kuten esimerkiksi tiedot rekisterinpitäjästä, henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta sekä tietojen säännönmukaisista luovutuksista. Lisäksi rekisteröidyllä on oikeus tarkistaa omat tietojärjestelmään tallennetut tietonsa ja pyytää korjaamaan virheelliset tiedot. 12

2. Hakijan ja maatilan tukikelpoisuus Hakijalle on asetettu erilaisia vaatimuksia tukityypeittäin esimerkiksi hakijan iän ja eläkkeen suhteen. Maatilan tulee olla toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäinen tuotantoyksikkö. Vaadittu viljelytapa eroaa myös eri tuissa. 2.1 Hakija Hakijalla tarkoitetaan yksittäistä viljelijää, joka on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden yhteenliittymä (huom. ikävaatimuksissa eroja), riippumatta siitä, mikä on yhteenliittymän ja sen jäsenien oikeudellinen asema kansallisessa lainsäädännössä. Tukea maksetaan hakijan hallinnassa olevalle, Suomessa sijaitsevalle/sijaitseville maatilalle/maatiloille. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa suhteissa eläviä, tuloverolain (1535/1992) 7 :n 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä. Luopumiseläkkeen saajat eivät ole oikeutettuja tukiin. Työkyvyttömyyseläkkeen, työttömyyseläkkeen, osa-aikaeläkkeen, yksilöllisen varhaiseläkkeen, varhennetun vanhuuseläkkeen tai vanhuuseläkkeen saajat sen sijaan ovat muiden edellytysten täyttyessä oikeutettuja tukiin. Kansallisissa tuissa on vaikutusta MYEL-vanhuuseläkkeen saannilla. Peltoalueiden hallinta Tilatuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen perusteena oleva pinta-ala on viljelijän hallinnassa vähintään yhden päi vän, joka on 15.6.2011. Luonnonhaittakorvauksessa, ympäristötuessa ja kansallisissa tuissa pellon on myös oltava 15.6.2011 hakijan hallinnassa. Tuenhakijan vastuulla on täydentävien ehtojen noudattaminen ajanjaksolla 1.1. 31.12. (ks. luku 9). Tilatuen osalta tukikelpoisuusedellytysten on täytyttävä koko kalenterivuoden. Tuenhakija voi saada tietyin edellytyksin tukien piiriin hakuajan jälkeen, mutta viimeistään 15.6.2011 ilmoitetut vuokraamansa tai ostamansa kasvulohkot. Jos aikaisempi omistaja tai haltija on hakenut tukea ko. kasvulohkoista, hänen on peruttava hakemuksensa näiden lohkojen osalta. Jos koko tilan hallinta siirretään, hallinnan siirto on pinta-alatukien osalta mahdollista 31.8.2011 saakka. Jos aikaisempi omistaja tai haltija on hakenut tukea ko. tilasta, hänen on peruttava hakemuksensa ko. tilan osalta. Hallinnan siirrosta on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 13.9.2011 (ks. liite C). Tukihakemuksen liitteeksi ei pääsääntöisesti tarvita enää vuokrasopimusta. Mavi suosittelee epäselvyyksien välttämiseksi kirjallisten vuokrasopimusten tekemistä ja tukioikeuksista sopimista maanvuokrasopimuksen yhteydessä. Maanvuokralain (258/1966) mukaan maatalousmaan vuokrasopimus on tehtävä määräajaksi. Ellei määräaikaa ole vuokrasopimukseen merkitty, katsotaan vuokrasopimuksen olevan voimassa kaksi vuotta. Maatalousmaa on mahdollista antaa vuokralle pääasiallisesti maataloudellista käyttöä varten määräajaksi, enintään 20 vuodeksi. Suullinen vuokrasopimus on pätevä silloin, kun rakentamattoman maatalousmaan vuokra-aika on korkeintaan kaksi vuotta. Jos toinen osapuoli riitauttaa vuokrasopimuksen pätevyyden, keskeytetään tuenmaksatus tältä osin, kunnes tuomioistuimista on saatu päätös siitä, kenen hallinnassa pelto on ollut ja minkä ajanjakson. Tilakohtaisten oikeuksien hallinta Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen ja sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvauksen ennakon saaminen edellyttää, että hakijalla on hallinnassaan 1.3.2011 sika- ja siipikarjatalouden vahvistettu tilakohtainen viitemäärä. Lopullisen tuotannosta irrotetun tuen ja rakennemuutoskorvauksen maksamiseksi viitemäärä on oltava hakijan hallinnassa 1.9.2011. Kotieläintilan hehtaarituen saaminen edellyttää, että hakijalle on vahvistettu tukivuonna 2008 tai 2009 enimmäisala tai se on siirretty hakijalle toiselta maatilalta koko tilan hallinnan siirron yhteydessä. 2.2 Hakijan ikä EU:n suorat tuet ja osarahoitteiset tuet Tilatuen, valkuais- ja öljykasvipalkkion, tärkkelysperunan tuen ja timotein siementuotannon tuen saamiselle ei ole ikärajoitusta. Luonnonhaittakorvaus- ja ympäristötukijärjestelmässä sekä eläinten hyvinvoinnin tukea ja ei-tuotannollisten investointien tukea haettaessa sitoumuksen tai sopimuksen voi antaa hakija tai hänen puolisonsa, joka on sitoumuksen tai sopimuksen antamista edeltävän vuoden joulukuun 31. päivänä vähintään 18-vuotias, mutta ei yli 65-vuotias. Vuonna 2011 sitoutuvan hakijan tai hänen puolisonsa tulee olla syntynyt 31.12.1945 31.12.1992 välisenä aikana mainitut päivät mukaan lukien. Jos sitoumus tai sopimus on jo tehty ja viljelijä täyttää kesken sitou- 13

2. Hakijan ja maatilan tukikelpoisuus mus- tai sopimuskauden 65 vuotta, sitoumus kuitenkin jatkuu sitoumus- tai sopimuskauden loppuun asti. Kansalliset tuet Kansallisia tukia voidaan maksaa, jos hakija tai hänen puolisonsa on ollut 31. päivänä joulukuuta 2010 vähintään 18-vuotias, mutta ei yli 68-vuotias eivätkä hakija ja hänen puolisonsa saa maatalousyrittäjien eläkelainsäädännössä tarkoitettua vanhuuseläkettä. Kansallisia tukia vuonna 2011 hakevan tai hänen puolisonsa tulee olla syntynyt 31.12.1942 31.12.1992 välisenä aikana mainitut päivät mukaan lukien. Jos hakija tai hänen puolisonsa on syntynyt esimerkiksi 30.12.1942, ei hän täytä kansallisten tukien myöntämisen edellytyksiä. MYEL-vanhuuseläkkeelle jäämisen katsotaan tapahtuvan siitä päivästä alkaen, kun MYEL-eläkettä aletaan maksaa. Luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa on sama ikävaatimus kuin ympäristötuessa ja luonnonhaittakorvauksessa (ks. edellä). Esimerkkejä ikärajasta ja MYEL-vanhuuseläkkeestä kansallisissa tuissa Hakija tai puoliso voi täyttää 68 vuotta vielä 31.12.2010 eivätkä hakija ja hänen puolisonsa ole MYEL-vanhuuseläkkeellä à tuet myönnetään. Hakija ja puoliso ovat molemmat alle 68 vuotta, molemmat saavat MYEL-vanhuuseläkettä à tukia ei myönnetä. Hakija ja puoliso ovat molemmat alle 68 vuotta, toinen saa MYEL-vanhuuseläkettä à tuet myönnetään. Hakija yli 68 vuotta ja puoliso alle 68 vuotta, hakija saa MYEL-vanhuuseläkettä 31.12.2010 à tuet myönnetään. Muut ikärajoitteet Alle 18-vuotiaalle voidaan maksaa luonnonhaittakorvausta, ympäristötukea ja kansallista tukea vain, jos hän on solminut avioliiton tai jos hän harjoittaa maatilataloutta yhteisomistajana yhdessä vanhempiensa tai heistä jommankumman kanssa taikka jos ikää koskevasta vaatimuksesta poikkeamiseen on muita erityisiä syitä. Alaikäisen hakiessa tukea on otettava huomioon holhoustoimilain (442/1999) säännökset mm. yleisen edunvalvojan määräämisen tarpeellisuudesta vanhempien ja alaikäisten lasten välisissä oikeustoimissa. Lisätietoja holhoustoimilain asettamista vaatimuksista saa esim. maistraattien holhous toimen yksiköistä. Kun maa- ja puutarhataloutta harjoitetaan useamman viljelijän toimesta tai yhteisömuodossa, on luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen maksamisen edellytyksenä, että vähintään yksi viljelijä, yhteisön jäsen, osakas tai yhtiömies täyttää ikää koskevan vaatimuksen. Kansallisia tukia voidaan maksaa, jos vähintään yksi maa- tai puutarhataloutta itse harjoittava viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää ikää ja MYEL-vanhuuseläkettä koskevat edellytykset. Mavi voi erityisistä syistä, aikaisemman tuotannon huomioon ottaen, myöntää luvan kansallisen tuen maksamiselle myös sellaiselle tuenhakijalle, joka ei täytä maa- tai puutarhataloutta itse harjoittavan viljelijän vaatimusta. Poikkeuslupaa on haettava viimeistään 29.4.2011. Erityisen syyn perusteella myönnetty kansallisten tukien poikkeuslupa ei oikeuta hakijaa satovahinkokorvauksen saamiseen satovahinkotapauksessa. Nuorella viljelijällä tarkoitetaan pohjoisessa tuessa viljelijää, joka itse tai jonka puoliso on alle 40-vuotias 31.12.2010. Nuorten viljelijöiden tukea voidaan maksaa luonnollisten henkilöiden muodostamille ryhmille vain, jos kaikki viljelijät, yhtiömiehet, jäsenet tai osakkaat täyttävät ikää koskevan edellytyksen. Ikä- ja MYEL-edellytykset eivät koske julkisoikeudellista yhteisöä, yhdistystä, säätiötä, koulutilaa tai vankilatilaa. Ikäedellytykset eivät koske myöskään hakijaa, jonka tukikelpoinen toiminta on muuta kuin maataloutta (esim. keinosiemennystoiminta tai maidon kuljetus). 2.3 Asumisvaatimus Tilalla tai Suomessa asumista ei edellytetä tilatuen, tärkkelysperunan tuen, timotein siementuotannon tuen, kansallisten tukien, 2007 2010 annettujen tai 2011 annettavan maatalouden ympäristötuen tai luonnonhaittakorvaussitoumuksen perusteella tukea hakevalta viljelijältä. Tukia maksetaan vain Suomessa harjoitetusta tuotannosta. 2.4 Yhteisöt, yhtymät ja kuolinpesät Yhteisöjen, yhtymien ja kuolinpesien on annettava osakkaistaan selvitys lomakkeella 101D, jos osakastiedoissa on tapahtunut muutoksia tukihaun jälkeen. Yhtymä ei voi olla tukioikeuksien omistajana. Kaikkien osakkaiden tai osakkaiden valtuuttaman henkilön on allekirjoitettava hakemus. Yhteisön ja yhtymän puolesta allekirjoittajana voi olla myös henkilö, jolla on 14

2 nimenkirjoitusoikeus. Valtakirjat tai nimenkirjoitusoikeuden osoittava kaupparekisteriote tai vastaava on liitettävä hakemukseen. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi harkintansa mukaan käsitellä hakemuksen, jos yhteisön, yhtymän tai kuolinpesän jonkun osakkaan allekirjoitusta ei voida saada tai allekirjoituksen saaminen on erityisen vaikeaa tai mahdotonta muussa maassa asumisen tai vastaavan syyn vuoksi. Hakemuksen allekirjoittajilla on tässä tapauksessa vastuu hakemuksen käsittelystä siihen osakkaaseen nähden, jonka allekirjoitus puuttuu. Osakkaiden on merkittävä allekirjoituksen puuttumisen syy tukihakemuksen 101B kohtaan Lisätietoja. Harjoitettaessa tuotantoa tai toimintaa useamman luonnollisen henkilön toimesta yhdessä tai yhteisömuodossa on kansallisten tukien osalta vähintään yhden viljelijän, yhtiömiehen, jäsenen tai osakkaan oltava ikää ja MYELvanhuuseläkettä koskevat edellytykset täyttävä luonnollinen henkilö, joka itse harjoittaa maa- tai puutarhataloutta (velvoitetta ei ole luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa). Eräistä kansallisen tuen edellytyksistä on mahdollista hakea poikkeuslupaa (ks. luku 12). Sillä, että itse harjoittaa maa- tai puutarhataloutta, tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että muut tukiedellytykset täyttävä henkilö osallistuu itse työtä tehden tuotannon tai toiminnan harjoittamiseen ja että hänellä on verovastuu harjoitettavasta tuotannosta tai toiminnasta. Pelkkä tukikelpoisen luonnollisen henkilön muodollinen osallisuus yhteisössä tai maatalousyhtymässä, jonka osakkaat eivät ole luonnollisia henkilöitä tai eivät täytä ikää tai MYELvanhuuseläkettä koskevia vaatimuksia, ei täytä hakijalle asetettuja edellytyksiä. Kansallisissa tuissa hakemuksen jättäneen kuoleman vuoksi tapahtuneissa hallintaoikeuden siirroissa uuden haltijan katsotaan täyttävän tuenhakijan yleiset edellytykset (lähinnä ikää koskevat rajoitukset), jos aiempi haltija on täyttänyt ehdot tukihakemusta toimitettaessa. 2.5 Valtuutettu hakija Yksityinen henkilö, yhteisö, yhtymä tai kuolinpesä voi kirjallisesti valtuuttaa jonkun henkilön allekirjoittamaan puolestaan tukihakemuksen. Valtuutuksen tulee olla yksilöity ja siitä tulee ilmetä tarkasti, mihin valtuuttaja on suostunut. Näin ollen esim. erilaisten sitoumusten pituus tulee näkyä jo valtakirjassa. Mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi tulee noudattaa tarkkarajaisuutta ja täsmällisyyttä. Kuolinpesän osakkaan on ilmoitettava tiedoksisaannista muille pesän osakkaille. Täyttöohjeessa 2011 on esimerkki valtakirjasta. Sähköisessä tukihaussa jonkun henkilön valtuuttaminen allekirjoittamaan sähköinen tukihakemus muiden puolesta on sähköiseen tukihakuun osallistumisen edellytys. Sähköisen tukihakemuksen valtuutus tapahtuu Vipu-palvelun käyttöoikeuksien hakulomakkeella 405. Lomakkeella 405 tehdyn valtuutuksen perusteella on valtuutetulla hakijalla mahdollista tehdä päätukihakemus. Lomake 405 löytyy täyttöohjeesta. Lomakkeella 405 annettu valtuutus koskee ainoastaan sähköistä tukihakua. Mikäli sama henkilö valtuutetaan allekirjoittamaan kirjallinen hakemus, on siitä esitettävä erillinen valtakirja. Sähköisessä tukihaussa on mahdollisuus myös edelleen valtuuttamiseen. Edelleen valtuuttamisesta tarkemmin (ks. Täyttöohjeet 2011 kohta Sähköinen tukihaku sekä lomakkeen 405 täyttöohjeet). 2.6 Maatila Maatilalla tarkoitetaan viljelijän johtamaa yhden tai useamman kiinteistön tai kiinteistön osan tai tuotantorakennuksen ja sen maapohjan muodostamaa, maatalouden harjoittamiseen käytettävää toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäistä tuotantoyksikköä, jota hallitaan yhtenä kokonaisuutena omistuksen tai vuokrauksen perusteella. EU:n säädösten mukaan saman viljelijän tai samojen viljelijöiden Suomessa viljelemät tuotantoyksiköt (tilat) katsotaan yhdeksi maatilaksi. Jos viljelijä viljelee useita eri tiloja eri puolilla Suomea ja ne muodostavat yhden hallinnollisen kokonaisuuden eli ovat viljelijän johdon alaisuudessa, ilmoitetaan näiden tilojen tiedot vain yhdellä hakulomakkeella. Tämä lomake kattaa kaikki kyseessä olevat tilat. Tukialueella A tai B sijaitsevan tilan sika- ja siipikarjatalouden viitemäärän siirrot, yhdistämiset ja jakamiset ovat mahdollisia vain AB-alueen sisällä. Tukialueella C sijaitsevan tilan sika- ja siipikarjatalouden viitemäärän siirrot, yhdistämiset ja jakamiset ovat mahdollisia vain C- tukialueen sisällä. Viitemäärien siirrot haetaan hallinnansiirto-lomakkeella 156. 15

2. Hakijan ja maatilan tukikelpoisuus Silloin kun hakijalla on hallinnassaan samaan tuotantoyksikköön kuuluvaa peltoa kahden tai useamman kunnan alueella tai sekä saaristossa että mantereella, kansalliset kotieläintuet maksetaan sen mukaan, millä tukialueella tilan talouskeskus sijaitsee. Peltoalaan perustuvissa kansallisissa tuissa tukitaso määräytyy sen sijaan peruslohkon sijainnin mukaan. Erikseen hallinnoidut maatilayritykset sekä yhteisyritykset ja yhteistoiminta (ks. liite B). 2.7 Maatilan tukikelpoisuuteen vaadittava pellon vähimmäisala Tilatuen sekä valkuais- ja öljykasvipalkkion saamiselle ei ole määritelty vähimmäispeltopinta-alaa. Kaikkien suorien tukien maksamisen edellytyksenä on, että tukien yhteenlaskettu määrä on 200 euroa tai enemmän. Valkuais- ja öljykasvipalkkion myöntämisen edellytyksenä on kuitenkin, että palkkioon oikeuttavien kasvien ja seoskasvustojen yhteenlaskettu viljelyksessä oleva peltoala on vähintään 10 prosenttia todetusta peltoalasta. Todettu peltoala on se ala, joka on seuraavista aloista pienin eli viljelijän tukihakemuksessa ilmoittama pinta-ala tai mahdollisessa pinta-alavalvonnassa todettu pinta-ala. Jos tukihakuvuonna haetaan tukioikeuksia kansallisesta varannosta, on joidenkin varantoperusteiden hakemiselle määritetty vähimmäispinta-ala (ks. Varanto-ohje). Timotein siementuotannon tukea voi saada vain, jos timotein siementuotantopinta-ala tukihakemuksessa on vähintään 0,30 hehtaaria. 2.7.1 Luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki Tuenhakijalla tulee olla hallinnassaan peltoa vähintään 3,00 hehtaaria katkeamatta koko sitoumuskauden ajan. Vähimmäisalaan lasketaan tukikelpoisten peruslohkojen pinta-alat. Pellolla sijaitsevat erityistukisopimuslohkot, jotka on ilmoitettu ja hyväksytty tukikelpoisiksi, lasketaan vähimmäisalaan. Eläinten hyvinvoinnin tuen hakijalta ei edellytetä peltoalan tai muun alan hallintaa, elleivät sitoumusehdot edellytä sitoumukseen sisällytettävien tuotantoeläinten laiduntamista tai jaloittelua. Jos tilalla viljellään puutarhakasveja, vähimmäisalaa koskeva ehto täyttyy ympäristötuen osalta, kun näitä kasveja viljellään vuosittain tukikelpoisiksi hyväksytyillä lohkoilla yhteensä vähintään 0,50 hehtaarin alalla. Sitoumus päättyy, jos vähimmäisalaa koskeva ehto ei täyty. Tämä voi aiheuttaa jo maksettujen tukien takaisinperinnän koko sitoumuskaudelta. Vuonna 2011 tehtäviin sitoumuksiin otettavista uusista tukikelvottomista lohkoista kerrotaan luvussa 6. Tukikelpoiset lohkot, jotka ovat kasvinvuorottelun takia yhtenä sitoumusvuotena toisen sitoumuksen antaneen viljelijän hallinnassa, voidaan laskea lohkoa pääsääntöisesti hallitsevan hakijan vähimmäisalaan. Em. tapauksessa vaihtoa on haettava erikseen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, joka tekee päätöksen vaihdon hyväksyttävyydestä. Viljelijän on ilmoitettava perustelu vaihdokselle. Tuki maksetaan kuitenkin tässäkin tapauksessa sille, joka tukikelpoista lohkoa viljelee ja ilmoittaa lohkon kasvulohkolomakkeella 102B. Luonnonhaittakorvauksen, ympäristötuen, eläinten hyvinvoinnin tuen ja ei-tuotannollisten investointien tuen maksamisen edellytyksenä on, että maksettava tuen määrä on vähintään 100 euroa. 2.7.2 Kansalliset tuet Kansallisia pelto- ja kotieläintukia saadakseen hakijalla tulee olla viimeistään 15.6.2011 hallinnassaan kasvukauden 2011 ajan vähintään 3,00 hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa. Pelto tulee ilmoittaa vuoden 2011 tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella 102B viimeistään 29.4.2011 (tai tarvittaessa vuoden 2011 lomakkeella Ilmoitus kylvöalojen muutoksesta 117 viimeistään 15.6.2011). Kun on kyse usean viljelijän yhdessä harjoittamasta maatilataloudesta (maatalousyhtymä, kuolinpesä) tai yhteisömuodossa harjoitettavasta maatilataloudesta (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta, osakeyhtiö), kotieläintukia voidaan maksaa, jos vähintään yksi viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas hallitsee viimeistään 15.6.2011 kasvukauden 2011 ajan vähintään kolmea hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa. Pellon vähimmäisalavaatimusta ei sovelleta maidon tuotantotukeen. 16

2 Sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvausta saadakseen hakijan tulee harjoittaa maataloutta. Maatalouden harjoittamista rakennemuutoskorvausten yhteydessä on: a) maatalous-, puutarha- ja energiakasvien viljely, kesannointi, viljelemättömän pellon säilyttäminen hoidettuna tai kotieläintalouden harjoittaminen (myös hevos-, poroja mehiläistalous) TAI b) hakijalla on hallinnassaan tukivuonna 30.9. asti vähintään 3,00 ha viljelykseen soveltuvaa peltoa tai vähintään 0,5 ha puutarhakasvien viljelyalaa, joka on ilmoitettu tukivuoden tukihakemuksen perus- ja kasvulohkolomakkeilla 102A ja 102B. Sika- ja siipikarjatalouden vuoden 2011 tuotannosta irrotetussa tuessa on huomioitava, että tilan tukivuoden 2010 eläinmäärä suhteessa tukivuoden 2011 LFA-tukikelpoiseen peltoalaan täyttää tuotannosta irrotetun tuen eläintiheyskriteerin. Eläintiheyskriteeristä saa tarkempaa tietoa kansallisten kotieläintukien 2011 ennakon hakuohjeesta, joka on postitettu kotieläintiloille helmi - maaliskuun vaihteessa 2011 sekä sika- ja siipikarjatalouden kansallisten kotieläintukien 2009-oppaasta, joka on postitettu sika- ja siipikarjatiloille heinäkuussa 2009. Jos tuottaja on lopettanut tukivuonna kotieläintuotannon harjoittamisen ja kyseessä ei ole hakuoppaan liitteessä C.tarkoitettu koko tilan hallinnan siirto, tulee tuottajalla olla kotieläintukea saadakseen viimeistään 15.6.2011 vähintään kolme hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa kasvukauden 2011 ajan tai hänellä tulee olla Mavin myöntämä poikkeuslupa pellon hallinnasta. Peltoalavaatimusta koskevan poikkeusluvan hakemisesta kerrotaan luvussa 12. Esimerkki 1. Pellon hallinta, kun kotieläintuotanto on lopetettu Hakija on lopettanut emolehmien pidon 20.3.2011. Jotta hakijalle emolehmistä ajalta 1.7.2010 19.3.2011 maksettua kansallista kotieläintukea ei peritä takaisin, on hakijalla oltava hallinnassaan kasvukauden 2011 ajan vähintään kolme hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa tai Mavin myöntämä poikkeuslupa pellon hallinnasta. Poikkeuslupaa on haettava viimeistään 29.4.2011. Viljelykseen soveltuvan pellon määritelmä Viljelykseen soveltuvaksi, vähimmäisalaan laskettavaksi pelloksi luetaan maatalous-, puutarha- ja energiakasvien viljelyalan lisäksi hoidettu viljelemätön pelto, tilapäisesti viljelemättömänä ilmoitettu pelto sekä kasvimaat. Kasvimaalla tarkoitetaan kotitarvekäyttöön viljeltävää alaa. Kotieläintalouden tukien maksamisen edellytyksenä olevaan kolmen hehtaarin vähimmäisalaan voidaan lukea myös luonnonlaitumet ja -niityt sekä avoimet hakamaat, jos niitä käytetään tuenhakijan eläinten rehuntuotantoon tai laiduntamiseen. Selvitys luonnonlaidunten ja -niittyjen sekä avointen hakamaiden käytöstä annetaan kasvulohkolomakkeen 102B lisätietoja kohdassa tai erillisellä liitteellä. 2.8 Viljelytapa Täydentävien ehtojen noudattaminen on seuraavien tukien myöntämisen edellytys: tilatuki muut EU:n kokonaan rahoittamat tuet ja palkkiot luonnonhaittakorvaus- ja ympäristötukisitoumus eläinten hyvinvoinnin tuki. Täydentäviin ehtoihin liittyvästä viljelyvaatimuksesta kerrotaan hakuoppaan luvussa 9 sekä oppaassa Viljely tapa ja ympäristöehdot (www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/oppaatjaohjeet/taydentavienehtojenoppaat.html). Lisäksi täydentävistä ehdoista on kerrottu oppaassa Eläinten merkintä ja rekisteröinti, kasvinsuojeluaineet, rehut, elintarvikkeet, eläintaudeista ilmoittaminen ja eläinten hyvinvointi (www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/oppaatjaohjeet/taydentavienehtojenoppaat.html). Tuissa on pääsääntöisesti viljely- ja sadonkorjuuvelvoite. Tilatuessa ei kuitenkaan ole viljely- eikä sadonkorjuuvelvoitetta ja valkuais- ja öljykasvipalkkiossa ei ole sadonkorjuuvelvoitetta. Hampun kasvusto on säilytettävä korjuulupaan saakka Mavi antaa internetsivuillaan hampun korjuuluvan aikaisintaan syyskuussa. Tärkkelysperuna tuen, timotein siementuotannon tuen ja kansallisten viljelyalaan perustu vien tukien saaminen edellyttää, että viljelyn tavoitteena on tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato. Kansallisiin tukiin oikeuttavaan viljelytapaan kuuluvat: tarkoituksenmukainen pellon muokkaus ja lannoitus tasaisen itämisen mahdollistava kylvö viimeistään 30.6.2011 alueelle soveltuvan kasvilajin ja -lajikkeen käyttö alueelle soveltuva, määrältään ja laadultaan riittävä siemen- tai taimimäärä tarkoituksenmukainen kasvinsuojelu ja hukkakauran torjunta korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamisen mahdollistava lohkon kasvukunto. 17

2. Hakijan ja maatilan tukikelpoisuus Luonnonhaittakorvaus, ympäristötuki ja kansalliset viljelyalaan perustuvat tuet edellyttävät pääsääntöisesti asianmukaista sadonkorjuuta. Nurmen niittäminen ja peltoon jättäminen ei täytä sadonkorjuuedellytystä, vaan sato on korjattava tai aluetta on laidunnettava asianmukaisesti. Nurmen kompostointia ei myöskään katsota riittäväksi sadonkorjuuksi. Satovahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaisen satovahingon tai tätä vastaavan syyn takia korjaamatta jäänyt sato ei ole este tukien maksamiselle, jos muista tavanomaiseen viljelytapaan kuuluvista toimenpiteistä on huolehdittu asianmukaisesti. Satovahingosta tai vastaavasta on kuitenkin tehtävä kirjallinen ilmoitus välittömästi vahingon ilmaannuttua sen kunnan maaseutu elinkeinoviranomaiselle, jolle tukihakemus on jätetty. Ilmoituksessa on yksilöitävä satovahingon tai vastaavan syy. Talvehtimisvaurioista kärsineiden lohkojen osalta tuki voidaan maksaa, jos pääosalla lohkon pinta-alasta on sellainen kasvusto, joka tuottaa korjuu- ja markkina kelpoisen sadon. Hampun viljelyala voi saada tukea, jos ala on kylvetty hyväksytyn lajikkeen sertifioidulla siemenellä ja kasvusto säilytetään Mavin antamaan korjuulupaan asti. 18