Joko tunnet Neuvo 2020 -palvelut? 6 Hyvinvoiva lehmä tuottaa 12 Vinkit kevään tukihakuun 16 viesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 2/2015 Energiasäästöjä suunnittelun avulla 2/2015 maaviesti 1
Parhailla analyyseilla paras sato varmista maaperän multavuus tilaamalla hehkutushäviö uusi lanta-analyysi sisältää fosforimäärityksen rehuista enemmän tietoa laajalla NIR-rehuanalyysillä kasvianalyysillä varmistat hyvän sadon Uudet hinnat, parempi palvelu, nopeat tulosten toimitusajat ja sähköiset palvelut: Tilaus- ja Tuloslaari YKSI OSOITE KAIKILLE NÄYTTEILLE! Puh. 015 320 400 PL 500 (Graanintie 7) 50101 Mikkeli www.viljavuuspalvelu.fi PAIKALLINEN JA ASIANTUNTEVA SÄÄSTÖPANKKI OPTIA METSÄNOMISTAJAN PALVELUKSESSA OTA YHTEYTTÄ KARTOITETAAN YHDESSÄ SINULLE SOPIVIMMAT RATKAISUT! Asiantuntijamme auttavat sinua mm. Metsätulojen sijoittamisessa sekä säästämisessä Sukupolvenvaihdoksissa ja metsä tilakaupoissa Rahoitusasioissa KAJAANI, Lönnrotinkatu 14, puh. 029 041 2710 KEMPELE, Zeppelinintie 1, puh. 029041 2637 KUUSAMO, Kitkantie 15, puh. 029 041 2565 OULU, Kirkkokatu 10, puh. 029 041 2630 PYHÄSALMI, Ollintie 11, puh. 029 041 2620 ROVANIEMI, Ainonkatu 1, puh. 029 041 2740 TORNIO, Hallituskatu 2, puh. 029 041 2730 Puh.hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min www.saastopankki.fi/optia 2 maaviesti 2/2015
PÄÄKIrjoitus Maaviesti Sisältö 2/2015 Hyödynnä Neuvo 2020...6 Neuvo 2020 -asiantuntijat...7 Mihin Neuvoa voi käyttää?...9 Energiansäästöä robottitilalla...10 Hyvinvoinnin teemavuosi...12 Näytepikarit uudistuvat...12 Havaintopäivillä eroon tilasokeudesta...14 ProAgrian EU-tukineuvojat...15 Mikä muuttuu 2015?...16 Kerääjäkasvit kiinnostavat...19 Puutarhatuotannon tukimahdollisuudet...20 Uusia puutarha- ja perunapalvelut...21 Viljatilan tsekkilista...23 Istuta puu!...25 Keväisiä marjaherkkuja...26 Syö hyvää!...28 Ajankohtaista kalastuksesta...29 Palstat Pääkirjoitus...3 Lyhyet...4 Ammattitietoa...24 Näe hyvä lähellä...27 Allakka...30 Lisää johtamisen otetta Tätä lehteä luettaessa eletään kiireisintä huhtikuun aikaa ja moni lukijoista miettii tulevien EU-tukien hakua. Monet tukiin liittyvät asiat tulisi olla jo tiedossa: mihin sitoudutaan ja mistä saadaan mitäkin korvausta tai tukea stressaavaa hyvinkin. Karttoja piirretään, pinta-aloja lasketaan, lähestulkoon niin kuin parikymmentä vuotta sitten. Mikä on muuttunut vai onko sittenkään juuri mikään? Muuttunut on ainakin asioiden monitahoisuus, osin vaikeaselkoisuus. Syy-seuraussuhteet ovat vaikeammin hahmotettavissa ja tukipurojen määrät ovat kasvaneet. Viljelijöiden työ on keskiössä, kun arvioidaan mihin kaikkeen heidän työnsä vaikuttaa. Viljelijän työllä on vaikutuksensa muun muassa ilmastoon, lajistoon, vesien tilaan, maaperän ravinnetalouteen ja tietysti merkittävimpänä siihen, mitä ruokakaupan hyllyillä on tarjolla. Tämä tärkeä rooli on tiedostettava. Tulotaso uhkaa kuitenkin huveta hintojen laskiessa ja kustannusten noustessa. Miten tätä tilannetta voisi jotenkin hallita? Erilaiset käsillä olevan tukimahdollisuudet kannattaa haarukoida tarkkaan tilatasolla muun muassa ProAgrian asiantuntijoiden kanssa. Maaviesti Miten tätä tilannetta voisi jotenkin hallita? Tiloilla on työstettävä etenemispolkua vähenevien rahojen aikana. Tässä auttaa kassabudjetin laatiminen kuukausitasolle menojen osalta, tulot kyllä tiedetään usein jo ennakkoon. Myös pankin kanssa voi neuvotella lainojen lyhennysohjelmasta, etenkin kun tukien maksuja siirtyy osaksi ensi vuoteen. Nyt ennen kevään kiireitä oman tilan talous on käytävä läpi muuttuneissa olosuhteissa. Tässä työssä auttavat ProAgrian asiantuntijat ja erityisesti talousneuvonnan osaajat. Ole yhteydessä ja päivitä tilannettasi! VESA NUOLIOJA johtaja ProAgria Oulu on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu, PL 106, Kauppurienkatu 23, 90101 Oulu, 08 316 8611, info.oulu@proagria.fi, www.proagriaoulu.fi PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS JA ILMOITUKSET Ella Karttimo, 040 526 4880, ella.karttimo@proagria.fi TAITTO Mari Lähteenmaa, mari.lahteenmaa@uleaborg.com OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, 08 316 8611, info.oulu@proagria.fi; ProAgria Kainuu, 044 320 1580, merja.ronkainen@proagria.fi; ProAgria Lappi, 040 775 1953, raija.yrjanheikki@proagria.fi PAINOPAIKKA Erweko Oy PAINOS 12 000 kpl TILAUSHINNAT 20 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN 0787-7781 AIKATAULU 2015 3/2015 21.9., 4/2015 23.11. KANSI Maarit Kari 2/2015 maaviesti 3
lyhyet Kesälaitumille! Laidunkausi lähestyy ja on hyvä hetki pohtia tulevan kesän toimenpiteitä. Tehokas laidunnus tuo lypsykarjatilalle säästöjä. Avainasioita ovat laidunsiemenseoksien monipuolisuus, laidunnuksen aloitusajankohta ja laidunkierto kesän mittaan. Aloitus kun laidunnurmi 10 15 senttiä. Nurmen tavoitekorkeus syöttöön tulevalta alalta 25 40 senttiä, satotaso 2 500 3 500 kiloa kuiva-ainetta hehtaarilta, että vältytään suurilta tallaustappioilta. Mittakehikosta on apua satotason arviointiin. Kesän mittaan on hyvä tarkkailla laitumien kasvua. Jos nurmen kasvu ehtyy, on parempi siirtyä osa-aikaiseen laidunnukseen kuin syöttää laidunta liian tarkkaan. Puhdistusniitot heti syötön jälkeen, kun korsiintunutta kasvustoa esiintyy. Pekka Pehkonen Laitumen jälkikasvukyky heikkenee, jos se syötetään reilusti alle 10 senttiin. Lehmä syö tunnissa noin yhden kilon kuiva-ainetta, kun laidunta on riittävästi tarjolla. Korjuuaikanäyte kivennäisanalyysillä tarjoaa tietoa ravintoarvoista sekä lehmien että nurmen kannalta. Matka juomavesipisteelle mieluiten alle 250 metriä; painevesijärjestelmä helpottaa isojen karjojen työmäärää. Lähde: Kohijoki, Paula. 2014. Lypsylehmien laiduntamiskäytäntöjen edistäminen ProAgria Länsi- Suomen alueella. Hämeen ammattikorkeakoulu. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Tomi Tuuliranta Vuoden maisemateko Maa- ja kotitalousnaiset julistaa kilpailun, jossa valitaan alueellisesti Vuoden maisemateko. Maakuntien parhaista valitaan Suomen Vuoden maisemateko. Alueiden parhaat maisemateot valitaan syyskuussa, ja Suomen Vuoden maisemateko julkistetaan lokakuussa. Avatkaa silmänne kotimaisemanne kauneudelle! Osallistukaa kilpailuun ja kertokaa sanoin ja kuvin, miksi juuri teidän maisematekonne ansaitsee palkinnon. Maisemateko on pieni tai suuri teko, joka on muuttanut maisemaa paremmaksi. Maisemateko voi olla näkymien aukaisemista, raivaamista, rakennusten tai rakennelmien kunnostamista, luonnon monimuotoisuuden lisäämistä, rantojen hoitoa tai kylämaiseman parantamista. Tunnustuksen saaja voi olla yksittäinen henkilö, paikallinen yhdistys, talkooporukka tai 4 maaviesti 2/2015 muu taho. Tehkää näin Ottakaa maisemasta valokuvia ennen ja jälkeen maisemateon Kuvailkaa maisemateon tulokset. Kertokaa, mitä teitte ja ketkä teon tekivät. Kertokaa, miksi juuri teidän tekonne olisi vuoden maisemateon arvoinen. Lähettäkää kuvailu elokuun loppuun mennessä oman piirikeskuksenne maisema-asiantuntijalle. Laittakaa mukaan valokuvat, yhteystiedot ja mahdolliset lehtileikkeet. Lisätietoja: Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset: marjatta.pikkarainen@ maajakotitalousnaiset.fi, 044 320 1585. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset: maarit.satomaa@ maajakotitalousnaiset.fi, 040 566 7924 KoneAgria on tänä vuonna kolmipäiväinen maatalouskoneiden ja -laitteiden erikoisnäyttely. KoneAgria nousee Tampereelle Maatalouskoneiden ja -laitteiden erikoisnäyttely KoneAgria järjestetään 8. 10. lokakuuta Tampereella. Tänä vuonna näytteilleasettajien tarjonta painottunee viime vuosia enemmän kasvintuotantoon ja yksimahaisiin, koska näyttely on lähellä vilja-suomea. Silti nautaja maitosektorillekin on tulossa hyvä tarjonta, näyttelypäällikkö Marko Toivakka sanoo. Uutta on myös se, että Kone- Agria on tänä vuonna kolmipäiväinen. KoneAgria on pidetty 10 peräkkäisenä vuonna Jyväskylässä. Näyttelyn järjestävät ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Länsi- Suomi. Pääyhteistyökumppanit ovat Agco Suomi, K-Maatalous ja KoneKesko, NHK-Keskus, Tomas Kjellman ja Turun Konekeskus / Konefarmi. KoneAgria on hyvä retkikohde maatalouden ammattilaisille. Viime vuoden kävijöistä 42 prosenttia oli päätoimisia ja 11 prosenttia sivutoimisia maanviljelijöitä, yhdeksän prosenttia yrittäjiä maaseudulla ja viisi prosenttia palkkatyössä tai opiskelijana maatalousalalla. Ryhmä kannattaa kerätä kokoon ajoissa. Ryhmien yhteyshenkilö on Eeva-Liisa Kivimäki, puh. 040 5768 740, eeva-liisa.kivimaki@proagria.fi. Lisätietoa: www.koneagria.fi
Aitoja makuja vastaa lähiruokabuumiin Koko Suomen kattavalla aitojamakuja.fi -sivustolla esittäytyvät paikalliset lähija luomuruokayritykset ja -tuottajat. Hakupalvelu auttaa löytämään myös paikallisen ruoan ostopaikkoja. Aitojamakuja.fi -sivusto avattiin syksyllä 2008 ja nyt sivustolla esittäytyy yli 2 000 pientä tai keskisuurta elintarvikeyritystä. Pohjois-Pohjanmaalta mukana on yli 200 yritystä, Kainuusta liki 60 ja Lapista 45. Sivusto on kattava tietolähde, kun halutaan löytää lähialueen paikallisia yrityksiä, jotka tuottavat ja valmistavat lähiruokaa. Sinne on koottu myös lähi- ja luomuruokaan profiloituneita erikoiskauppoja ja ravintoloita. Hankkeessa tehtyjen kyselyjen mukaan suurin osa kuluttajista haluaa ostaa lähiruokaa marketista aitojamakuja.fi tai lähikaupasta. Lisäksi kuluttajat haluavat ostaa tuotteita suoraan yrittäjiltä joko tilapuodin, lähiruokarenkaan tai ruokapiirin kautta. Tähän kysyntään vastaamiseksi sivustolta löytyy liki 400 tilamyyntikohdetta ympäri Suomea. Aitoja makuja II -hankkeessa on nostettu esiin elintarvikealan pienyrittäjyyttä kokoamalla yhteen paikkaan alan yrityksiä ja nostamalla esiin paikallista elintarviketuotantoa. Hanke on toteuttanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä on rahoittanut Hämeen ELYkeskus valtakunnallisena hankkeena. Paikallista hanketyötä on rahoitettu alueellisesti, kuten Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus YmpäristöAgro II -hanketta. Yrityksen tiedot laitetaan aitojamakuja.fi-sivuille aluetoimijoiden kautta. Aluetoimijat ja yhteyshenkilöt: Kainuu, 044 320 1587, merja.ronkainen@maajakotitalousnaiset.fi Lappi, 029 532 6429, rainer.peltola@luke.fi Pohjois-Pohjanmaa, 0400 182 584, soila.hiltunen@maajakotitalousnaiset.fi Lisätietoja: www.aitojamakuja.fi 2/2015 maaviesti 5
neuvo 2020 Hyödynnä rahanarvoinen Neuvo 2020! Maatilojen neuvontajärjestelmä, Neuvo 2020, avautui osana Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa kaikkien viljelijöiden käyttöön maalis huhtikuun vaihteessa. Palveluja voi käyttää seuraaviin osa-alueisiin: ympäristö, tuotantoeläimet, kasvinsuojelu, luomu ja energia. ProAgrian kautta saa asiantuntijanäkemystä, neuvontaa, suunnitelmia, selvityksiä ja kartoituksia yleisesti maatilan ympäristökysymyksiin, kasvinsuojeluun, eläinten hyvinvointi- ja terveysasioihin, maatilan energian käyttöön ja luomutuotantoon. Neuvontaa saa halutusta aihealueesta omien tarpeiden ja lähtökohtien mukaan. Neuvonta on maksutonta viljelijälle, vain alvin osuus laskutetaan. Viljelijä voi käyttää asiantuntijapalveluita 3 500 euron edestä ohjelmakauden 2015 2020 aikana. Neuvo-palvelujen laskutettavaan aikaan luetaan mukaan kaikki asiakkaan kanssa käytetty aika tilalla, toimistolla Viisi faktaa Viljelijälle ei koidu neuvonnan käytöstä mitään lisätyötä, sillä ProAgria hoitaa kaiken palvelun käyttöön liittyvän paperityön hallinnon kanssa. Neuvo-järjestelmän kautta ei voida tehdä esimerkiksi talous-, vero-, sukupolvenvaihdostai maatilojen yhtiöittämiseen liittyvä neuvontaa. Neuvon kautta ei voi tehdä myöskään palveluja, jotka on laskettu korvauksen piiriin muissa järjestelmissä. Tällaisia ovat esimerkiksi viljely- ja viljelykiertosuunnitelma sekä viljavuusnäytteiden otto, jotka on jo huomioitu ympäristökorvauksessa. Monia viljelysuunnittelua tukevia asioita voidaan tehdä Neuvo-palveluna, kuten ravinnetaselaskentaa, kasvinsuojelun suunnittelua, lannan ja ravinteiden käytön tehostamiseen liittyvää neuvontaa tai maan rakenteen arviointia. Samalla tilakäynnillä voi hyödyntää useampaa Neuvo-osiota ja tilalla voi olla yhtä aikaa useita asiantuntijoita. Neuvontaa voidaan antaa myös enintään 10 henkilön ryhmälle. Tila voi käyttää saman Neuvo-osion palveluja useamman kerran. tai netissä sekä kaikki asiakkaan kanssa yhteistyössä tapahtuva, palvelun tekemiseen kiinteästi liittyvä asiointi, kuten tilan ennakkotietojen kartoitus. Energia-, terveydenhuolto- ja ympäristösuunnitelmissa laskutettavaan aikaan lasketaan mukaan lisäksi tilakäyntiä vastaava toimistoaika, joka tarkoittaa kirjallisen suunnitelman tekemistä. Matkakulut laskutetaan valtion kilometrikorvausten mukaan. Nämä kaikki kulut huomioidaan tilakohtaisessa 3 500 euron kiintiössä. Neuvo 2020 -palvelua tarjoavat Pro- Agrian asiantuntijat on kouluttanut ja hyväksynyt Maaseutuvirasto. Kaikki palvelun tuottajat käyttävät samaa Mavin määrittelemää maksuperustetta ja ohjeita palvelujen hinnoittelussa ja toteutuksessa. Lisätietoja: www.proagria.fi/neuvo2020 www.mavi.fi 6 maaviesti 2/2015
Neuvo 2020 -asiantuntijat ProAgria Kainuu Ympäristö Eila Niskanen, 0400 282 088 Matti Partanen, 0400 282 092 Marjo Piirainen, 043 825 4202 Tarja Poikela, 0400 386 274 Minna Tanner, 040 572 3197 Matti Väisänen, 0400 282 086 Katariina Kalliokoski, 040 703 2870 (äitiyslomalla) Tuotantoeläimet Jaana Juntunen, 0400 286 785 Voitto Kemppainen, 040 569 7423 Helena Kämäräinen, 044 362 7846 Eila Niskanen, 0400 282 088 Marjo Piirainen, 043 825 4202 Minna Tanner, 040 572 3197 Kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia Jaana Juntunen, 0400 286 785 Matti Partanen, 0400 282 092 Matti Väisänen, 0400 282 086 Energia Tarja Poikela, 0400 386 274 Luomu, tuotantoeläimet Helena Kämäräinen, 044 362 7846 Eila Niskanen, 0400 282 088 Marjo Piirainen, 043 825 4202 Minna Tanner, 040 572 3197 Katariina Kalliokoski, 040 703 2870 (äitiyslomalla) Luomu, kasvintuotanto Helena Kämäräinen, 044 362 7846 Eila Niskanen, 0400 282 088 Marjo Piirainen, 043 825 4202 Minna Tanner, 040 572 3197 Katariina Kalliokoski, 040 703 2870 (äitiyslomalla) ProAgria Lappi Ympäristö Ari Alamikkotervo, 0400 616 970 Pekka Kummala, 0400 260 103 Harri Salow, 040 553 0817 Armi Uljua, 0400 484 305 Tuotantoeläimet Kati Riipi, 0400 233 367 Harri Salow, 040 553 0817 Armi Uljua, 0400 484 305 Kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia Ari Alamikkotervo, 0400 616 970 Harri Salow, 040 553 0817 Energia Harri Salow, 040 553 0817 Luomu, tuotantoeläimet Armi Uljua, 0400 484 305 Luomu, kasvintuotanto Ari Alamikkotervo, 0400 616 970 Armi Uljua, 0400 484 305 ProAgria Oulu Ympäristö Heli Alatalo, 0500 983 634 Hanne Hurskainen, 045 6578 700 Antti Harjunen, 0400 285 291 Laina Hekkala, 040 732 9658 Kalle Hellström, 043 825 5253 Leea Holmi, 045 6578 707 Satu Huovinen, 040 513 3149 Sari Isotalus, 040 764 7904 (vuorotteluvapaa 28.7. saakka) Risto Jokela, 0400 285 294 Erika Jylhä-Pekkala, 040 596 3634 Markku Kalaoja, 0400 292 061 Minna Kärenlampi, 040 747 8076 (opintovapaalla) Sauli Kärenlampi, 0400 412 659 Leila Laine, 045 6578 718 Sanna Lehtimäki, 045 657 8706 Esko Ojalehto, 0400 291 833 Heikki Ollikainen, 0400 285 292 Paula Orava, 040 738 0683 (hoitovapaa syksyyn 2015) Maire Pikkarainen, 040 845 3580 Riina Rahkila, 045 6578 717 Anna-Maija Rautiainen, 040 542 1762 Heini Rautiola, 045 6578 708 Pekka Ryymin, 0400 245 718 Erkki Ryynänen, 0400 387 267 Maarit Satomaa, 040 566 7924 Juha Sohlo, 0400 585 506 Sanna Suomela, 0400 412 637 Anitta Talus, 0400 675 673 Heikki Turtinen, 040 567 7351 Lauri Tölli, 0400 922 102 Alpo Törmänen, 0400 291 833 Pertti Törmänen, 0400 287 878 Olli Valtonen, 040 735 5519 Anna-Leena Vierimaa, 040 506 5626 Esko Viitala, 0400 286 033 Kirsti Voho, 0400 387 406 Tuotantoeläimet Laina Hekkala, 040 732 9658 Leea Holmi, 045 6578 707 Satu Huovinen, 040 513 3149 Erika Jylhä-Pekkala, 040 596 3634 Pirkko Kalaoja, 045 657 8702 Tiina Karlström, 040 513 3241 Virpi Kurkela, 040 519 2283 Minna Kärenlampi, 040 747 8076 (opintovapaalla) Sauli Kärenlampi, 0400 412 659 Eliisa Laitila, 040 758 5217 Sanna Lehtimäki, 045 657 8706 Sirpa Luttinen, 040 845 2985 Paula Orava, 040 738 0683 (hoitovapaa syksyyn 2015) Hanna Oravainen, 043 825 5252 Tarja Paatero, 040 841 6250 Maire Pikkarainen, 040 845 3580 Marjo Posio, 040 579 1062 (äitiyslomalla) Anna-Maija Rautiainen, 040 542 1762 Heini Rautiola, 045 6578 708 Pekka Ryymin, 0400 245 718 Sanna Suomela, 0400 412 637 Anitta Talus, 0400 675 673 Paula Vilppola, 0400 846 906 Tuotantoeläimet, terveydenhuoltosuunnitelmat Virpi Kurkela, 040 519 2283 Kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia Heli Alatalo, 0500 983 634 Antti Harjunen, 0400 285 291 Laina Hekkala, 040 732 9658 Hanne Hurskainen, 045 6578 700 Risto Jokela, 0400 285 294 Erika Jylhä-Pekkala, 040 596 3634 Markku Kalaoja, 0400 292 061 Sauli Kärenlampi, 0400 412 659 Leila Laine, 045 6578 718 Esko Ojalehto, 0400 291 833 Paula Orava, 040 738 0683 (hoitovapaa syksyyn 2015) Pekka Ryymin, 0400 245 718 Erkki Ryynänen, 0400 387 267 Juha Sohlo, 0400 585 506 Anitta Talus, 0400 675 673 Heikki Turtinen, 040 567 7351 Lauri Tölli, 0400 922 102 Alpo Törmänen, 0400 291 833 Paula Vilppola, 0400 846 906 Energia Hannu Kokkoniemi, 040 546 4853 Lauri Tölli, 0400 922 102 Esko Viitala, 0400 286 033 Luomu, tuotantoeläimet Satu Huovinen, 040 513 3149 Maire Pikkarainen, 040 845 3580 Sanna Suomela, 0400 412 637 Olli Valtonen, 040 735 5519 Anna-Leena Vierimaa, 040 506 5626 Luomu, kasvintuotanto Satu Huovinen, 040 513 3149 Hanne Hurskainen, 045 6578 700 Maire Pikkarainen, 040 845 3580 Sanna Suomela, 0400 412 637 Olli Valtonen, 040 735 5519 Anna-Leena Vierimaa, 040 506 5626 Kirsti Voho, 0400 387 406 ProAgria Oulun Neuvo-asiantuntijat kunnittain osoitteessa www.proagriaoulu.fi 2/2015 maaviesti 7
NEUVO 2020 Tauno Paakkari Esimerkkejä ProAgrian Neuvo 2020 -palveluista Tukipuntarilla parhaat tukiratkaisut Nyt on oikea aika ennakoida, miten uudistuvat tuet vaikuttavat tilasi tulokseen! Selvitämme parhaat ympäristö-, eläinten hyvinvointikorvauksen ja viherryttämistuenratkaisut yrityksellesi. Lisäksi saat arvion tilakohtaisesta kokonaistukimäärästä. Lisätietoa: www.proagria. fi/tukipuntari Panostaminen eläinten hyvinvointiin kannattaa Jo kohtuullisilla panoksilla voit vaikuttaa eläinten hyvinvointiin ja kestävyyteen. Puuttumalla varhain ennaltaehkäiset sairauksia ja parannat tuottoja. Uusi eläinten hyvinvointikorvaus tarjoaa entistä enemmän mahdollisuuksia parantaa eläinten hyvinvointia. Kartoitamme hyvinvointikorvauksen edellyttämät toimenpiteet ja arvioimme sitoumuksen hyödyt tilallasi. Kasvinsuojelusuunnitelma ja IPM-neuvonta ProAgrian asiantuntija selvittää parhaimmat kasvinsuojelumenetelmät ja sopivimmat aineet. Kasvinsuojelusuunnitelma ottaa huomioon ympäristön, turvallisuuden ja kannattavuuden. Varmistamme, että tilasi kasvinsuojelu on kunnossa ja toimii täydentävien ehtojen mukaisesti. 8 maaviesti 2/2015 Luomua varmasti Avullamme valmistaudut luomutarkastukseen. Käymme yhdessä läpi luomutuotannon ehdot ja katsomme, että tilasi toiminta on niiden mukaista. Teemme myös arvioita, mitä luomutuotantoon siirtyminen tarkoittaa tilallasi. Pellon kasvukunto ja vesitalous Maan rakenteen arvioinnilla saat ratkaisuja pellon kasvukunnon ja vesitalouden parantamiseen. Ravinnetaselaskennalla selvitämme lohkon tuotto-kyvyn ja oikean lannoituksen. Arvioimme myös, voiko kerääjäkasveilla vähentää ravinteiden huuhtoutumisriskiä ja mitkä syväjuuriset kasvit sopivat lohkolle monipuolistamaan viljely-kiertoa ja kuohkeuttamaan maan rakennetta. Maisema- ja luontokohteiden kartoitus Tilallasi voi olla useita arvokkaita maisema- ja luontokohteita. Yhdessä maisema-asiantuntijan kanssa löydät ympäristösopimukseen sopivat kohteet. Näitä kohteita voit myös hyödyntää tilan tuotteiden markkinoinnissa. Pyydä Maa- ja kotitalousnaisten maisemaasiantuntija tilallesi kartoittamaan kohteet ja neuvomaan niiden hoidosta. Energian säästössä liikkuu isot rahat Maatilan energiasuunnitelman avulla saat selville yrityksesi energiankulutuksen, mahdollisuudet energiansäästöön ja -tuotantoon sekä arvion kannattavista ja tilalle sopivista energiaratkaisuista. Arvioi ja kehitä maatilasi energiankäyttöä ja sen tehostamista yhdessä ProAgrian energiaasiantuntijoiden kanssa. Kysy Neuvo 2020 -palvelusta! Onko sinulla kysymyksiä maatilojen Neuvo 2020 -neuvontajärjestelmästä? Asiantuntijamme vastaavat Neuvo 2020 -palveluun liittyviin kysymyksiin nettisivuillamme. Jätä lomakkeelle sähköpostiosoitteesi, jos haluat että vastaamme sinulle henkilökohtaisesti. Julkaisemme usein kysytyt kysymykset vastausten kera Neuvo 2020 -sivukokonaisuuden alla osoitteessa www.proagria.fi/kysyneuvosta.
KIVENNÄIS- JA ERIKOISREHU- KAMPANJA KUN TILAAT 1 000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja, Premi-Tähti-rehuja tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla (Vaihtoehtoisesti kampanjahinnasta 40 :n alennus tonnilta rakeisissa kivennäisissä, erikoisrehuissa ja Premi- Tähti-rehuissa tai 20 :n alennus tonnilta muissa jauheisissa kivennäisissä.) Kampanja voimassa: 16.3. 31.5. TREGRENIN GENIEkeittiöpuutarha Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi Myynti: maatalouskaupat Lähde Semexin sopimusasiakkaaksi! Saat alennuksia siemenannoksista ja monia muita etuja Semexin jalostussuunnitelman ja eläinaineksen avulla parannat karjasi kannattavuutta. Terveet ja tuottavat lehmät tuovat hyvinvointia myös hoitajille. Dreamerin ensikkotyttäriä Hakapellon karjassa, omistajat Susanna ja Jari Ylimäki. Päivätuotokset noin kuukausi poikimisesta: vasemmalta H.Jooga 41,6 - H.Jaffa 33,4 - H.Jatuli 42,0 - H.Jamaica 38,0. Paranna lehmiesi vastustuskykyä Immunity-sonneilla! Semex Finland Oy Viikatetie 3, 91900 Liminka puh. 040 550 7643 sari.alhainen@semex.fi www.semex.fi 2/2015 maaviesti 9
kannessa Ella Karttimo Rytisuon tilalla päätettiin nostaa kissa pöydälle ja selvittää, miten energiankulutusta voisi tehostaa. Arto Vesteri on tyytyväinen viime kesäkuussa käyttöön otettuun automaattiseen aperuokintaan, joka on laskenut rehuketjun käyttökustannuksia reilusti. Energiasuunnitelma auttaa maitotilan kustannusjahdissa Pudasjärveläisellä Rytisuon maitotilalla energiasuunnitelma on ollut yksi työkalu, jonka avulla on haettu tehostamisen paikkoja kehittyvän ja laajenevan tilan tuotantoon. Pudasjärvellä sijaitseva maitotila on kasvanut sitten vuoden 1993 sukupolvenvaihdoksen 15 lehmän ja 19 peltohehtaarin tilasta 80 lypsävän ja 81 hehtaarin maitoyritykseksi. Karjan koko pääluku 130. Arto ja Hellen Vesterin tilalla on kevennetty raskaita työvaiheita johdonmukaisesti. Tilan ensimmäinen lypsyrobotti otettiin käyttöön syksyllä 2011, toinen kahta vuotta myöhemmin. Automaattisesta rehunjaosta ja aperuokinnasta huolehtiva ruokintarobotti on paiskinut töitä viime kesäkuusta lähtien. Nyt painamme jarrua ja keskitymme enemmän hienosäätöön. Työ on keventynyt, eikä ole enää kiinni kellosta. Erityisesti karkearehurobotti on säästänyt aikaa, ja voimme nyt keskittyä enemmän eläinten valvontaan ja pihaton puhtaanapitoon, Vesterit kertovat. Jatkuvaa parantamista Energiasuunnitelma esittää tiivistetysti maatilan energian käytön nykytilan sekä yhdessä sovitut jatkotoimet energian hallinnan ja tehokkuuden sekä uusiutuvan energian käytön kehittämiseksi. Tavoitteena on maatilan energiatehokkuuden jatkuva parantaminen. Energia-asiat mukaan jo suunnitte Uuden tuotantorakennuksen energiankulutukseen kannattaa paneutua jo suunnittelu- ja kilpailutusvaiheessa. Energiatehokkuuden kehittämisessä rehuntuotannon ja tuotantorakennuksen merkitys on yhtä suuri. Kun suurennetaan yksikkökokoa, rehuntuotannon kulutus voi helposti lisääntyä yhtä paljon kuljetusmatkojen takia, sanoo ProAgria Oulun yritysja energiaasiantuntija Hannu Kokkoniemi. Hän pitää tärkeänä, että jo suunnitteluvaiheessa otetaan tarkasteluun kaikki energiakustannukset ja -investoinnit sekä niiden vaikutukset maitolitran hintaan. Energialähteitä mietittäessä Hannu Kokkoniemi kannustaa lähtemään liikkeelle olemassaolevista lämmönlähteistä. Pohdinnan tueksi on runsaasti tarjolla tutkitua tietoa. Ruokinta on suurin energiatehokkuuteen vaikuttava toiminto tuotantoyksikössä. Myös valaistuksen osuus on kasvanut merkittävästi. Uusimpien tutkimusten mukaan valaistuksen osuus energiankulutukssta nousee yli 20 prosenttiin. Suunnitteluvaiheessa on syytä pohtia, mikä on oikea valon määrä navetassa ja millaista valoa tarvitaan. Luonnonvaloa ei pidä unohtaa. Lypsyrobotti tarvitsee jatkuvasti lämmintä vettä. Maidon lämmön talteenoton on laskettu pienentävän navetan energiankulutusta viisi prosenttia, kun tuotos samaan aikaan voi kasvaa 10 prosenttia. 10 maaviesti 2/2015
Rytisuon tilalle energiasuunnitelman laati ProAgria Oulun energia-asiantuntija Esko Viitala. Ulkopuolinen asiantuntija näkee tilan asiat paremmin kuin itse ja hänellä on myös vertailutietoa muilta tiloilta. Kustannuspaineissa ja kireässä taloudellisessa tilanteessa kaikki keinot ja nipistämisen paikat ovat tarpeen, Arto Vesteri sanoo. Kehittämistarpeita löytyi ja niitä tilalla parannetaan pikku hiljaa ja luontevissa kohdissa. Esimerkiksi valaistus on iso tekijä. Kun nykyiset loisteputket tulevat elinkaarensa päähän, tarkoitus on siirtyä ledvalaistukseen, josta jo on hyviä kokemuksia rehuvarastossa. Maidon hukkalämpöä tilalla ei oteta vielä talteen, mutta lähes kaikki tarvittavat laitteet on siihen jo olemassa. Hukkalämpöä oli järkevää hyödyntää eläimien juomaveden lämmitykseen. Tehokkuutta ja energiasyöppöjä Uusi rehunjakorobotti on ollut energiatehokas hankinta. Rehuketjun käyttökustannukset polttoaineineen ovat nyt noin 190 euroa kuukaudessa, Arto Vesteri laskee. luvaiheessa! Ella Kartimo Pihattonavetan nykyinen hydraulitoiminen lannanpoistosysteemi sen sijaan on energiasyöppö, jonka vaihtaminen uudeksi voisi pienentää energiankulutuksen 20-30 prosenttiin nykyisestä. Tuottoa pihatosta ja pellolta Puuenergiaa on Rytisuon tilalla käytetty aina rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen. Lämpökeskuksen uusiminen helppokäyttöisemmäksi ja energiatehokkaammaksi on suunnitelmissa lähivuosien aikana. Eläinmäärän kasvettua myös biokaasun hyödyntäminen kiinnostaa. Kun eläinmäärä ja peltoala ovat kasvaneet nopeasti, Vesterit haluavat satsata sekä keskituotokseen että nurmen satotasoon ja laadukkaan säilörehun tuotantoon. Hyvälaatuinen ja oikeaan aikaan korjattu rehu lisää tuotosta. Meillä maitomäärä on noussut hyvän rehun ansiosta 20 prosenttia, Arto Vesteri sanoo. Kaikki tilan yli 80 pehtohehtaaria on saatu raivattua energiatehokkaasti puolentoista kilometrin säteelle talouskeskuksesta. Ella Karttimo Hyvä valaistus vaikuttaa tuotokseen ja työhön monella tavalla. Energiasuunnitelman avulla haarukoidaan muun muassa, miten valaistuksen päivittäminen energiatehokkaampaan valonlähteeseen lisää kannattavuutta. Energiapalvelut Neuvo 2020 järjestelmässä Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön tukeminen ovat osa uuden Neuvo 2020 -järjestelmän palveluja. Viljelijä voi valita maatilojen energiaohjelmasta tutun energiasuunnitelman, aikaisemmin tehdyn suunnitelman päivityksen tai neuvontaa energiantuotanto- tai energiatehokkuusinvestointiin. Tilaukset Hyrrästä Viljelijä tilaa ja valitsee neuvojan ja palvelun sähköisessä Hyrräpalvelussa eli enää ei tarvita erillistä liittymistä Maatilojen energiaohjelmaan. Lähtökohtana on kulutuksen ja energiatehokkuuden kartoitus sekä sen perusteella tehtävät toimenpiteet. Näin esimerkiksi lämmitysratkaisun tai vaikka valaistuksen päivityksen kannattavuus ja muutos suhteessa nykytilaan voidaan laskea ja todeta ennen investointia. ProAgrian energia-asiantuntijat ovat käytettävissä myös uudessajärjestelmässä. Esimerkkejä Neuvo 2020 -järjestelmän energianeuvonnasta Energiasuunnitelma energiankulutus ja kehittämismahdollisuudet Jonkun osa-alueen kulutuslaskenta ja kannattavat investoinnit Energiasuunnitelman päivitys Lisätietoa: ProAgria Kainuu, Tarja Poikela 0400 386 274 ProAgria Lappi, Harri Salow 040 553 0817 ProAgria Oulu, Hannu Kokkoniemi 040 546 4853; Lauri Tölli 0400 922 102; Esko Viitala 0400 286 033 www.proagria.fi/neuvo2020 Kun jo navetan suunnitteluvaiheessa paneudutaan energiaasioihin ja huomioidaan rahoituksessa, ne on mahdollista myös toteuttaa heti alkuvaiheessa. Hannu Kokkoniemi sanoo. Varmista Neuvo 2020 -palvelun avulla maatilayrityksellesi kuuluva tulo. www.proagria.fi/neuvo2020 SÄÄSTÄ ENERGIAA. Arvioi ja kehitä energiankäyttöä ja sen tehostamista yhdessä asiantuntijan kanssa. Kysy lisää! 2/2015 maaviesti 11
maito Eläimen hyvinvointi näkyy Tämä vuosi on nimetty hyvinvoinnin teemavuodeksi. Huomion kohteena on sekä lehmien ja lihanautojen että yrittäjien hyvinvointi, kulkevathan ne käsi kädessä. Hyvinvointiin panostaminen kannattaa myös taloudellisesti. Esimerkiksi lehmät makaavat jopa 14 tuntia vuorokaudessa, jos niillä on siihen mahdollisuus. Makuulla ollessaan ne märehtivät enemmän ja utareen verenkierto paranee. Maitotuotos nousee, kunhan riittävästä rehun saannista huolehditaan. Myös vasikat kasvavat nukkuessaan, mihin niitä houkuttavat hyvät olot ja täysi maha. Puhdas ja hyvin ilmastoitu rakennus vähentää eläinten sairas- Juomalaitteiden määrä JUOMAVESI minimi suositus lypsylehmille veden lämpötila 15 20 C virtaus 10 l / min 15 20 l / min kuppeja (halkaisija yli 30 cm) 1 kpl / 6 lehmää 1 kpl / 4 lehmää vesialtaan tilavuus 200 ± 50 l vesialtaiden määrä > 10 cm / lehmä < 20 lehmää / allas Lähde: Lypsykarjapihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot. MTT:n selvityksiä 137. Kivinen ym. 2007 tumisriskiä sekä samalla kuluja ja huolta. Terveyttä ja tuottavuutta Eläinten terveyden ja tuottavuuden edistäminen ovat ProAgrian ruokinnan ohjauksen ja uuden Tuotannon ohjaus -palvelun peruslupauksia. Asiantuntijat ovat käytettävissä, kun tilalla mietitään tuotannon ja hyvinvoinnin pullonkauloja sekä ratkaisuja niihin. Neuvo 2020 -palvelujen avulla asiantuntijat varmistavat, että täyttyvätkö hyvinvointikorvauksen ehdot tai mitä mahdollisuuksia korvaus tarjoaa tilalle. Lehmähavainto-kouluttajamme ovat erikoistuneet lehmien hyvinvointiin ja heidän pitämissä pienryhmäkoulutuksissa voi oppia, miten lehmä kertoo voinnistaan. Varmista vedensaanti Vesi ja ilma ovat edullisimpia maitotilan tuotantopanoksia. Maidosta yli 85 prosenttia on vettä, joten veden juonti määrittää tuotosta ja syöntiä voimakkaasti. Lehmät juovat vettä noin 10 15 kertaa päivässä ja noin 10 litraa kerrallaan. Kuumana kesäpäivänä tuotannon huippuvaiheessa Uudet näytepikarit Valion tuottajille Valiolaisten tuottajien tuotosseurannan näytepikarit ja niiden kuljetusvälineet uudistuvat ja otetaan käyttöön huhtikuussa. Kesäkuussa vanhoissa pikareissa tulevia maitonäytteitä ei enää voida analysoida. Vaihdos johtuu muutoksista Seinäjoen aluelaboratoriossa, jonka analysointiprosessia kehitetään vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden tarpeita. Uudet pikarit ovat saranakannellisia ja niitä on kahdenlaisia: tarrattomia esikoodattuja eli valmiiksi tarroitettuja Tarrattomiin pikareihin liimataan näytteenoton yhteydessä lehmäkohtaiset maitonäytetarrat avauslipan alle pitkittäin. Uudet tarrat lähetetään tilalle automaattisesti, kun koelypsyn maitonäytetiedot ja analyysitulokset ovat Uudet välineet ovat tuottajille maksuttomia tuottajille ja niitä voi tilata Valma-kaupasta tai hakea tuote- ja tarvikemyymälöistä. saapuneet tuotosseurannan tietokantaan. Lisätarroja voi tarvittaessa tilata Verkkopalveluista tai tuotosseurannan asiakaspalvelusta. Tarrojen toimitus kestää kolme arkipäivää. Esikoodatuissa pikareissa on viivakooditarra valmiina, mutta siinä ei ole tunnistetietoja eli mitä tahansa pikaria voidaan käyttää mille tahansa lehmälle. Näyte yhdistetään lehmään skannaamalla. Yhdistämiseen on useita eri tapoja lypsyjärjestelmästä riippuen. ProAgrian tekniset asiantuntijat opastavat esikoodatun viivakoodipikarin käytössä. Esikoodatuista pikareista voidaan huhtikuun lopulta alkaen tilata lehmille tiineystesti koelypsyn maitonäytteestä. Testin hinta on 2,5 euroa + arvonlisävero. Käyttöönotto mahdollista heti Suurimmalle osalle pikarien vaihtuminen ei aiheuta muutoksia laitteiden osalta. Muutamassa tapauksessa on tehtävä muutoksia: DeLavalin näytteenottolaitteen näytteenottopilli on vaihdettava lyhempään. TruTestin mekaanisten mittarien näytteenottolaitteen tiiviste tulee vaihtaa, jos näytepikari liitetään suoraan laitteeseen. Kaikki tarvittavat välineet voi tilata Valma-kaupasta maksutta. Kuljetusvälineet uudistuvat Pikarit lähetetään jatkossa laboratorioon sinisissä näytetelineissä, mikä nopeuttaa niiden käsittelyä laboratoriossa. Telineiden avulla voidaan myös helpottaa näytteiden käsittelyä tilalla. Näytetelineet pakataan uudistuneeseen kuljetuslaatikkoon, johon mahtuu 70 12 maaviesti 2/2015
tuloksessa IRENE MÄKINEN Kuvat: Irene Mäkinen Verhoseinäisessä pihatossa raikasta ilmaa riittää. Jo noin 20 asteen lämpötila heikentää syöntiä ja laskee maitotuotosta. Lämpiminä kesäpäivinä veden kulutus kasvaa. Traktorilla liikuteltava vesivaunu on helppo siirtää laitumelta toiselle. oleva lehmä voi juoda yli 200 litraa. Normaalisti lehmä juo noin 20 litraa minuutissa ja mieluiten siten, että voi upottaa turpansa veteen. KIRSI LEPPIKORPI näytettä. Laatikon päälle kirjoitetaan tuottajanumero ja koelypsyn päivämäärä, jotta ongelmatilanteessa voidaan olla tuottajaan yhteydessä. Kirsi Leppikorpi on ProAgria Keski-Pohjanmaan tuotosseurannan asiantuntija. Lisätietoa tuotosseurannasta ja näytepikariuudistuksesta: www.proagria.fi/tuotosseuranta Tuotosseurannan tekniset asiantuntijat ProAgria Kainuu: voitto.kemppainen@proagria.fi, 040 569 7423 ProAgria Lappi: tuula.puikko@ proagria.fi, 040 700 6238 ProAgria Oulu: janne.vahasoyrinki@proagria. fi, 043 825 2811; sirpa.luttinen@proagria.fi, 040 845 2985 Varmista seuraavat asiat: Tuleeko juomakuppeihin vettä riittävällä nopeudella ja riittääkö paine putkistossa? Onko juoma-altaita tai kuppeja riittävästi eri puolilla navettaa? Onko vesi hyvää eli juovatko eläimet empimättä? Ovatko vesialtaat ja kupit puhtaita? Voisitko itse juoda niistä? Onko pihaton käytävillä ja juoma-altaiden edessä riittävästi tilaa, jotta hiehot ja arat lehmät pääsevät halunsa mukaan juomaan? Onko laiduntavien lehmien vesihuolto riittävä? Lehmä suosii viileää ilmaa Ulkoilman tasoinen raikas ilma pitää rehut maittavina ja rehun syöjät aktiivisina syömään. Raikas ilma ja tehokas ilmanvaihto ovat tärkeitä muulloinkin kuin lämpimänä vuoden aikana. Hengitys on lehmän tehokkain keino poistaa ylimääräistä lämpöä elimistöstään. Samalla navettailmaan tulee kosteutta, mikä on ilmanvaihdon avulla poistettava. Mitä enemmän lehmä tuottaa maitoa, sitä enemmän se syö ja sitä enemmän pötsi ja muu elimistö tuottavat lämpöä. Selvän lämpöstressin voi havaita normaalia nopeammin hengittävistä lehmistä. Lehmä nauttii raikkaasta ilmasta ja pihatoissa se hakeutuu avointen ovien tai luukkujen äärelle, jos navettailma on huonoa tai liian lämmintä. Lehmä suosii enemmän viileää kuin lämmintä ilmaa. Jo noin 20 asteen lämmöstä alkaen lehmä alkaa kuluttaa energiaa elimistönsä viilentämiseen. Samalla sen syönti ja aktiivisuus vähenevät, jolloin myös maidontuotanto vähenee. Helppo ja runsas vedensaanti auttaa elimistön viilentämisessä ja lämmön haittojen ennaltaehkäisyssä. Ilman liikkeelle saanti navetassa erilaisten tuulettimien avulla helpottaa elimistön lämpötilan tasapainottamista. Kaikki seinämät navetan sisällä heikentävät ilman vaihtumista lehmän turvan tasolla. Ilmanvaihdolla poistetaan myös lantakaasuja navettailmasta ja varmistetaan rehujen säilymistä hyvän hajuisina ja makuisina ruokintapöydällä. Pieneliöt lisääntyvät nopeasti kosteassa ja lämpimässä ympäristössä. Kun navetan ilmanvaihto toimii ja liika kosteus saadaan pois, pysyvät makuuparret ja pihaton käytävät kuivempina ja tautiriskit vähenevät. Raikas ja riittävän kuiva ilma muun muassa vähentää maidon solupitoisuutta ja ehkäisee utaretulehduksia. Irene Mäkinen on ProAgria Keski- Suomen palvelupäällikkö. 2/2015 maaviesti 13
maito Havaintopäiviä tarjolla! Hedelmällisyyshavaintopäivä ti 14.4. klo 10 15 Sami ja Pauliina Koskenniemi, Jarhoinen, Pello Päivän tavoitteena on oppia paremmin päättelemään, miksi lehmä ei tullut kantavaksi ensimmäisestä siemennyksestä tai miksi kiimat eivät alkaneet poikimisen jälkeen. Käymme navetassa havainnoimassa aamupäivän aikana opittuja asioita. Tutkailemme isäntätilan lehmäkohtaisia tunnuslukuja, navetan olosuhteita sekä lehmien ulkomuodollaan ja olemuksellaan lähettämiä viestejä. Kouluttajana on lypsykarjan ruokinnan, terveyden ja hyvinvoinnin huippuosaaja Tiina Karlström ProAgria Oulusta. Ilmoittautumiset ja tiedustelut laura.kylmamaa@proagria.fi, 043 850 0069 Hedelmällisyyshavaintopäivä ke 15.4. klo 10 15 Marjoniemen Maito Oy, Haapajärvi Kahden robotin automaattilypsypihatto, yksi eläinryhmä, kaksi ruokintapöytää. Seosrehuruokinta. Toteutunut tuotostaso 10 500 kiloa ja poikimaväli 387 päivää. Ilmoittautumiset ja tiedustelut pirkko.kalaoja@proagria.fi, 045 6578 702 tai tiina. karlstrom@proagria.fi, 040 513 3241 Lehmähavaintopäivä ti 28.4. klo 10 15 Outi ja Juhani Piukkala, Pyhäjoki Automaattilypsypihatto, jossa lypsylehmien laidunnus kesäisin. Aperuokinta kiskoruokkijalla. Toteutunut tuotostaso 9 500 kiloa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut irma.haro@proagria.fi, 040 762 6945 tai tiina.karlstrom@proagria.fi, 040 513 3241 Maksimiryhmäkoko on 10 henkilöä. Havaintopäivien hinta 130 euroa/henkilö + alv 24 % laskutetaan jälkikäteen. Eroon tilasokeudesta Omaa tilaa on hyvä katsoa välillä vierain tai jopa lehmän silmin. Lehmät antavat jatkuvasti merkkejä terveydestään, hyvinvoinnistaan, olosuhteista, ravitsemustilastaan ja tuotoksestaan. Maitoyrittäjän haasteena on tulkita ja hyödyntää näitä merkkejä ja tehdä korjaavia toimenpiteitä. Tässä auttavat ProAgrian sertifioidut Lehmähavainto-kouluttajat ja Lehmähavaintoja-sarjan kirjat. Lisätietoa: www.proagria.fi/lehmahavaintoja Huipputarjous! Suositut Lehmähavaintoja-kirjat Utareterveys ja Hedelmällisyys on koottu yhdeksi julkaisuksi. Havainnollinen kirja auttaa katsomaan tilan arkirutiineja johtajan silmin ja kehittämään työtapoja. Tarjoushinta: 19,90 (ovh 35 ) verkkokaupasta www.proagriaverkkokauppa.fi. Ilmainen toimitus. Asiakkaiden kertomaa Ilman tuotosseurantaa on lehmien tuloksia melko mahdotonta tietää. Jalostus ja ruokinnan optimointi ovat ongelmallisia ilman seurantaa. Lisäksi työlistat helpottavat käytännön suunnittelutöitä. Mistään ei oikeastaan tule mitään ilman tuotosseurantaa. Mitä uutta tuotosseurannassa? Näin hyödyt tuotosseurannasta työvälineitä päivittäiseen ja pitkän aikavälin johtamiseen vertailutietoa omasta karjasta ja muista sekä työlistat Tuotosseurannan avulla nostat karjasi keskituotosta parannat eläinaineista ja ruokinnan osuvuutta. Kuukausittain tehty koelypsy antaa sinulle luotettavaa tietoa johtamisen ja päätöksen teon pohjaksi. Uusi tuotosseuranta mahdollistaa joustavamman ja yksilöllisemmän toimintavan Halutessasi voit ulkoistaa osan tai koko näytteenoton ProAgrian teknisille asiantuntijalle. Uuden Tuotannon ohjaus -palvelun asiantuntijat ovat apunasi tiedon hyödyntämisessä ja miettimässä tuloksenteon paikkoja. Ota yhteyttä jo tänään! www.proagria.fi/tuotosseuranta ProAgria Menestyksen mahdollisuuksia ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. osaavat asiantuntijat tiedon keruussa ja tiedon laadun varmistuksessa tietoa eläinaineksen kehittämiseen maidon laatu hallintaan lähtötietoa ruokinnan optimointiin 14 maaviesti 2/2015
Tervetuloa töihin! ProAgria Oulu ProAgria Lappi tarjoaa asiantuntija-apua EU-tukihakemusten täyttöön keskitetysti Rovaniemen, Keminmaan, Kemijärven, Pellon ja Posion toimipaikoissa. Varaa aika suoraan asiantuntijalta! Rovaniemen toimipaikka (Rovaniemi, Ranua, Sodankylä, Kittilä, Kemijärvi), Pohjolankatu 2A, 4.krs, 96100 Rovaniemi Mika Sandbacka, 040 173 8938 Erkki Juntunen, 040 836 7644 Harri Salow, 040 553 0817 Keminmaan toimipaikka (Kemi, Keminmaa, Tervola, Simo, Tornio) Rantatie 39, 94400 Keminmaa Ari Alamikkotervo, 0400 616 970 Armi Uljua, 0400 484 305 Posion toimipaikka (Posio), Posiontie 44, 97900 Posio Pekka Kummala, 0400 260 103 Pellon toimipaikka (Pello, Muonio, Enontekiö, Ylitornio, Kolari) Kunnantie 4, 95700 Pello Timo Ohinmaa, 0400 164 817 Kemijärven toimipaikka (Salla, Kemijärvi, Savukoski, Pelkosenniemi) Vapaudenkatu 6, 98100 Kemijärvi Erkki Juntunen, 040 836 7644 Sodankylä (Sodankylä, Kittilä, Inari, Ivalo, Utsjoki), Kunnantalo Kati Riipi, 0400 233 367 etunimi.sukunimi@proagria.fi www.proagria.fi/lappi ProAgria Oulun talousasiantuntijana on aloittanut MMM, agronomi Heta Jauhiainen Reisjärveltä. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa maatalouden liiketaloustiedettä. Heta Jauhiainen on työskennellyt viimeksi ProAgria Keskusten Liitossa. Sinne hän laati myös maatilayritysten henkilöstöjohtamista käsittelevän gradunsa. Tällä hetkellä Oulussa työskentelevän talousasiantuntijan toimipaikka vaihtuu ennen pitkää Nivalaan. Tuleva työsarka painottuu talouteen ja johtamiseen liittyviin asiantuntijapalveluihin. Yhteystiedot: heta.jauhiainen@ proagria.fi, 045 6578 704 Tervetuloa ProAgrian verkkokauppaan Lähetykset ilman toimitus- ja postimaksua! Valikoima on laajentunut kirjoista myös vaatteisiin ja järjestötuotteisiin. www.proagriaverkkokauppa.fi ProAgrian EU-tukineuvonta 2015 ProAgria Kainuu Eila Niskanen, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo, myös luomutilat... 0400 282 088 Marjo Piirainen, luomutilat... 043 825 4202 Tarja Poikela, Ylä-Kainuun kunnat... 0400 386 274 Matilda Veijola, Kajaanin seutu... 040 703 2870 Minna Tanner, Kainuun kunnat... 040 572 3197 Matti Väisänen, Vaala, Kajaani... 0400 282 086 ProAgria Lappi Kati Riipi, Kittilä, Enontekiö, Muonio... 0400 233 367 Ari Alamikkotervo, Simo, Tornio, Ylitornio... 0400 616 970 Mika Sandbacka, Rovaniemi, Kittilä... 040 173 8938 Erkki Juntunen, Ranua, Rovaniemi... 040 836 7644 Pekka Kummala, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski... 0400 260 103 Timo Ohinmaa, Kolari, Pello, Ylitornio... 0400 164 817 Armi Uljua, Tervola, Tornio, Ylitornio... 0400 484 305 ProAgria Oulu Heli Alatalo, Pyhäjärvi... 0500 983 634 Antti Harjunen, Muhos, Tyrnävä, Utajärvi... 0400 285 291 Laina Hekkala, Kuusamo, Taivalkoski... 040 732 9658 Leea Holmi, Pudasjärvi... 045 6578 707 Satu Huovinen, Nivala... 040 513 3149 Hanne Hurskainen, Haapavesi, Siikalatva, Siikajoki... 045 6578 700 Risto Jokela, Alavieska... 0400 285 294 Erika Jylhä-Pekkala, Raahe, Siikajoki... 040 596 3634 Markku Kalaoja, Nivala... 0400 292 061 Hannu Kokkoniemi, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala... 040 546 4853 Sauli Kärenlampi, Liminka, Lumijoki, Hailuoto, Siikajoki... 0400 412 659 Leila Laine, Siikajoki... 045 6578 718 Sanna Lehtimäki, Oulu... 045 6578 706 Esko Ojalehto, Pyhäntä, Siikalatva... 0400 291 833 Heikki Ollikainen, Alavieska, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Siikajoki, Ylivieska... 0400 285 292 Hanna Oravainen, Muhos, Utajärvi... 043 825 5252 Tommi Palonen, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Siikajoki, Ylivieska... 040 553 5802 Pasi Peltosaari, Nivala... 040 514 5058 Maire Pikkarainen, Pyhäntä, Siikalatva... 040 845 3580 Anna-Maija Rautiainen, Kuusamo... 040 542 1762 Heini Rautiola, lammastilat... 045 6578 708 Pekka Ryymin, Kärsämäki, Pyhäjärvi... 0400 245 718 Erkki Ryynänen, Haapajärvi, Pyhäjärvi... 0400 387 267 Jouni Sassali, Raahe, Siikajoki... 0400 387 340 Juha Sohlo, Oulun seutu... 0400 585 506 Sanna Suomela, Oulu, Pudasjärvi, Muhos... 0400 412 637 Heikki Tahkola, kalastajien EU-tukineuvonta... 040 747 7652 Anitta Talus, Alavieska, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Ylivieska... 0400 675 673 Lauri Tölli, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi... 0400 922 102 Alpo Törmänen, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Siikajoki... 0400 688 757 Pertti Törmänen, Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi... 0400 287 878 Olli Valtonen, luomutilat... 040 735 5519 Anna-Leena Vierimaa, luomutilat... 040 506 5626 Esko Viitala, Pudasjärvi, Taivalkoski, Oulu... 0400 286 033 Matti Viitala, Haapavesi, Kärsämäki... 0400 285 293 Paula Vilppola, Oulu, Kempele, Siikalatva... 0400 846 906 2/2015 2/2015 maaviesti maaviesti 15 15
MIKÄ MUUTTUU 2015? Mikä muuttuu 2015 -hanke tiedottaa maatalouden tukiasioista ProAgria Oulun, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen ja maaseuturahaston Mikä muuttuu 2015? -hanke järjestivät maalis huhtikuussa viljelijöille 15 tilaisuutta maatalouden tukijärjestelmän muutoksista. Niihin osallistui ennätyksellisesti yli 1 000 kuulijaa. Lisäksi kunnat järjestivät runsaasti omia tilaisuuksiaan. Tilaisuuksissa esillä olleita asioita voi vielä kerrata nettiin nauhoitettujen luentovideoiden avulla. Vaikka tukihakuun liittyvä työ olisi teetetty ostopalveluna, täytyy viljelijän tietää moninaisia asioita käytännön toimissa. Maaseutuviraston järjestämien tukikoulutusten materiaali ja nauhoitetut luentovideot ovat osoitteessa www.mavi.fi > Tuet ja palvelut > Viljelijätukihakukoulutus sekä www.mavi.fi > Oppaat ja lomakkeet > Viljelijä > Hakuopas 2015 ja Täydentävien ehtojen oppaat. Tärkein tietolähde on tietenkin viljelijän oma tukihakemus ja viljelysuunnitelma yhdessä Mavin oppaiden kanssa. Mikä muuttuu 2015? -hankkeen ja YmpäristöAgro II -hankkeen materiaaleja löytyy osoitteessa www.ymparistoagro. fi seuraavasti: Videot (uusia luentoja) Ajankohtaista TAIMI MAHOSENAHO Tuki-infoa viljelijöille Mikä muuttuu 2015? -hanke suunnitelmineen on vireillä ELYkeskuksessa ja päätös saataneen myöhemmin. Taimi Mahosenaho, maisemaja ympäristöasiantuntija, ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Mikä muuttuu 2015? -hanke. Lisätiedot puh. 040 551 7807, taimi.mahosenaho@ maajakotitalousnaiset.fi Ympäristökorvaus on tilakohtainen juttu JOHANNA HELKIMO KATSO MYÖS TUKIHAKULIITE MAAVIESTISSÄ 1/2015! Uusi maaseutuohjelma ja uudet ympäristökorvaukset maatiloilla on paljon uutta mietittävää. Viljelijöitä mietityttää, kun perustason eli kaikkia sitoutuneita tiloja koskevan ravinteiden tasapainoisen (RTK) käytön tukitaso laskee 54 euroa hehtaarilta vuodessa. Kotieläintiloja varmasti pohdituttaa, kun niille ei ole luvassa korotusta. Perustason päälle on kuitenkin luvassa ihan hyviä lohkokohtaisia toimenpiteitä. Niissä merkitystä on esimerkiksi lohkon sijainnilla, maalajilla tai tavalla käyttää lietelantaa. Suuressa osassa toimista maksetaan vain lohkolle, jossa sitä toteutetaan. Talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä tuki maksetaan koko korvauskelpoisella alalla sen prosentin mukaan, mikä syksyllä ilmoitetaan olevan talviaikana kasvipeitteistä. Kannattaa myös tarkistaa, mitä tukia millekin lohkolle tai ilmoitukselle maksetaan. Useita lohkokohtaisia toimia voi valita ensimmäisenä vuonna ja niistä maksetaan vasta sitten, kun lohkolle ilmoittaa kyseistä kasvia. Kaikkia toimia ei tarvitse toteut- taa joka vuosi, joten sekin voi helpottaa valitsemista. Tukiehdot ovat vielä tämän kirjoittamisen aikaan kesken, joten viljelijän kannattaa ennen tukien hakua ja ennen lohkokohtaisiin toimiin sitoutumista lukea esimerkiksi ympäristökorvauksen sitoumusehdot huolella läpi. Neuvo 2020 -järjestelmään valitut neuvojat voivat tulevina vuosina auttaa tilaa hahmottamaan valittuja toimia ja mahdollisesti myös muokkaamaan sitoumusta. Myös ympäristösopimuksien ja luomusitoumuksien hakuaika päättyy 12.5.2015. Uuden edessä, mutta toiveikkaana tukihakuun! Erityisasiantuntija Johanna Helkimo, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Muista myös päättyvän eläinten hyvinvointituen velvoitteet Erika Jylhä-Pekkala Eläinten hyvinvointituen muuttumisesta hyvinvointikorvaukseksi on kerrottu Maaviestin 1/2015 YmpäristöAgrotukiliitteessä tarkemmin. Vanhojen eläintenhyvinvointituen sitoumusten osalta on muistettava, että tilojen on toimitettava jäljennökset terveydenhuoltokäynneistä ja terveydenhuoltosuunnitelmista kunnan maaseutuviranomaiselle vielä tänä keväänä. Terveydenhuoltokäynnit ja -suunnitelma tulee tehdä vuosittain 30.4. mennessä. 1.5.2014 30.4.2015 tehdyistä käynneistä ja suunnitelmista pitää toimittaa kopiot 15.5.2015 mennessä kuntaan! Erika Jylhä-Pekkala, tuotosseurannan asiantuntija, ProAgria Oulu, Mikä muuttuu 2015? -hanke Tätä kirjoitettaessa lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty muutokset mahdollisia. 16 maaviesti 2/2015
Uusi hyvinvointikorvaus kannattaa hyödyntää Erika Jylhä-Pekkala Tänä keväänä viljelijät voivat hakea eläinten hyvinvointikorvausta, joka on edeltäjäänsä, eläinten hyvinvointitukea, laajempi kokonaisuus. Alla olevat esimerkit havainnollistavat, millaisia tukitasoja erilaiset eläintilat voivat alueellamme tästä tukimuodosta saada. Tärkeintä kuitenkin on pohtia, mitkä toimenpiteet olisivat tärkeimmät ja mahdolliset eläinten kannalta juuri omalla tilalla. Hyvinvoivat eläimet ovat myös tuottavimpia. Erika Jylhä-Pekkala, tuotosseurannan asiantuntija, ProAgria Oulu, Mikä muuttuu 2015? -hanke Esimerkkejä eläinten hyvinvointikorvauksesta Tilalla 35 lehmää, 21 hiehoa ja vasikkaa, 40 uuhta ja 30 karitsaa Parsinavetta, laiduntaa pitkään 1.1. Nautojen ruokinta ja hoito 510 1.2a. Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen (m 2 ) 1054 1.3a. Väh. 6kk:den ikäisten pito-olosuhteet 1892 1.4b. Laidunnus, pidempi 1128 3.3. Lampaiden ja vuohien hoito 500 5084 Tilalla 65 lehmää, 46 hiehoa ja vasikkaa Pihatto, kesällä jaloittelutarha 1.1. Nautojen ruokinta ja hoito 992 1.2b. Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen 1402 1.3a. Väh. 6kk:n ikäisten pito-olosuhteet 3672 1.5a. Lypsylehmien hoito-, sairas- ja poikimakarsinat 975 7041 Tilalla 125 lehmää, 25 hiehoa ja vasikkaa Pihatto, hiehon kasvatus ulkoistettu 1.1. Nautojen ruokinta ja hoito 1518 1.2b. Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen 1168 1.3a. Väh. 6kk:n ikäisten pito-olosuhteet 5762 1.5a. Lypsylehmien hoito-, sairas- ja poikimakarsinat 2010 10458 Maarit Satomaa Maiseman- ja luonnonhoidon tukien Muistilista Maiseman- ja luonnonhoidon ympäristösopimuksien haku entinen erityistuki Panosta suunnitelmaan ja liitteisiin. o Aseta hoidolle tavoitteet. o Mieti yksilöidyt perustamisja hoitotoimet lohkokohtaisesti sopimusvuosittain, toteutusaikataulu sekä toimenpiteiden vaikuttavuus tavoitteisiin nähden. o Panosta karttaliitteisiin lohkorajat ja tunnukset, aitalinjat, raivattavat ja niitettävät alueet. o Muista myös vuokrasopimukset koko sopimuskaudelle, hoitopäiväkirja edelliseltä sopimuskaudelta, yhdistyksillä ote kokouspöytäkirjasta ja selvitys nimenkirjoitusoikeudesta Vuodesta 2011 eteenpäin tehdyt erityistukisopimukset päätetään ja haetaan tilalle ympäristösopimus. Myös ennen 2011 alkaneet sopimukset voi lakkauttaa ilman takaisinperintää > ELY-keskukseen kirjallinen ilmoitus 30.4.2015 mennessä. Kosteikkojen hoitosopimus: lomakenumero 262, Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimus: lomake 253 sekä Kurki-, hanhi- ja joutsenpeltosopimus: lomake 521. Hakuaika päättyy 12.5.2015, hakemukset ELY-keskukseen Lisää hoitosuunnitelmasta www.mavi.fi > Tuet ja palvelut > Ympäristösopimukset > Hoitosuunnitelma. Ei-tuotannollisella investointituella voi perustaa kosteikon Haku aukeaa tämän hetken tiedon mukaan toukokuun aikana. Arvioitu hakuaika viimeistään 30.6.2015 ELY-keskukseen. Tutustu kohteiden pisteytettyihin valintakriteereihin uutta! www.ymparistoagro.fi > Maiseman- ja luonnonhoito Selvitä valintakriteerien täyttyminen ennen suunnitelman tilaamista. Tuen maksatus joko kertakorvausmenettelynä tai kuittiperusteisesti uutta! o Kosteikkojen perustamiseen tukitaso enintään 11 699 euroa/hehtaari. Tilaa heti kosteikkosuunnitelma liitteineen, lista kosteikkosuunnittelijoista: www.ymparistoagro.fi > Maiseman- ja luonnonhoito Hae ei-tuotannollisten investointien korvausta kosteikkojen perustamiseen lomakkeella 195 sekä perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaukseen ja aitaamiseen lomakkeella 196. Katso lisää www.mavi.fi > Tuet ja Palvelut > Ei-tuotannolliset investointituet sekä www.ymparistoagro.fi Viljelijä voi tilata Neuvo 2020 -käynnin maisema- ja luontokohteiden kartoitukseen ja neuvontaan. Mallisuunnitelmia ja suunnitelmapohja osoitteessa www.ymparistoagro.fi Lisätiedot: ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, maisema- ja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa, maarit.satomaa@maajakotitalousnaiset.fi, 040 566 7924 Tätä kirjoitettaessa lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty muutokset mahdollisia. 2/2015 maaviesti 17
MIKÄ MUUTTUU 2015? Taimi Mahosenaho Anna-Leena Vierimaa Ympäristökorvaus nousee lohkokohtaisilla toimilla Vielä tukihakukiireiden jälkeenkin on mahdollista miettiä neuvojan kanssa, mitä muutoksia touko kesäkuussa voi tehdä Neuvo 2020 -palvelun avulla. Viljelijä maksaa palvelusta vain arvonlisäveron. Ympäristösitoumuskauden aikana aiotut toimenpiteet valitaan ensimmäisenä sitoumusvuotena. Ympäristökorvauksen lisäksi viljelijä sitoutuu samalla toteuttamaan Ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpidettä. Sen sijaan lohkokohtaiset toimenpiteet ovat valinnaisia. Jo ensimmäisenä vuonna tulee valita nekin lohkokohtaiset toimenpiteet, joita ei aiota toteuttaa vielä ensimmäisenä sitoumusvuotena. Seuraavina vuosina voi valita uusia toimenpiteitä lähinnä vain Neuvo 2020:n kautta saadun suosituksen perusteella. Lohkokohtaisen toimenpiteen voi vaihtaa toiseen, jos mukauttaa ympäristösitoumusta Neuvo 2020:n suosituksen perusteella. Ilmoita lohkokohtaisen toimenpiteen vaihtamisesta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 15.6. mennessä kyseisenä vuonna. Neuvo 2020:n kautta tehtävästä toimenpiteen muutoksesta neu- RISTO JOKELA Muutoksia tukihaun jälkeen Neuvo-palvelun avulla voja antaa vaihtamissuosituksen kirjallisena, joka palautetaan kuntaan viimeistään 15.6. Jos ilmoitat vaihtamisesta myöhemmin, voit alkaa toteuttaa toimenpidettä, mutta muutoksen mukainen ympäristökorvaus maksetaan seuraavan sitoumusvuoden alusta alkaen. Lähde: Tukihakuopas 2015, Mavi Lisätietoa Neuvo 2020 -palvelusta ja hyväksyttyjen neuvojien yhteystiedot tässä lehdessä sivuilla 6 8 ja osoitteessa www.mavi.fi/ neuvojarekisteri. Lisätietoja: ProAgria Oulu, erityisasiantuntija Risto Jokela, risto.jokela@proagria.fi, 0400 285 294. Tutustu Pellon käytön vaihtoehtoja -oppaaseen s. 22 Nyt kun tilat pohtivat lopullisia tukivaihtoehtoja, on esitetty kysymys, kannattaako ympäristökorvausjärjestelmään liittyä ollenkaan, kun korvaustaso on niin matala. Käytännössä useimmilla tiloilla on mahdollista valita uudesta järjestelmästä sopivia toimenpiteitä, joilla voidaan ympäristökorvauksen tasoa nostaa merkittävästi. Alla oleva esimerkki voisi hyvinkin olla joku alueemme maatiloista: tukien kokonaistaso on 50 700 euroa (eläintukia laskelma ei sisällä) ja tästä määrästä ympäristökorvauksen määrä on Kotieläintila, n. 40 ey, 80 ha Peltoa runsaasti eläimiin nähden Tila sijaitsee talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisalueella 40 ha säilörehu 10 ha herne + kerääjäkasvi 10 ha seosvilja + kerääjäkasvi 20 ha suojavilja + nurmensiemen 6 ha suojavyöhyke 4 ha luonnonhoitopelto Lietelannan sijoittaminen Talviaikainen kasvipeitteisyys Tuki Korvaus /ha Yhteensä Perustuki 102 8160 Viherryttäminen 66 5280 Luonnonhaittakorvaus 302 24160 Ravinteiden tasapainoinen käyttö 54 3726 Peltokasvipalkkio 10 ha (herne) 90 900 Lietelannan sijoittaminen 20 ha:lle 40 800 Talviaikainen kasvipeitteisyys 60 % 36 2520 Kerääjäkasvit 20 ha 100 2000 Suojavyöhyke 6 ha 450 2700 Luonnonhoitopelto 4 ha 100 400 Tukien yhteenveto (ei sisällä eläintukia) 12 200 euroa, joten hehtaaria kohti ympäristökorvaus olisi 152 euroa hehtaarilta. Tukitasot tulevat olemaan entistä enemmän tila- ja lohkokohtaisia. Tilojen kannattaa hyödyntää Neuvo 2020 -järjestelmää ja asiantuntijan tekemää Tukipuntarilaskelmaa, joka antaa hyvät arvioit tilalle sopivista vaihtoehdoista ja kokonaistukitasosta. Anna-Leena Vierimaa, luomutuotannon asiantuntija, ProAgria Oulu, Mikä muuttuu 2015? -hanke Tukiyhteenveto Tuet yhteensä 52 105 Josta ympäristökorvaus 12 200 Tuet /ha 651 /ha Ilman ympäristökorvausta /ha 499 /ha Ympäristökorvaus taso 152 /ha Tätä kirjoitettaessa lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty muutokset mahdollisia. 18 maaviesti 2/2015
Kerääjäkasvit kiinnostavat Uusi ympäristökorvaus lisää kerääjäkasvien suosiota. Ellei niistä ole kokemusta entuudestaan, kannattaa lähteä liikkeelle pienellä alalla, kirjata muistiin tekemiset ja tulokset opetella, mikä onnistuu ja toimii parhaiten. Jos asia ei ole hallinnassa, saattavat korvaukset muuttua tappioiksi. Kerääjäkasveilta edellytetään tasaista kasvustoa. On siis varmistettava, että kerääjäkasvien siemen saadaan itämään, mutta ne eivät kasva yli pääkasvin sekä vaikeuta sadonkorjuuta ja heikennä laatua. Kannattaa tutustua viljelyohjeisiin, joita on tuotettu eri ympäristöhankkeissa kuten TehoPlus-, RaHa- ja Humaus-hankkeissa sekä ProAgrian Tieto Tuottamaan -sarjan Viljelykiertojen monipuolistaminen -oppaassa. Lisätietoa: www.ymparisto.fi/fi- FI/TEHO_Plus/Julkaisusarja ja www. ymparisto.fi/fi-fi/ravinnehuuhtoumien_hallinta/havaintokokeet Myös ympäristökorvausehtoihin on syytä tutustua huolellisesti. Valitse oikea kerääjäkasvi Valitse oikea kerääjäkasvilaji, joka ei kasva pääkasvin yli kasvukaudella. Kaikki heinät ja apilat eivät sovi kerääjäkasveiksi. Westerwoldin raiheinä ei sovellu kerääjäkasviksi > nopea kasvurytmi, voi kasvaa pääkasvin yli. Kun käytetään ristikukkaisia kasveja, kannattaa huomioida möhöjuuren riski: jos lämpöä ja kosteutta on riittävästi, möhöjuuri voi tuottaa äkämiä juuriin ja uusia kestoitiöitä jo lyhyessäkin ajassa; jos ristikukkaiskasvusto tuhotaan jo varhaisessa vaiheessa ennen kukintaa, on teoreettisesti mahdollista, että möhöjuuri saadaan itämään turhaan, kestoitiöt eivät ehdi muodostua ja möhöjuuri vähenee. Aluskasvi Siemenmäärä, kg/ha Valkoapila 2 6 Puna-apila 4 10 Persianapila 2 10 Italianraiheinä 5 15 Timotei 5 10 Muut monivuotiset heinät 5 12 Seokset, esim. italianraiheinä ja valkoapila 5 10 + 2 8 Timotei ja puna-apila 3 10 + 2 8 Kerääjäkasvit (kylvö sadonkorjuun jälkeen) Italianraiheinä 5 15 Valko- ja keltasinappi 5 15 Öljyretikka 5 15 Peittaamattoman rypsin käyttö kerääjäkasvina aiheuttaa suuren riskin, että kirpat syövät taimet. Siemen on saatava maakosketukseen ja kosteaan. Pintaan levitys esimerkiksi viskureilla ei tuota yleensä hyvää tulosta. Käytä maltillista siemenmäärää, ei liikaa, eikä liian vähän ei juolavehnäiselle eikä muutenkaan rikkakasveiltaan ongelmaiselle tai hukkakauraiselle lohkolle. Kasvinsuojelu pitää huomioida muutenkin. Jos kerääjäkasvina on apila, viljan normaalit rikkavalmisteet eivät käy. Jos kerääjäkasvina on heinä, kaikki viljan aineet eivät sovi, vaan tulee käyttää aineita, joita voi käyttää perustettaessa nurmi suojaviljaan. Kaikki heinät eivät kestä hukkakaura-aineita. Valvontaa varten on hyvä säilyttää kerääjäkasvien siementen ostokuitit ja muutenkin dokumentoida hyvin kylvötiedot, jos itäminen ei syystä tai toisesta onnistukaan. Valvonnassa otetaan huomioon olosuhdetekijät ja tarvittaessa tehdään uusintavalvontakäynti kerääjäkasvien toteamiseksi. Vaihtelua viljelykiertoon Kerääjäkasveja tulisi kylvää niin, että kaikki niiden hyödyt saadaan irti ja ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa pääkasville. Kerääjäkasvin tarkoitus on pääkasvin korjuun jälkeen lähteä kasvuun ja kerätä syksyn mittaan pellosta vapautuvat ravinteet käyttöön. Näin vähennetään muun muassa haitallista eroosiota sekä saadaan ravinteet talteen ja peltoon eloperäistä ainesta. Ympäristön kannalta parasta olisi muokata kerääjäkasvit vasta keväällä, jolloin kerääjäkasvialalle saadaan myös talviaikaisen kasvipeitteisyyden tuki. Kerääjäkasveilla voidaan monipuolistaa viljelyä ja ne tuovat toivottua vaihtelua viljelykiertoihin. Ei rajoituksia tässä vaiheessa Hallinnon näkemyksen mukaan tässä vaiheessa ei kerääjäkasvieikä suojavyöhykealaa aiota rajoittaa, vaikka ne ovat ympäristökorvauksen suosikkeja. Tulevina Taimi Mahosenaho SARI PELTONEN vuosina rahatilanteen mukaan valintoja voidaan kuitenkin rajoittaa tai tiettyjen toimenpiteiden hakua ei avata lainkaan. Suojavyöhykkeissä huomioitavaa: sitoudutaan viideksi vuodeksi edellyttää niittoa vuosittain tai laiduntamista niittojäte on korjattava pois lohkolta niittojätteelle on löydyttävä sijoituskohde, eikä sitä voi varastoida suojavyöhykkeellä, pellon reunoilla tai viedä metsään niittojätteen voi käyttää hyödyksi esimerkiksi rehuna, kompostoituna tai silputtuna maan parannusaineena, kotieläintiloilla kuivikkeena tai riistan ruokintaan. Typensitojakasveja, härkäpapua ja hernettä tullaan yleisesti käyttämään, koska ne täyttävät ekologisen alan vaatimusta. Monella tilalla ei välttämättä ole lainkaan kokemusta näiden kasvien viljelystä. Tällöin on erityisesti syytä huolellisesti käydä läpi edellisenä vuonna rikkakasvitorjunnassa käytetyt valmisteet. Esimerkiksi seuraavilla viljan rikka-aineilla on jälkikasvirajoitus palkokasveille: Ariane S, Broadway, Mustang Forte, Primus XL, Starane XL, Triot ja MCPA. Sari Peltonen on ProAgria Keskusten Liiton palveluryhmäpäällikkö. Lisätietoa: www.ymparisto.fi/ fi-fi/teho_plus/julkaisusarja www.ymparisto.fi/fi-fi/ Ravinnehuuhtoumien_hallinta/ Havaintokokeet Tukihaun 2015 aikataulu Aiemmasta tiedosta poiketen tukihaku on tänä vuonna 15.4. 12.5. Sitä ennen voi tehdä jo tiettyjä toimia kuten kasvulohkomuutoksia. Tätä kirjoitettaessa lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty muutokset mahdollisia. 2/2015 maaviesti 19
MIKÄ MUUTTUU 2015? Uusi tukikausi ja puutarhatuotanto KIRSTI VOHO Mitä mahdollisuuksia uusi tukikausi tarjoaa puutarhatuotannolle? Ympäristökorvauksen sitoumuksen tehneillä tiloilla korvattava toimenpide on ravinteiden tasapainoinen käyttö. Korvaus puutarhatiloilla on 200 euroa hehtaarilta. Monivuotisilla puutarhakasveilla ei ole enää typpilannoitusrajoja, vaan nitraattiasetus koskee kaikkia. Toimenpide edellyttää viljelysuunnitelmaa, viisivuotista viljelykiertosuunnitelmaa koko sitoumusajalle, viljavuustutkimuksia viiden vuoden välein, lohkokohtaisia muistiinpanoja, suojakaistoja vesistöön rajoittuvalla peruslohkolla, peltomaan laatutestiä, monimuotoisuuskaistoja sekä koulutuspäivää tai verkkotenttiä. Vähimmäisala kasvaa viideksi hehtaariksi. Puutarhakasvien vähimmäisala nousee hehtaariin. Esimerkki: tilalla viljelyssä viljaa kuusi hehtaaria ja 0,8 hehtaaria mansikkaa puutarhakasvit saavat korkeamman Ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpiteen ja myös valittujen puutarhakasvien toimenpiteiden korvauksen Kun viljellään ainoastaan puutarhakasveja vähintään yhden hehtaarin alalla, viljelijällä on mahdollisuus valita lohkokohtaisia toimenpiteitä ja päättää vuosittain, millä lohkoilla niitä toteuttaa. Korvaus toimenpiteestä maksetaan vain näille lohkoille. Tilalla on kuitenkin oltava vähintään yksi kasvulohko (0,05 hehtaaria) joka vuosi. Puutarhatilojen lohkokohtaiset toimenpiteet ovat orgaanisten katteiden käyttö ja puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu. Lisäksi voi valita peltoviljelyn toimenpiteitä. Luomutuotannossa voi valita vain orgaanisten katteiden käytön vaihtoehdon. Lisätoimenpiteenä orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveille ja siemenperunalle: korvaus monivuotisilla kasveilla on 500 euroa hehtaarilta ja yksivuotisilla kasveilla on 300 euroa hehtaarilta monivuotisilla katettava rivit/rivivälit/koko ala kaikkien viljelyvuosien ajan katteen peitettävä 90 prosenttia alasta kuten riviväleistä Kirsti Voho Päättyneessä Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen II -hankkeessa yhdistyi viljelijöiden, tutkijoiden ja puutarha-asiantuntijoiden yhteistyö. Kuvassa tuholaistilanteen kartoitusta vatinäytteenotolla Mikko ja Anne Takasen mansikkakasvustoilla Sievissä. Kuvassa viljelijä Mikko Takanen, MTT:n tutkija Kati Hoppula Sotkamosta ja ProAgria Pohjois-Savon puutarha-asiantuntija Liisa Pietikäinen. hajoamaton muovikalvo tai -kangas eivät ole korvattavia korvausta voi kuitenkin saada esimerkiksi yhdistelmälle, jossa on hajoamaton muovikate rivin kohdalla ja rivivälissä leikattava ruohokate yksivuotisten rivit on katettava 30.6. mennessä jatkuen sadonkorjuuseen asti toteutettava jokaisena sitoumusvuonna vähintään yhdellä lohkolla yksivuotisten puutarhakasvien rivien kohdilta maanpinta on katettava oljella, hakkeella, ruohosilpulla, biohajoavalla kalvolla, katepaperilla tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella materiaalilla monivuotisten kasvien osalta maanpinta on katettava rivien kohdilta oljella, hakkeella, ruoko-tai ruohosilpulla, biohajoavalla kalvolla tai muulla orgaanisella materiaalilla, katepaperilla tai leikattavalla nurmikatteella rivivälit on katettava joko riviväleihin perustettavalla leikattavalla nurmikatteella tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella katteella Esimerkki 1: kun mansikka on istutettu 15.6., rivivälit on kylvettävä nurmelle 30.6. mennessä. Esimerkki 2: tila on valinnut lisätoimenpiteenä orgaanisen katteen mansikalle, rivin kohdalla muovi ja rivivälissä kylvetty nurmi. On tarve ruiskuttaa rönsyjä Reglonella eli tällöin myös nurmikasvusto vaurioituu hetkeksi, muttei kuole kokonaan. Näin voi tehdä sillä oletuksella, ettei tuhota rivivälinurmea pysyvästi. Jos ruiskutus on tehty juuri ennen valvontaa ja nurmikasvusto on heikompi, tilanne pitää selittää tarkastajalle. Riviväleissä kasvava leikattava rikkakasvusto ei täytä tätä ehtoa. Lisätoimenpiteenä puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu - sitä on toteutettava jokaisena sitoumusvuonna vähintään yhdellä lohkolla - sitoudutaan käyttämään vuosittain ilmoitetuilla lohkoilla ei-kemiallista torjuntamenetelmää ja seuraamaan torjunnan onnistumista; täydennys kemiallisesti on tarvittaessa mahdollista - valittavissa on erilaisia mekaanisia ja biologisia menetelmiä: ryhmä 1 (monivuotisille kasveille): petopunkit ja muut makroeliövalmisteet, mehiläislevitteiset mikrobiologiset kasvinsuojeluaineet, kasvutunnelit korvaus 500 euroa hehtaarilta ryhmä 2 (yksi -ja monivuotisille kasveille): tuhohyönteisverkot, mekaanisesti levitettävät mikrobiologiset kasvinsuojeluaineet, rivin/kasvin tunnistettava hara tai traktorikäyttöinen liekitin korvaus 350 euroa hehtaarilta. Viherryttämistuki Mansikka on aina peltokasvi viherryttämistuessa kasvuston iästä riippumatta eli yli viisivuotias mansikkakasvusto ei muutu pysyväksi kasviksi tässä tapauksessa. Jos maatila ei ole kokonaan luomutuotannossa, viherryttämistuen vaatimukset koskevat maatilasi sitä osaa, joka ei ole luomutuotannossa. Luomutilaakin koskee kohta kasvinsuojeluaineista. Jos viljelijä käyttää tai ostaa kasvinsuojeluaineita tai tekee päätöksiä kasvinsuojelutoimista, tulee kasvinsuojelukoulutus - tai tutkinto olla voimassa. Myös kaikilta luomuhyväksytyiltä kasvinsuojeluaineilta vaaditaan tutkinto. Kirsti Voho on ProAgria Oulun puutarha-asiantuntija, joka palvelee myös Kainuun ja Lapin puutarhayrityksiä. Tätä kirjoitettaessa lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty muutokset mahdollisia. 20 maaviesti 2/2015