Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki
Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy tai näivettyy elinkeinoelämän kehityksen myötä Aktiivisella elinvoima-/ elinkeinopolitiikalla voidaan vaikuttaa asioihin! Yhdessä olemme enemmän!
Keski-Suomi
Keski-Suomen Aikajana (K-S Liitto, kauppakamari ja Jykes Oy) 1/2015 tuoteseloste Tietojen lähteenäon Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Lisäksi tietoja on täydennetty muutamilla muilla Tilastokeskuksen tiedoilla (väestö, työttömyysaste sekä liikevaihto per asukas). Liikevaihtolasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto voi sisältääjoitakin tuloslaskelman liikevaihtoon kuulumattomia eriä, kuten käyttöomaisuuserien myyntejä, muita tuottoja, satunnaisia eriä, käänteisesti verovelvollisia ostoja, tuotteiden omaa käyttöäja agentuurien myyntiä. Poikkeukselliset erät poistetaan laskennasta. Henkilöstömäärä-indikaattorilla tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrääkalenterikuukauden aikana. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistätyöntekijäävastaa yhtäkokopäivätyöllistä. Henkilöstömääräindikaattori tuotetaan yritysrekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstömäärätiedosta sekäansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömääräestimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Yrityksille, joilta ei ole kahden vuodentakaista henkilöstötietoa, lasketaan henkilöstömäärä jakamalla yrityksen palkkasumma toimialan keskipalkalla. Vientitiedot ovat osa liikevaihtoa. Vienti koostuu verottomasta liikevaihdosta, EU:n sisäisestä viennistä ja EUalueen ulkopuolisesta viennistä. Liikevaihdon tavoin vientiin ei sisällytetä arvonlisäveroa. Trendisarja kuvaa kehityksen suuntaa pidemmällä aikavälillä. Trendin loppupään tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa, sillätrendikuvaajan loppuosa muuttuu usein tulevien kuukausitietojenpäivittämisen jälkeen. Trendin rinnalla kannattaa tutkia myös alkuperäisen indeksin käyttäytymistä. Trendikuvaaja soveltuu hyvin myös eri toimialojen sekä alueiden väliseen vertailuun.
1000 800 600 400 200 0-200 -400 Keski-Suomen väest estökehitys 2010-2014 2014 (enn enn.) Luonnollinen väestönmuutos Maan sisäinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Väestön kok.muutos Keski-Suomessa väestön on hiipunut viime vuosin mitä osaltaan selittää he työllisyystilanne Maan sisäinen muuttoliik kääntynyt tappiolliseksi j väestönkasvu on yhä enemmän maahanmuuto varassa Väestön kasvu on keskitt vahvasti Jyväskylän seud Onko kyseessä vain nope ohimeneväkäänne vai hiipuuko väestökehitys pitkäksi aikaa? -600 2010 2011 2012 2013 2014 (enn.)
Liikevaihto kääntyi Kesk Suomessa laskuun v. 20 ja koko maassa vuotta myöhemmin Ero johtuu viennin heikosta kehityksestä, tarjontaa sopeutetaan olemassa olevaan kysyntään
V. 2013-2014 viennin määräoli noin 2,6 mrd eli lähes miljardin vähemmän kuin v. 2008 Viennin laskun arvioidu vaikutukset: - 7 500 htv:ta - 32 M kuntaveroj
Vienti on pysynyt lähes samalla tasolla viime vuodet V. 2008 tason saavuttaminen edellytt lähes miljardin kasvua Keski-Suomen viennist 80 % on metsääja metallia
Metsäteollisuuden vien kääntyi hienoiseen lasku v. 2013 lopussa Henkilöstömäärän merkittäväälaskua selittävät paperikoneide sulkemiset Metsäteollisuuden henkilöstömäärä on noi 200 ja viennin arvo noin 1,2 mrd
Palvelualojen liikevaih pitkään jatkunut kasv pysähtyi v. 2014 lopus Henkilöstömäärä ei o merkittävästi heilahde viime vuosina ja se on 23 500
Matkailualan kasvu on kohdannut haasteita v. 2 2014, mikänäkyy alan kehityksessä: - Majoitusvuorokau määrä-4,1 % - Henkilöstömäärä- % - Liikevaihto +0,7 % Heikentynyttä kehitystä selittävät mm. edustuskulujen verovähennysoikeudesta luopuminen (palautettiin 2015), heikot talvisäät se venäläisten vähentynyt matkailu
Keuruun ja Jyväskylän seuduilla liikevaihdon kehitys on pysytellyt tasaisena viime vuodet Muilla seuduilla liikevaih oli laskussa v. 2014 aika
Tyött ttömyysaste seutukunnittain 2006-2014, 2014, % 20,0 18,0 16,0 14,0 19,0 17,5 16,2 15,9 15,1 14,2 12,0 10,0 8,0 6,0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Jyväskylän sk Joutsan sk Keuruun sk Jämsän sk Äänekosken sk Saarij.-Viitas. sk
Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit PLUSSAT + KIBS-alojen kasvu on jatkunut + Teknologiateollisuuden vienti on kääntynyt nousuun + Palveluiden työpaikkamääräon pysynyt ennallaan + Äänekosken biotuotetehdas kohentaa näkymiä ja tuo uusia työpaikkoja + Henkilöstömäärän väheneminen Jyväskylän seudulla on pysähtynyt + Kasvua tulee pk-yrityksistä MIINUKSET -Yritysten liikevaihto on laskenut enemmän kuin koko maassa -Työttömien määrä jatkaa kasvuaan -Viennin kasvu on pysähtynyt -Teollisuuden henkilöstömääräjatkaa laskua -Väestönkasvu on hiipunut KYSYMYSMERKIT? Milloin teollisuuden vienti lähtee nousuun vai jäädäänköpysyvästi nykytasolle? Mitätapahtuu palveluiden ja kaupan liikevaihdon ja työpaikkojen kehitykselle? Jääkömatkailualan notkahdus vain tilapäiseksi? Miten saadaan synnytettyäuutta liiketoimintaa? Pääsevätkömaakunnan yritykset mukaan tiedossa oleviin rakentamisprojekteihin? Kääntyykö väestönkehitys laskuun
Viitasaaren seudun elinvoimaisuuden kehitys Kuntajakoselvitysmateriaali
Viitasaari pähkinänkuoressa N. 7000 asukasta, pinta ala n. 1600 km2 2500 vapaa- ajan asuntoa N. 300 järveä, vesipinta-ala 21,4 %, 340 Km2 Kaupungin liikevaihto n. 80 miljoonaa euroa Vero % 21 WU n. 1000 työntekijää PislaOy, Kaskipuu Oy, ERSA Oy Fa-ForestOy, Sop.ValmOy, Maarla Oy, Moisio ForestOy ym. Ym.
Viitasaaren kaupungin elinvoimatoimenpiteitä Kaupunkistrategia Elinkeinopolitiikasta keskustelu vuosittain Elinvoimaohjelma Tapahtumatarjontaa lisätty Hyvä yhteistyö yrittäjien ja paikallismedian kanssa. Pro-Viitasaari yhteistyö! http://issuu.com/wiitasanomat/docs/proviitasaari Markkinointi
Kaupunkistrategia
Elinkeinopolitiikka
elinvoimaohjelma
Pro Viitasaari yhteistyö http://issuu.com/wiitasanomat/docs/proviitasaari
tapahtumat
Markkinointi. https://www.youtube.com/channel/ucm5xvf1b1kygdg17xudjbpg/videos
Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy tai näivettyy elinkeinoelämän kehityksen myötä Aktiivisella elinvoima-/ elinkeinopolitiikalla voidaan vaikuttaa asioihin! Yhdessä olemme enemmän! https://www.youtube.com/channel/ucm5xvf1b1kygdg17xudjbpg/vi deos