Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland
2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 28.9.2012 pyytämät tarkennukset: 1 Polttimen tilanne Katalyyttipolttimella käsiteltäviä kaasuja ovat laimeat rikkivetypitoiset kaasut, joiden kaasunpesuun käytettyä lipeäliuosta ei voida hyödyntää sulfidisaostuksissa. Käytetty pesuriliuos on johdettu kesästä 2011 alkaen raudan saostukseen siten, että sen sisältämä natrium ei näy luontoon johdettavan liuoksen pitoisuuksissa. Vuoden 2012 aikana metallien talteenottolaitoksen ajoparametrejä on muutettu siten, että lipeästä valtaosa kuluu väkevien rikkivetykaasujen pesuun ja PLS-liuoksen ph-säätöön. Mm. tällä muutoksella on päästy pienempiin rikkivety-ylimääriin, mikä on puolestaan pienentänyt laimeiden rikkivetykaasujen pesuun kuluvaa lipeän osuutta. Muutos näkyy kuvasta 1. Nykyisellä prosessin ajotavalla katalyyttipolttimella ei siis ole merkitystä luontoon johdettavan liuoksen natriumsulfaattipitoisuuteen. Tämän hetkisillä tuotantomäärillä lipeän säästö kuukausitasolla olisi noin 1 750 t/kk. Kuva 1. Lipeän käytön jakautuminen metallien talteenotossa. Katalyyttipolttimella rikkivety hapettuu rikin oksideiksi, jotka täytyy pestä ennen niiden päästämistä ilmakehään. Rikkidioksidin ja rikkitrioksidin pesuprosessit vaativat erilaiset laitteet ja kemikaalit. Lisäksi on välttämätöntä selvittää rikkitrioksidin syntyminen, koska polttimen rakenteisiin tiivistyessään rikkitrioksidi aiheuttaa pian laitteen korrodoitumisen käyttökelvottomaksi. Näistä syistä päätettiin tehdä riittävän pitkät pilot-ajot sopivan katalyytin, polttoolosuhteiden ja oikean pesuprosessin valitsemiseksi. Pilot-testien tulokset saatiin 24.9.2012 ja seuraavaksi projekti tarkastaa tulosten vaikutukset aikatauluun ja suunnitteluperusteisiin.
2012-10-19 3 / 6 2 Vesienhallinnan tilanne 2.1 Runsaiden sateiden vaikutus kaivoksen vesikertymään Vuosi 2012 on ollut poikkeuksellisen sateinen. Kuvissa 2 ja 3 on esitetty vuoden 2012 toteutuneita sademääriä verrattuna 30 vuoden keskiarvoihin Talvivaaran kaivoksen lähiseudulla. Kuva 2. Vuoden 2012 toteutuneet sademäärät kuukausittain verrattuna 30 vuoden keskimääräisiin sademääriin (katkoviiva) tammi-syyskuussa. Lähde: Ilmatieteenlaitos. Kuva 3. Vuoden 2012 toteutuneet sademäärät verrattuna 30 vuoden keskiarvoon Vieremässä, Kajaanissa ja Sotkamossa. Lähde: Ilmatieteenlaitos. Kaivoksen liuoskiertoihin kertyy kaikki kalvotetulle alueelle (liuotuskasat, liuotuksen altaat, kipsisakka-allas) satanut vesi. Kalvotettua pintaa on noin 600 ha eli 6 000 000 m 2. Avolouhokseen kertyy vettä arviolta 200 ha eli 2 000 000 m 2 alueelta. Kalvotetulle alalle ja avolouhoksen alueelle on kertynyt vuoden 2012 aikana 5 587 074 m 3 (eli 862 m 3 /h) vettä, kun 30 vuoden keskimääräisellä sadannalla vesimäärä olisi 3 846 915 m 3 (eli 594 m 3 /h) (Sademäärät mittauspisteessä Sotkamo Saviaho, Lähde: ilmatieteenlaitos). Syyskuun loppuun mennessä poikkeuksellisista sateista on kertynyt 1,7
2012-10-19 4 / 6 miljoonan kuution vesiylimäärä. Mikäli sateet jatkuvat myös loppuvuoden yhtä runsaina, tarkoittaa tämä 3,2 miljoonaa kuutiota keskiarvoa suurempaa sadevesikertymää vuoden 2012 aikana. 2.2 Kipsisakka-altaille ja avolouhokseen varastoituneen veden määrä Vuoden 2012 aikana on jouduttu varastoimaan vesiä kipsisakka-altaalle ja kesällä 2012 siirtämään osa kipsialtaan ylitevedestä avolouhokseen. Kipsisakka-altaille on kertynyt vuoden 2012 aikana vettä noin 800 000 m 3. Avolouhokseen on varastoituneena noin 1,4 miljoonaa kuutiota vettä, joka on sinne normaalisti kertyvää kalliopohjavettä ja sadevettä sekä kipsisakka-altaalta pumpattua altaan ylitevettä (arviolta noin kolmasosa vesimäärästä). Avolouhoksen tyhjentämiseksi on tehty putkisto-, pumppaus- ja allasjärjestelyjä, ja tavoitteena on saada louhos tyhjäksi loppuvuoden 2012 aikana. Edellisten vesivarastojen lisäksi louhoksen eteläosasta on pumpattu kuivatusvesiä Kuusilampeen, jossa on varastoituneena vettä noin 350 000 m 3. 2.3 Liuoskoostumukset Kipsisakka-altaan ja louhokselle varastoidun veden koostumus on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Taulukko 1. Kipsisakka-altaan veden koostumus, analyysipäivä 4.4.2012. Näyte analysoitu Talvivaaran omassa laboratoriossa, ICP-analyysien normaali virhemarginaali on +/- 10 %. ph 5,5 As <0,12 mg/l Ca 500,2 mg/l Cd 0,1 mg/l Co 0,7 mg/l Cr <0,011 mg/l Cu <0,011 mg/l K 8,0 mg/l Al 1,1 mg/l Fe 2911 mg/l Mg 3139 mg/l Mn 2393 mg/l Na 1469 mg/l Ni 45,9 mg/l Si 1,3 mg/l Zn <0,33 mg/l SO4 28 641 mg/l
2012-10-19 5 / 6 Taulukko 2. Avolouhoksen veden koostumus, analyysipäivä 12.7.2012. Näyte analysoitu Talvivaaran omassa laboratoriossa, ICP-analyysien normaali virhemarginaali on +/- 10 %. ph 2,9 Ca 196 mg/l Co 0,93 mg/l Cd 0,2 mg/l As 0,2 mg/l Cu 0,08 mg/l Al 29 mg/l Cr <0,01 mg/l Fe 263 mg/l Mg 251 mg/l Mn 201 mg/l Na 112 mg/l Ni 29,57 mg/l Zn 80,54 mg/l U <0,033 mg/l Taulukko 3. Kuusilammen veden koostumus, näytteenottopäivä 5.9.2012. Näyte analysoitu Nablabsin/Labtiumin laboratoriossa. ph 11,2 SO4 460 mg/l Hg < 0,05 µg/l Al 256,3 µg/l Sb <0,25 µg/l As 0,43 µg/l Ba 42,75 µg/l Cd 0,36 µg/l Ca 226,25 mg/l Co 2,21 µg/l Cr <1,25 µg/l Cu 3,89 µg/l Mg 0,29 mg/l Mn 23,9 µg/l Na 10,83 mg/l Ni 25 µg/l Fe 200 µg/l Zn 25,9 µg/l U 0,01 µg/l V <0,63 µg/l
2012-10-19 6 / 6 2.4 Toimenpiteet vesitaseen parantamiseksi Kokonaisvesitaseen hallinnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää vähentää veden kertymistä kaivoksen vesitaseeseen. Keinoja veden kertymisen vähentämiseksi ovat järviveden oton vähentäminen ja erillisen keruujärjestelmän ja käsittelyn rakentaminen alhaisen sulfaattipitoisuuden omaaville vesille. 2.4.1 Veden kierrätys Raakaveden tarve vaihtelee tuotantomäärän mukaan ollen luokkaa 150-300 m 3 /h. Raakaveden ottoa järvestä on saatu vähennettyä keväästä 2012 alkaen noin 150 m 3 /h käyttämällä raakaveden asemesta loppuneutraloinnin yliteliuosta hieman järvivedellä laimennettuna. Veden kierrätysasteen lisääminen tästä määrästä vaatii loppuneutralointiylitteen jatkopuhdistuksen eli rakenteilla olevan RO-laitoksen mukaan ottamisen vesitaseen hoitamiseen. Talvivaaran näkemyksen mukaan RO-laitoksen tuotevesi (joulukuu 2012-maaliskuu 2013: 140 m 3 /h ja huhtikuu 2013 alkaen 210 m 3 /h) tulee ainakin alkuvuosina käyttää ensisijaisesti korvaamaan järvivesi ja varmistamaan, että vuoden 2013 aikana kaivokselle varastoituneet vedet saadaan käytettyä prosessissa raakavetenä. Samanaikaisesti metallien talteenotossa etsitään ratkaisuja, joilla prosessiveden tarvetta saataisiin vähennettyä. ROlaitoksen tuotevesi on mahdollista johtaa luontoon ja näin tehdään siinä vaiheessa, kun kaivoksen vesitase sen mahdollistaa. 2.4.2 Louhokseen kertyvän veden vähentäminen ja louhosvesien erilliskäsittely Avolouhoksen ympärille rakennettiin kesällä 2012 porakaivoja, joiden avulla pyritään vähentämään louhokseen kertyvää vesimäärää, sillä louhoksessa veteen liukenee metallisulfaatteja. Porakaivovesi on todettu hyvälaatuiseksi ja se on johdettu syksystä 2012 alkaen raakavesialtaille korvaamaan käyttövettä. Porakaivoveden määrä on vaihdellut välillä 30-50 m 3 /h. Avolouhokseen on aiempina vuosina kertynyt kalliopohjavettä ja sadevesiä noin 150-200 m 3 /h. Nämä vedet joudutaan käsittelemään vesienpuhdistusprosessissa. Jatkossa on tavoitteena, että matalasulfaattiset louhoksen kuivanapitovedet käsitellä prosessivesistä erillisellä puhdistuksella. 2.4.3 Kipsialtaille ja avolouhokseen varastoitujen vesien vaikutus vesitaseeseen ja päästöihin Kipsisakka-altaille ja avolouhokseen on varastoitu vuoden 2012 runsaiden sateiden vuoksi runsaasti ylimääräisiä vesiä. Varastoidut vedet puhdistetaan ja käytetään kaivoksen prosesseissa käyttövetenä, osa vedestä johdetaan puhdistettuna luontoon ympäristöluvan sallimissa puitteissa. Varastoiduista vesistä ei aiheudu ylimääräistä kuormitusta. Jotta varastoitunutta vettä voidaan käyttää tehokkaasti kaivoksen prosesseissa raakavetenä, tulee järviveden käyttö raakavetenä lopettaa poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Tämä edellyttää, että loppuvuonna 2012 käyttöönotettavaa RO-laitosta käytetään kierrätysveden valmistamiseen vähintään sen ajan, kuin ylimääräiset vesivarastot saadaan purettua. Talvivaaran arvion mukaan vesivarastojen purkamiseen menee noin kaksi vuotta, mikäli järviveden otto voidaan lopettaa (eli käyttää RO-laitoksen tuotevesi sen asemesta). Laskelman oletuksena on, että seuraavien vuosien sademäärä vastaa keskimääräistä tasoa ja puhdistetun prosessiveden purkumäärä on vähintään 1,3 miljoonaa kuutiota vuodessa.