TALVIVAARA SOTKAMO OY

PÄÄSTÖTARKKAILU 2012 16UEC0005 28.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa III Päästötarkkailu

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2012 Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET 1 2.1 Taustatiedot 1 2.2 Prosessivedet 3 2.3 Jälkikäsittely-yksiköt 8 2.4 Kipsisakka-altaan vuoto 13 3 KUUSILAMMEN TARKKAILU 14 3.1 Veden laatu 14 3.2 Kuormitus 15 4 RAKENTAMISEN AIKAINEN TARKKAILU 15 4.1 Tarkkailu vuonna 2012 15 4.2 Tulokset 16 5 SANITEETTIJÄTEVEDET 17 5.1 Puhdistamon kuvaus 17 5.2 Käyttötarkkailun tulokset 18 5.3 Puhdistamon teho ja kuormitus 19 6 ILMAPÄÄSTÖJEN TARKKAILU 20 7 YHTEENVETO 20 Liitteet Liite 1 Prosessin ylijäämävesien ja jälkikäsittely-yksiköiden tarkkailutulokset Liite 2 Kuusilammen tulokset Liite 3 Kiintoainepitoisuudet pisteellä SeP9 Liite 4 Saniteettijätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset v. 2012 Liite 5 Ilmapäästömittaukset, Nab Labs Oy:n yhteenvetoraportti Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti, DI Pirkko Virta, FM Yhteystiedot Tutkijantie 2 A, 90590 Oulu PL 20, 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

1 1 JOHDANTO Talvivaaran kaivoksen päästötarkkailu käsittää prosessin ylijäämävesien, saniteettijätevesien ja ilmapäästöjen tarkkailun. Prosessin ylijäämävesien johtaminen jälkikäsittelyyksiköille aloitettiin lokakuun alussa vuonna 2009, mutta johtaminen ei ollut yhtäjaksoista. Vuosina 2010 12 johtaminen on ollut yhtäjaksoisempaa, mutta loppuvuodesta vesiä ei ole johdettu. Prosessivedet on johdettu jälkikäsittelyalueille suoraan eikä kipsisakka-altaan kautta. Lupatilannetta ja päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin raportin osassa I Tarkkailun taustiedot. Jälkikäsittely-yksiköille ja niiltä vesistöön johdettujen vesien laatua on seurattu sekä kaivoksen että konsultin toimesta. Tarkkailuun lisättiin uusi piste Vuoksen suunnalle Kortelammen eteläpuolelle (K21) viranomaisen esityksen mukaisesti maaliskuussa 2011. Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavien vesien analyysivalikoima laajennettiin samaksi kuin prosessin ylijäämävesien (Lone-vedet) kesällä 2011. Prosessin ylijäämävesien toksisuutta testattiin vuonna 2010 kolme kertaa ja jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevien vesien toksisuutta kertaluonteisesti vuonna 2011. Saniteettipuhdistamon toimintaa tarkkailtiin päätöksen mukaisesti neljä kertaa vuodessa. Kipsisakka-altaalla havaittiin vuoto 4.11.2012. Metallitehtaan tuotanto keskeytettiin heti vuotopäivänä, joten uusia prosessijätevesiä ei vuodon aikana syntynyt. Vuodon seurauksena kaivosalueen turva-altaisiin joutui suuri määrä happamia metalli- ja sulfaattipitoisia vesiä. Vuotoveden happamuuden neutraloimiseksi ja metallien saostamiseksi jälkikäsittely-yksiköihin syötettiin kalkkia ja lipeää. Jotta vuoto saatiin hallintaan, kaivosalueelle rakennettiin uusia patoja. Sen seurauksena näytteenottopisteet Mourunpuro ja K21 jäivät padon alle. Lisäksi kaivoksen primääriliuotusalueella havaittiin maaliskuussa putkirikko, jonka seurauksena eteläiselle purkusuunnalle päätyi metallipitoisia jätevesiä noin 10m 3. Kaivos sai luvan (Dnro KAIELY/5/07.002010, 26.11.2012) johtaa Kuusilampeen varastoituja valumavesiä Härkäpuron vesistöreittiä Oulujoen vesistöön. Kuusilammen tarkkailutulokset on esitetty tässä raportissa. Tässä raportissa on esitetty lisäksi sekundäärikasan rakentamisen aikaiset tarkkailutulokset ojapisteeltä SeP9. Kyseiset vedet päätyvät ojia myöten myös Kuusijokeen ja edelleen Kalliojokeen. Ilmapäästömittauksia on tehty Nablabs Oy:n toimesta kuukausittain kesä-lokakuussa sekä joulukuussa metallien talteenottolaitoksella. Tuotantokatkoksen takia mittauksia ei tehty marraskuussa. Malminkäsittelyn (murskausasema) hiukkasmittaukset tehtiin kerran heinäkuussa. Tässä raportissa esitetään konsultin tekemien mittausten tulokset. 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET 2.1 Taustatiedot Jälkikäsittely-yksiköille johdettavasta vedestä (Lone) otettiin näytteet konsultin toimesta kerran viikossa laajempaa analysointia varten. Lisäksi näytteet otettiin kerran viikossa jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavasta vedestä (Kärsälampi, Mourunpuro ja K21). Aiemmin jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavasta vedestä analysoitiin ai-

2 noastaan kiintoaineen hehkutusjäännös. Huhtikuussa 2011 (vko 15) jälkikäsittelyyksiköiltä johdettavan veden analyysivalikoimaa täydennettiin mm. metalleilla ja heinäkuusta lähtien (vko 29) vesistä on tehty samat analyysit kuin jälkikäsittely-yksiköille johdettavasta vedestä. Kortelammen eteläpuolen tarkkailupiste K21 on lisätty ohjelmaan viranomaisen esityksen mukaisesti. Näytteenottopaikat on esitetty kuvassa 1. Marraskuussa 2012 sattuneen kipsisakka-altaan vuodon takia näytepisteet Mourunpuro ja K21 jäivät rakennetun padon alle, eikä niiltä voitu enää ottaa näytteitä. Helmikuussa 2012 Lonen näytteenottopaikkaa siirrettiin. Lone-veden kierrätyksen vuoksi on käytössä kaksi Lone-sakeutinta, ja näytteenottopaikka siirrettiin jälkimmäiseltä sakeuttimelta lähtevään pisteeseen. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 31.3.2011 antaman päätöksen (nro 19/11/1) kohdan 8 mukaan kipsisakka-altaan ylivuotovedet ja loppuneutraloinnista suoraan jälkikäsittely-yksiköihin johdettavat vedet on käsiteltävä siten, että jälkikäsittely-yksiköihin johdettavan jäteveden ph-arvo on 6 9,5 ja nikkelipitoisuus alle 0,5 mg/l, kuparipitoisuus alle 0,5 mg/l ja sinkkipitoisuus alle 1,5 mg/l ja kiintoainepitoisuus alle 10 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona. Kiintoaineen raja-arvo on tavoitteellinen jälkikäsittely-yksiköihin johdettavalle jätevedelle. Yksittäisen näytteen nikkeli- tai kuparipitoisuus ei saa olla yli 1,0 mg/l eikä sinkkipitoisuus yli 2,0 mg/l. Jälkikäsittely-yksiköistä vesistöön johdettavan kiintoaineen hehkutusjäännöksen pitoisuuden on oltava alle 10 mg/l johtamisvuorokausien neljännesvuosikeskiarvona laskettuna. Kuhunkin purkusuuntaan johdettavan jäteveden virtaama saa olla enintään 7 % Kalliojoen alaosan sen hetkisestä virtaamasta. Vuodessa kipsisakka-altaalta ja loppuneutraloinnista vesistöön johdettavan veden kokonaismäärä saa olla enintään 1,3 Mm 3. Yhdelle jälkikäsittely-yksikölle johdettavan veden määrän on oltava vähintään 40 % johdettavasta kokonaisvesimäärästä. Kainuun ELY-keskuksen päätöksen (26.11.2012) mukaan Kuusilampeen varastoidut valumavedet on johdettava Härkäpuron vesistöreittiä Oulujoen vesistöön siten, että vesistöön johdettavan veden nikkelipitoisuus on alle 0,5 mg/l, kuparipitoisuus alle 0,5 mg/l, sinkkipitoisuus alle 1,5 mg/l, kiintoaineen hehkutusjäännös alle 10 mg/l ja ph 6 10 johtamisajan virtaamapainotteisena keskiarvona. Kiintoaineen raja-arvo on viitteellinen.

3 Kuva 1 Näytteenottopaikat. 2.2 Prosessivedet Vesimäärät Prosessin ylijäämävesiä (Lone-vedet) johdettiin jälkikäsittely-yksiköille vuonna 2012 tammi-lokakuussa noin 1 147 000 m3. Kipsisakka-altaan vuodosta johtuen metallitehtaan prosessi ajettiin alas marraskuun 4. päivä, minkä jälkeen kipsisakka-altaan vuotoveden happamuuden neutraloimiseksi jälkikäsittely-yksiköille johdettiin kalkkimaitoa. Marraskuun 2012 vesimäärä ei siis kuvaa prosessiveden määrää, vaan jälkikäsittelykentille neutralointitarkoituksessa johdetun veden määrää. Kuukausittaiset vesimäärät on esitetty taulukossa 1. Prosessin ylijäämävedet jakautuivat likimain tasan pohjoiselle ja eteläiselle jälkikäsittely-yksikölle, lukuun ottamatta noin kuukauden jaksoa maalishuhtikuussa, jolloin vesiä ei johdettu etelän suuntaan primääriliuotuskasan alueella sattuneesta putkirikosta johtuen. Kalliojoen virtaamamittari oli pääosan vuotta rikki. Vesistömallista saataviin Kalliojoen virtaama-arvioihin verrattuna Lone-vesien määrä oli maaliskuussa keskimäärin lähes 16 % Kalliojoen virtaamasta molemmissa purkusuunnissa. Helmikuussa osuus oli noin 8 % ja muina kuukausina <5 %. Lupapäätöksen mukainen luparaja on 7 % Kalliojoen alaosan sen hetkisestä virtaamasta.

4 Taulukko 1 Loppuneutraloinnin (LONE) jälkeiset vesimäärät eli kaivokselta jälkikäsittely-yksiköille johdetut vesimäärät v. 2010-12. 2010 2011 2012 m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk tammi 49 837 146 938 52 268 helmi 0 149 281 47 681 maalis 166 224 146 213 73 257 huhti 307 072 176 049 77 894 touko 264 126 264 567 142 335 kesä 212 846 136 490 138 071 heinä 109 012 8 850 120 324 elo 98 788 93 658 180 294 syys 53 898 76 643 143 303 loka 37 771 91 054 171 428 marras 0 6 825 62 532 joulu 0 0 16 Yhteensä 1 299 574 1 296 568 1 209 403 Vesien laatu Prosessin ylijäämävesistä otettiin näyte konsultin toimesta kerran viikossa niinä viikkoina, kun vesiä johdettiin jälkikäsittely-yksiköille. Tammikuun ensimmäisen näytteenottokierroksen aikaan vedet johdettiin kipsisakka-altaan kautta kasakiertoon, joten tammikuun näytetuloksia ei ole huomioitu laskennoissa. Kaikki konsultin ottamat tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 1. Veden laatu vaihteli useiden kuormitteiden osalta paljon, ja suuret yksittäiset pitoisuudet nostivat joitakin vuosikeskiarvoja huomattavasti mediaaniarvoja suuremmiksi. Kuva 2 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden ph v. 2009-12 ja rajaarvot, jotka tulee saavuttaa 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona laskettuna.

5 Konsultin ottamissa viikoittaisissa näytteissä prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) ph vaihteli vuonna 2012 välillä 8,2 11,5 (keskiarvo 9,2). Tammikuun ensimmäisen näytteen ph oli matala (4,5), mutta vesi johdettiin kiertoon. Jälkikäsittely-yksiköille päästettiin ainoastaan pieni virtaama, jotta putket pysyivät sulina (kuva 2, liite 1.1). Toukosyyskuun välillä tapahtui useita ylärajan (ph 9,5) ylityksiä. Huomattava on, että rajaarvot on annettu 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteiselle liukuvalle keskiarvolle. Metallien (Ni, Cu ja Zn) pitoisuudet olivat pääsääntöisesti pieniä (kuva 3). Nikkelin mediaanipitoisuus vuonna 2012 oli 58 µg/l, kuparin 2,7 µg/l ja sinkin 60 µg/l. Nikkelin ja kuparin pitoisuuksissa ei ole nähtävissä selviä kehityssuuntia. Sinkkipitoisuudet olivat yleiseen tasoon verrattuna koholla kesällä 2012. Tammikuun 23. päivä mitattiin yksi suuri nikkelipitoisuus 548 µg/l. Muutoin pitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin yksittäiselle näytteelle määrätyt raja-arvot, jotka ovat nikkelille ja kuparille 1,0 mg/l ja sinkille 2,0 mg/l (kuva 3). Ni µg/l 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1 980 (30.11.) 5 940 (4.12.) LONE, nikkeli 1.10.09 1.12.09 1.2.10 1.4.10 1.6.10 1.8.10 1.10.10 1.12.10 1.2.11 1.4.11 1.6.11 1.8.11 1.10.11 1.12.11 1.2.12 1.4.12 1.6.12 1.8.12 1.10.12 1.12.12 viikkonäyte raja-arvo, 30 d raja-arvo, yksittäinen näyte Cu µg/l 1000 800 600 400 200 0 LONE, kupari 1.10.09 1.12.09 1.2.10 1.4.10 1.6.10 1.8.10 1.10.10 1.12.10 1.2.11 1.4.11 1.6.11 1.8.11 1.10.11 1.12.11 1.2.12 1.4.12 1.6.12 1.8.12 1.10.12 1.12.12 Zn µg/l 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 LONE, sinkki 1.10.09 1.12.09 1.2.10 1.4.10 1.6.10 1.8.10 1.10.10 1.12.10 1.2.11 1.4.11 1.6.11 1.8.11 1.10.11 1.12.11 1.2.12 1.4.12 1.6.12 1.8.12 1.10.12 1.12.12 Kuva 3 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden metallipitoisuudet v. 2009-12, raja-arvot jotka tulee saavuttaa 30 johtamisvuorokauden virtaama-painotteisena liukuvana keskiarvona laskettuna sekä yksittäisen näytteen raja-arvot. Prosessin ylijäämävedessä kiintoainepitoisuus vaihteli vuonna 2012 välillä 2-85 mg/l (mediaani 24 mg/l) (kuva 4, liite 1.1). Jälkikäsittely-yksiköille johdettavalle jätevedelle annettu kiintoaineen tavoite-arvo 10 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona ei käytännössä toteutunut.

6 Kuva 4 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden kiintoainepitoisuus v. 2009-12 sekä tavoitearvo laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona. Prosessin ylijäämävesissä oli vuonna 2012 runsaasti mm. sulfaattia (keskiarvo 4 617 mg/l, med. 4 500 mg/l), mangaania (keskiarvo 6 232 µg/l, med. 4 638 µg/l) ja natriumia (keskiarvo 1 156 mg/l, med. 1 214 mg/l). Kyseisille aineille ei ole annettu lupapäätöksessä (29.3.2007) raja-arvoja, mutta ympäristölupahakemuksessa esitetyn arvion mukaan niiden on oletettu olevan seuraavat: sulfaatti 170 mg/l, mangaani 700 µg/l ja natrium 130 mg/l. Purkuveden sulfaatti on peräisin sekä malmista että biokasaliuotuksessa käytettävästä rikkihaposta. Lipeän (NaOH) käytön lisääminen rikkivetypäästöjen hajuhaittojen estämiseksi lisäsi purkuvesien natriumpitoisuutta. Lisääntyneen natriumpitoisuuden havaittiin myös heikentävän kipsin (CaSO 4 2H 2 O) muodostusta eli sulfaatin saostumista jälkineutraloinnin yhteydessä, mikä näkyy kohonneina sulfaattipitoisuuksina. Natriumhydroksidia käytetään myös ph:n nostoon metallien talteenotossa. Mangaania liukenee malmista bioliuotuksessa. Muiden ylijäämämetallien tavoin mangaani pyritään poistamaan purkuvedestä saostamalla hydroksidina. Mangaanin saostaminen vaatii kuitenkin ph:n noston selkeästi emäksiselle tasolle (ph > 10). Mangaanin epätäydellinen saostuminen onkin ollut syynä korkeille mangaanipitoisuuksille. Sulfaatti-, natrium- ja mangaanipitoisuudet ovat pienentyneet vuonna 2012, sillä osa loppuneutralointiin tulevasta virtaamasta on kierrätetty metallien talteenottolaitoksen käyttövedeksi ennen loppuneutraloinnin toista vaihetta (Lone2), josta vesi menee jälkikäsittelykentille. Sulfaattipitoista vettä on kierrätetty tehtaalle sellaisenaan niihin käyttökohteisiin, joihin se soveltuu. Tämän virtaaman tilalle on otettu Lone-käsittelyyn louhoksen kuivanapitovettä. Rikki on ollut pääasiassa sulfaattirikkiä. Tiosulfaatin pitoisuudet olivat pääosin määritysrajaa pienempiä, suurimmillaan 10,2 mg/l (liite 1.1). Raudan mediaaniarvo oli 2 763 µg/l (keskiarvo 3 478 µg/l). Myös muita kuormitteita, kuten kalsiumia, magnesiumia ja kloridia oli ylijäämävesissä selvästi luonnonvesiä

SO 4 mg/l 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Mn µg/l 150 000 100 000 50 000 7 enemmän. Uraanin mediaaniarvo oli 2,0 µg/l ja keskiarvo 3,2 µg/l (vaihteluväli 0,2 8,8 µg/l). Sähkönjohtavuus oli noin 720 ms/m. Ravinteista etenkin fosforia oli prosessin ylijäämävesissä hyvin vähän (< 3 µg/l). Kokonaistypen mediaaniarvo oli 1 700 µg/l, josta keskimäärin yli puolet oli ammoniummuodossa (med. 1 300 µg/l). Nitraattitypen pitoisuus oli alle määritysrajan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Öljyjä todettiin ylitevedessä kerran huhtikuussa (liite 1.1). LONE, Sulfaatti 1.10.09 1.12.09 1.2.10 1.4.10 1.6.10 1.8.10 1.10.10 1.12.10 1.2.11 1.4.11 1.6.11 1.8.11 1.10.11 1.12.11 1.2.12 1.4.12 1.6.12 1.8.12 1.10.12 1.12.12 0 LONE, Mangaani 776000 948 000 1.10.09 1.12.09 1.2.10 1.4.10 1.6.10 1.8.10 1.10.10 1.12.10 1.2.11 1.4.11 1.6.11 1.8.11 1.10.11 1.12.11 1.2.12 1.4.12 1.6.12 1.8.12 1.10.12 1.12.12 Fe, µg/l 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Na, mg/l 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 1.10.09 1.12.09 1.2.10 1.4.10 1.6.10 1.8.10 1.10.10 1.12.10 1.2.11 1.4.11 1.6.11 1.8.11 1.10.11 1.12.11 1.2.12 1.4.12 1.6.12 1.8.12 1.10.12 1.12.12 0 LONE, Rauta LONE, Natrium 1.10.09 1.12.09 1.2.10 1.4.10 1.6.10 1.8.10 1.10.10 1.12.10 1.2.11 1.4.11 1.6.11 1.8.11 1.10.11 1.12.11 1.2.12 1.4.12 1.6.12 1.8.12 1.10.12 1.12.12 Kuva 5 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden sulfaatti-, rauta-, natrium- ja mangaanipitoisuudet v. 2009-12. Kuormitus Arvio prosessista lähtevien vesien jälkikäsittely-yksiköille aiheuttamasta kuormituksesta on esitetty eräiden muuttujien osalta taulukossa 2. Arviossa on käytetty vuodelle 2012 vesimääränä vuoden kokonaisjuoksutusmäärää 1 209 403 m 3 ja pitoisuutena tammilokakuun viikkonäytteiden keskimääräistä pitoisuutta (liite 1.1). Marraskuussa ei ole otettu konsultin toimesta päästötarkkailunäytteitä Lone-näytepisteestä, sillä vedet eivät olleet prosessivesiä vaan kipsisakka-altaan vuotovesien neutraloimiseksi johdettua kalkittua vettä. Marraskuussa johdettujen vesien laatu poikkesi aikaisemmasta, mutta koska niistä ei ole käytössä konsultin analyysituloksia, myös marraskuun vesimäärälle on käytetty pitoisuutena tammi-lokakuun keskiarvoa. Kuormitukset ovat näin suuntaa antavia. Vesimäärä voi vaihdella päivittäin, mikä vaikuttaa kuormitukseen. Kuormitus on jakautunut likimain tasan pohjoiselle ja eteläiselle jälkikäsittely-yksikölle. Kuormitus on pienentynyt lähes kaikkien parametrien osalta selvästi edellisvuodesta. Nikkeli-, sinkki- ja typpikuormitukset olivat hieman suurempia kuin 2011, mutta selvästi pienempiä kuin 2010. Kuormituksen aleneminen johtuu pää-

8 osin pitoisuuksien pienenentymisestä, sillä purkuvesimäärä oli lähes edellisvuoden tasoa. Taulukko 2 Arvio prosessivesien keskimääräisestä vuosikuormituksesta vuosina 2010-2012. SO 4 Na Mn Fe Ni Cu Zn Kok. N Kiintoaine t/a t/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a 2010 20 385 7 948 89 481 68 128 310 26 95 3 649 914 900 2011 17 034 6 616 13 671 8 377 74 18 66 2 317 77 794 2012 5 584 1 397 7 537 4 206 90 8 134 2 563 34 660 2.3 Jälkikäsittely-yksiköt Jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevästä vedestä otettiin näytteet viikoittain (Kärsälampi lähtevä, K21 Kortelampi etelä ja Mourunpuro Kortelammen eteläpuoli). Näytteet ovat kertanäytteitä. Aikaisemmin jälkikäsittely-yksiköillä tarkkailtiin ainoastaan kiintoaineen hehkutusjäännöstä, mutta kesällä 2011 jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavien vesien analyysivalikoima laajennettiin samaksi kuin prosessin ylijäämävesien. Tarkkailupisteet Mourunpuro ja K21 jäivät kipsisakka-altaan vuodon takia rakennetun padon alle marraskuussa 2012. Kärsälammella ei ollut virtaamaa marras-joulukuussa 2012. Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavan veden kiintoaineen hehkutusjäännöksen vaihtelu väheni viime vuodesta (kuva 6). Mourunpurolla havaittiin muutamia korkeita pitoisuuksia, mutta pitoisuudet olivat kuitenkin yleensä alle 10 mg/l. Lasketut neljännesvuosikeskiarvot olivat vuonna 2012 alle raja-arvon (10 mg/l) kaikilla vuosineljänneksillä ja Mourunpurolla kahdella viimeisellä vuosineljänneksellä (taulukko 3). kiintoaineen Jälkikäsittely-yksiköt hehkutusjäännös mg/l 1100, 380 828 146 650 750 140 120 100 80 60 40 20 0 1.10.09 1.12.09 1.2.10 1.4.10 1.6.10 1.8.10 1.10.10 1.12.10 1.2.11 1.4.11 1.6.11 1.8.11 1.10.11 1.12.11 1.2.12 1.4.12 1.6.12 1.8.12 1.10.12 1.12.12 Kärsälampi lähtevä Mourunpuro, Kortelammen eteläpuoli Kuva 6 Jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevän veden kiintoaineen hehkutusjäännös v. 2009-12.

9 Taulukko 3 Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavan veden keskimääräinen kiintoaineen hehkutusjäännös neljännesvuosikeskiarvoina v. 2009-12 sekä raja-arvo johtamisvuorokausien neljännesvuosikeskiarvona laskettuna (n = näytteiden lukumäärä). Kärsälampi lähtevä Mourunpuro Kortelammen eteläp. rajaarvo n mg/l n mg/l mg/l IV / 09 7 2,8 6 9,4 10 I / 10 3 3,6 2 16,2 10 II / 10 13 7,8 13 122 10 III / 10 10 21 10 15,1 10 IV / 10 1 17 1 6,7 10 I / 11 11 91 9 44 10 II / 11 13 11,7 13 29 10 III / 11 13 15,1 13 85 10 IV/11 13 4,7 13 8,8 10 I / 12 12 4,5 13 62 10 II / 12 12 3,0 13 22 10 III / 12 13 1,7 13 8,7 10 IV / 12 6 1,8 5 2,9 10 Kärsälammessa lähtevässä vedessä veden ph vaihteli välillä 6,3 8,7 (keskiarvo 7,6, med. 7,4) ja Mourunpurossa Kortelammen eteläpuolella välillä 5,9 10,1 (keskiarvo ja med. 8,0). Kortelammesta purkautuvassa vedessä (piste K21) ph vaihteli välillä 6,9 11,4 ja vesi oli keskimäärin emäksisempää kuin Kärsälammen ja Mourunpuron pisteillä (keskiarvo 9,2 ja med. 9,3) (kuva 7). Redox-potentiaali kuvaa veden hapetus-pelkistysolosuhteita. Selkeästi hapettavissa olosuhteissa redox-potentiaalin arvo on voimakkaan positiivinen (> +300 mv). Redoxpotentiaaliarvon tästä laskiessa olosuhteet muuttuvat asteittain pelkistävämmiksi. Selkeästi pelkistävissä hapettomissa olosuhteissa redox-potentiaalin arvo voi olla jopa tasolla -300 mv. Redox-arvoissa oli suurta vaihtelua ja olosuhteet ovat ajoittain olleet pelkistävät (kuva 7). Mourunpurossa ja Kärsälammella redox-arvot ovat vaihdelleet huomattavasti, mutta arvot ovat kuitenkin olleet pääasiassa positiivisia. Kiintoainepitoisuudet olivat vuonna 2012 pääasiassa alle 10 mg/l, mutta etenkin tammihelmikuussa sekä keväällä tulva-aikaan mitattiin myös korkeita arvoja. Happitilanne oli Kortelammen suunnalla pääosin hyvä tai tyydyttävä, mutta Kärsälammen suunnalla usein välttävä tai huono. Sähkönjohtavuuden mediaaniarvot olivat Lone-vedessä noin 730 ms/m, Kärsälammesta lähtevässä vedessä noin 580 ms/m (med.), Kortelammen alapuolella (K21) 186 ms/m ja Mourunpurossa noin 100 ms/m.

350 300 250 200 150 100 50 0-50 1.1.2011 1.3.2011 Redox 1.5.2011 1.7.2011 1.9.2011 1.11.2011 1.1.2012 1.3.2012 1.5.2012 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 1.1.2011 1.3.2011 ph 1.5.2011 1.7.2011 1.9.2011 1.11.2011 1.1.2012 1.3.2012 1.5.2012 10 K21 Kärsälampi Mourunpuro 1.7.2012 1.9.2012 1.11.2012 mg/l 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kiintoaine K21 Kärsälampi Mourunpuro 1.1.2011 1.3.2011 1.5.2011 1.7.2011 1.9.2011 1.11.2011 1.1.2012 1.3.2012 1.5.2012 1.7.2012 1.9.2012 1.11.2012 Kärsälampi Mourunpuro 1.7.2012 1.9.2012 1.11.2012 Kuva 7 Veden redox-arvo, ph ja kiintoainepitoisuus jälkikäsittely-yksiköiden näytteissä v. 2011-2012. Nikkelin, sinkin ja kuparin pitoisuudet olivat Kärsälammesta lähtevässä vedessä pääosin melko pieniä (kuva 8, liite 1.2). Sen sijaan Vuoksen suunnalla Kortelammen eteläpuolella esiintyi ajoittain selvästi suurempia pitoisuuksia, mikä viittaa muihin kuin prosessin ylijäämävesiin etenkin nikkelin ja sinkin osalta (kuva 8, liitteet 1.3 ja 1.4). Suurimpana selittävänä tekijänä oli maaliskuussa 2012 tapahtunut kalvorikko primääriliuotusalueella, jolloin metallipitoista PLS-liuosta pääsi virtaamaan jälkikäsittelyalueelle. Vuoto aiheutti noin puolen vuorokauden mittaisen luparajaylityksen. Tilanne havaittiin Talvivaaran oman laboratorion päivittäisen tarkkailun yhteydessä. Perjantaina 16.3. eteläiseltä jälkikäsittelyalueelta lähtevän veden nikkelipitoisuus oli 0,13 mg/l ja lauantaiaamuna 22 mg/l. Lauantaina mitatun vesinäytteen nikkeli- ja sinkkipitoisuudet ylittivät yksittäiselle Lone-näytteelle asetetun luparajan noin 20-kertaisesti. Heti kun analyysitulokset valmistuivat, juoksutus etelän suuntaan lopetettiin. Velvoitetarkkailutuloksissa maaliskuun lopulla metallipitoisuudet olivat suuria pisteellä K21. Näytteet on otettu 28.3. 11.4. altaasta padon yläpuolelta, jolloin vesistöön ei ole ollut juoksutusta. Tuloksia ei ole otettu huomioon tulosten käsittelyssä (liite 1.3).

11 µg/l Nikkeli µg/l Kupari 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1.1.2011 1.3.2011 1.5.2011 1.7.2011 1.9.2011 1.11.2011 1.1.2012 1.3.2012 1.5.2012 1.7.2012 1.9.2012 1.11.2012 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1.1.2011 1.3.2011 1.5.2011 1.7.2011 1.9.2011 1.11.2011 µg/l Sinkki 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 K21 Kärsälampi Mourunpuro 1.1.2011 1.3.2011 1.5.2011 1.7.2011 1.9.2011 1.11.2011 1.1.2012 1.3.2012 1.5.2012 1.7.2012 1.9.2012 1.1.2012 1.11.2012 1.3.2012 1.5.2012 1.7.2012 1.9.2012 1.11.2012 Kuva 8 Nikkeli-, sinkki- ja kuparipitoisuus jälkikäsittely-yksiköillä v. 2011-2012. Kärsälammen jälkikäsittely-yksiköltä lähtevässä vedessä oli selvästi enemmän sulfaattia (med. 3 700 mg/l) ja natriumia (med. 983 mg/l) kuin eteläisen jälkikäsittely-yksikön näytteissä, mikä johtuu siitä, että etelän suunnalla jälkikäsittelyalueille tulee prosessista johdettavien ylijäämävesien lisäksi muita valuma-alueen vesiä. Pisteellä K21 sulfaatin mediaanipitoisuus oli 950 mg/l ja natriumin 208 mg/l. Mourunpuron pisteellä sulfaatin mediaanipitoisuus oli 420 mg/l ja natriumin 89 mg/l (kuva 9, liitteet 1.2 1.4). Pitoisuudet ovat pienentyneet vuodesta 2011, koska myös loppuneutraloinnin ylitteen sulfaattipitoisuus on laskenut. Mangaanin mediaanipitoisuus oli samalla tasolla kaikilla pisteillä. Kärsälammessa mangaanin mediaanipitoisuus oli 1 488 mg/l, K21-pisteellä 1 060 mg/l ja Mourunpurossa 1 194 mg/l. Mangaanipitoisuudet kääntyivät Kärsälammen jälkikäsittely-yksiköltä lähtevässä vedessä laskuun maaliskuussa, sen jälkeen kuin LONE-ylitteen kierrätys oli aloitetu. Eteläisen jälkikäsittely-yksikön mangaanipitoisuuksissa, pisteellä K21 ja Mourunpurossa ei ollut havaittavissa suuntausta vaan pitoisuudet vaihtelivat (kuva 9, liitteet 1.2 1.4). Raudan pitoisuudet vaihtelivat kaikilla pisteillä ollen kuitenkin pääasiassa pieniä. Kärsälammella raudan mediaanipitoisuus oli 475 µg/l, K21-pisteellä 238 µg/l ja Mourunpurossa korkein 1 318 µg/l.

12 Fosforia oli Kärsälammesta lähtevässä vedessä noin 60 µg/l (med.) ja Mourunpurossa 20 µg/l (med.). Kokonaistypen mediaaniarvo oli Kärsälammesta lähtevässä vedessä 1 600 µg/l, josta ammoniummuodossa oli 670 µg/l, ja nitraattitypen pitoisuus oli lähes poikkeuksetta alle määritysrajan (liite 1.2). Mourunpurossa kokonaistypen mediaaniarvo oli 2 600 µg/l, josta ammoniummuodossa 490 µg/l ja nitraattityppenä 1800 µg/l (liite 1.3). Öljyjä (C10-C40) todettiin yksittäisissä näytteissä molemmilla purkusuunnilla muutamia kertoja (liitteet 1.2 1.4). mg/l Sulfaatti mg/l Natrium 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 6 000 5 000 4 000 3 000 4 000 2 000 2 000 1 000 0 1.1.2011 1.3.2011 1.5.2011 1.7.2011 1.9.2011 1.11.2011 1.1.2012 1.3.2012 1.5.2012 1.7.2012 1.9.2012 1.11.2012 0 1.1.2011 µg/l Mangaani µg/l Rauta 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1.1.2011 1.3.2011 1.5.2011 1.7.2011 1.9.2011 1.11.2011 1.1.2012 1.3.2012 1.5.2012 1.7.2012 1.9.2012 1.11.2012 1.1.2011 1.3.2011 1.5.2011 1.7.2011 1.9.2011 1.11.2011 1.1.2012 1.3.2012 1.5.2012 1.7.2012 1.9.2012 1.11.2012 1.3.2011 1.5.2011 1.7.2011 1.9.2011 1.11.2011 1.1.2012 1.3.2012 1.5.2012 1.7.2012 1.9.2012 1.11.2012 K21 Kärsälampi Mourunpuro Kuva 9 Sulfaatti-, rauta-, mangaani- ja natriumpitoisuus jälkikäsittely-yksiköillä v. 2011-2012. Taulukossa 4 on esitetty yhteenvetona Lone-veden ja jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevien vesien keskimääräisiä vedenlaatumuuttujien pitoisuuksia viikkonäytteiden perusteella. Kärsälammesta lähtevässä vedessä pitoisuudet olivat pääasiassa keskimäärin pienempiä kuin Lone-vedessä. Sulfaatin, rikin ja natriumin pitoisuus olivat samaa tasoa kuin Loneveden pitoisuudet. Typen, fosforin ja kromin pitoisuudet olivat puolestaan suurempia kuin Lone-veden pitoisuudet. Kärsälammen kromikeskiarvoa nostaa kaksi suurta kro-

13 mipitoisuutta. Pääasiassa kromipitoisuudet olivat Kärsälammella alle määritysrajan (< 1,25 µg/l) Kortelammen alapuolella (K21) pitoisuudet olivat pääasiassa pienempiä tai samalla tasolla kuin Lone-vedessä. Alumiinia, nikkeliä ja kobolttia oli hieman enemmän ja fosforia selvästi enemmän kuin Lone-vedessä. Mourunpurossa Kortelammen eteläpuolella pitoisuudet pääosin edelleen laskivat kiintoainetta, rautaa, alumiinia, fosforia ja typpeä lukuun ottamatta. Alumiinin, koboltin, fosforin ja typen pitoisuudet olivat Mourunpurossa suurempia kuin Lone-vedessä, mutta muutoin pitoisuudet olivat pienempiä tai samaa tasoa. Kärsälampeen verrattuna pääosin pienempiä pitoisuuksia ja alhaisempaa sähkönjohtavuutta selittänee valuma-alueelta tulevien laimentavien vesien suurempi määrä. Taulukko 4 Pitoisuuskeskiarvot vuonna 2012. Keskiarvopitoisuudet 2012 Lone Kärsälampi K21 Mourunpuro ph 9,1 7,6 9,1 8,0 s.joht. ms/m 719 641 204 130 kiintoaine mg/l 29 7,9 30 32 sulfaatti mg/l 4 617 4 063 1 116 552 S mg/l 1 475 1 278 326 149 Na mg/l 1 156 1 114 252 114 Ca mg/l 422 292 173 85 Mg mg/l 267 198 58 29 Mn µg/l 6 792 4 609 3 800 1 923 Fe µg/l 3 478 1 125 649 1 590 Al µg/l 276 172 299 590 Ni µg/l 75 25 92 63 Zn µg/l 111 27 95 82 Cu µg/l 6,4 4,7 5,2 6,2 Co µg/l 3,0 2,0 4,2 4,4 Cr µg/l 2,9 6,6 2,1 2,7 Kok. P µg/l < 3 70 26 43 Kok. N µg/l 2 100 2 600 1 300 3 100 NO3-N µg/l 806 25 282 2 213 NH4-N µg/l 1 512 1 786 591 715 2.4 Kipsisakka-altaan vuoto Kipsisakka-altaan vuodon (4.11.2012) seurauksena kaivosalueen turva-altaisiin joutui suuri määrä happamia metalli- ja sulfaattipitoisia vesiä. Vuotoveden happamuuden neutraloimiseksi ja metallien saostamiseksi jälkikäsittely-yksiköihin syötettiin kalkkia ja lipeää. Oulujoen vesistön suuntaan vuoto saatiin hallintaan toisena vuotopäivänä suojapumppauksilla sekä ohjaamalla vuotovettä pohjoiselle jälkikäsittelyalueelle. Pohjoisen suuntaan, Viitapuron kautta Salmiseen, ehti virrata vuotovesiä noin 20 000 m 3. Etelään Vuoksen suuntaan vuoto jatkui pidempään, 14.11. asti, ja koska varoaltaat täyttyivät, vettä jouduttiin juoksuttamaan Lumijokeen neljän vuorokauden aikana noin 216 000 m 3. Vuotovedet eivät olleet lupaehtojen mukaisia ollen happamia ja sisältäen runsaasti metalleja. Vuototapahtuman jälkeen kalkitusta metallien saostamiseksi jatkettiin kaivosalueen jälkikäsittelyalueilla ja sekä kaivosalueen ulkopuolisilla lähialueilla ja vesissä. Kipsisakka-altaan vuodosta aiheutui kaivoksen arvion mukaan 4.11. 12.11.2012 välisenä aikana Oulujoen suuntaan noin 500 tonnin sulfaattikuormitus ja 820 kg:n nikkelikuormitus ja Vuoksen suuntaan noin 2 700 tonnin sulfaattikuormitus ja 2700 kg:n nikkelikuormitus.

3 KUUSILAMMEN TARKKAILU Kuusilampeen varastoitujen valumavesien tarkkailu aloitettiin elokuussa 2012 ja purkaminen vesistöön 20.11. Näytteet on otettu pintavedestä viikoittain konsultin toimesta. Näytteenottopaikka oli lammen pohjoispää viikolle 50 asti, paitsi viikoilla 36 ja 37 näytteet otettiin lammen eteläpäästä. Viikosta 51 lähtien näytteet on otettu lammen pohjoispäästä purkupaikan alapuolelta (Kuusilampi 2, kuva 10). Näytetulokset on esitetty liitteessä 2. Kuusilammesta (kuva 10) otettiin lisäksi kertanäytteet (13.12.2012) kolmesta eri syvyydestä veden kerrostuneisuuden selvittämiseksi ELY:n päätöksen mukaisesti (26.11.2012) sekä tehtiin kenttämittaus syvyyssuunnassa puolen metrin välein (liite 2.2 2.3). 14 Kuva 10 Kuusilammen näytteenottopisteet. 3.1 Veden laatu Konsultin ottamissa viikoittaisissa näytteissä ph vaihteli välillä 6,0 11,5 (keskiarvo 8,9). Elo-syyskuussa ph oli selvästi korkeammalla tasolla kuin loppuvuodesta. Juoksutuksen ollessa käynnissä (20.11. alkaen) ph-keskiarvo oli lähellä neutraalia (7,2) ja selvästi matalampi kuin koko syksyn keskiarvo sekä asettui KAI-ELY:n päätöksen mukaisen raja-arvon (ph 6 10) välille. Nikkelin, sinkin ja kuparin yksittäiset pitoisuudet olivat selvästi pienempiä lupapäätöksessä annettuihin raja-arvoihin verrattuna (Ni 0,5

15 mg/l, Cu 0,5 mg/l ja Zn 1,5 mg/l). Kiintoaineen hehkutuskäännöksen tavoitteellinen raja-arvo 10 mg/l alittui kaikissa juoksutusajan näytteissä selvästi. Nikkelin keskiarvopitoisuus juoksutusaikana oli 55 µg/l, kuparin 3,6 µg/l ja sinkin 125 µg/l. Kiintoainepitoisuus oli juoksutusaikana matala (keskiarvo 3,8 mg/l). Sulfaattipitoisuus oli juoksutusaikana keskimäärin 226 mg/l. Kuusilammen syvännepisteellä happea oli kenttämittauksen mukaan joulukuussa pinnassa 11,6 mg/l ja pohjalla 0,28 mg/l. Veden ph vaihteli välillä 7,9 9,2. Puskurikyky oli hyvä. Sähkönjohtavuus oli pinnassa 52 ms/m ja alusvedessä noin 82 ms/m. Redoxpotentiaali oli tasoa +47 +83 mv ollen korkein 1 metrin syvyydessä. Metalleista mm. nikkelin, sinkin, koboltin, kuparin ja raudan pitoisuudet olivat pintakerroksessa korkeampia kuin alusvedessä. Kadmiumpitoisuus oli korkein pohjan lähellä (10 µg/l). Sulfaattipitoisuus oli tasoa 340 390 mg/l ja alumiinipitoisuus 120 130 µg/l (liite 2.2 2.3). 3.2 Kuormitus Kuusilammesta juoksutettiin 20.11. 31.12.12 välisenä aikana arviolta 321 000 m 3 vettä. Kuormitusarviossa on käytetty vesimääränä arvioitua kokonaisvesimäärää ja pitoisuutena 20.11. 31.12. otettujen näytteiden keskimääräistä pitoisuutta. Kuormitukset ovat suuntaa antavia. Vesimäärä ja pitoisuus voivat vaihdella päivittäin, mikä vaikuttaa kuormitukseen. Taulukko 5 Kuusilammen kautta johdettu kuormitus. 20.11.-31.12.12 SO 4 Na Mn Fe Ni Cu Zn Kok. N Kiintoaine Pitoisuuskeskiarvo mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 226 6,3 227 978 55 3,6 125 1 463 3,8 Kuormitus t/a t/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a 72 2,0 73 314 18 1,2 40 470 1 207 4 RAKENTAMISEN AIKAINEN TARKKAILU Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen 33/07/1 (29.3.2007) lupamääräyksen 5 mukaisesti: Rakentamisvaiheessa yli 10 ha:n suuruisten yhtenäisten rakentamisalueiden valumavedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan veden kiintoainepitoisuus on alle 30 mg/l. Mikäli nämä vedet eivät tarkkailun perusteella käsittelyn jälkeen täytä laatuvaatimuksia, on käsittelyä tehostettava asetetulle tasolle tai johdettava vedet prosessivesiksi tai rakennusaikana varastoitava kipsisakka-altaalle. Vesitalouslupa sai lainvoiman KHO:n päätöksen tultua voimaan. Kuusilammen sekundaarikasan rakentamiseen liittyen kiintoainepitoisuutta tarkkailtiin Torrakkapurossa pisteellä SeP9 viikoittain. Kesäkuun lopussa 2011 laskeutusaltaisiin asennettiin silttiverhot ehkäisemään kiintoaineen kulkeutumista. Alueella rakennettiin loppuvuodesta 2011 kolmas laskeutusallas, minkä johdosta pisteen paikkaa hieman siirrettiin marraskuussa. 4.1 Tarkkailu vuonna 2012 Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailu toteutettiin pisteellä SeP9 (koordinaatit 7099991 3550664, 2.11.2011 lähtien 7100090 3550735), jonka sijainti on esitetty kuvassa 11. Näytteistä on määritetty kiintoaine. Pisteen SeP9 tarkkailu aloitettiin 6.5.2010. Näytteet on otettu viikoittain, jos ojassa on ollut virtausta. Alkuvuodesta 2012 näytteitä ei otettu, koska oja oli jäässä ja virtausta ei ollut.

16 Kuva 11 Kiintoainepitoisuuden tarkkailupisteen SeP9 sijainti. 4.2 Tulokset Seurantapaikalla Sekundaarikasa SeP9 tarkkailu aloitettiin toukokuun 2010 alussa, samalla kun tarkkailu päättyi kahdella aiemmalla pisteellä (SeP2 ja SeP4). Tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 3 ja kuvassa 12. Vesisyvyys näytteenottopaikalla oli keskimäärin 20 cm (vaihteluväli 5 50 cm). Kiintoainepitoisuus vaihteli vuonna 2012 välillä 1,3 75 mg/l ja oli keskimäärin 15 mg/l (mediaani 9 mg/l). Vuonna 2011 kiintoainepitoisuuden vaihtelu oli huomattavasti suurempaa (2,1 1 200 mg/l). Huhti-toukokuussa 2012 mitattiin muutama korkeampi kiintoainepitoisuus, mutta toukokuun lopusta lähtien kiintoainepitoisuudet olivat raja-arvoa (30 mg/l) pienempiä. Huhtikuun sekä toukokuun alun näytteet on otettu vanhasta näytteenottopisteestä, altaan 2 alapuolelta, koska alimmaisen altaan lähtöoja oli vielä jäässä, eikä pitoisuus näin ollen kuvaa suoraan vesistöön päätyvää vettä.

17 Kuva 12 Kiintoainepitoisuus pisteellä SeP9. 5 SANITEETTIJÄTEVEDET 5.1 Puhdistamon kuvaus Tehtaalla, pääkonttorilla ja muissa tiloissa muodostuvat saniteettijätevedet käsitellään bioroottorilaitoksella. Puhdistetut jätevedet johdetaan eteläiselle jälkikäsittelyalueelle. Saniteettijätevedenpuhdistamo rakennettiin ja otettiin käyttöön alkuvuodesta 2008. Jätevedenpuhdistamon prosessi on biologis-kemiallinen jälkisaostus, jossa biologinen osa on toteutettu bioroottorilla. Lupamääräysten mukaisesti puhdistamon tehon on oltava vuosikeskiarvona BOD 7 :n osalta vähintään 90 % ja kokonaisfosforin osalta vähintään 85 %. Tuotannon aikaisen ajan jätevesikuormituksen mitoitusarvot 400 työntekijän mukaan laskettuna ovat: Q kesk. 80 m 3 /d q mit 9 m 3 /h BOD 7 40 kg/d Kok.P 1,6 kg/d Mekaaninen käsittely käsittää välppäyksen ja hiekanerotuksen esiselkeytyksen. Laitos on varustettu ilmastetulla hiekanerotuksella, jossa on myös rasvanerotus. Bioroottorille tuleva BOD-kuormitus saa olla mitoituskuormitustilanteessa enintään 10 g/m 2. Huippukuormitustilanteessa on sallittu lyhytaikaisesti kaksinkertainen kuormitus. Kemiallinen saostusosa sijaitsee bioroottorin jälkeen ja se sisältää kemikaalin varastoinnin, annostuksen ja sekoituksen sekä selkeytyksen. Saostuskemikaalina käytetään alumiinipohjaista PAX-18:a.

18 Esi- ja jälkiselkeytyksestä erotettu liete johdetaan sakeuttamoon. Sakeuttamo on varustettu jatkuvatoimisella hämmenninkoneistolla. Rejektivesi palautetaan puhdistusprosessiin. Sakeutin on mitoitettu maksimikuiva-ainekuormalle 30 kg TS/m 2 d. Liete sakeutetaan puhdistamolla noin 5-prosenttiseksi, minkä jälkeen se kuljetetaan Sotkamon jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi ja kompostoitavaksi. 5.2 Käyttötarkkailun tulokset Saniteettijätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön maaliskuussa 2008. Puhdistamon toimintaa tarkkailtiin vuonna 2012 ottamalla näytteet puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä vedestä ohjelman mukaisesti neljä kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa). Kuvassa 13 on esitetty puhdistamon viikkovirtaamat vuodelta 2012. Puhdistamon virtaamat eivät ole ylittäneet puhdistamon mitoitusta. m 3 /viikko 700 600 mitoitus Q kesk 80 m 3 /d 500 400 300 200 100 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 m 3 /d 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 viikko Kuva 13 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon viikkovirtaamat v. 2012. Taulukossa 6 on esitetty jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailun tulokset vuodelta 2012. Puhdistamolla on käsitelty vuonna 2012 jätevettä yhteensä 9 072 m 3, keskimäärin 25 m 3 /d. Ohituksia ei tehty vuonna 2012. Jätevesimäärien suurin kuukausikeskiarvo on ollut lokakuussa 38 m 3 /d ja pienin helmikuussa 19 m 3 /d. Suurin vuorokausivirtaama on mitattu tammikuussa (139 m 3 /d) ja pienin kesäkuussa (10 m 3 /d). Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle jätevesimäärälle 80 m 3 /d, joten keskimääräinen jätevesimäärä on ollut 31 % mitoitusvirtaamasta. Saostuskemikaalina on käytetty polyalumiinikloridia (PAX-18) yhteensä 1681 kg/a, keskimäärin 185 g/m 3. Puhdistamolla syntyvä liete kuljetetaan märkälietteenä Sotkamon jätevedenpuhdistamolle, joten lietteen laatua ei tutkita Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamolla. Sotkamon puhdistamolle kuljetettiin lietettä yhteensä 521 m 3. Sähkönkulutusta ei ole raportoitu.

19 Taulukko 6 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon käyttötarkkailun yhteenveto vuodelta 2012. Kuukausi Jätevesimäärät PAX-18 Q MQ HQ NQ m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 Tammikuu 836 28 70 15 186 222 Helmikuu 580 19 30 16 75 129 Maaliskuu 647 22 24 19 71 110 Huhtikuu 722 24 38 12 100 139 Toukokuu 617 21 55 29 88 143 Kesäkuu 708 24 39 10 129 182 Heinäkuu 635 21 33 19 135 213 Elokuu 687 23 42 18 161 234 Syyskuu 674 22 33 14 155 230 Lokakuu 1 129 38 139 27 250 221 Marraskuu 1 041 35 52 33 192 184 Joulukuu 796 27 48 20 139 175 Yht. 2012 9 072 25 1 681 185 2011 9 622 26 3 483 362 2010 14 446 40 7 056 496 2009 10 694 29 4 019 370 5.3 Puhdistamon teho ja kuormitus Jätevedenpuhdistamon keskimääräinen teho ja kuormitus on esitetty taulukossa 7. Yksityiskohtaiset tarkkailutulokset ovat liitteenä 4. Puhdistamolle tuleva BOD 7 -kuormitus oli keskimäärin 7,4 kg/d ja fosforikuormitus keskimäärin 0,26 kg/d, joten kuormitukset alittivat puhdistamon mitoitusarvot (BOD 7 40 kg/d ja Kok.P 1,6 kg/d). Puhdistamo toimi tasaisen hyvin ympäri vuoden: puhdistusteho BOD 7 :n suhteen oli 97 99 % (keskimäärin 99 %) ja fosforin suhteen 96 99,5 % (keskimäärin 97 %). Vuoden keskimääräinen puhdistusteho täyttää lupaehdon molempien suhteen (lupaehdot BOD 7 > 90 %, P > 85 %). Typen osalta puhdistusteho oli 38 %, COD Cr :n osalta 94 % ja kiintoaineen osalta 95 %. Kiintoaineen puhdistusteho parani huomattavasti vuodesta 2011. Vuonna 2011 puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 75 % ja puhdistamolle tuleva kiintoainekuormitus vastasi noin 400 henkilön jätevesien kuormitusta. Vuoden 2011 suuri kiintoainekuormitus johtui maaliskuun näytteen suurista pitoisuuksista, muilla näytteenottokerroilla pitoisuudet olivat vain murto-osan maaliskuun pitoisuudesta. Vuonna 2012 puhdistamolle tuleva kuormitus vastasi noin 45 147 henkilön jätevesien kuormitusta. Vesistöön kohdistuva kuormitus laski kaikilta osin edellisvuoteen verrattuna.

20 Taulukko 7 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon kuormitus ja puhdistusteho vuosina 2009-2012. BOD 7 Kok.P Vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2012 7,4 106 0,09 1 99 0,26 65 0,01 3 97 2011 6,0 86 0,60 9 90 0,32 80 0,04 10 88 2010 3,4 48 0,68 10 80 0,24 60 0,07 18 70 2009 8,2 117 0,17 2 98 0,60 150 0,01 3 99 Kok.N Kiintoaine Vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2012 2,2 147 1,4 93 38 4,7 45 0,2 2 95 2011 2,3 153 1,6 107 29 44 419 11 105 75 2010 2,1 140 1,4 93 33 54 514 18 171 67 2009 2,7 180 0,7 47 76 68 648 1,1 10 98 AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. 6 ILMAPÄÄSTÖJEN TARKKAILU Ilmapäästömittauksia tehtiin Nab Labs Oy:n toimesta vuonna 2012 metallien talteenottolaitoksella kuukausittain kesä-lokakuussa sekä joulukuussa. Tuotantokatkoksen takia marraskuussa ei tehty mittauksia. Malminkäsittelyn (murskausasema) hiukkasmittaukset tehtiin kerran heinäkuussa. Metallien talteenottolaitoksella mitattavat kohteet olivat metallien talteenoton puolelta saostuslinjojen, neutralointireaktorin, raudansaostuksen, nauhasuotimien pesurin ja sakeuttimien poistokaasut sekä esineutraloinnin nauhasuotimen poistokaasu (vanha nauhasuodin). Kohteilla mitattiin TRS-, rikkivety-, rikkihiilipitoisuuksia. Mitatut rikkivetypitoisuudet alittivat raja-arvon lukuun ottamatta neutralointireaktorin poistohöngän yhtä mittaustulosta. Malmin käsittelyn hiukkaspitoisuudet alittivat päästöraja-arvon. Yhteenveto mittauksista on esitetty liitteessä 5. Yksittäisten mittausten tulosraportit on toimitettu kaivosyhtiölle ja viranomaiselle mittaustulosten valmistettua. 7 YHTEENVETO Konsultin ottamissa viikoittaisissa näytteissä prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) ph ylitti touko-syyskuussa useissa yksittäisissä näytteissä ph:lle asetetun ylärajan 9,5. Raja-arvo on annettu 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteiselle liukuvalle keskiarvolle. Tammikuussa mitattiin yksi suuri nikkelipitoisuus, muutoin nikkelin, sinkin ja kuparin pitoisuudet olivat melko pieniä, ja kaikki pitoisuudet olivat selvästi yksittäiselle näytteelle asettuja raja-arvoja pienempiä. Yksittäisten viikkonäytteiden kiintoainepitoisuus ylitti lähes poikkeuksetta jälkikäsittely-yksiköille johdettavalle ylivuotovedelle määrätyn tavoitteellisen raja-arvon 10 mg/l, joka on annettu 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteiselle liukuvalle keskiarvolle. Näyte otetaan suoraan prosessista tulevasta vedestä, mikä osaltaan selittää korkeita kiintoainepitoisuuksia. Prosessin ylijäämävesissä oli runsaasti ja huomattavasti enemmän kuin lupahakemusvaiheessa arvioitiin sulfaattia, mangaania ja natriumia. Fosforia vedessä oli vähän. Kuormitus on pienentynyt lähes kaikkien parametrien osalta selvästi

21 edellisvuodesta. Nikkeli-, sinkki- ja typpikuormitukset olivat hieman suurempia kuin 2011, mutta selvästi pienempiä kuin 2010. Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavan veden kiintoaineen hehkutusjäännös oli yleensä alle 10 mg/l. Vuoden 2012 suurimmat pitoisuudet mitattiin Mourunpurossa Kortelammen eteläpuolella tammi- ja kesäkuussa. Kärsälammella pitoisuudet olivat pieniä koko vuoden. Neljännesvuosikeskiarvona laskettava raja-arvo (10 mg/l) alittui vuonna 2012 Kärsälammella kaikilla vuosineljänneksillä ja Mourunpurolla kahdella viimeisellä vuosineljänneksellä. Kärsälammesta lähtevässä vedessä pitoisuudet olivat pääasiassa keskimäärin pienempiä tai samaa tasoa kuin Lone-vedessä, mutta etenkin fosforia vedessä oli selvästi enemmän. Kortelammen alapuolella (K21) pitoisuudet olivat pääasiassa pienempiä tai samalla tasolla kuin Lone-vedessä. Kärsälampeen verrattuna pisteen K21 pääosin pienemmät pitoisuudet ja alhaisempi sähkönjohtavuus selittyy valuma-alueelta tulevien laimentavien vesien suuremmalla määrällä. Mourunpurossa Kortelammen eteläpuolella pitoisuudet pääosin edelleen laskivat kiintoainetta, rautaa, alumiinia, fosforia ja typpeä lukuun ottamatta, mikä myös johtuu pisteelle virtaavista ulkopuolista valumavesistä. Alumiinin, koboltin, fosforin ja typen pitoisuudet olivat Mourunpurossa suurempia kuin Lonevedessä. Vuonna 2012 sulfaatin ja natriumin pitoisuudet ovat laskeneet vuoteen 2011 verrattuna etenkin Kärsälammesta lähtevässä vedessä. Kuparipitoisuudet ovat laskeneet sekä pohjoisen että etelän suunnalla. Nikkeli- ja sinkkipitoisuuksissa on nähtävillä laskeva kehityssuunta etelän suunnalla. Kipsisakka-altaalla havaittiin vuoto 4.11.2012. Metallitehtaan tuotanto keskeytettiin heti vuotopäivänä, joten uusia prosessijätevesiä ei vuodon aikana syntynyt. Vuodon seurauksena kaivosalueen turva-altaisiin joutui suuri määrä happamia metalli- ja sulfaattipitoisia vesiä. Kipsisakka-altaan metalli- ja sulfaattipitoiset vuotovedet saatiin pidätettyä pääasiassa kaivoksen turva-altaisiin. Vuoksen suuntaan vesiä jouduttiin juoksuttamaan noin 200 000 m 3 ja Oulujoen suuntaan 20 000 m 3. Vuotovedet eivät olleet lupaehtojen mukaisia ollen happamia ja sisältäen runsaasti metalleja. Kuusilammesta 20.11. 31.12.12 juoksutettujen valumavesien ph, kiintoaine- ja metallipitoisuudet alittivat lupapäätöksen raja-arvot. Kuusilammen sekundaarikasan rakentamiseen liittyen kiintoainepitoisuudet Torrakkapurossa olivat edellisvuotta pienempiä (mediaani 9 mg/l) ja kevään tulva-aikaa lukuun ottamatta myös lupamääräysten raja-arvoa (30 mg/l) pienempiä. Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamo täytti lupaehdot vuonna 2012. Kuormitus vesistöön pieneni vuodesta 2011 fosforin, BOD 7 :n sekä kiintoaineen osalta selvästi ja typen osalta vähän. Puhdistamo toimi kokonaisuudessaan paremmin kuin vuonna 2011. Käsiteltävä vesimäärä oli samalla tasolla kuin edellisvuonna. Ilmapäästöjen mittaustulosten perusteella metallien talteenottolaitoksella mitatut rikkivetypitoisuudet alittivat raja-arvon lukuun ottamatta neutralointireaktorin poistohöngän yhtä mittaustulosta. Malmin käsittelyn hiukkaspitoisuudet alittivat päästöraja-arvon.

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2012 Ylijäämävedet (LONE) LIITE 1.1 Ottopvm t O2 O2 kyll. % ph, 25 C S.joht. 25 C Alkaliniteetti Kiintoaine Kok. kovuus Kok. N NH4-N NO3-N Kok. P PO4-P COD Cr Kloridi Sulfaatti Tiosulfaatti Hg Al Sb As Ba Cd Ca Co Cr Cu Mg Mn Na Ni Fe S Zn U V Öljyhiilivedyt Alkuaineanalyysi: C21-C40 C11-C21 C10-C40 näyte uutettu typpihapolla C mg/l % ms/m mmol/l mg/l mmol/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Kenttämittaus 25813: 25813: 10523:2012 27888:1994, O-Y-003 872: 3003: 5505: men. O- men. O- men. O- men. O- men. K- ISO 10304: 10304-3 ISO a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- HNO3- a, HNO3- a, HNO3- ta, HNO3- O-Y-O20 O-Y-O20 SFS-EN SFS-EN SFS-EN ISO SFS-EN Sis. men. SFS-EN SFS SFS Sis. Sis. Sis. Sis. Sis. SFS-EN SFS-EN ISO SFS-EN Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankinta, Alihankint Alihankint Alihankin Sis. men. Sis. men. 1996 1996 lämpötilakompensaatio 1:2009 2008 MS MS MS MS MS OES MS MS MS OES OES OES MS OES OES MS MS 2005 1987 1988 Y-077 Y-078 Y-089 Y-079 061 10304-2009 17852: uutto, ICP-uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP-MS 4.1.2012 * 16,4 < 0,2 < 1 4,5 1 660 < 0,02 20 131 2,9 a 2 600 < 5 5 < 2 84 29 16 000 < 0,1 < 0,05 598 1,6 <0,25 101 0,28 358 16,4 3,33 2,68 1 900 948 000 1 500 191 634 4 150 000 66 1,05 0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 11.1.2012 ei juoksutusta 16.1.2012 16,2 7,8 80 9 747 0,66 32 28 2,3 2100 # < 5 4 < 2 < 30 16 4 400 < 0,1 < 0,05 636 1,23 <0,25 128 0,14 371 2,28 <1,25 18,4 350 6 230 1 110 53 5 240 1 630 000 45 5,03 0,84 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 23.1.2012 17,2 7,4 77 9,1 727 0,87 67 29 2,7 2 400 < 5 < 3 < 2 < 30 17 4 600 < 0,1 < 0,05 540 0,63 <0,25 176 0,15 390 9 <1,25 1,55 393 8 440 1 060 548 9 300 1 640 000 55 8,79 0,81 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 1.2.2012 18,6 5,9 63 9,6 793 1,3 85 16 1,6 1 400 < 5 3 < 2 < 30 26 4 800 < 0,1 < 0,05 271 0,35 <0,25 100 0,18 383 2,49 <1,25 8,55 106 8 630 1 590 115 14 800 1 530 000 38 8,8 1,69 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 7.2.2012 17 7,8 81 8,7 1 554 0,61 18 96 1,3 1 200 < 5 < 3 < 2 < 30 31 12 000 < 0,1 < 0,05 110 0,41 <0,25 166 0,63 354 0,96 <1,25 21,5 2 000 30 900 1 960 18 2 810 4 190 000 28 1,73 0,9 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 13.2.2012 18 8,6 91 8,6 943 0,38 30 31 1,6 1 200 < 5 13 6 < 30 35 6 400 < 0,1 < 0,05 1 780 <0,25 <0,25 135 <0,125 405 2,51 3,86 26,3 471 7 260 1 600 71 3 980 2 130 000 55 8,18 4,61 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 23.2.2012 18,9 7,4 79 8,9 799 0,54 39 24 1,9 1 700 < 5 5 < 2 < 30 23 4 800 < 0,1 < 0,05 375 <0,25 <0,25 128 2,38 435 1,68 <1,25 2,88 334 6 510 1 250 40 5 860 1 700 000 20 7,04 1,53 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 28.2.2012 19,6 8,1 88 8,5 1 031 0,46 21 40 1,9 1 700 < 5 4 < 2 < 30 19 6 900 < 0,1 < 0,05 374 <0,25 <0,25 130 0,14 383 1,48 <1,25 1,86 655 14 625 1 638 27 3 275 2 288 000 9 6,99 0,95 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 8.3.2012 17,6 8,7 91 9,1 722 0,63 39 20 2,2 1 900 < 5 < 3 < 2 < 30 23 3 700 0,17 < 0,05 233 <0,25 <0,25 134 0,13 395 3,25 <1,25 2,16 239 5 575 1 214 75 6 338 1 200 000 26 8,25 0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 12.3.2012 17,9 7,8 82 8,8 794 0,4 32 32 2,6 2 300 < 5 < 3 < 2 < 30 24 5 400 < 0,1 < 0,05 218 <0,25 <0,25 128 <0,125 385 1,36 <1,25 3,48 484 8 630 1 230 31 4 450 1 810 000 25 6,86 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 21.3.2012 20 8,4 92 8,7 857 0,18 52 33 2,0 1 600 < 5 < 3 < 2 < 30 27 5 600 < 0,1 < 0,05 87 <0,25 <0,25 77 0,15 394 1,375 <1,25 27,375 485 8 388 1 288 39 6 550 2 000 000 23 7,24 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 29.3.2012 pumppu rikki,ei juoksutusta 4.4.2012 3,9 13,9 105 8,2 230 0,29 1,6 13 5,3 3 700 870 < 3 < 2 < 30 6 1 400 1,81 < 0,05 90 <0,25 <0,25 26 1 431 3,1 1,36 6,41 42 6 480 73 58 200 479 000 60 1,98 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 11.4.2012 7,2 10,4 86 8,4 484 0,25 7,9 32 4,9 a 3 200 1 700 < 3 < 2 < 30 7,9 2 900 4,61 < 0,05 103 <0,25 <0,25 80 0,44 783 2,98 1,46 7,35 275 33 400 206 20 150 1 200 000 44 0,39 <0,625 130 290 420 Suoritettu 18.4.2012 3,1 9,9 74 9,4 210 0,46 2,6 12 6,8 3 700 2 900 < 3 < 2 # < 30 3,8 1 200 10,2 < 0,05 41,3 <0,25 <0,25 32 0,63 429 2,13 1,95 3,31 20 714 50,6 13 480 330 000 50 1,01 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 26.4.2012 14 8,3 80 9,3 651 0,33 8,6 23 4,7 3400 # 1 500 < 3 < 2 < 30 15 4 100 0,47 < 0,05 148 <0,25 <0,25 146 <0,125 385 1,83 2,35 11,9 159 2 080 1030 16 1 040 1 360 000 27 0,66 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 3.5.2012 19 7,7 83 9,6 881 0,7 39 17 2,5 2 100 < 5 3 2 < 30 19 5 400 < 0,1 < 0,05 334 <0,25 <0,25 188 0,31 363 3,66 3,59 23,9 91 4 690 1830 82 5 700 1 730 000 72 4,63 0,66 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 9.5.2012 20,6 7,8 87 9,1 863 0,29 8,4 20 2,2 1 900 < 5 < 3 < 2 < 30 21 5 300 < 0,1 < 0,05 38 <0,25 0,25 141 <0,125 468 0,85 <1,25 2,06 251 1 480 1725 11 1 140 1 788 000 17 1,21 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 14.5.2012 20,5 7,8 87 9,1 919 0,26 32 20 2,4 1 800 < 5 < 3 < 2 < 30 17 5 700 < 0,1 < 0,05 103 <0,25 0,33 133 0,49 453 1,36 <1,25 2,23 306 4 638 1888 49 4 513 1 887 500 37 4,81 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 24.5.2012 25,1 7,5 91 9,4 735 0,66 # 48 16 1,5 1 100 < 5 < 3 < 2 < 30 21 4 500 < 0,1 < 0,05 365 <0,25 <0,25 120 0,86 423 3 <1,25 2,66 119 7 050 1438 115 7 788 1 462 500 173 4,41 0,74 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 29.5.2012 25,1 7,3 89 9,7 689 0,27 44 15 1,3 880 < 5 < 3 < 2 < 30 220 4 300 < 0,1 < 0,05 191 <0,25 0,51 80,5 0,55 405 7,28 <1,25 1,63 85 4 625 1 188 101 5 900 1 262 500 104 3,39 1,39 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 5.6.2012 26 7,3 90 9,5 796 0,38 49 15 1,3 890 < 5 < 3 < 2 < 30 24 5 200 < 0,1 < 0,05 189 <0,25 <0,25 141 0,65 418 1,83 <1,25 4,54 106 6 013 1338 83 6 413 665 000 103 2,99 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 12.6.2012 27,5 6,8 87 9,1 798 0,31 41 19 1,6 1 300 < 5 < 3 < 2 < 30 19 5 700 < 0,1 < 0,1 b 181 <0,25 0,41 118 0,43 390 2,05 74,13 5,55 261 4 425 1338 96 4 825 1 675 000 107 3,19 1,01 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 19.6.2012 25 6,8 82 10,5 645 0,79 29 12 1,6 620 65 < 3 < 2 < 30 19 4 100 < 0,1 < 0,05 286 <0,25 <0,25 169 1,31 371 3,69 3,13 3,66 16 1 425 1241 138 1 838 1 262 500 373 1,48 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 27.6.2012 25,3 6,9 84 8,9 731 0,22 24 20 1,7 1 300 < 5 < 3 < 2 < 30 18 5 000 < 0,1 < 0,05 204 <0,25 <0,2 149 1,15 378 3 1,41 22,8 184 2 780 1 338 78 2 763 1 600 000 200 1,96 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 2.7.2012 21,8 6,7 76 8,9 752 0,45 23 21 1,7 1 300 < 5 < 3 < 2 < 30 21 5 000 < 0,1 < 0,05 158 <0,25 <0,25 131 1,31 419 2,74 2,51 1,59 250 3640 1 288 76 3 700 1 562 500 194 2,64 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 11.7.2012 27 7 87 10,5 582 0,73 11 13 1,6 830 41 3 < 2 < 30 18 3 600 < 0,1 < 0,05 70 <0,25 <0,25 89 1,41 429 1,54 <1,25 <1,25 23 1 200 1 160 32 1 063 1 101 000 92 0,85 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 19.7.2012 28,3 6,8 87 9,2 736 0,48 52 17 1,3 940 < 5 3 < 2 < 30 23 5 000 < 0,1 < 0,05 288 <0,25 <0,25 65 3 405 7,34 <1,25 2,69 145 6 000 1 363 163 7 000 1 487 500 441 4,93 0,75 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 24.7.2012 24,8 6,6 79 9,1 633 0,17 26 20 1,4 850 < 5 < 3 < 2 < 30 19 4 200 < 0,1 < 0,05 215 <0,25 <0,25 62 1,88 411 5,1 <1,25 7,14 109 2 725 1123 107 3 825 1 275 000 290 2,51 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 2.8.2012 24 6,3 75 8,2 868 4,1 26 12 1,5 580 150 6 < 2 < 30 15 5 000 6,89 < 0,05 885 <0,25 <0,25 47 1,45 379 7,98 <1,25 2,59 2,6 1 713 1775 101 2 350 1 550 000 284 4,00 2,69 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 8.8.2012 26,5 7,2 90 9,3 654 0,42 22 19 1,3 590 < 5 3 < 2 < 30 20 4 300 < 0,1 < 0,05 208 <0,25 <0,25 41 2,73 399 7,48 <1,25 2,7 163 3 950 1064 103 1 063 1 375 000 316 1,75 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 14.8.2012 27,7 6,7 86 9,9 688 0,5 19 15 1,4 720 < 5 < 3 < 2 < 30 47 4 500 < 0,1 < 0,05 134 <0,25 <0,25 40 1,68 390 8,73 <1,25 18,25 71,5 2 150 1263 70 1 063 770 000 179 1,28 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 22.8.2012 28,1 6,7 85 9,5 726 0,53 24 10 1,5 760 < 5 < 3 < 2 < 30 24 4 400 0,11 < 0,05 151 <0,25 <0,25 45 1,26 396 3,8 <1,25 2,24 125 4125 d 1313 63 825 1 400 000 185 1,28 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 29.8.2012 26,9 7,1 89 9,8 505 0,56 19 17 1,6 1 100 < 5 < 3 < 2 < 30 24 3 200 0,84 < 0,05 51 <0,25 <0,25 51 c 0,4 428 1,35 2,24 1,45 74 1775 d 779 32 775 1 001 250 50 0,30 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 5.9.2012 21,4 7,8 88 9 645 0,28 20 24 2,1 1 400 < 5 < 3 < 2 < 30 14 4 400 < 0,1 < 0,05 52 <0,25 <0,25 120 0,54 411 1,46 <1,25 3,18 249 4463 d 929 18 125 1 221 250 44 0,21 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 12.9.2012 23,5 7,2 84 8,9 640 0,73 29 25 1,4 1 100 < 5 < 3 < 2 < 30 15 4 100 < 0,1 < 0,05 149 0,26 <0,25 111 c 1,15 409 2,23 1,43 <1,25 274 4 800 874 83 1 638 1 340 000 203 1,00 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 18.9.2012 21 7,9 89 9,8 559 0,4 17 16 1,5 820 6 < 3 < 2 < 30 20 3 100 < 0,1 < 0,05 96 <0,25 <0,25 55 0,78 434 1,64 <1,25 2,61 94 1989 d 906 50 563 1 093 750 148 0,34 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 24.9.2012 12,2 9,1 85 8,6 339 0,28 6,1 21 1,8 1 200 18 4 < 2 < 30 5,1 1 300 0,3 < 0,05 1 206 <0,25 0,3 21 1,03 819 1,2 <1,25 <1,25 32 2150 d 120 23 475 814 000 26 4,51 0,79 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 4.10.2012 20,9 8 89 9,2 686 0,44 18 23 1,9 1 200 < 5 < 3 < 2 < 30 20 4 000 < 0,1 < 0,05 209 <0,25 <0,25 176 0,43 400 0,84 1,38 <1,25 238 3 400 1061 35 1 044 1 400 000 59 0,81 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 9.10.2012 18,4 7,7 82 8,8 777 0,37 20 39 1,9 1 300 < 5 < 3 < 2 < 30 15 5 500 < 0,1 < 0,05 104 0,363 <0,25 35 0,4 375 0,675 <1,25 <1,25 530 9 568 868 34 1 050 1 676 000 58 0,78 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 17.10.2012 17 8 83 9,1 669 0,47 24 24 1,6 1 200 < 5 < 3 < 2 < 30 19 4 400 < 0,1 < 0,05 129 <0,25 <0,25 139 0,18 396 1,04 <1,25 <1,25 268 3350 d 965 50 2 700 1 362 500 65 0,74 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 23.10.2012 17 8,1 84 9 762 0,83 46 35 1,8 1 400 < 5 4 < 2 < 30 18 5 700 < 0,1 < 0,05 234 <0,25 0,24 139 0,5 398 2,48 <1,25 1,61 555 8575 d 959 109 5 363 1 862 500 168 1,40 0,64 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 30.10.2012 14,9 6,2 62 8,8 663 0,26 23 23 1,7 1 300 < 5 < 3 < 2 < 30 17 4 200 < 0,1 < 0,05 67 <0,25 <0,25 103 0,15 394 0,83 <1,25 <1,25 308 4950 d 949 38 2 613 1 375 000 66 1,24 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu 8.11.2012 kohteella ei käyty, asiakkaan ilmoituksen perusteella ei virtaamaa 12.11.2012 kohteella ei käyty, asiakkaan ilmoituksen perusteella ei virtaamaa 27.11.2012 kohteella ei käyty, asiakkaan ilmoituksen perusteella ei virtaamaa 3.12.2012 kohteella ei käyty, asiakkaan ilmoituksen perusteella ei virtaamaa 13.12.2012 kohteella ei käyty, asiakkaan ilmoituksen perusteella ei virtaamaa 18.12.2012 kohteella ei käyty, asiakkaan ilmoituksen perusteella ei virtaamaa 27.12.2012 kohteella ei käyty, asiakkaan ilmoituksen perusteella ei virtaamaa Keskiarvo 20,1 7,7 84 9,1 719 0,6 29 23 2,1 1512 806 < 3 < 2 < 30 25 4617 0,7 < 0,05 276 < 0,25 < 0,25 106 0,82 422 3,0 2,9 6,4 267 6792 1156 75 3478 1 475 299 111 3,2 1,3 < 50 < 50 < 50 Mediaani 20,5 7,7 85 9,1 727 0,5 24 20 1,7 1300 < 5 < 3 < 2 < 30 19 4500 < 0,1 < 0,05 189 < 0,25 < 0,25 120 0,55 399 2,2 < 1,25 2,7 238 4800 1214 58 2763 1 400 000 60 2,0 <0,63 < 50 < 50 < 50 Minimi 3,1 5,9 62 8,2 210 0,2 1,6 10 1,3 580 < 5 < 3 < 2 < 30 4 1200 < 0,1 < 0,05 38 < 0,25 < 0,25 21 < 0,125 354 0,7 < 1,25 < 1,25 2,6 714 51 11 125 330 000 9 0,2 <0,63 < 50 < 50 < 50 Maksimi 28 14 105 11 1554 4,1 85 96 6,8 3700 2900 13 6 < 30 220 12000 10,2 < 0,1 1780 1,23 0,51 188 3,0 819 9,0 74 27 2000 33400 1960 548 14800 4 190 000 441 8,8 5 130 290 420 * jätetty pois laskennoista, sillä vesi on johdettu kiertoon # tarkistettu, viiveaika ylittynyt a Sis.men O-Y-088 b Alihankinta, ICP-MS c Alihankinta, HNO3-uutto, ICP-OES d Alihankinta, HNO3-uutto, ICP-MS SFS-EN ISO 9377-2:2001 Sisäinen menetelmä