Sähköinen perhekeskus nykytila ja kehittämistarpeet

Samankaltaiset tiedostot
Sähköinen perhekeskus

Sähköisen perhekeskuksen skenaariot

Kansallinen sähköinen perhekeskus -tavoitetilan ja tavoitehyötyjen kuvaus

Sähköiset menetelmät perhekeskuksessa - nykytila

LAPE Pirkanmaa Sähköisten palveluiden kehittäminen

Keski-Suomen perhekeskusyhdyshenkilöt osaamista ja tukea yhteiseen toimintaan. Perjantai klo Keuruu

Sähköisten palveluiden kehittäminen Pirkanmaan LAPE Pippuri Jaana Koivisto ja Titta Pelttari

Perhemetro Virtuaalinen perhekeskus

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

LAPE Pirkanmaa Sähköisten palveluiden kehittäminen

Tietoisku sähköisten palveluiden kehittämisestä

MITÄ SEURAAVAKSI? Mikko Huovila

ICT ja sähköinen asiointi valmistelu

Ajankohtaista soteuudistuksesta

Digituki-pilotti Oulussa Alakko nää digiä keskustelu digitalisoituvasta Oulusta,

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Julkinen. Valtakunnalliset neuvolapäivät Leena Latva-Rasku, projektipäällikkö, Omaolo, SoteDigi Oy

Monikanavaiset yhteydenottokeinot sosiaalihuollossa - case virtu.fi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

/ Perusturva / Mari Levonen

YKSI LAPSI, YKSI TILANNEKUVA

Kehittäjän kokemukset

Asiointi ja omahoito KA nykytila

Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut

TMP Prioriteetti valmiusas 2 STM. 2 Espoo, 3 käyttöönotettav issa. 3 tuotannossa 1 STM,

Sosiaalihuollon digipalvelujen tulevaisuus Terveyskylä esimerkkinä KATARIINA KOHONEN, HUS SOSIAALITYÖ

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM

PERHEKESKUSTOIMINTAMALLI LAPPIIN INTEGROIDUT MONITOIMIJAISET PALVELUT PERHEILLE

LAPE Pirkanmaa Sähköisten palveluiden kehittäminen. Maakunnan LAPE

AJANKOHTAISTA KOKONAISARKKITEHTUURISTA

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi

Fuusio mahdollistajana sote-digitalisaation kehityksessä

Sähköinen perhekeskus Kehittämistarpeet, tavoitetila, skenaariot ja toimenpide-ehdotukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Digitaaliset palvelut tulevat. Katri Tunttunen

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Ammattilaisten näkemys uusista omahoitopalveluista. Sari Kujala,

Asiointi Sirpa Salminen

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tampereen LAPE-hanke. Perhekeskuspilotti

Maakunta- ja sote-uudistus

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

ODA Omat digiajan hyvinvointipalvelut

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Palvelut asiakaslähtöisiksi

LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA

Kohti maakunnallista perhekeskustoimintamallia. Seinäjoki Johtava asiantuntija, Arja Hastrup, THL

Uudenmaan perhekeskus 2018 Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma (LAPE)

virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Kansalaislähtöinen äitiyshuollon ratkaisu CGI ja Mediware yhteistyönä

Sote:n digimuutoksen toteutus

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Kuntoutuspäivät Kimmo Kääriä

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

SOSIAALIHUOLTO SOTE- TIEDONHALLINNAN KOKONAISKUVASSA. Erityisasiantuntija Mikko Huovila STM OHO DITI

LAPE-startti YHDESSÄ! -ohjelma

KANTA-TULEVAISUUS- SKENAARIOTYÖN TILANNEKATSAUS Riikka Vuokko, STM

Perhekeskustoimintamallin toimeenpanon tuki

Virtuaalisairaala 2.0 -hanke PSHP:N HOITOTYÖN ESIMIESPÄIVÄ TIINA VIITALA

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Millainen projekti Suomi.fi on? Projektinhallintapäivä 2017, Tampere

Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskuksen tehtävänä

maakunnallistuvat palvelut

Etelä-Pohjanmaa monialainen yhteistyö Juurrutus Terhi Koivumäki

Suomi.fi-palvelutietovaranto

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan valtakunnallinen kehittäminen. Erityisasiantuntija Mikko Huovila STM OHO DITI

Perhekeskustoimintamallin kohtaamispaikka

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Digitalisoidaan julkiset palvelut - Vastauksia digihaasteeseen

NEPSY-KEHITTÄMINEN Tuotokset ja jatkosuunnitelma

Työn tekemisen tapa muuttuu Lapin digiaika-seminaari

Pirkanmaan LAPE. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Pirkanmaalla

Maakunnallinen ikäihmisten neuvonta ja asiakasohjaus Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa -seminaari Mari Patronen ja Essi Mäki-Hallila

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki

LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Järjestöt maakunnan digikumppanina

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Muutosagentin terveiset Uudenmaan maakunta Lape Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Sähköisen asioinnin ensisijaisuus

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa

Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät: työvälineitä hyvinvointiin, tukeen ja johtamiseen

Erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen Pirkanmaalla

VALTAKUNNALLINEN TIEDOLLA JOHTAMISEN KEHITTÄMISEN TILANNE. Erityisasiantuntija Mikko Huovila STM

Pilotti: Länsi-Pohjan seniorineuvonta - Pia Yliräisänen-Seppänen

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä

Soten digitaaliset palvelut ja verkkosivustot. verkkoviestintäpäällikkö Virpi Kankaanpää sosiaali- ja terveysministeriö 17.5.

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Transkriptio:

Sähköinen perhekeskus nykytila ja kehittämistarpeet Työryhmä: Mikko Huovila STM, Minna Lahdensivu pääkaupunkiseutu, Sanna Nieminen Uusimaa, Jaana Koivisto Pirkanmaa, Leena Koivumäki Etelä-Pohjanmaa, Stiina Kiiveri Kymenlaakso, Maarit Pirttijärvi ja Mikko Närhi Lappi

Taustaa Asiakasperheet toivovat Sähköistä asiointia; itsearviointi, esitietolomakkeet, hakemukset Sähköistä ajanvarausjärjestelmää Omien tietojen katselua kaikilla osa-alueilla Chat -tyyppistä keskustelua ammattilaisten kanssa Asiantuntijan ohjaamat verkkokeskustelut (vertaisryhmät) Yhteydenottomahdollisuutta apua napin kautta Kuvallista yhteyttä sosiaali- ja terveyspalveluihin Tietoa palveluista ja tiedonkulun parantamista (myös ammattilaisten toive) (STM:n LAPE Verkkokysely kevät 2017, N=156, LAPE Uusimaa asiakaskysely syksy 2017, N=1851/18 kunnasta, LAPE Satakunta asiakaskysely N=139/17 kunnasta) 2 Sanna Nieminen, LAPE Uusimaa

Taustaa Toimintaa kehitettäessä luodaan uudenlaiset rakenteet myös sähköisten palvelujen kehittämiselle (Kansallinen LAPE hankesuunnitelma) Perhekeskuksen palvelukokonaisuutta varhaisen tuen palvelurakenteena tulee vahvistaa ja selkeyttää, ml. sähköiset palvelut (Kansallinen LAPE hankesuunnitelma) 3 Sanna Nieminen, LAPE Uusimaa

Mitä perhekeskus tekee? Sähköisten palveluiden kautta palveluihin pääsy helppoa ja nopeaa Varmistetaan laadukkaat palvelut ja niiden saatavuus 24/7 Otetaan käyttöön sähköiset palvelut ja tiedotetaan niistä esim. Apuaeroon.fi sivuston kautta Madalletaan perheiden kynnystä hakea apua kaikkina vuorokauden aikoina Sähköinen viestintä; erikieliset ohjeet, neuvontamateriaalit, www-sivut, viestintä eri kielillä

KANSALLISIA LINJAUKSIA Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena - hallituksen kärkihanke - tavoitteena on digitalisoida julkiset palvelut Tavoitteena on, että kansalainen asioi sähköisesti ja tuottaa tietoja omaan ja ammattilaisen käyttöön Luotettava hyvinvointitieto ja sen hyödyntämistä tukevat palvelut ovat sähköisesti saatavilla Palveluiden laatu- ja saatavuustieto on valtakunnallisesti saatavilla vertailukelpoisena Suomi.fi palvelutietovaranto (PTV) kokoaa keskitetysti organisaatioiden tuottaman tiedon palveluista ja asiointikanavista 5 Sanna Nieminen, LAPE Uusimaa

SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN NYKYTILA Alueellisten arkkitehtuurikuvausten tilanne maakunnissa vaihtelee - > tarkkuustason vaihtelu Yhdenmukaisesti kuvatut palvelut helpottavat vertailtavuutta ja löytyvät maakuntalaisten kannalta helpommin Katsaus 20 suurimman kaupungin verkkosivuilla näkyviin sähköisiin lapsiperhepalveluihin Kaupunkien tarjoamat sähköiset lapsiperhepalvelut ovat hyvin erilaisia riippuen lapsiperheen asuinpaikasta Kaikkialla ei pysty asioimaan sähköisesti; varamaan aikaa viestimään(lomake, chat), painamaan apua nappia näkemään yhteistyökumppaneiden linkkejä saamaan omahoitoa 6 Sanna Nieminen, LAPE Uusimaa

Sähköinen perhekeskus -tavoitetila ja tavoitehyödyt

Sähköinen perhekeskus tavoitetila 24/7 Sähköinen palvelutarjotin ja tietopankki Tarjoaa koottua tietoa perheiden palveluista Tieota raskaudesta ja synnytyksestä Tietoa lasten ja nuorten kasvusta ja kehityksestä ikäkausittain Tietoa vanhemmuudesta ja parisuhteesta Eroauttamisesta Monikulttuurisuudesta Tietoa ja apua elämän kriiseihin Sähköinen ajanvaraus Perhe voi varata netissä itselleen sopivimman palveluajan, perua tai vaihtaa aikaa Verkkoneuvonta ja etäasiointi Sähköisillä lomakkeilla ja verkkoneuvonnalla laajennetaan asiakkaiden mahdollisuuksia asioida perhekeskuksessa. Esitiedot saadaan ennen asiointia valmistelun tueksi. Laskurit ja mittarit auttavat asiakkaita oman elämän hallinnassa Kuvapuhelinpalvelut (reaaliaikainen) Chat Reaaliaikainen yhteys asiakkaan kanssa, asiakas voi tallentaa keskustelun tarvittaessa. Asiakkaan tunnistaminen tarvittaessa. Ammattilainen voi ohjata vertaisryhmiä. Yksi yhteinen suunnitelma Lapselle, nuorelle tai perheelle tehdään yksi palvelusuunnitelma, jota täydennetään tarpeen mukaan Lapsi, nuori tai perhe voi itse täydentää suunnitelmaa ja tuottaa siihen lisää / uutta tietoa Ammattilaisten välinen konsultaatio Perhekeskuksen ammattilaiset voivat konsultoida toisiaan suojatun yhteyden avulla Yhteistyö kumppaneiden kanssa, mm. Kela Sähköinen kokoustila 8

Tavoitehyödyt 1/2 Asiakkaille Yksi kanava, ajasta ja paikasta riippumatonta palvelua Asiakas tulee paremmin kuulluksi, tuottaa itse tietoa Asiakkaan yhteydenotto ohjataan nopeammin oikeaan palveluun, palveluprosessi nopeutuu ja tehostuu Laadukkaat ja tasalaatuiset palvelut Asiakkaat voivat kartoittaa ja vertailla tarjolla olevia palveluja Verkko nopeuttaa ja helpottaa tiedonjakamista Madaltaa yhteydenoton kynnystä, asiakas voi asioida anonyymisti vaikeissa asioissa 9

Tavoitehyödyt 2/2 Taloudelliset hyödyt palvelun tuottajille Yksi kansallinen palvelu, ylläpito keskitetty, vähemmän resursseja Sähköisillä palveluilla säästetään työntekijäresurssia, kustannushyöty Vähentää rutiiniasioiden hoitoon kuluvaa aikaa (lean) Asiakas seuraa ja ennakoi omaa hyvinvointiaan, resurssit kohdentuu oikein Asiakaslähtöisyys ja palvelujärjestelmän yhtenäistäminen Tiedonkulun parantaminen ja toiminnan tehostuminen Toiminnan tehostuminen tuottavuuden nousu Käyttöönotto vaatii toimintaprosessien muutosta, päällekkäisyydet karsitaan Saadaan aikaa asiakkaan asioille, joita kone ei kykene tekemään (vaikuttavuus) Pirstaleiset palvelut yhtenäisiksi 10

Sähköinen perhekeskus - skenaariot

Sähköisen perhekeskuksen skenaariot

Skenaarioiden vertailu Kriteeri Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3 Asiakkaan näkökulma Uuden toimintamallin jalkauttaminen ammattilaisille Sisältöjen yhdenmukaisuus ja laatu Sisältöjen ylläpito Yhteentoimivuus muihin sähköisiin palveluihin ja järjestelmiiin Hyvä mahdollisuus integroida osaksi alueellisia sähköisiä palveluita, jos toteutuksissa onnistutaan Mahdollistaisi tiiviin yhteistyön ammattilaisten ja kehittäjien välillä Heikkoa, laatu todennäköisesti vaihtelee Raskasta, sillä jakautuu kaikille maakunnille Voi olla haastavaa alueellisten erojen vuoksi, toisaalta mahdollistaa alueellisesti ketterän etenemisen Hyvä mahdollisuus integroida osaksi alueellisia sähköisiä palveluita Mahdollistaisi tiiviin yhteistyön ammattilaisten ja kehittäjien välillä Hyvät mahdollisuudet yhdenmukaisuteen ja tasalaatuun Keskitetysti tehdyt sisällöt mahdollista ylläpitää, mutta vaatii alueellisen päivittämisen Voi olla haastavaa alueellisten erojen vuoksi, toisaalta mahdollistaa alueellisesti ketterän etenemisen Monipuolisemmat mahdollisuudet vastata erilaisiin tarpeisiin Mahdollistaisi tiiviin yhteistyön ammattilaisten ja kehittäjien välillä. Riskinä, että valtakunnalliset mallit eivät vastaa paikallisia tarpeita Parhaat mahdollisuudet Parhaat mahdollisuudet tehokkaaseen ylläpitoon,tärkeää mahdollisuus osittain hajautettuun ylläpitoon Parhaat mahdollisuudet 13

Skenaarioiden vertailu Räätälöitävyys alueellisiin tarpeisin Tekninen ylläpito Hankintaprosessi Levittävyys (mallin monistaminen) Työmäärä Erittäin hyvä, paljon mahdollisuuksia Raskasta, sillä jakautuu kaikille maakunnille Raskasta, sillä jakautuu kaikille maakunnille, toisaalta mahdollistaa joustavuuden Jää yhteistyön ja kokemusten jakamisen varaan Samaa työtä tehdään todennäköisesti monessa paikassa Erittäin hyvä,paljon mahdollisuuksia Raskasta, sillä jakautuu kaikille maakunnille Raskasta, sillä jakautuu kaikille maakunnille, toisaalta mahdollistaa joustavuuden Jää yhteistyön ja kokemusten jakamisen varaan Sisältöjen yhteinen kehittäminen tehostaa resurssien käyttöä, tekninen kehittäminen ja laatu jää maakuntien varaan Kustannukset Todennäköisesti kallein Sisältöyhteistyö laskisi kustannuksia Riskejä, voi olla haastavaa,toteutustav asta kiinni Helpointa, sillä hoidetaan keskitetysti Helpointa, sillä hoidetaan keskitetysti, riskinä jäykkyys ja alueellisten tarpeiden heikko huomiointi Parhaat mahdollisuudet, riskinä etäisyys maakuntien arjesta Mahdollistaisi tehokkaan yhteistyön ja resurssien käytön Todennäköisesti edullisin 14

Kehittämiskohteen laajuus 1/2 Tarkoituksena on luoda yksi kansallinen sähköinen perhekeskus, osittain samanlainen (ulkoasu, yhteisiä sisältöjä) ja osittain maakuntien itsensä tuottama paikallisiin tarpeisiin vastaava sivusto Kokoaa yhteen eri maakuntien perhekeskukset ja vastaa informaation ajantasaisuudesta ja vaikuttavuudesta kansallisella tasolla Tämä kehittämistyö ei koske maakuntien omia sivustoja, joista voi kuitenkin olla linkki sähköisen perhekeskuksen sivuilla ja päinvastoin. Suunnittelussa huomioidaan muut kansalliset palvelut, kuten Suomi.fi, ODA/ OmaOlo, Virtuaalisairaala, Terveyskylä, Palvelutievaranto, Omatietovaranto jne. Ratkaisu on ulkoasultaan helposti tunnistettava ja tavoitettava 15

Kehittämiskohteen laajuus 2/2 Asiakkaat saavat asuinpaikastaan riippumatta helposti ja nopeasti yhteyden ammattilaisiin ja pystyvät tuottamaan tietoa ammattilaisten käyttöön Digitaaliset palvelut tulee olla asiakkaiden saatavilla aina, kun se on mahdollista Tieto palveluista tulee tuottaa monikanavaisesti ja eri tavoilla, tasa-arvoisesti ja huomioiden ihmisten haasteet Sähköisestä perhekeskuksesta löytyy maakunnallinen pyydä apua -nappi, jonka kautta asiakkaat voivat ottaa yhteyttä ja saavat apua nopeasti ja matalalla kynnyksellä Ammattilaiset osaavat itse käyttää sujuvasti sähköistä perhekeskusta ja sen palveluita, jotta he osaavat ohjata asiakkaita sen käyttöön 16

Valmisteluryhmän näkemys Skenaarioiden arvioinnin perusteella valmisteluryhmä ehdottaa sähköiseksi perhekeskusmalliksi skenaarioiden 2 ja 3 yhdistelmää. Malli olisi hybridi-mallin ja keskitetyn kansallisen mallin yhdistelmä. Mallissa tekninen alusta olisi yhteinen ja sisältö kehitettäisiin yhdessä. Keskeistä jättää liikkumavaraa alueelliselle sisällölle. Mallissa korostuisi kansallisen tason yhteistyön hyödyt niin sisältöjen kehittämisessä kuin tekniikassakin. Kehitystyö tulisi tehdä verkostoissa, jossa olisi laaja edustus kaikista maakunnista ja eri toimialoilta. Tässä tulisi hyödyntää LAPE-hankkeen aikana syntyneitä kehittämisverkostoja. Yksi mahdollinen vastuutaho kehittämisen organisoinnille voisi olla uusi SoteDigi Oy, joka voisi vastata teknisen alustan hankinnasta ja toteutuksesta. 17

Etenemisen aikataulu Kansallisen LAPE-kokouksen käsittely viikolla 40 Kansallisen LAPE-ohjausryhmän käsittely 23.10.2018 Ministeriryhmän käsittely 12.11.2018 Päätös käsitellään hankejohdon päivillä 14.-15.11.2018 18

KIITOS! Sanna Nieminen Sanna.nieminen@lohja.fi LAPE Uusimaa Perhekeskus www.lapeuusimaa.fi