Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 50/10/2 Dnro ISAVI/17/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. HAKIJAT ASIA Nuorajärven kosteikon ystävät ry ja Nuorajärven pengerrysyhtiö Nuorajärven kosteikon perustaminen, Lemi HANKKEEN TAUSTAA HAKEMUS Nuorajärven pengerrysyhtiö on perustettu ojitustoimituksessa 3.2.1976. Ojitusyhtiön tarkoituksena on ollut Nuorajärven kuivattaminen maa- ja metsätalouden tarpeita varten. Nuorajärvi on ympäröity penkereellä ja kuivatettu pumppaamalla vedet alueen ympärysojiin, josta vedet laskevat Nuorajärvenojaa pitkin Pien-Saimaaseen. Järvikuiviosta noin puolet on ollut viljelykäytössä ja puolet on metsämaata. Vuonna 2006 pengerrysyhtiön osakkaat ovat hakeneet ojitustoimitusta pengeralueen veden pumppauksen lopettamiseksi. Ojitustoimituksen päätöksellä 28.9.2006 ympäröivä penger on avattu ja veden pumppaus lopetettu. Ojitusyhtiön toimintaa ei ole lakkautettu. Alueen maanomistajat ovat perustaneet hankealueelle Nuorajärven kosteikon ystävät ry -nimisen yhdistyksen. Nuorajärven kosteikon ystävät ry ja Nuorajärven pengerrysyhtiö ovat 25.6.2009 ympäristölupavirastoon saapuneessa ja 5.11.2009 viimeksi täydennetyssä hakemuksessaan pyytäneet lupaa asiakohdassa sanotulle hankkeelle. Vesistön kuvaus Suunniteltu kosteikkoalue sijaitsee Lemin keskustaajamasta noin 10 km pohjoiseen. Hankkeen tarkoituksena on pidättää yläpuoliselta valuma-alueelta tulevaa fosfori- ja typpikuormitusta. Kosteikko toimii myös lintukosteikkona ja lisää alueen monimuotoisuutta. Nuorajärven yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on noin 6,4 km 2, jolloin laskennallinen keskiylivirtaama (MHQ) on 0,70 m 3 /s eli 60 480 m 3 /d. Ylivirtaama (HQ 1/20 ) on 1,34 m 3 /s eli 115 776 m 3 /d. Valuma-alueeseen kuuluvat Löytänäjärvi (12 ha) ja Paskolam-
pi (0,6 ha). Laskuoja, Nuorajärvenoja, laskee Pien-Saimaan Koneenselän eteläosaan kahden kilometrin päässä kosteikosta. Kosteikon yläpuolisesta valumaalueesta peltoa on noin 155 ha (25 %). 2 Kosteikko Kosteikko perustetaan johtamalla yläpuoliset valumavedet pengerretylle alueelle. Tätä varten ympärysojiin tehdään kaksi ojakatkoa ja kosteikkoalueen eteläpäähän kaivetaan ojayhteys Ukonojalta vesien ohjaamiseksi kosteikkoalueelle. Kosteikkoalueen maanpinnan korkeudet vaihtelevat välillä N 60 +76,10-76,50 m. Kosteikon pinta-ala ilman penkereitä on noin 22 ha ja penkereineen 24,5 ha. Pinta-alaan on laskettu myös saarekkeiden pinta-ala. Suunniteltu vesisyvyys kosteikossa on keskimäärin 0,3-0,6 m ja keskivesitilavuus noin 110 000 m 3. Keskiylivirtaaman aikainen viipymä on arviolta noin 43 tuntia. Kosteikkoon rakennetaan syvänvedenalueita, joiden kokonaispinta-ala on noin 0,8 ha ja joissa vesisyvyys on noin 1,3 m. Kosteikon eteläosaan rakennettava syvänvedenallas toimii kiintoaineen pidättäjänä. Monimuotoisuuden lisäämiseksi kosteikolle rakennetaan 4 saareketta, joiden kokonaispinta-ala on noin 0,6 ha. Kaikki kosteikolla suoritettavista kaivuista syntyvät massat tiivistetään penkereisiin sekä rakennettaviin saarekkeisiin. Purkupato Kosteikon keskivedenkorkeus MW veg on N 60 +76,80 m. Kosteikon vedenpinnan korkeus määräytyy kosteikkoalueen pohjoispään penkereeseen rakennettavalla virtaama-aukolla. Virtaama-aukon kynnyksen kokonaisleveys on 7 m. Sen keskellä olevan alivirtaama-aukon pohjan leveys on 0,5 m ja pohjan korkeus N 60 +76,75 m. Virtaamaaukon muun osan korkeus on N 60 +76,80 m. Virtaama-aukon rakenteena on moreeninen tiivisteosa, joka ympäröidään suodatinkankaalla ja kiviverhouksella (# 50 150 mm). Aukon alapuolinen luiska rakennetaan kaltevuuteen noin 1:6. Penger Kosteikkoa ympäröivän penkereen korkeustaso on vähintään N 60 +77,30 m. Tämän alittavat penkereen osat korotetaan rakennustöiden yhteydessä. Pengerlinja tarkistetaan ja mahdolliset vuotokohdat korjataan. Penger rakennetaan hienojakoisista kivennäismassoista ja verhoillaan korjauskohdista eloperäisellä kerroksella. Penkereen luiskakaltevuus on 1:2. Ojakatkot Pengertä kiertävään ympärysojaan tehtävät ojakatkot sijoittuvat tilojen RN:ot 7:93 ja 4:31 alueille. Noin 10 metrin pituiset ojakatkot rakennetaan ensisijaisesti moreenista ja mahdollisesti myös kaivutöistä saatavista kivennäismassoista. Ojakatkojen harjan korkeus on N 60 +77,30 m. Ojayhteys kosteikolle sijoittuu tilojen RN:ot 1:13, 1:16 ja 4:24 alueille. Perustamistoimenpiteet kosteikolla tehdään ennen ojakatkojen tekemistä ja veden johtamista kosteikkoalueelle. Toimenpiteistä ja työskentelyalueella liikku-
Hankkeen vaikutukset misesta sovitaan alueiden maanomistajien kanssa erikseen ennen töiden aloittamista. Rakennustyöt ajoitetaan mahdollisimman kuivaan vuodenaikaan. Kosteikon suunniteltu vedenpinnan korkeus N 60 +76,80 m ei aiheuta keskimääräisiä vedenpinnan muutoksia Ukonojan ja kosteikkoalueen liittymäkohdan alueella. Kosteikkoalueen itä-kaakkoispuolella kosteikon vedenpinnan korkeus aiheuttaa noin 0,15 m:n kuivavaran pienenemisen alavimmilla pelto- ja metsäalueilla. Kuivavaran pieneneminen koskettaa tiloja Housunnotko KT 416-431-4-31, Ojamäki KT 416-404- 4-19, Uusitupa KT 416-431-4-16 ja Koisilta KT 416-431-4-24. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO MUISTUTUKSET Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset tuli toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään 21.12.2009. 1) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on lausunut muun muassa, että se pitää hanketta vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta toivottavana. Kosteikon sijainti on hyvä, koska suurin osa valuma-alueen yläpuolisista vesistä virtaa sen läpi kahden kilometrin päässä olevaan Saimaaseen. Paikka on myös luonteva, koska se on aiemmin ollut pääosin niittymaata. Hankkeen tiedot tukevat sitä olettamaa, että kosteikon ansiosta Saimaaseen kulkeutuva kiintoaineen ja ravinteiden määrä tulee toteutuksen jälkeen pienenemään nykyisestä kuormituksesta. Oikein hoidettuna Nuorajärven kosteikko soveltuu erinomaisesti suunniteltuun tarkoitukseen. Patoamalla vesi suunnitelman esittämälle tasolle ja tekemällä eristysojiin ojakatkot saadaan kosteikon pinta-ala mahdollisimman suureksi myös matalan veden aikana. Kosteikon eristysojien vedenkorkeuteen ja sen vaikutuspiirissä olevien maiden vesitaseeseen vaikuttaa Saimaan veden pinnan korkeus. Lisäselvityksessä ei ole verrattu Saimaan vedenkorkeuden vaikutusta eristysojissa ojakatkojen yläpuolella olevaan vedenkorkeuteen. On todennäköistä, että eristysojassa olevien ojakatkojen yläpuolisilla mailla kuivavara pienenee jonkin verran nykyisestä, koska määrääväksi vedenkorkeudeksi tulee Saimaan vedenkorkeuden sijaan pohjapadon harjan korkeus. Kalojen kulun kannalta pohjapadon ulkopuolinen luiska tulisi tehdä suunnitelmassa esitettyä kaltevuutta loivemmaksi. Penkereen sisäpuolella on entisiä viljeltyjä peltomaita, jotka ovat sisältäneet ravinteita etenkin fosforia. Hakemuksessa on mainittu näiden maiden fosforin viljavuusluokkien olleen vuonna 2007 välttäviä tai huononlaisia. Ojitustoimituksen päätöksellä 28.9.2006 on penger avattu ja pumppaus lopetettu. Penkereen avaamisen jälkeen vesi on vallannut alueen ja pääosa pelloista on tuolloin jäänyt veden alle. Patoamalla tehtävän allaskosteikon alkupäähän on suunniteltu syvänvedenallas, jonka syvyys on noin 1,3 m MW veg :stä. Suunnitelmassa ei ole kerrottu tämän altaan pinta-alaa, mutta sen tarkoituksena on toimia kiintoaineen pidättäjänä. Ympäristökes- 3
kuksen tekemän pintakuormateoriaan pohjautuvan laskentatavan mukaan MHQolosuhteissa altaan pohjaan kertyy raekooltaan 0,02-2 mm:n maalajitteita eli hietaa ja hiekkaa. Altaan syvyys on riittävä, kun se tyhjennetään säännöllisesti sinne kerääntyvästä kiintoaineesta. Kosteikon puhdistustehokkuuden kannalta on oleellista, että vesi viipyy kosteikossa mahdollisimman pitkään. Kosteikko tulisi suunnitella hydraulisesti tehokkaaksi eli veden tulisi virrata kosteikon läpi tasaisesti ilman oikovirtauksia ja seisovan veden alueita. Tässä suunnitelmassa on mainittu veden viipymän olevan 43 tuntia MHQolosuhteissa. Suunnitelmasta ei käy ilmi, onko hydraulista tehokkuutta tarkasteltu 2Dmallin antamilla tuloksilla ja onko kyseinen toteuttamistapa hydraulisesti tehokkain vaihtoehto. Ilmeisesti kosteikkoalueelle suunniteltu toinen syvänveden alue ja neljä saareketta palvelevat enemmän luonnon monimuotoisuutta ja maisemaa kuin veden mahdollisimman pitkää viipymää kosteikossa. Kosteikon muodosta, veden tulo- ja poisjohtamispaikkojen sijainnista ja lukumäärästä voi suuntaa-antavasti arvioida sen hydraulisen tehokkuuden arvon. Tämän kosteikon pituus/leveys suhde on noin 2:1, kun sen tulisi olla 3:1-5:1. Veden viipymän tulee kosteikossa olla vähintään 24 tuntia, joten tämä kosteikko täyttää tämän vaatimuksen todennäköisesti myös MQtilanteessa. Lisäksi ympäristökeskus on tarkastellut lausunnossaan kosteikon vaatimia hoitotoimia kuten niiton kohdistumista ja ajoitusta. 2) AA Vainikkalan kylässä sijaitsevan Mäkelän tilan RN:o 7:93 omistajana on vaatinut, että vedenkorkeutta ei saa nostaa niin korkealle, että siitä aiheutuu haittaa tilan metsänkasvulle. 4 SELITYS LISÄSELVITYS Hakijat ovat ilmoittaneet suostuvansa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksiin. AA:n 2) muistutuksen johdosta hakijat ovat todenneet, että kosteikolla ei ole vaikutusta metsän kasvuun Mäkelän tilalla. Tila on jo ennestään alavaa ja kosteaa maata, joka paikoin soveltuu huonosti metsän kasvatukseen. Tila sijaitsee kosteikkoalueen ulkopuolella. Kosteikon perustamisvaiheessa tehtävä ojakatko tulee Mäkelän tilan yläpuolisen rajan kohdalle, jolloin vesi pääsee poistumaan tilalta alavirtaan samalla tavoin kuin aikaisemminkin. Hakijat ovat viitanneet Suomen salaojakeskuksen tekemään selvitykseen, joka koskee vedenkorkeuksia kosteikon yläpuolisessa Ukonojassa ojakatkojen eteläpuolella ja niistä aiheutuvia muutoksia. Selvityksissä ei mainita muutoksista Mäkelän tilan kuivavaraan. Hakijat ovat 9.4. ja 14.4.2010 aluehallintovirastoon saapuneissa sähköpostiviesteissä ilmoittaneet, että kosteikkoalueen ulkopuolisille tiloille mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen osalta on tilojen KT 416-431-4-31, 416-404-4-19 ja 416-431-4-16 omistajien kanssa sovittu.
5 MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa olivat käsillä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta lainassa olevat Nuorajärven pengerryksen ojitustoimituksen asiakirjat. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU KÄSITTELYRATKAISU LUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Asia ratkaistaan 1.1.2010 voimaan tulleen valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 2 momentin mukaisesti Itä-Suomen aluehallintovirastossa, koska kyse on lain voimaan tullessa Itä- Suomen ympäristölupavirastossa vireillä olleesta, asianosaisille kuuluttamalla tiedoksi annetusta asiasta. Aluehallintovirasto myöntää Nuorajärven kosteikon ystävät ry:lle ja Nuorajärven pengerrysyhtiölle luvan kosteikon perustamiseen Lemin kunnan Tevaniemen, Sutelan, Huttulan ja Vainikkalan kylissä. Lupamääräysten mukaisesta rakentamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta annetaan lupamääräys 8. 1. Kosteikon sijainti ilmenee hakemukseen liitetystä 15.5.2009 päivätystä suunnitelmakartasta 1:4 000. Kosteikkoalue rakennetaan hakemukseen liitettyjen 15.5.2009 päivättyjen pituus- ja poikkileikkauspiirustusten 1:5 000 / 1:100 mukaisesti. Kosteikon ympäryspenkereeseen rakennetaan suunnitelmakartasta ilmenevään kohtaan poistopään virtausaukko hakemukseen liitetyn leikkauspiirustuksen 1:500 mukaisesti. Virtausaukon kynnyksen kokonaisleveys on 7,0 m ja korkeus on N 60 +76,80 m lukuun ottamatta 0,5 metrin levyistä alivirtaama-aukkoa, jonka korkeus on N 60 +76,75 m. Virtausaukon kynnyksen leveys on virtauksen suunnassa noin 2 m, altaan puoleisen luiskan kaltevuus 1:2 ja alavirran puoleisen luiskan kaltevuus vähintään 1:6. Luiska on muotoiltava siten, että se mahdollistaa kalan nousun kosteikkoalueelle virtaaman ollessa riittävää. Kosteikkoa ympäröivän penkereen korkeus on N 60 +77,30 m. Nykyiset pumppaamorakenteet poistetaan kosteikkoalueelta.
PERUSTELUT 2. Ennen rakennustöihin ryhtymistä on töiden aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja hyvissä ajoin ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lemin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 3. Rakennustyö on tehtävä sellaisena aikana ja siten, että haitallinen veden sameneminen jää mahdollisimman vähäiseksi. 4. Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä sekä rakennuspaikat muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 5. Luvan saajien on pidettävä kosteikon penkereet, virtausaukko, ympärysojat ja muut luvanmukaiset rakenteet jatkuvasti tämän lupapäätöksen edellyttämässä kunnossa. 6. Rakennustyöt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun viimeistään kolmen vuoden kuluessa siitä kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. 7. Rakennustyön valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lemin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellaista vahinkoa haittaa tai muuta edunmenetystä, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvansaajat ovat vesilain mukaan vastuussa, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä aluehallintoviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. Nuorajärven kosteikon perustaminen on tarpeen alueen vesiensuojelun toteuttamiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden ja virkistysarvojen lisäämiseksi. Kosteikkoalueen itä-kaakkoispuolella olevien tilojen kuivavaran pienenemisestä mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen osalta on tilojen KT 416-431-4-31, 416-404-4-19 ja 416-431-4-16 omistajien kanssa sovittu. Purku-uoman luiskan muotoilussa kalan nousumahdollisuus otetaan huomioon. Rakentaminen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Rakentaminen tapahtuu luvan saajien hallinnoimilla alueilla. Luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset ovat olemassa. MUISTUTUSTEN HUOMIOON OTTAMINEN Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen muistutus on otettu huomioon. AA:n muistutuksen johdosta aluehallintovirasto toteaa, että rakentamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu haitallista vettymistä Mäkelän tilan RN:o 7:93 alueella, koska kosteikon vedenkorkeus ei vaikuta tilan kohdalla olevan penkereen ympärysojan vedenkorkeuteen ojakatkon sijaitessa tilan etelärajalla. Lupaa myönnettäessä edellyttämät- 6
LAINKOHDAT KÄSITTELYMAKSU tömien vahingollisten seurausten varalta vahingonkärsijän oikeudet on turvattu vesilain 2 luvun 27 :n perusteella. Muistutus on otettu huomioon lupamääräyksessä 8. Vesilain 2 luvun 3 ja 6 :n 1 momentti Päätöksestä peritään käsittelymaksu 770 euroa. Vesilain 21 luvun 9 Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006). Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009). 7
8 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Viljo Mikkonen Antti Ylitalo Aune Mielonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet Antero Iivanainen, Viljo Mikkonen ja Antti Ylitalo. Asian on esitellyt Aune Mielonen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8074
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 24.5.2010. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 510 004 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.