Seksuaalikasvatus naisille. Dia 2. Seurustelu

Samankaltaiset tiedostot
Seksuaalikasvatus miehille. Dia 2. Seurustelu

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein.

Seksi ja Seurustelu Sanasto

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN SEKSI

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Ehkäisymenetelmät PP-PF--WHC-FI /

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Tieto lisää nautintoa


Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna Seksuaalinen väkivalta

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Kosketa mua. Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana

Tietopaketti seksitaudeista

1. Väittämä-jana/peukkupeli, n.5min

Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto Batulo Essak HIV-tukikeskus

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

SEKSIÄ ON MONEN- LAISTA

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit

Pieni tietoisku seksuaalisuudesta, raskaudenehkäisystä ja seksitaudeista

KEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1

KUN KÄYTTÄÄ KORTSUA, EI TARVITSE PELÄTÄ SEKSITAUTEJA TAI SUUNNITTELEMATONTA RASKAUTTA!

SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen

Potilaan opas. Acitretin Orifarm 10 mg ja 25 mg. Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma 03/2018/FI/66949

Maailman aids-päivä Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

Käyttäjän opas 1 mirena_kayttajanopas_fin_2018.indd 1 25/09/

LÖYDÄ SINULLE SOPIVIN EHKÄISY MENETELMÄ Erilaisia vaihtoehtoja on paljon

Tietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.

SUOJAA ITSESI SEKSITAUDEILTA! Tietoa seksitaudeista selkokielellä

Avuksi ehkäisyn valintaan

Tutustu myös Jaydess -mobiilipalveluun: potilaspalvelu.ehkaisynetti.fi. > Katso video Jaydess-kierukan käytöstä tai kysy lisää asiantuntijalta.

VAUVA TULEE PERHEESEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Oikeiden vastausten osuus tietotestissä 2000 ja 2006

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

SAA PUHUA Sivu 2 Kuvat Selja Puolitaival

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Toctino (alitretinoiini)

Alkusanat.. 5. Murrosikä Tytöstä naiseksi Pojasta mieheksi. 10. Ihastuminen. 12. Seurustelu 13. Rakkaus Itsetyydytys.

Isotretinoin Actavis

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Osa A. Täytetään kaikkien naispotilaiden kohdalla

Seksi. Seksi on tekemistä eli toimintaa ja sen tarkoitus on tuottaa mielihyvää.

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti

Sateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Nuorten seksuaaliterveys

Elämä hiv-positiivisena

Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa.

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Toctino (alitretinoiini)

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

SISÄLLYS- LUETTELO

NAISTEN TERVEYSILTA Oulun vastaanottokeskuksessa

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

OlenNainen. Opas naisen terveydestä

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille

Sexual Education for Adults with Disabilities

Miten lapsia tehdään?

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi

Gynekologinen tutkimus

PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA

Erivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelma

YHDENVERTAISUUSKYSELY

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja

Transkriptio:

Seksuaalikasvatus naisille Dia 2. Seurustelu Väestöliiton määritelmän mukaan seurustelu on eri-ikäisillä erilaista. Seurustelua voi olla jo pelkkien tekstiviestien lähettäminen ihmiselle, josta tykkää. Nuoruusiässä mahdolliset seurustelusuhteet ovat usein lyhyitä, ja tunteet perustuvat enemmänkin omiin mielikuviin ja tarpeisiin kuin toisen todellisiin ominaisuuksiin ja persoonallisuuteen. Ihastukset ja mahdollinen seurustelu palvelevat ennen kaikkea itseen tutustumista. (Kaltiala-Heino 2004.) Kulttuuriset erot seurustelun suhteen ovat merkittäviä. Seurustelu ei tarkoita automaattisesti sitä, että olisi valmis seksisuhteeseen. Jokaisella on oikeus määrätä itse omasta kehostaan ja päättää, haluaako olla seksuaalisesti aktiivinen vai ei. Islamin mukaan miesten ja naisten on pysyttävä erillään. Tapa tervehtiä, pukeutua ja puhua ovat miesten ja naisten kanssakäymisessä säädeltäviä asioita, näitä perustellaan näkemyksellä ihmisen seksuaalisuudesta. Monesti muslimien liitot ovat järjestettyjä liittoja. Länsimaisissa kulttuureissa seurustelu on arkisempaa ja vapaampaa sekä yleisempää eikä vaadi avioliittolupausta. Seurustelusuhteet saattavat olla lyhyitä ja rentoja, mutta toisaalta saatetaan seurustella pitkään ennen avioliittoa, tai jättää kokonaan avioitumatta. Länsimaissa ei nykyään nähdä avioliittoa tarpeelliseksi seksin harrastamisen suhteen, vaan myös vakituisessa parisuhteessa on hyväksyttyä harrastaa seksiä. Rakkaus nähdään vahvana avioliiton tai parisuhteen lisäksi hyväksyttävyyden normina sukupuolielämän suhteen. Nykyään myös seksin harrastaminen ilman vakituista parisuhdetta koetaan usein hyväksytyksi. Ensimmäistä yhdyntää pidetään suomalaisten nuorten keskuudessa eräänlaisena siirtymäriittinä kohti aikuisuutta. Eka kerran jälkeen lapsuuden koetaan jäävän taakse. Dia 3. Seksi Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämän ajan. Seksuaalisuuteen kuuluu biologinen sukupuoli, seksuaalinen kehitys, seksuaalinen suuntautuminen, sosiaalinen sukupuoli-identiteetti ja sen mukainen rooli sekä lisäksi suvun jatkaminen. Seksuaalisuutta voidaan ilmaista ja kokea monin eri tavoin. Näitä ovat muun muassa asenteet, uskomukset, ja suhteet itseensä ja toisiin.

Seksi on toimintaa, joka tuottaa nautintoa. Seksistä voi nauttia myös yksin, esimerkiksi haaveilun, fantasioiden tai itsetyydytyksen kautta. Seksistä voi nauttia yhdessä toisen ihmisen kanssa hyväilemällä tai rakastelemalla. Hyväilemisellä luodaan molemmille osapuolille kokemus, että koskettaminen on nautinnollista ja hyvää. Koskettamalla kehon eri osia, kehon osat keskustelevat, kosketuksella kiusoitellaan, flirttaillaan, hellitään ja houkutellaan. Ensimmäinen rakastelukokemus saattaa olla myös aivan eri asia kuin ensimmäinen yhdyntä. Hyväilytkin voivat johtaa kiihottumiseen ja laukeamiseen ilman yhdyntää; sitäkin kutsutaan rakasteluksi. Hyväileminen ei aina siis johda yhdyntään. Vaan hyväilyn kautta opitaan toinen toiselta, mikä tuntuu hyvältä ja missä herkät alueet sijaitsevat. Koskettelulla luodaan myös luottamusta osapuolten välille. Dia 4. Seksi jatkuu Ympäri maailmaa, kaikkia nuoria, ihoväristä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntauksesta tai terveydentilasta riippumatta koskee seksuaalioikeudet. Ihan kaikilla on oikeus nauttia seksuaalisuudestaan, elämästään, oikeus saada tietoa seksuaalisuudesta, oikeus suojella itseään tai tulla suojelluksi. Heillä on oikeus seksuaaliterveydenhuoltoon sekä oikeus osallistua omaa seksuaaliterveyttä koskevaan päätöksen tekoon. Lisätietoa seksuaalioikeuksista: https://www.vaestoliitto.fi/nuoret/seksi/seksuaalioikeudet/ DIA 5. Seksuaalirikokset Rikoslain 20.luvussa määritellään suojaikärajat. Suojaikärajojen tarkoituksena on turvata alaikäisen kasvurauha, suojella tämän terveyttä. Kansainväliset sopimukset edellyttävät, että alaikäisiä suojellaan hyväksikäytöltä ja seksuaaliselta riistolta. Suomessa suojaikärajat ovat 16 vuotta ja 18 vuotta. Rikoslain 20. luku 6 tarkoituksena on suojata lapsia seksuaaliselta hyväksikäytöltä. 16 vuoden suojaikärajan tarkoituksena on pyrkiä vaikuttamaan siihen, ettei aikuinen tai alle 16- vuotiasta selkeästi vanhempi toinen nuori ryhtyisi seksuaaliseen tekoon (esimerkiksi seksuaaliset ehdotukset, hyväilyseksi, suuseksi) tai olisi yhdynnässä alle 16- vuotiaan kanssa. Suomen lainsäädäntö määrittelee, mitkä teot loukkaavat seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja ovat rikoksia, jotka Suomen lainsäädännön mukaan ovat rangaistavia tekoja. Näitä ovat: Raiskaus

törkeä raiskaus pakottaminen seksuaaliseen tekoon seksuaalinen hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin Sukupulisiveellisyyttä loukkaava lasta koskevan esityksen seuraaminen paritus törkeä paritus Seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavat teot voivat tapahtua puhelimen, internetin välityksellä tai kasvotusten. Suomessa rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana. Tämä tarkoittaa, että 15 vuotta täyttänyt henkilö voidaan asettaa syytteeseen ja tuomita rikoksesta. Alle 15 vuotias ei selviä rikoksesta kiinni jäädessään ilman seuraamuksia, vaan hänestä tehdään lastensuojeluilmoitus. Tietoa rikosprosessista: http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/turvallisuus/seksuaalirikokset/rikosprosessi/ Jos maahanmuuttaja syyllistyy rikokseen, kun turvapaikkahakemuksen käsittely on kesken, tutkitaan rikosasia ja turvapaikkahakemus erikseen. Eli käytännössä poliisi tutkii rikosasian ja Maahanmuuttovirasto turvapaikkahakemuksen. Jos turvapaikanhakija on tehnyt rikoksen, turvapaikkahakemus käsitellään nopeutetusti. Maahanmuuttovirasto tekee käännytystai karkottamispäätöksen rikoksiin syyllistyneille, jos se lain perusteella on mahdollista. Asiasta lisätietoa: https://migri.fi/rikoksen-vaikutus-turvapaikkaprosessiin Kommentoinut [HJ1]: Tarkista, näistä, että riveillä menee teksit oikein. Nyt liian isot välit, eli stilisoi näitä vielä. DIA 6 Neitsyys Jokainen määrittelee itse, että onko neitsyt vai ei. Joku voi kokea, että neitsyys on mennyt esimerkiksi tamponin käytön tai itsetyydytyksen yhteydessä. Jonkun toisen mielestä neitsyys menee, kun ensimmäisen kerran rakastelee omasta tahdostaan toisen kanssa. Immenkalvo yleensä venyy ja antaa myöten ensimmäisessä yhdynnässä. Joskus immenkalvo voi

osittain revetä yhdynnässä ja tämä aiheuttaa pientä verenvuotoa ja kipua. Kukaan ulkopuolinen ei voi nähdä, onko joku neitsyt vai ei, sillä immenkalvon väljyydessä on luonnostaan suuria eroja tyttöjen välillä. Islaminuskoisten kulttuurissa neitsyys symboloi varsinkin naisen puhtautta ja kunniaa, Suomessa ei korosteta neitsyyttä. Naisen ei tarvitse olla neitsyt, ollakseen tai saadakseen arvostusta. Häntä arvostetaan, oli nainen neitsyt tai ei. Dia 7. Ehkäisy Eri elämäntilanteissa ehkäisyn tarve muuttuu. Useimmiten kondomi on ensimmäinen ja paras ehkäisyvaihtoehto. Kondomi suojaa oikein käytettynä seksitaudeilta ja raskaudelta. Kondomi on paras ehkäisyvaihtoehto, erityisesti, mikäli seksikumppani vaihtuu tai harrastaa satunnaisesti seksiä. Vastuu ehkäisystä kannattaa ottaa itselle, ei voi luottaa, että seksikumppani hoitaa ja huolehtii siitä. Tytön ja pojan välisessä seksissä tulee suojautua myös raskaudelta, jos raskaus ei ole toiveissa. Yleensä voidaan käyttää tuplaehkäisyä, eli kondomia ja jotain muuta ehkäisymenetelmään yhdessä. Lisätietoa siitä, mikä EI ole ehkäisykeino: https://www.vaestoliitto.fi/nuoret/ehkaisy/ehkaisyvaihtoehtoja-eivat-ole/ Jos ehkäisyn kanssa on ongelmia, seksiin liittyy jotain pulmia tai seksitaudin mahdollisuus vaivaa, tulee hakeutua lääkärin vastaanotolle. Pudasjärvellä kondomeja voi ostaa kaikista kaupoista, apteekista, R-kioskilta, huoltoasemilta (ABC, Neste). Hinnat vaihtelevat paketin koosta riippuen, eli kuinka monta kondomia paketissa on. Hinnat ovat 2 ylöspäin. Dia 8. Ehkäisy jatkuu.. Ainoa toinen mahdollinen ehkäisymenetelmän on naisehkäisy. Naisehkäisy ei estä seksitauteja tarttumasta, se ehkäisee ainoastaan raskaudelta. - Nainen voi tulla raskaaksi heti eka kerralla, kun hän harrastaa seksiä ilman ehkäisyä - Harrastaessaan seksiä suihkussa

- Vaikka mies ei laukea sisälle, tai varsinaista yhdyntä ei ole tapahtunut, mutta miehen siemenenestettä pääsee naisen emättimen tavalla tai toisella - Vaikka naisella on kuukautiset, voi tulla raskaaksi Naisen tulee käydä lääkärin vastaanotolla, jossa lääkäri tekee tutkimukset ja päättää sopivan ehkäisykeinon käyttämisestä. Muita yleisimmin käytettäviä naisehkäisymenetelmiä ovat e- pillerit, ihon alle asetettava ehkäisykapseli, iholle liimattava ehkäisylaastari, kupari- ja hormonikierukka. Kaikki ehkäisyvälineet, kondomia lukuun ottamatta vaativat lääkäriltä reseptin apteekkiin. DIA 9 Ehkäisy jatkuu.. Ehkäisypillereitä on useita erilaisia. Markkinoilla on yhdistelmäehkäisypillereitä, jotka sisältävät estrogeenia ja keltarauhashormonia, sekä minipillereitä, jotka sisältävät ainoastaan keltarauhashormonia. Yhdistelmä e-pillereitä on monenlaisia, joten on hyvä olla erittäin tarkkana ja lukea e-pillereiden käyttöohjeen huolellisesti niiden aloittamista. Ehkäisypillereiden käyttö aloitetaan ensimmäistä kertaa ottamalla pillerit kuukautisvuodon ensimmäisenä päivänä. Näin varmistetaan, ettei pillereitä aloiteta raskauden aikana. Tällöin ehkäisyteho on voimassa heti ensimmäisen pillerin jälkeen. Tällöin myös ehkäisyteho on voimassa heti ensimmäisestä pilleristä lähtien. Onpa ehkäisypilleri millainen tahansa, se kannattaa ottaa aina samaan aikaan päivästä, jolloin sen ottamisesta tulee tapa. Mikäli e-pilleri joskus unohtuu, niin alle 12 tunnin viivästymä ei vaikuta sen luotettavuuteen. Jos viivästymä on yli 12 tuntia tavanomaisesta ottamisajasta, tai henkilö oksentaa tai ripuloi 3-4 tunnin sisällä pillerin ottamisesta, niin tuolloin tulee käyttää kondomia lisäehkäisynä seitsemän seuraavan vuorokauden ajan. Ehkäisyneuvolasta tai lääkäriltä voi kysyä neuvoa epäselvissä tilanteissa. DIA 10 Ehkäistyrengas, -kapseli ja laastari Ehkäisyrengas Ehkäisyrengas on joustava muovinen rengas, joka asetetaan emättimeen. Renkaasta imeytyy tasaisesti emättimen limakalvojen kautta elimistöön samoja hormoneja kuin mitä yhdistelmäpillereissäkin on.

Rengasta käytetään kolme viikkoa, jonka jälkeen pidetään yhden viikon tauko. Taukoviikon aikana alkaa kuukautisvuoto. Ehkäisyrenkaan käytön aikana voi käyttää tamponia. Mikäli rengas häiritsee yhdynnässä, sen voi poistaa, kunhan muistaa asettaa renkaan takaisin kahden tunnin sisällä sen poistamisesta. Ehkäisyrengasta varten tarvitsee reseptin lääkäriltä. Lääkäriajan voi varata omalta terveysasemalta tai paikkakunnan ehkäisyneuvolasta. Ehkäisykapseli: Ehkäisykapselin asettaa lääkäri ihon alle. Ehkäisykapseli on noin tulitikun kokoinen ehkäisyväline. Merkistä riippuen kapseleita tulee joko yksi tai kaksi. Se asennetaan paikallispuudutuksessa käsivarren sisäpuolelle. Se ei näy, mutta tuntuu sormella painellessa. Kapseli sisältää samaa hormonia kuin minipillerit eli keltarauhashormonia. Ehkäisyteho säilyy valmisteesta riippuen kolmesta viiteen vuoteen, jonka jälkeen kapseli poistetaan puudutuksessa. Ehkäisykapselia varten tarvitaan resepti lääkäriltä. Lääkäriajan voi varata omalta terveysasemalta tai paikkakunnan ehkäisyneuvolasta. DIA 11 Ehkäisylaastari Ehkäisylaastari on iholle kiinnitettävä lääkelaastari. Ehkäisylaastarista imeytyy tasaisesti ihon kautta samat hormonit, kuin yhdistelmäpillereistä suun kautta otettuina. Ehkäisylaastari vaihdetaan uuteen aina viikon välein. Kolmen käyttöviikon jälkeen pidetään yksi taukoviikko, jonka aikana alkaa kuukautisvuoto. Laastarin kanssa voi harrastaa urheilua, käydä suihkussa ja saunassa ihan normaalisti, kunhan tarkkailee, että laastari pysyy tiiviisti ihossa kiinni. Ehkäisylaastaria varten tarvitaan resepti lääkäriltä. Lääkäriajan voi varata omalta terveysasemalta tai paikkakunnan ehkäisyneuvolasta. DIA 12 Ehkäisy jatkuu Kuparikierukka Kuparikierukan tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunneta, mutta se ilmeisesti heikentää siittiöiden pääsyä munatorviin hedelmöittämään munasolua. Lääkäri asettaa T-muotoisen kierukan kohtuun. Kuparikierukkaa voi käyttää synnyttäneet ja synnyttämättömät naiset. Kuparikierukka ehkäisee raskauksia viiden vuoden ajan.

Hormonikierukka Hormonikierukka on samanlainen muodoltaan, kuin kuparikierukka. Hormonikierukasta vapautuu kohtuun keltarauhashormonia, joka paksuntaa kohdun limakalvon niin, ettei siittiöt pääse kunnolla kohtuun. Hormonikierukoita on myynnissä kahta eri merkkiä. Toisen tehoaika on 5vuotta ja toisen, kooltaan hieman pienemmän hormonikierukan tehoaika on 3 vuotta. Kooltaan pienempi hormonikierukka on suunnattu tytöille ja nuorille naisille. Kierukoita varten tarvitaan lääkäriltä resepti. Ajan lääkärille kierukka reseptiä ja sen asettamista varten voi varata omalta terveysasemalta tai paikkakunnan ehkäisyneuvolasta. DIA 13 Jälkiehkäisytabletit Jälkiehkäisytabletti tulee ottaa, jos raskaudenehkäisy ei onnistu tai toimi odotetulla tavalla. Tämän kaltaisia tilanteita ovat: Kondomin luiskahdus pois paikoiltaan kesken yhdynnän Kondomi menee rikki Ei ole käytetty mitään ehkäisyä Ehkäisypillereiden, -renkaiden tai laastarien käyttöön on liittynyt ongelmia Jälkiehkäisy ei keskeytä jo alkanutta raskautta. Se estää tai siirtää munasolun irtoamisen. Jälkiehkäisyvalmisteet voivat aiheuttaa jonkin verran sivuvaikutuksia, näitä ovat: alavatsakipu, päänsärky, huimaus, väsymys ja pahoinvointi. Lisäksi jälkiehkäisypilleri sekoittaa useimmiten myös kuukautiskiertoa. Jälkiehkäisytabletit saa apteekista ilman reseptiä. Myynnissä on kahta erilaista tuotetta, näitä ovat: Norlevo pitää ottaa viimeistään 72 tuntia yhdynnästä. Jälkiehkäisypillerin hinta on noin 17 euroa (maaliskuu 2015). EllaOne tulee ottaa viimeistään 120 tuntia (5 päivää) yhdynnästä. EllaOne maksaa noin 32 euroa (maaliskuu 2015). Jälkiehkäisypilleri tulee ottaa mahdollisimman pian yhdynnän jälkeen. Mitä nopeammin lääkkeen ottaa, sitä parempi ehkäisyteho sillä on. Huomioitavaa on, että raskaustesti tulee tehdä aina 3 viikkoa jälkiehkäisyn ottamisen jälkeen, vaikka kuukautisvuoto olisi tullutkin!

DIA 14 Kondomin asettaminen Kondomit tulee säilyttää kuivassa paikassa auringonvalolta suojattuja huoneenlämmössä. Liiallinen lämpö tai pakkanen haurastuttavat kumia, jolloin se rikkoutuu helpommin. Kondomi haurastuu myös vanhetessaan, joten sen parasta ennen päivämäärä kannattaa aina tarkistaa ennen käyttöä. Kumista valmistetun kondomin kanssa kannattaa käyttää silikoni- tai vesipohjaisia liukuvoiteita. Öljypohjaiset liukasteet haurastuttavat kumia. Lateksittomat (muoviset) kondomit kestävät myös öljypohjaisia liukuvoiteita. Liukuvoiteita voi ostaa apteekista, marketeista ja erotiikkaliikkeistä. Kondomit ovat yksittäispakattu käyttövalmiiksi. Otetaan yksittäinen, suojakuoressa oleva kondomi käteen ja tarkista suojakuoresta, millä kohdalla on lovi aukaisun helpottamiseksi. Repäistään suojakuori auki. Repäisyssä tulee käyttää molempia käsiä, ei saa käyttää hampaita, sillä hampaat saattavat vahingoittaa kondomia. Kondomi puristetaan ulos suojakuoresta. Tulee varoa, ettei riko kondomia kynsillä tai koruilla. Tulee tarkistaa kondomin avautumissuunta. Kondomi on oikein silloin, kun auki rullaaminen sujuu helposti. Kondomin päässä olevasta siemennestepussista tulee ottaa kiinni peukalolla ja etusormelle niin, ettei siihen jää ilmaa (ilmakupla rikkoo kondomin helposti rakastelutilanteessa). Vedetään esinahka (jos on) taakse ja asetetaan kondomi aivan terskan päähän. Sitten rullataan kondomi erektiossa olevan peniksen päälle aivan tyveen asti. Kondomia tulee käyttää koko yhdynnän ajan. Jos aiempi kondomi on lähtenyt pois kesken yhdynnän, tulee ottaa käyttöön uusi kondomi. Kondomia tulee käyttää myös suu- ja anaaliseksissä. Orgasmin ja siemensyöksyn saatuasi ota kiinni kondomin tyvestä ja vedä penis ulos emättimestä, suusta tai anuksesta. Vasta tämän jälkeen otetaan kondomi pois peniksen päältä. Käytettyyn kondomiin tulee tehdä solmu, jottei sperma sotke paikkoja. Hävitä käytetty kondomi roskiin. Ei saa laittaa viemäriin, sillä se tukkii erittäin tehokkaasti viemäriputket. DIA 15. Seksitaudit Seksitauteja on useita. Yleisimpiä seksitauteja ovat: Klamydia HPV ja kondyloomat

Herpes Tippuri B- ja C-hepatiitti kuppa Kondomi on ainoa ehkäisyväline, joka suojaa oikein käytettynä seksitaudeilta. Ainoa tapaa parantua sektitaudista on mennä lääkäriin ja testeihin sekä saada lääkkeitä. Ilmaisiin seksitautitesteihin voi hakeutua omaan terveyskeskukseen, tai sairaaloiden sukupuolitautien poliklinikoille. DIA 16. HIV HIV (human immunodeficiency virus) on viruksen aiheuttama krooninen sairaus, johon on olemassa tehokas lääkehoito. Lääkehoito ei poista virusta kokonaan elimistöstä, mutta se laskee virusmäärän niin alhaiseksi, että ihminen pysyy terveenä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa HIV havaitaan, sitä paremmin hoitoa voidaan toteuttaa. AIDS HIV ja aids eivät ole sama asia, eikä HIV johda aina aidsiin, mikäli hoito aloitetaan riittävän aikaisin. Aids on hiv-infektion vaihe, jossa ihmisen puolustusjärjestelmä on heikentynyt ja elimistön vastustuskyky tauteja vastaan on selkeästi alentunut. Tällöin ihminen sairastuu vakavasti ja ilman asianmukaista hoitoa, aids on henkeä uhkaava tila. Jos HIV infektio on hoitamaton, voi hiv edestä aids:ksi. Siihen menee kuitenkin yleensä vuosia. Hi-viruksen tarkoituksellinen levittäminen on suhteellisen tuore ilmiö, mutta siitä on jo annettu useissa maissa tuomioita, myös Suomessa. HI-viruksen tahallisesta levittämisestä voi saada ehdottoman vankeusrangaistuksen törkeästä pahoinpitelystä. DIAT 17. ja 18. HIV tarttuu suojaamattomassa emätin-, anaaliyhdynnästä tai suuseksin kautta, verenvälityksellä (likaiset, veriset ruiskut, verensiirrot), raskauden aikana äidistä sikiöön ja imetyksen kautta äidiltä vauvaan.

HIV ei tartu vessan pöntöstä, halauksesta, hieronnasta tai kosketuksesta, kylvetyksestä, yskimisestä tai aivastamisesta, suutelemisesta, hyönteisen puremisesta, ruokailuvälineiden välityksellä tai kättelemisestä. DIA 19 Perhesuunnittelu Perhesuunnittelu on toimintaa, jossa pariskunnat tai yksilöt pyrkivät vaikuttamaan perheensä lasten hankitaan, lasten määrään ja ajoitukseen. Käytännössä tällä tarkoitetaan suunnittelemattomien raskauksien ehkäisyä. Perhesuunnittelulla pyritään parantamaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja edistetään naisten ja tyttöjen voimaannuttamista: naisille annettaan mahdollisuus päättää omasta lasten hankinnastaan. Tällä on kauaskantoisia ja merkittäviä positiivisia vaikutuksia naisten ja tyttöjen elämään, mikä näkyy muun muassa äitiysterveyden kohenemisessa, naiselle jää enemmän aikaa käytettäväksi, kun lapsia on vähemmän. Lisäksi tämä mahdollistaa naisten koulunkäynnin, mikä osaltaan vaikuttaa heidän autonomiansa kasvuun omassa taloudessa sekä oma taloudellinen vakaus vahvistuu. Perhesuunnittelu vähentää köyhyyttä edistää kestävää kehitystä. Suomessa voi mennä naimisiin, kun täyttää 18 vuotta. Suomalaisessa perheessä on keskimäärin kaksi lasta. Suomessa keskivertoperheeseen kuuluu isä, äiti ja muutama lapsi. Perheitä on kuitenkin paljon erilaisia. DIA 20 Raskaus Nainen voi tulla raskaaksi toivotusti tai suunnittelematta. Aika usein odottamatta tai yllättäen alkanut raskaus on sokki. Raskaana olevan tulee päättää melko pian raskauden jatkosta. Vaihtoehtoina on lapsen synnyttäminen ja perheen perustaminen, tai lapsen antaminen adoptoitavaksi synnytyksen jälkeen. Lisäksi raskaus voidaan myös keskeyttää alkuvaiheessa (abortti). Elatusmaksu käsittää lapsen kehitystason mukaiset aineelliset ja henkiset tarpeet, lapsen tarvitseman koulutuksen, hoidon ja siihen liittyvät kustannukset. Lapsen elatuksesta vas-

taavat vanhemmat yhdessä kykyjensä mukaan. Vanhempien elatusmaksun määrään vaikuttaa ikä, työkyky, käytettävissä oleva varojen määrä ja lapsen kyky vastata itse elatuksestaan. Sen, kenen luona lapsi asuu, voi vaatia toista vanhempaa maksamaan elatusapua. Lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta. Elatusavun määrä ja sen suorittamistavasta säädetään sopimuksella tai tuomioistuimen tuomiolla. Sopimuksessa tulee käydä ilmi muun muassa lasta sekä hänen vanhempiaan koskevat henkilötiedot, elatusavun määrä, mistä ajankohdasta alkaen ja milloin elatusavun suorittaminen päättyy ja kenelle elatusapua on maksettava. Lisätietoa löytyy www.kela.fi tai www.vaestoliitto.fi DIA 21 Raskaus ja neuvolaseuranta Suomen äitiyshuolto perustuu koko maassa toimivaan kattavaan neuvolaverkostoon. Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on turvata raskaana olevan naisen ja sikiön terveys ja hyvinvointi. Lisäksi tavoitteena on edistää tulevien vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä tulevan lapsen kehitysympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena on myös edistää kansanterveyttä ja ehkäistä raskausaikaisia häiriöitä. Äitiysneuvolat osallistuvat terveyserojen kaventamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen muun muassa varhaisen kohdennetun tuen avulla. Ensimmäinen käynti äitiysneuvolassa sijoittuu normaaliraskaudessa yleensä raskausviikoille 8 10. Aika kannattaa kuitenkin varata jo heti positiivisen raskaustestin tekemisen jälkeen, sillä toisinaan neuvolaan on perusteltua mennä jo ennen kahdeksatta raskausviikkoa. THL suosittelee ottamaan yhteyttä neuvolaan mahdollisimman varhain, jotta äiti ehtii halutessaan osallistua mahdollisiin sikiöseulontoihin. Neuvolassa käyminen ennen 16:tta raskausviikkoa on myös äitiysavustuksen saamisen ehto. Kommentoinut [HJ2]: Tarkista rivivälit. Tulee olla sama koko tekstissä DIA 22 Raskaus ja neuvolaseuranta Puolentoista tunnin mittaisen ensikäynnin aikana terveydenhoitaja tai kätilö kartoittaa perheen kokonaistilannetta ja puntaroi mahdollisten lisätutkimusten ja lisätuen tarvetta. Tulevat vanhemmat saavat neuvolasta tietoa raskauden ja synnytyksen kulusta ja vastasyntyneen hoidosta. Perheen tilanne arvioidaan laaja-alaisesti, unohtamatta psykososiaalista tukea ja koko perheen hyvinvointia. Neuvolassa pyritään varautumaan niihin muutoksiin perheessä, joita vauva tuo mukanaan. Neuvolan tehtävänä on myös tunnistaa sikiön tai äidin

terveyttä uhkaavat riskit, jotta ne voidaan hoitaa joko äitiysneuvolassa tai erikoissairaanhoidossa. Suomen äitiyshuolto on porrastettu. Terveet äidit tarkastetaan ja hoidetaan neuvoloissa ja terveyskeskuksissa. Jos äiti tarvitsee erityistutkimuksia, häntä seurataan neuvolan ja synnytyssairaalan yhteistyössä. Raskauden aikana on yhteensä 10 15 käyntiä terveydenhoitajalla. Seurantaan riittävät melko yksinkertaiset tutkimukset: paino punnitaan, verenpainen mitataan ja kohtua tunnustellaan. Myös virtsan valkuainen ja glukoosi (sokeri) sekä hemoglobiini tarkistetaan useimpien käyntien yhteydessä. Sikiön sydänäänet mitataan dopplerlaitteella. Neuvolalääkärille suositellaan kahta peruskäyntiä alku- ja loppuraskaudessa. Muut käynnit varataan tarpeen mukaan. DIA 23 Äitiysneuvola Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on turvata raskaana olevan naisen ja sikiön terveys ja hyvinvointi. Lisäksi tavoitteena on edistää tulevien vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä tulevan lapsen kehitysympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena on myös edistää kansanterveyttä ja ehkäistä raskausaikaisia häiriöitä. DIA 24 Synnytykseen valmistautuminen Ensimmäistä lasta odottavalle perheelle järjestetään moniammatillista perhevalmennusta, johon sisältyy vanhempainryhmätoimintaa ja synnytysvalmennus, joka voidaan järjestää synnytyssairaalassa. Valmennusta tarjotaan myös uudelleen synnyttäjille, jos toinen heistä odottaa esikoistaan sekä maahanmuuttajille, jotka odottavat ensimmäistä Suomessa syntyvää lastaan. Perhevalmennus ajoittuu raskausviikolle 30-32. Perhevalmennuksen tavoitteena on valmentaa perhettä synnytykseen, imetykseen, lapsen hoitoon ja kasvatukseen sekä vanhemmuuteen. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa vanhempien tietoja ja taitoja lapsen hoidosta, vanhemmuudesta, terveydestä ja terveystottumuksista. Valmennus sisältää näyttöön perustuvan ja tarpeiden mukaisen terveysneuvonnan lasta odottaville vanhemmille. Lisätietoa: Synnytysvalmennus OYS: https://www.ppshp.fi/dokumentit/ohjeet%20potilaalle%20sislttyyppi/synnytt%c3%a4j%c3%a4n%20hoitopolku.pdf

DIA 25 Seksuaalinen vapaus Tasa-arvolla tarkoitettaan kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä. Yleisesti ottaen, Suomessa tasa-arvolla viitataan erityisesti sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Tasa-arvolaissa kielletään sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän sekä velvoitteen syrjinnän ennaltaehkäisystä. Syrjintä on tasa-arvolaissa kielletty sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Laki koskee lisäksi myös syrjintää, joka perustuu siihen, ettei henkilön sukupuolta määrittävä fyysinen ominaisuus ole yksiselitteisesti miehen tai naisen. Suomessa yhdenvertaisuus on perusoikeus. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän alkuperästä, iästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta ja vakaumuksesta, mielipiteestä, poliittisesta tai ammattiyhdistystoiminnasta, perhesuhteista, vammasta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän yllä olevien seikkojen perusteella. Yhdenvertaisuuslain toteutumista valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu kaikkien muiden elämän osa-alueiden osalta paitsi työelämän osalta. Vastuu työsyrjinnän viranomaisvalvonnasta kuuluu aluehallintovirastolle (AVI). Suomessa on uskonnon, sanan- ja seksuaalisuuden vapaus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että homon/lesbon ei tarvitse piilotella. Seksuaalinen suuntautuminen on ominaisuus, joka kertoo siitä, kehen ihminen ihastuu, rakastuu, tuntee emotionaalista ja/tai eroottista vetovoimaa. Seksuaalinen suuntautuminen määritellään yleisimmin tunteiden kohteen ja oman sukupuolen perusteella. Jokaisen ihmisen kokemus itsestään ja identiteetistään on ainutlaatuinen ja jokaisella on oikeus itse määritellä oma seksuaalinen suuntautumisensa ja sukupuoli-identiteettinsä tai olla määrittelemättä niitä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia nimitetään yleisesti sateenkaari- ihmisiksi. He ovat henkilöitä, joiden seksuaalinen suuntautuminen on muuta kuin heterous ja/tai sukupuoli-identiteettinsä poikkeaa perinteisestä tyttö/poika, mies/nainen määritelmästä. Toisin sanoen seksuaalivähemmistöihin voidaan nimetä kuuluvaksi homot, lesbot, biseksuaalit, queerit, aseksuaalit, panseksuaalit. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat voidaan luokitella transihmisiin, intersukupuolisiin, sukupuolettomiin ja sukupuoliristiriitaa kokeviin ihmisiin. Sateenkaari-ihmisten olemassa olon tunnistaminen on lisääntynyt Suomessa viime vuosina, eikä seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta puhuminen ole enää niin suuri tabu

kuin mitä se aiemmin oli. 2000-luvun aikana sateenkaari-ihmisten oikeudet ovat muuttuneet. Näitä ovat esim. naisparien laillinen oikeus päästä hedelmöityshoitoihin vuodesta 2007 lähtien sekä samaa sukupuolta oleville pareille 1.3.2017 voimaan astunut oikeus avioliittoon. Lisää tietoa aiheeseen löytyy www.seta.fi DIA 26 Naisten silpominen/ympärileikkaus Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksella tarkoitetaan kaikkia kulttuurisista tai muusta ei hoidollisista syistä tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy naisten ulkoisten sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai niiden vahingoittaminen jollain muulla tavalla. WHO tuomitsee tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen kaikissa muodoissa, kaikissa olosuhteissa ja kenen tahansa suorittamana. Tyttöjen ympärileikkaus on kaikissa muodoissaan pahoinpitelyrikoksena rangaistava teko Suomessa. Tytön ympärileikkaamisesta tai siinä mukana olemisesta voi saada teon törkeysasteesta riippuen jopa kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen. Näin on silloinkin, kun Suomessa asuva tyttö viedään leikattavaksi ulkomaille: teko on rangaistava, kun se kohdistuu Suomen kansalaiseen tai täällä pysyvästi asuvaan henkilöön tai kun tekijänä on Suomen kansalainen. Törkeän pahoinpitelyn syyteoikeus vanhenee 20 vuodessa tekopäivästä. Haitat: Välittömiin haittoihin kuuluu verenvuodot ja kivun aiheuttama shokki, leikkausalueen tulehdukset. Virtsantulon estymisestä seuraa virtsan saostumista emättimeen, eli syntyy ns. vaginakiviä. Myös kuukautisveri voi saostua vaginaan. Krooniset virtsatietulehdukset samoin kuin sisäsynnytintulehdukset ovat yleisiä, koska sekä virtsan että vagina eritteiden ulospääsy on osittain estynyt. Ympärileikatuille naisilla synnytyskomplikaatiot ovat yleisiä. Laajojen repeämien seurauksena syntyy fisteleitä emättimestä virtsarakkoon tai peräsuoleen. Vaikeutunut synnytys ja ulosauttotoimenpiteet voivat olla hankalia, jopa mahdottomia, mitkä aiheuttavat pitkittynyttä hapenpuutetta ja sitä kautta vastasyntyneille vammautumisia. (https://www.duodecimlehti.fi/lehti/1993/11/duo30170) Kommentoinut [HJ3]: Korjasin kirjoitusvirheen DIA 27 Pokien ympärileikkaus Poikien ei-lääketieteellisellä ympärileikkauksella tarkoitetaan uskonnollisiin tai kulttuurisiin syihin perustuvaa toimenpidettä, jossa pojan siittimestä poistetaan esinahkaa. Sitä ei ole lainsäädännössä erikseen kielletty. Väärällä tavalla tehtynä se saattaa kuitenkin olla rikos.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asiassa ohjeen vuonna 2015. Sen mukaan 1. pojan ei-lääketieteellinen ympärileikkaus ei kuulu julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon, 2. toimenpiteen saa tehdä vain laillistettu lääkäri, 3. lääkärin on ennen ympärileikkauksen tekemistä annettava huoltajille riittävät tiedot ympärileikkauksen luonteesta, vaikutuksista ja mahdollisista haitoista sekä toimenpiteen peruuttamattomuudesta, 4. huoltajilta tarvitaan kirjallinen suostumus eikä ympärileikkausta saa tehdä, jos yksikään huoltaja vastustaa sitä, 5. leikkausta ei saa tehdä, jos poika vastustaa sitä, kun hän ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee ymmärtämään ympärileikkauksen merkityksen ja 6. leikkaus on suoritettava asianmukaisissa ja steriileissä olosuhteissa kivunlievityksellä, josta vastaa lääkäri Lisätietoa aiheeseen löytyy: https://www.laakariliitto.fi/laakarinetiikka/lapset-ja-nuoret/ymparileikkaus/ https://stm.fi/documents/1271139/1367411/ohje+poikien+ei+l%c3%a4%c3%a4ketieteellisest%c3%a4+ymp%c3%a4rileikkauksesta.pdf/80fa20c0-1917-4dc0-912d-16cc5fb380eb https://thl.fi/fi/web/maahanmuuttajat-ja-monikulttuurisuus/maahanmuuttajien-terveys-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-seksuaali-ja-lisaantymisterveys/poikien-ei-laaketieteellinen-ymparileikkaus DIA 28 Lähteet