Tampereen kaupunki Sisäinen tarkastus TOIMINNAN PAINOPISTEET 2016 2019

Tampereen kaupunki Sisäinen tarkastus TOIMINNAN PAINOPISTEET 2016 2019 Tarkastustoimikunta 9.12.2015

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 2 2 VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 2 2.1 Kuntalain sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan säännökset... 2 2.2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet... 2 2.3 Sisäisen tarkastuksen asema ja tehtävät... 3 3 MUUTOSHAASTEET JA NIIDEN VAIKUTUS SISÄISEN TARKASTUKSEN TEHTÄVIIN... 4 3.1 Toimintamallin uudistaminen... 4 3.2 Itsehallintoalueen valmistelu... 5 3.3 Sisäisen tarkastuksen suunnittelu ja resurssien kohdentaminen... 6 4 TOIMINNAN PERUSTEET... 7 4.1 Toiminta-ajatus... 7 4.2 Arvot... 7 4.3 Visio... 8 4.4 Sisäisen tarkastuksen itsearviointi... 8 5 PAINOPISTEET JA VUODEN 2016 TAVOITTEET... 8 6 TYÖSUUNNITELMAN SEURANTA... 10 7 SISÄISEN TARKASTUKSEN TYÖNJAKO VUONNA 2016... 11

2 1 YLEISTÄ Tampereen kaupungin valvontajärjestelmä koostuu sisäisestä ja ulkoisesta valvonnasta. Sisäiseen valvontaan kuuluu viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdon vastuulla oleva ja organisoima valvonta. Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoimintaa, jonka tarkoituksena on tuottaa lisäarvoa organisaatiolle ja parantaa sen toimintaa. Sisäinen tarkastus on näkyvä osa kaupunkikonsernin ohjaus- ja valvontajärjestelmää, jota kaupunginhallitus ja pormestari käyttävät toteuttaessaan valvontavelvollisuuttaan. Ulkoinen valvonta käsittää JHTT- tilintarkastajan (BDO Audiator Oy) tilintarkastuksen ja tarkastuslautakunnan suorittaman arvioinnin. Sisäinen tarkastus tukee pormestaria ja konsernijohtoa kaupungin arvojen toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation valvonta-, johtamis- ja hallintoprosesseihin sekä riskienhallinnan tuloksellisuuden arviointiin ja kehittämiseen. Seuraavassa tarkastellaan vuoden 2016 ja vuosien 2016-2019 toiminnan keskeisiä painopisteitä. 2 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 2.1 Kuntalain sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan säännökset Uusi kuntalaki (410/2015) on hyväksytty 10.4.2015 ja se on pääosin tullut voimaan 1.5.2015 alkaen. Kuntalain säännökset velvoittavat kunnan järjestämään kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan. Hallituksen esityksen mukaan riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Kuntalain 14 :n mukaisesti valtuuston tulee päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kunnanhallituksen tehtävissä on lain 39 :ssä ensimmäisen kerran yksilöity sen velvollisuus huolehtia kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Lisäksi valtuuston tulee 47 :n mukaan konserniohjeessa antaa tarpeelliset määräykset konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä riskienhallinnan järjestämisestä. Kuntalain uusien säännösten mukaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee kattaa hallinnon ja talouden järjestäminen sekä kunnan toiminta. 2.2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuuston päätös Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet on päivitetty kuntalain uusien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan säännösten sekä johtosääntöjen mukaiseksi kesäkuussa 2015. Hyvin toimiva johtamis- ja hallintojärjestelmä edellyttää, että siihen on integroitu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukainen järjestäminen koskevat kaikkia Tampereen kaupungin ja kaupunkikonserniin kuuluvia toimielimiä ja tilivelvollista johtoa sekä esimiehiä. Tampereen kaupungin sisäinen valvonta ja riskienhallinta perustuvat järjestelmälliseen ja dokumentoituun toimintatapaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden tarkoituksena on kytkeä sisäinen valvonta ja riskienhallinta osaksi kaupungin ja kaupunkikonsernin johtamista ja esimiestyötä, päätöksentekoa, toimintaprosesseja sekä

3 valvonnasta ja riskienhallinnasta vastaavien tilivelvollisten toimielinten ja viranhaltijoiden työskentelyä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee olla olennainen osa myös kaupungin tytäryhtiöiden hallitustyöskentelyä sekä hyvää hallinto- ja johtamistapaa. Sisäisellä valvonnalla ja riskienhallinnalla tarkoitetaan kaupunkikonsernin toimintayksiköiden ohjaus- ja toimintaprosesseihin sisältyviä menettelyitä sekä organisaatioratkaisuja ja toimintatapoja, joiden avulla kaupunkikonsernin toimielinten ja tilivelvollisen johdon sekä tytäryhteisöjen hallitusten tulee saada kohtuullinen varmuus 1. toiminnan tuloksellisuudesta (ml. jatkuvuus) ja taloudellisesta kestävyydestä 2. lakien, päätösten, sääntöjen ja johdon ohjeiden noudattamisesta 3. resurssien ja omaisuuden turvaamisesta sekä 4. toiminnan ja talouden raportoinnin oikeellisuudesta ja tietojen luotettavuudesta. Sisäisen valvonnan tarkoitus, tavoitteet, järjestäminen sekä vastuut on määritelty kaupunginvaltuuston hyväksymässä Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet -päätöksessä sekä kaupunginhallituksen hyväksymässä ohjeessa Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta. Ohjeen mukaan valvontarakenteen määrittely perustuu myös julkishallinnossa käytettyyn COSO-valvontamalliin. Sen mukaan sisäinen valvonta koostuu viidestä keskinäisessä suhteessa olevasta osa-alueesta, jotka ovat johtamistapa ja valvontakulttuuri, riskienhallinta, valvontatoimenpiteet, tiedonvälitys ja raportointi sekä seuranta. Ne ovat osa johtamisprosessia ja määrittävät sen, miten organisaation sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty ja miten niitä johdetaan. Konsernitasolla kaupungin sisäisestä valvonnasta vastaa konsernijohto: kaupunginhallitus, pormestari ja konsernijohtaja. Jokainen toimielin kuten lautakunta ja johtokunta sekä niiden alaiset johtavat viranhaltijat, erityisesti tilivelvolliset, sekä esimiehet vastaavat johtamansa toiminnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Keskeinen osa Tampereen kaupunkikonsernin valvontajärjestelmää on tarkastustoimikunta (audit committee). Sen tehtävänä on valvoa sisäisen valvonnan, konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä, riittävyyttä ja tehokkuutta sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan toteutumista. Tehtävänä on myös käsitellä kaupungin toimintakertomuksessa annettava selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä sekä arvio merkittävimmistä riskeistä. Tarkastustoimikunta ohjaa ja kehittää sisäistä tarkastusta. Se hyväksyy sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman ja käsittelee sen raportointia sekä koordinoi sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajan työtä. Toimikunta kokoontuu vähintään vuosineljänneksittäin. Toimikuntaan kuuluvat puheenjohtajana pormestari sekä jäseninä kaupunginhallituksen kaksi varapuheenjohtajaa. Esittelijänä toimii sisäisen tarkastuksen tarkastusjohtaja. 2.3 Sisäisen tarkastuksen asema ja tehtävät Sisäinen tarkastus toimii kaupunginhallituksen, tarkastustoimikunnan ja pormestarin alaisuudessa. Sisäisen tarkastuksen toiminta-alueena ovat Tampereen kaupunkikonsernin kaikki toiminnot ja toimintayksiköt sekä palvelutuottajille ulkoistetut toiminnot ja

4 palvelut. Se auttaa tarkastus-, arviointi- ja konsultointipalveluiden avulla kehittämään kaupungin riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa sekä antaa tarvittaessa näihin liittyvää neuvontaa. Sisäinen tarkastus toimii sisäisen valvonnan tukiorganisaationa, mutta ei osallistu päätöksentekoon eikä täytäntöönpanoon. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on selvittää konsernijohdolle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä sekä suorittaa tarkastussuunnitelman mukaiset ja muut kaupunginhallituksen ja pormestarin määräämät tarkastustehtävät. Sisäinen tarkastus tarkastaa ja arvioi kaupungin johtamis- ja hallintojärjestelmää, toimintojen lain- ja päätöksenmukaisuutta sekä tarkoituksenmukaisuutta sekä johtamisessa ja päätöksenteossa käytettävän tiedon luotettavuutta ja antaa suosituksia niiden parantamiseksi. Tarkastusten tavoitteena on eettisten arvojen ja hyvän johtamis- ja hallintotavan tukeminen sekä riski- ja valvontatietoisuuden tuottaminen ja lisääminen. Edellisten lisäksi se valmistelee kaupungin johdon selonteon sisäisen valvonnan järjestämisestä ja vastaa tarkastustoimikunnan asioiden valmistelusta ja koordinoinnista. 3 MUUTOSHAASTEET JA NIIDEN VAIKUTUS SISÄISEN TARKASTUK- SEN TEHTÄVIIN Kaupungin johtamisjärjestelmä perustuu Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki - kaupunkistrategiaan. Uuden kuntalain säännökset korostavat kaupunginhallituksen ja konsernijohdon asemaa kunnan toiminnan ohjaajana sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden varmentajana. Tulevaa suunnittelukautta sävyttävät toimintamallin uudistus, rakenneuudistusten toimeenpano, itsehallintoalueen valmistelu sekä kuntalain uusien säännösten toimeenpano. 3.1 Toimintamallin uudistaminen Kaupunginvaltuusto päätti 15.6.2015, että toimintamallin uudistuksen toteuttaminen käynnistetään konsernihallinnon uudistamisella. Konsernihallinnon rakenteen keskiössä ovat hyvinvoinnin palvelualue, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue sekä kaupunkiympäristön palvelualue. Pormestari johtaa kaupungin johtoryhmää. Konsernijohtaja toimii palvelualueiden johtajien ja konserniohjausprosessien vetäjien esimiehenä. Palvelualueen johto vastaa palvelualueen palvelujen järjestämistehtävästä ja palvelutoiminnan johtamisesta. Toimintamallin uudistusta toteuttava Tampere 2017 -projekti käynnistyi maaliskuussa 2015. Toimintamallin uudistaminen perustuu tarpeeseen ennakoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, jotka haastavat kuntien nykyisen roolin ja tehtävät. Sosiaali- ja terveysuudistus itsehallintoalueineen tulevat muuttamaan perustavalla tavalla kuntien tehtäviä. Kuntien heikko taloustilanne puolestaan pakottaa tekemään pysyviä rakenteellisia ratkaisuja tasapainon saavuttamiseksi. Kuntien ja erityisesti suurten kau-

5 punkien tehtävissä painottuvat jatkossa erityisesti elinvoiman luominen ja vahvistaminen. Kaupunginvaltuusto päätti 15.6.2015, että kaupungin sisäisessä toiminnassa luovutaan nykyisestä tilaajan ja tuottajan erottelusta ja tilalle kehitetään uusi nykyisen mallin hyviä puolia hyödyntävä johtamisjärjestelmä. Nykyisestä tilaajan ja tuottajan erotteluun perustuvasta mallista on valmistelutyössä tunnistettu asioita, joita on tarkoituksenmukaista säilyttää myös jatkossa. Tällaisia asioita ovat hankintaosaaminen, asiakaslähtöisyys ja elämänkaarimalli, kustannustietoisuus, tuotteistus ja prosessiajattelu. Uuden johtamismallin keskeisiksi periaatteiksi ovat nousseet seuraavat asiat: - Palvelutoiminnan johtamisessa korostetaan konsernin kokonaisetua, tuloksellisuutta ja johtamisen selkeyttä. - Uudessa johtamismallissa kiinnitetään erityistä huomiota johtamisosaamiseen. Johtamismalli on joustava. Johtamisen menettelytavat voivat vaihdella riippuen palvelutoiminnan organisoinnista. - Palvelualueiden lautakunnilla on sekä palvelujen järjestämistehtävä että tuotannon poliittinen johtamistehtävä. Palvelualueen johtaja on palvelutoiminnan johtajien esimies. - Johtamismallissa lisätään palvelutoiminnan liikkumavaraa yhdessä asetettujen tulos- ja vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa. - Uuden johtamismallin kehittämisen ja palvelualueiden rakenteen uudistamisen lähtökohtana ovat toimintamallille asetetut tavoitteet. Kuntalaisten ja henkilöstön osallistumisen vahvistaminen on keskeinen osa uutta toimintamallia. Osana toimintamallin uudistusta edistetään kumppanuuteen ja mahdollistavuuteen perustuvaa toimintakulttuuria. Taloustilanteen vaikeutuminen on johtanut talouden sopeuttamiseen. Kasvavan kaupungin lisääntyvä palvelukysyntä ja kuntatalouden ahdinkotila tuottavuustavoitteineen tulevat toimintamallin uudistamisen lisäksi seuraavina vuosina vaikuttamaan myös sisäisen tarkastuksen työn kohdentumiseen. 3.2 Itsehallintoalueen valmistelu Valmisteilla oleva sote- ja aluehallintouudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muutokset koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille 1.1.2019. Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Itsehallintoalueiden omaa tuotantoa johtavat ammattijohtajat erillään sote-palveluiden järjestämistä koskevasta päätöksenteosta. Uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia mm. kuntien tehtäviin, palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen, rahoitukseen ja talouteen, henkilöstöön, tietojärjestelmiin, kiinteistöjen ja omaisuuden hallintaan sekä tukipalveluihin. Kunnat eivät vielä ole päässeet vaikuttamaan uudistuksen valmisteluun, eikä kunnilla ole siten riittäviä tietoja sen tulevista vaikutuksista. Uudistuksen vaikutuksia ei vielä ole kuntien näkökulmasta esitetty ja analysoitu, mistä johtuen siihen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä ja riskejä.

6 3.3 Sisäisen tarkastuksen suunnittelu ja resurssien kohdentaminen Sisäinen tarkastus on valtuuston hyväksymien periaatteiden toteutumiseksi uudistanut sisäisen tarkastuksen suunnittelua perustuen Tampereen kaupungin keskeisiin rakennemuutoksiin, kaupunkistrategiaan, toimintaympäristöanalyyseihin sekä niistä johdettuihin riskiprofiileihin. Toiminnan painopistealueiden määrittelyn perustaksi sisäinen tarkastus on syksyn 2015 aikana mm. - ohjannut tarkastustoimikunnan ja konsernihallinnon useiden johtavien viranhaltijoiden vastuualueiden toimintaympäristön analysoinnin ja alustavan riskiprofiilin laadinnan - haastatellut ylintä luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtoa sisäisen tarkastuksen toiminnan kehittämismahdollisuuksien, kaupungin toimintaympäristön, merkittävien mahdollisuuksien ja riskien tunnistamiseksi sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyiden kehittämiseksi. Lisäksi sisäisen tarkastuksen yksikön tarkastusjohtaja ja kukin sisäinen tarkastaja ovat laatineet omalta vastuualueeltaan toimintaympäristöanalyysin ja alustavan riskiprofiilin. Alla on esitetty tarkastustoimikunnan näkemys kaupungin toimintaympäristöstä, siihen liittyvistä muutoksista, merkittävistä mahdollisuuksista ja riskeistä. Sisäinen tarkastus on ottanut sisäisen tarkastuksen painopistealueiden ja työohjelman laadinnassa huomioon tarkastustoimikunnan näkemyksen. Kuvio 1. Tarkastustoimikunnan toimintaympäristöanalyysi

7 Sisäisen tarkastuksen tehtävät liittyvät hyvän johtamis- ja hallintotavan edistämiseen sekä valvontajärjestelmän ja riskienhallinnan kehittämiseen. Toimintaympäristön muutosten jälkeen konsernijohdon ja muiden tilivelvollisten valvontavastuu ja arviointivelvollisuus vastuualueensa toiminnasta, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta ja kehittämisestä ovat tulleet lakisääteisiksi. Sisäisen tarkastuksen suorittama toimintayksikköjen johtamisen arviointi ja yksikköjen itsearvioinnin kehittäminen tukevat johdon valvontavastuun toteuttamista. Sisäinen tarkastus järjestää edelleen vuosittain tilivelvollisen johdon koulutusta sekä osallistuu aktiivisesti esimieskoulutukseen kouluttajana. 4 TOIMINNAN PERUSTEET 4.1 Toiminta-ajatus Toimimme objektiivisesti ja riippumattomasti pormestarin ja muun konsernijohdon kumppanina ja tukena kaupungin arvojen toteuttamisen, tavoitteiden saavuttamisen, järjestelmällisen riskienhallinnan, tehokkaiden johtamis- ja hallintoprosessien sekä sisäisen valvontajärjestelmän hyödyntämisen ja kehittämisen vahvistamiseksi. Sisäinen tarkastus toteuttaa toiminta-ajatustaan tuottamalla konsernijohdolle ja toimintayksiköille toimintaa koskevia tarkastuksia, arvioita ja konsultointeja sekä niiden pohjalta toiminnan kehittämissuosituksia. Sisäinen tarkastus myötävaikuttaa mainituin toimenpitein järjestelmällisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan jatkuvaan kehittämiseen. 4.2 Arvot Sisäisen tarkastuksen yksikkö edistää toiminnassaan ammattikuntansa ammatillisten standardien mukaisia eettisiä käytäntöjä ja toimii samalla kaupunginvaltuuston hyväksymien toimintatapojen (toimimme yhdessä, toimimme vastuullisesti ja toimimme avoimesti ja rohkeasti) mukaisesti. Yksikön noudattamia ammatillisia periaatteita ovat rehellisyys, objektiivisuus, luottamuksellisuus ja ammattitaito. Näiden periaatteiden mukainen toiminta varmentaa sen, että sisäinen tarkastus suorittaa arviointi- ja varmistustyönsä objektiivisesti. Sisäisen tarkastuksen yksikköön tehtiin vuonna 2010 toinen laadunvarmistustarkastus. Sen mukaan tarkastusyksiköllä on oikeus käyttää raporteissa mainintaa suoritettu ammatillisten standardien mukaisesti. Laadunvarmistuksessa todettiin, että tarkastajat noudattavat työssään ammatillisten standardien mukaisia eettisiä lähtökohtia. Sisäisen tarkastuksen kolmas laadunvarmistustarkastus tullaan suorittamaan vuoden 2016 aikana.

8 4.3 Visio Olemme arvostettu johtamis- ja hallintojärjestelmän, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asiantuntijayksikkö niin Tampereella kuin valtakunnallisestikin. Vision mukaan haluamme tukea kaupungin johtamisjärjestelmien kehittämistä myös valtakunnallisesti arvostettuna asiantuntijayksikkönä. 4.4 Sisäisen tarkastuksen itsearviointi Sisäisen tarkastuksen itsearviointien mukaisesti yksikön toimintaa kehitettäessä huomioidaan vahvuuksina ammattitaitoinen, asiantunteva ja luotettava henkilöstö, jolla on pitkäaikainen näkemys ja kokemus kaupungin toiminnoista. Ikärakenteen ja tiedonjakamisen heikkouksiin vastataan tulevilla rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä oman organisaation osaajia ja johdon tukea entistä paremmin. Uhkia torjutaan vahvistamalla yksikön omaa ammattitaitoa ja asiantuntemusta sekä tuottamalla monipuolista tietoa päätöksentekoa ja johtamista varten. Mahdollisuutena sisäinen tarkastus haluaa johdon tukena edelleen edistää hyvää hallintotapaa ja riskienhallintaa. Sisäinen tarkastus kehittää jatkuvasti omia työskentelytapojaan, muun muassa riskiperusteista suunnittelua. Vahvuudet Ammattitaitoinen, asiantunteva ja luotettava henkilöstö Pitkäaikainen näkemys kaupungin toiminnoista Mahdollisuudet Lisäarvon tuottaminen organisaatiolle Johdon tuki Heikkoudet Ikärakenne ja hiljaisen tiedon jakaminen Sisäinen tiedonvälitys Uhat Ulkoistaminen Talousarvioleikkaukset Vuoden 2015 aikana sisäinen tarkastus on pitänyt kehittämispäiviä, joissa on analysoitu sisäisen tarkastuksen toiminnan strategia- ja riskiperustaista suunnittelua ja joiden perusteella on uudistettu toimintatapoja. Sisäinen tarkastus on myös käynyt läpi ja analysoinut yksikön nykyiset toimintatavat suhteessa vuonna 2010 tehdyn ulkoisen arvioinnin tuloksiin. Samalla sovittiin tarvittavista kehittämistoimenpiteistä. 5 PAINOPISTEET JA VUODEN 2016 TAVOITTEET Sisäinen tarkastus kehittää vuonna 2016 osana toimintamallin kehitystyötä erityisesti johdon toimintaympäristön analysoinnin sekä riskienhallinnan prosessia. Perustana ovat sekä valtuuston Sisäinen valvonta ja riskienhallinnan perusteet -päätös että kaupunginhallituksen hyväksymä Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta -ohje. Tarkoitus on kehittää yksikön raportointia edelleen johtoa paremmin palvelevaksi ja lisäarvoa tuottavaksi. Toiminnan painopisteiden ja työohjelman laadinta on perustunut

9 vuorovaikutteiseen prosessiin ylimmän luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon kanssa. Prosessi on pitänyt sisällään tarkastusjohtajan suorittamia ylimmän johdon haastatteluja sekä sisäisen tarkastuksen ohjaamia tarkastustoimikunnan ja ylimmän viranhaltijajohdon toimintaympäristöanalyysejä. Hyvän johtamis- ja hallintotavan kehittäminen: Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet päätöksen sekä Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta ohjeen vieminen käytäntöön ja toimielinten ja esimiesten koulutus Olemme arvostettu johtamis- ja hallintojärjestelmän, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asiantuntijayksikkö niin Tampereella kuin valtakunnallisestikin Yksiköiden itsearvioinnin kehittäminen: Valittujen liikelaitoksien ja tuotantoyksiköiden johtamistavan arviointi Laatutyö: Asiakastyytyväisyyden mittaaminen Sisäisen tarkastuksen tavoitteet pohjautuvat kaupunkistrategiaan. Sisäinen tarkastus tukee toiminnallaan rakennemuutosten, kaupunkistrategian, toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion toiminnan ja talouden tavoitteiden saavuttamista. Sisäisen tarkastuksen toiminnan painopisteet kaudella 2016-2019 ovat seuraavat: - Tampereen kaupungin keskeisten (TOP8) rakennemuutosten toimeenpano - Toimintamallin uudistaminen, henkilöstön ja digitalisoinnin johtaminen - Itsehallintoalueen muodostamisesta aiheutuvien riskien hallinta sekä muutosten hallinta - Omistajaohjauksen periaatteet, toimintatavat ja tuloksellisuus - Hyvä johtamis- ja hallintotapa sekä tietohallinto ja -suoja Sisäisen tarkastuksen toiminnan painopisteet vuodelle 2016 sekä niitä kuvaavat mittarit on esitetty erillisessä suunnitelmassa. Sisäinen tarkastus myötävaikuttaa painopistealueiden toteutumiseen tarkastuksin, tukemalla riskienhallinnan viemistä käytäntöön, osallistumalla eri työryhmien toimintaan, sekä järjestämällä koulutustilaisuuksia.

10 Hyvän johtamis- ja hallintotavan edistäminen: Valtuustokauden tavoitteet Tavoite 2016 Mittari Hyvän johtamis- ja hallintotavan Hyvä johtamis- ja hallintotapa Kh:n hyväksymä uusi ohje kehittäminen ja sisäinen valvonta -ohjeen päivittäminen Hyvään johtamis- ja hallintotapaan Toteutuneet koulutustilaisuudet liittyvä koulutus johdolle, toimielimille ja esimiehille Myötävaikuttaminen toimintaympäristöanalyysien Ohjattujen analyysien määrä ja riski- profiilien laadintaan Laatutyö Asiakastyytyväisyys Asiakaspalaute arvo 4,3 Kaupunginhallituksessa päivitetään valtuuston päätöksen mukainen menettelytapaohje Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta. Hyväksyttävästä menettelytapaohjeesta järjestetään tilivelvolliselle johdolle, luottamushenkilöille ja esimiehille koulutusta. Sisäinen tarkastus edistää konsernihallinnon ja toimintayksikköjen toimintaympäristön analysointia ja riskienhallinnan kehittämistä valtuuston hyväksymien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden mukaisesti. Lisäksi sisäinen tarkastus arvioi liikelaitosten ja tuotantoyksikköjen johtamista sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä. Tilivelvollisen johdon vastuulla on yksikkökohtaisen itsearvioinnin kehittäminen. Tätä toimintaa tuetaan koulutuksella sekä arvioimalla sisäisen valvonnan selontekoprosessia ja laadittujen selontekojen sisältöä. Sisäisen tarkastuksen toiminnan laadun kehittämiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi selvitetään asiakastyytyväisyyttä. Tarkastus- ja arviointityön menestyksekäs suorittaminen alati muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää henkilöstön työhyvinvoinnin ja asiantuntemuksen hyvää tasoa. Tehokkaiden työpäivien sekä työviihtyvyyden ja työhyvinvoinnin hyvä ylläpito sekä aktiivinen kouluttautuminen edistävät työssä jaksamista ja yksikölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. 6 TYÖSUUNNITELMAN SEURANTA Tarkastustoimikunta hyväksyy sisäisen tarkastuksen toiminnan painopisteet ja yksityiskohtaisen vuosittaisen työsuunnitelman. Sille raportoidaan myös suunnitelman toteutumisesta yhteenvetoraportilla neljännesvuosittain ja tehtyjen suositusten toteutumisesta seurantaraportilla puolivuosittain. Kaupunginhallitukselle esitetään vuosiyhteenveto ja kahdesti vuodessa tarkastussuositusten toimeenpanon seurantaraportti. Hyvän tarkastustavan lähtökohtana ovat sisäisten tarkastajien kansainväliset ammattistandardit.

11 7 SISÄISEN TARKASTUKSEN TYÖNJAKO VUONNA 2016 Sisäinen tarkastus toimii kaupunginhallituksen vahvistaman vuosisuunnitelman ja resurssien mukaisesti. Tarkastusjohtaja vastaa sisäisen tarkastuksen toiminnasta kokonaisuutena sekä asioiden valmistelusta ja esittelystä tarkastustoimikunnalle. Tarkastuspäällikkö vastaa vuosisuunnitelman mukaisen työn suunnittelusta, ohjauksesta ja raportoinnista. Työt on jaettu seuraaviin vastuualueisiin: tarkastusjohtaja Markus Kiviaho: konsernihallinto tarkastajat: - tarkastuspäällikkö Kaj Palenius: tietojärjestelmät ja tietohallinto - sisäinen tarkastaja Jukka Piirto: liikelaitokset, kaupunkikehitys sekä viranomaispalvelut - sisäinen tarkastaja Piritta Haapahuhta: sivistys- ja hyvinvointipalvelut - sisäinen tarkastaja Leena Salminen 30.4.2016 saakka, Annikka Paavola, sosiaali- ja terveyspalvelut - atk-tarkastaja Irja Peltoniemi: konsernipalveluyksikkö, työllisyydenhoidon palveluyksikkö - sisäinen tarkastaja Marja Pärssinen: palkat, henkilöstöhallinto, kassatoiminnot - tarkastaja Anne Perttala: hyvä johtamis- ja hallintotapa, toimiston asiat