FCG Finnish Consulting Group Oy VIRTAIN KAUPUNKI KOULUTOIMEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 211 22 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 885 864 837 784 723 854 816 74 685 637 621 742 591 7 689 565 66 627 69 581 2 218 3.3.211
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnitelman laadinnan eteneminen... 2 1.2 Tehtävän tarkennus... 3 2 VIRTAIN KAUPUNGIN OPETUSTOIMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 4 2.1 Väestörakenteen muutokset Virroilla... 4 3 PALVELUTARPEEN KYSYNTÄÄN JA TARJONTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT... 8 3.1 Huoltosuhde... 8 3.2 Väestötekijöiden muutosten vaikutukset palvelutarpeiden muutoksiin... 9 3.2.1 Alle kouluikäisten määrät... 1 3.2.2 Peruskouluikäisten määrät... 11 3.2.3 Nuoret (16 18-vuotiaat)... 12 3.3 Talous ja odotekustannukset... 13 3.3.1 Esiopetus... 15 3.3.2 Perusopetus... 16 3.3.3 Lukio... 18 3.4 Maankäytön suunnittelun vaikutukset palvelutarpeiden muutoksiin... 19 3.4.1 Taajama-aste... 19 3.4.2 Maankäytön suunnittelun vaikutukset varhaiskasvatus- ja opetuspalveluihin19 3.5 Kiinteistöt... 2 3.5.1 Kiinteistöjen kunto... 2 3.5.2 Kiinteistöjen ylläpitokustannukset... 2 4 VIRTAIN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUS- JA OPETUSPALVELUIDEN NYKYTILA JA OPPILASENNUSTEET... 23 4.1 Varhaiskasvatus/esiopetus... 24 4.2 Perusopetus... 24 4.2.1 Oppilaskehitys... 25 4.2.2 Kouluittainen oppilaskehitys... 28 4.3 Lukio... 37 4.4 Missä oppilaat asuvat?... 38 4.5 Henkilöstö... 39 4.5.1 Esiopetus... 39 4.5.2 Perusopetus... 39 4.6 Tukipalvelut... 42 5 PALVELUVERKKOSUUNNITELMA... 43 5.1 Varhaiskasvatus/esiopetus... 43 5.2 Perusopetus... 43 5.2.1 Porrastettu kouluverkon supistaminen... 44 5.2.2 Kolmen aluekoulun malli... 45 5.2.3 Koulukeskuksen malli... 46 5.2.4 Arvioitu kustannusvaikutus... 47 5.3 Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen... 51 5.4 Opetustuntien riittävyys... 51 6 TIIVISTELMÄ... 51 LIITTEET
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 2 1 JOHDANTO Kaupungin talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa todetaan, että vuoden 211 talousarviossa 1 on edellytetty erityisesti kahden erityissuunnitelman laadintaa: vanhustenhuollon suunnitelmaa ja perusopetuksen suunnitelmaa. Valtuuston edellyttämät suunnitelmat edellytetään laadittavaksi sovittuun päivämäärään mennessä, realistisena ja siten, että palveluiden tarve, ratkaisut ja niitä vastaavat määrärahat ovat suunnitelmassa mukana. Suunnitelmat tulevat olemaan pohja aineistona ensi keväänä järjestettävän valtuustoseminaarin vuoden 212 talousarvion raamikeskustelussa. Vuoden 211 talousarvion tavoitteiden mukaisesti Virtain kaupungin kaupunginhallitus ja sivistyslautakunta ovat päättäneet laatia koulutoimea koskevan kehittämissuunnitelman vuosille 212 22. Suunnitelma pitää sisällään seuraavat asiat: - optimaalinen kouluverkko (opettajat, avustajat, muu henkilökunta, kuljetukset), - yhtenäiskoulu ja yhteiset opettajat eri koulujen ja mahdollisesti kuntien kanssa, - koulujen johtamisjärjestelmä, - erityisopetuksen toteuttaminen ja opetusta antavat toimipisteet, - opetuksen sisällön asiantuntevuuden takaaminen (huomioon ottaen lakimuutokset, vahvistettava tuntikehys jne.), - määräaikaisten työntekijöiden tarve ja tulevien vuosien henkilöstösuunnitelma (ottaen huomioon oppilasmäärän väheneminen ja oppituntien määrän lasku). Koulutoimen suunnitelman tulee olla valmiina sivistyslautakunnalle 31.3.211 mennessä ja hallitukselle 3.4.211 mennessä. Virtain kaupunki antoi kyseisen selvitystyön FCG Finnish Consulting Group Oy:lle. Selvityksen laadinnasta FCG:ssä vastaa johtava konsultti Raila Oksanen. 1.1 Suunnitelman laadinnan eteneminen n etenemistä ohjaamaan asetettiin ohjausryhmä. Ohjausryhmän muodostavat - sivistyslautakunnan puheenjohtaja Pentti Vaara (ohjausryhmän puh.joht.) - lautakunnan jäsen Esa Hietala - lautakunnan jäsen Eero Olkkonen - yläkoulun rehtori Pirjo-Liisa Rouniola - Rantatien ja Mäkitien koulun rehtori Heikki Kangasluoma - luokanopettaja Anne Kukkonen - lukion oppilaanohjaaja Rauno Ilvespakka - sivistystoimenjohtaja Tuula Jokinen Ohjausryhmä kokoontui suunnitelman laadinnan aikana 4 kertaa. 1 Valtuuston päätös selvityksen laadinnasta on tehty 13.12.21 talousarviopäätöksen yhteydessä.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 3 n aloituspalaverissa suunnitelman laadintaa ja konsultin työskentelyä linjattiin seuraavasti: Väestö- ja oppilastilastojen sekä ennusteiden osalta käytetään Väestörekisterikeskuksen väestötietoja virallisen tilastointipäivän 2.9.21 oppilastietoja koulun todellisia oppilastietoja koulutoimiston toimittamia oppilasennusteita esiopetuksen oppilasmääriä mukana koulun oppilasmäärissä Väestö- ja oppilasmäärien tarkastelussa ei ennakoida kunnan sisäistä väestön muuttoliikettä eikä kuntaan tapahtuvaa muuttoliikettä eikä kunnasta tapahtuvaa poismuuttoa. Lukion opiskelijaennuste lasketaan siten, että lukioon oletetaan siirtyvän 45 %:a ikäluokasta. Henkilöstötietojen osalta käytetään KEVA:n eläketietoennusteita ja kaupungin toimittamia henkilöstötietoja. Opetustoimeen vaikuttavien maankäytön suunnitelmien tarkastelun apuna käytetään kaupungin kaavoituskatsausta ja kaupungin toimittamia tietoja. Samoin koulukiinteistöihin ja tukipalveluihin liittyvät tiedot saadaan kaupungin eri toimijoilta. Ohjausryhmä tarkensi ensimmäisessä kokouksessaan suunnitelman laatimisen tavoitteita ja näkökulmia. Tehtävää tarkennettiin laatimalla työsuunnitelma ja sopimalla käytettävästä pohjamateriaalista. Selvitys ulotetaan vuoteen 22 asti. Konsultti tulee kiertämään kaikki koulut mahdollisuuksien mukaan. 1.2 Tehtävän tarkennus Aloituskokouksessa tarkennettiin tehtäväksiantoa ja tavoitteita. Todettiin, että suunnitelman kohteena on koko opetustoimi mukaan lukien varhaiskasvatus ja lukio. Selvitys kohdistuu vain opetuspalvelujen järjestämiseen eikä suunnitelma sisällä koulutilojen muun käytön tarkastelua. Samoin todettiin, että suunnitelman laadinnan kanssa samaan aikaan kaupungissa on valmisteilla kaksi muuta opetuspalveluiden tukipalveluihin vaikuttavaa selvitystä: ruokahuoltoselvitys ja kuljetusselvitys. Molempien tavoitteena on tarkastella näitä kokonaisuuksia koko kaupungin näkökulmasta. Tämän selvityksen tehtäväksianto kohdistuu suunnitelman laadintaan ja esimerkiksi kehittämissuunnitelman päätöksentekoon ja täytäntöönpanoon liittyvät kuulemiset eivät sisälly konsultin tehtävään. Tehtäväksiannon lähtökohdaksi määriteltiin oppilaslähtöisyys siten, että suunnitelma laaditaan vastaamaan väestön tarpeita. Tavoitteeksi haja-asutusalueelle asetettiin 3- opettajaiset koulut. Tehtävälle ei annettu euromääräistä taloudellista tavoitetta tai henkilöstöresursseihin kohdistuvaa säästötavoitetta, mutta toisaalta todettiin, että suunnitelman odotetaan pohjaavan ratkaisuille, jotka mahdollistavat opetustoimeen säästöjä ja toiminnan rationalisointia. Tiivistäen voidaan todeta, että tehtävän ydin muodostuu kahdesta keskeisestä kysymyksestä: 1. Missä koulujen tulee olla? 2. Ja keitä siellä työskentelee?
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 4 2 VIRTAIN KAUPUNGIN OPETUSTOIMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2.1 Väestörakenteen muutokset Virroilla Virtain kaupungin väkiluku vuoden 21 lopussa oli noin 7 4 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin väestökehitys on laskeva siten, että seuraavan kymmenen vuoden aikana väestön kokonaismäärä vähenee lähes viidellä prosentilla, vakiintuen kuitenkin seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi (22 23) samoihin lukumääriin (kuva 1). Väestökehitys poikkeaa muusta Pirkanmaan väestökehityksestä, kuten myös koko maan väestökehityksestä, näiden molempien ollessa suhteellisen positiivisia ja Virroilla vastaavasti negatiivista. Virrat 12 Koko väestö Virrat Koko maa Pirkanmaa 115 11. 1 = 1 2 15 1 95 9 85 8 2 1 2 15 2 2 2 25 2 3 Lähde:Tilastokeskus Virrat Koko maa Pirkanmaa 2 1 2 15 2 2 2 25 2 3 Asukkaita 7 49 7 296 7 211 7 171 7 158 21=1 1 97 96 96 96 Asukkaita 5 322 356 5 58 728 5 635 938 5 752 572 5 85 97 21=1 1 14 16 18 11 Asukkaita 489 434 51 84 53 518 548 57 563 8 21=1 1 14 18 112 115 Kuva 1. Virtain kaupungin väestöennuste 21-23
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 5 Asukasmäärän ennustetaan vähenevän noin 33 henkilöllä kahdessakymmenessä vuodessa. Huolestuttavinta kuntatalouden ja palvelurakenteen kestävyyden näkökulmasta on väestön vanheneminen, työssäkäyvän väestömäärän väheneminen ja demografisen huoltosuhteen suhteellisen voimakas kasvu. Tarkasteltaessa ikäluokittaista väestökehitystä (kuva 2), huomataan, että Virroilla tarkastelujakson loppupuolella, vuoden 22 jälkeen yli 74-vuotiaiden lukumäärä kasvaa voimakkaasti ja nopeasti. Verrattuna vuoden 21 tilanteeseen heitä on kaupungissa lähes 6 prosenttia enemmän ja lukumäärällisesti tämä tarkoittaa tämän ikäluokan määrän lisääntymistä verrattuna nykyiseen yli 6 hengellä. 18 16 14 1 = 1 2 12 1 8 6 2 1 2 15 2 2 2 25 2 3 1 6 vuotiaat 1 99 99 97 95 7 18 vuotiaat 1 92 9 89 9 Työikäiset (17 64 v) 1 9 83 8 77 65 74 vuotiaat 1 128 142 124 117 Yli 74 vuotiaat 1 14 113 142 161 Väestö 1 97 96 96 96 2 1 2 15 2 2 2 25 2 3 alle 1 -vuotiaat 57 57 55 55 53 1-6-vuotiaat 366 363 361 355 347 7-18-vuotiaat 877 83 788 781 787 Työikäiset (17-64 v) 4 385 3 933 3 643 3 49 3 367 65-74-vuotiaat 959 1 23 1 364 1 191 1 118 Yli 74-vuotiaat 998 1 41 1 129 1 416 1 611 Kaikki 7 49 7 296 7 211 7 171 7 158 Kuva 2. Väestöennuste ikäluokittain Lähde:Tilastokeskus
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 6 Toinen merkittävä demografinen muutos on työikäisten määrän merkittävä väheneminen. Kun vuonna 21 työikäisiä oli noin 4 4, on heitä kahdenkymmenen vuoden kulutta 1 henkeä vähemmän (kuva 3). 7 5 asukkaan kaupungissa tämä tulee rasittamaan kunnan väestön ikärakenteeseen pohjautuvaa huoltosuhdetta erittäin voimakkaasti Virrat 15 17-64 -vuotiaat Virrat Koko maa Pirkanmaa 1. 95 1 = 9 1 2 85 8 75 7 2 1 2 15 2 2 2 25 2 3 Lähde:Tilastokeskus Virrat Koko maa Pirkanmaa 2 1 2 15 2 2 2 25 2 3 17-64-vuotiaat 4 385 3 933 3 643 3 49 3 367 21=1 1 9 83 8 77 17-64-vuotiaat 3 38 747 3 344 211 3 287 858 3 263 239 3 253 1 21=1 1 99 97 97 96 17-64-vuotiaat 312 673 312 244 313 68 316 551 32 887 21=1 1 1 1 11 13 Kuva 3. Työikäisten määrän kehitys vuosina 21 23 Lasten ja nuorten lukumäärät tulevat pienenemään melko tasaisesti koko tarkastelujakson ajan. Syntyvyys näyttäisi pysyvän lähes nykyisellä tasollaan (21, 57 lasta ja 23, 53 lasta), mutta alle peruskouluikäisten määrissä muutamaa lasta pienemmät ikäluokat alkavat näkyä varsinkin tarkastelujakson loppupuolella siten, että lasten kokonaismäärä vähenee 2 lapsella (kuva 4).
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 7 12 Virrat Koko maa Pirkanmaa. 1 = 1 2 11 1 9 8 2 1, 2 15, 2 2, 2 25, 2 3, Lähde:Tilastokeskus 2 1 2 15 2 2 2 25 2 3 Virrat 1-6 -vuotiaat 366 363 361 355 347 21=1 1 99 99 97 95 Koko maa 1-6 -vuotiaat 354 263 371 2 377 824 377 14 369 99 21=1 1 15 17 16 14 Pirkanmaa 1-6 -vuotiaat 33 263 35 59 36 798 37 17 36 473 21=1 1 17 111 111 11 Virrat Päivähoidossa* 197 195 194 191 186 *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 28 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen. Kuva 4. 1 6 vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat lapset Peruskouluikäisten ja nuorten lukumäärä vähenee lähes sadalla. Kouluikäisten lasten ja nuorten määriä tarkastellaan tarkemmin luvussa 4.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 8 3 PALVELUTARPEEN KYSYNTÄÄN JA TARJONTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 3.1 Huoltosuhde Virroilla 17 64-vuotiaiden määrä eli työssäkäyvien ikäluokkien suuruudet tulevat ennusteiden mukaan laskemaan voimakkaasti. Vaikka alle 17-vuotiaiden määrä tulee tarkastelujakson aikana vähenemään, yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyminen tulee merkittävästi kasvattamaan väestöön ikään perustuvaa huoltosuhdetta. Kuvassa 5. tarkastellaan väestörakenteen muutoksiin perustuvaa huoltosuhteen muutosta Virroilla vuosina 21 23. Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti (17-64 -vuotiasta kohti) 1,3 Virrat Koko maa Pirkanmaa 1,1,9,7,5,3 2 1 2 15 2 2 2 25 2 3 Huoltosuhde kasvaa Lähde:Tilastokeskus 2 1 2 15 2 2 2 25 2 3 Virrat,71,86,98 1,5 1,13 Koko maa,57,65,71,76,8 Pirkanmaa,57,64,69,73,75 Kuva 5. Väestöllinen huoltosuhde Vertailun vuoksi voidaan todeta, että tällä hetkellä pääkaupunkiseudun suhdeluku on,49 ja vuonna 23 vain,83 ja koko maan vastaavat suhdeluvut ovat tällä hetkellä,57 ja vuonna 23,8. Virroilla vajaan kahden kymmenen vuoden kuluttua yhden työssäkäyvän tulee elättää enemmän kuin yksi ei työikäinen, kun muualla maassa yhden työaikaisen vastuulla ei ole edes yhtä henkeä. Pääkaupunkiseudun tilanne on puolet Virtoja parempi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Virtain kaupungin huoltosuhde tulee olemaan varsin raskas ja se tulee asettamaan omat haasteensa kunnan palvelurakenteelle ja tarjonnalle.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 9 3.2 Väestötekijöiden muutosten vaikutukset palvelutarpeiden muutoksiin Kokonaisväestökehitys ja ikäryhmittäinen väestökehitys vaikuttavat kuntalaisten palvelutarpeiden kehittymiseen ja palveluiden käyttöön ja kunnan näkökulmasta palveluiden järjestämisen volyymeihin. Väestön nopean vanhenemisen ja eliniän kasvun myötä vanhustenhoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeiden voidaan olettaa kasvavan. Virroilla väestökehitys ja palvelutarvekehitys (kuva 6.) kehittyvät samansuuntaisesti. Vuoden 22 jälkeen vanhuspalveluiden palvelutarve nousee merkittävästi, kasvun ollessa nykyiseen verrattuna 6 prosenttia. 18 16 14 12 1 8 6 2 1 2 15 2 2 2 25 2 3 Päivähoito ja esiopetus 1 99 99 97 95 Perusopetus 1 94 93 93 93 Lukio (amm. koulutus) 1 85 82 78 82 Vanhusten hoito 1 14 113 142 161 Perusterveydenhuolto, avo 1 98 97 97 97 Erikoissairaanhoito 1 99 99 98 98 Muut tehtävät 1 97 96 96 96 Kuva 6. Palvelutarpeiden ennustettu kehitys
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 1 3.2.1 Alle kouluikäisten määrät Samanaikaisesti päivähoito- ja opetuspalveluiden järjestämistarpeet vähenevät ikäluokkien pienenemisen myötä (kuva 7). Opetustoimessa merkittävin muutos on lukio-opetuksen palvelutarpeen lasku. Sen käyttötarve pienenee tarkastelujakson loppupuolella merkittävästi, peräti 18-22 prosenttia nykyisestään ja tällä tulee olemaan varsin kohtalokkaan vaikutukset lukio-opetuksen säilymiselle Virroilla. Virrat Päivähoito Perusopetus Lukio 7 6 6 8 4 6 8 6 6 2 6 6 5 4 3 2 1 4 2 1 2 1 7 9 1 6 1 5 9 1 8 9 4 9 1 5 9 1 9 1 6 8 1 1 9 9 5 2 8 2 1 2 15 2 2 2 25 2 3 28 kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 -vuotiaat: STAKES, Sotkanet 28 oppilasmäärät: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Kehitys: Tilastokeskuksen väestöennuste 29 - Kuva 7. Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1 6-vuotiaat, perusopetuksen ja lukion oppilaat ja opiskelijat (Lähde: Stakes 28, Sotkanet 28, Tilastokeskus 28) Kunnan kustantamassa päivähoidossa oli vuonna 28 noin 53,8 % kunnan 1 6- vuotiaista lapsista. Määrä on hieman alle koko maan tilanteen (noin 56 %). Jos oletetaan, että kunnan kustantamassa päivähoidossa tulee vastaisuudessakin olemaan noin 54 % alle kouluikäisistä lapsista, havaitaan seuraavanlainen palvelutarpeen pieneneminen: 21 -> 215-2 päivähoitopaikkaa 215 -> 22-1 päivähoitopaikka 22 -> 225-3 päivähoitopaikkaa 225 -> 23-5 päivähoitopaikkaa Yhteensä - 11 päivähoitopaikkaa
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 11 3.2.2 Peruskouluikäisten määrät Virroilla peruskouluikäisten lasten ja nuorten määrän ennustetaan laskevan nykyisestään. Lasku painottuu tarkastelujakson alkuvaiheeseen ja hidastuu tarkastelujakson loppupuolella (kuva 8). Nopeinta muutos on vuosien 21 215 välillä, jolloin peruskouluikäisten määrä vähenee kuudella prosentilla. Virrat 13 7-15 -vuotiaat Virrat Koko maa Pirkanmaa. 1 = 1 2 12 11 1 9 8 2 1 2 15 2 2 2 25 2 3 2 1 2 15 2 2 2 25 2 3 Virrat 7-15 -vuotiaat 641 62 594 596 594 21=1 1 94 93 93 93 Koko maa 7-15 -vuotiaat 527 935 533 931 557 45 572 713 577 335 21=1 1 11 16 18 19 Pirkanmaa 7-15 -vuotiaat 46 329 48 53 52 65 55 175 56 157 21=1 1 15 114 119 121 Virrat Oppilaat* 648 68 6 62 6 Kuva 8. Peruskouluikäiset lapset Koululaisten määrän väheneminen poikkeaa koko maan ja Pirkanmaan tilanteesta. Muualla peruskouluikäisten määrän ennustetaan nousevan ja muualla Pirkanmaalla kouluikäisten määrän kasvu on erittäin voimakasta. Väestöennusteissa ei ole huomioitu maakunnan sisäistä muuttoliikettä. Peruskouluikäisten määrissä havaitaan seuraavanlainen palvelutarpeen pieneneminen: 21 -> 215-39 oppilaspaikkaa 215 -> 22-8 oppilaspaikkaa 22 -> 225 +2 oppilaspaikkaa 225 -> 23-2 oppilaspaikkaa Yhteensä - 47 oppilaspaikkaa
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 12 Käytännössä tämä tarkoittaa, että oppilasmäärä vähenee kahdella 24 oppilaan luokalla tai kolmella noin 15 oppilaan luokalla. 3.2.3 Nuoret (16 18-vuotiaat) Nuorten eli toisen asteen koulutuksen ja lukio-opetuksen ikäisten nuorten määrä putoaa Virroilla hälyttävästi (kuva 9.). Tällä on suora vaikutus lukion oppilasmäärän kehitykseen. ensimmäisen viiden vuoden aikana määrä putoaa 15 %, jonka jälkeen lasku hidastuu noin 5 prosenttiin. Ennusteen loppupäässä näyttää olevan kuitenkin hienoista nousua vuosina 225 23, jolloin nuorten määrä näyttäisi kasvavan edellisestä viisivuotiskaudesta noin neljä prosenttia. Virrat 11 16-18 -vuotiaat Virrat Koko maa Pirkanmaa. 1 = 1 2 1 9 8 7 2 1 2 15 2 2 2 25 2 3 Lähde:Tilastokeskus 2 1 2 15 2 2 2 25 2 3 Virrat 16-18 -vuotiaat 236 21 194 185 193 21=1 1 85 82 78 82 Koko maa 16-18 -vuotiaat 198 578 179 513 178 149 187 427 193 323 21=1 1 9 9 94 97 Pirkanmaa 16-18 -vuotiaat 17 22 15 661 15 977 17 568 18 497 21=1 1 91 93 12 18 Virrat Lukion oppilaat* 116 98 95 91 95 Kuva 9. Ikäluokan 16 18-vuotiaiden määrän kehitys vuosina 21 23 (Tilastokeskus 28) Nuorison määrällinen notkahdus ja notkahduksen jääminen pysyväksi olotilaksi tulee vaikuttamaan merkittävästi lukion opiskelijamääriin. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan lukion opiskelijamääräkehitys on seuraavanlainen 21 -> 215-18 opiskelijaa 215 -> 22-3 opiskelijaa 22 -> 225-4 opiskelijaa 225 -> 23 +4 opiskelijaa Opiskelijamäärän pieneneminen 2 opiskelijalla tarkoittaa yhtä luokallista vähemmän opiskelijoita koko lukiossa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 13 3.3 Talous ja odotekustannukset Virtain kaupungin verotulojen kehitys 2-luvulla ja ennuste vuosiksi 28 225 ovat esitetty seuraavissa kuvioissa kuvio 1 ja kuvio 2. Virrat Vuosikate #REF! #REF! #REF! Vuosikate Kunnallisvero #REF! Kiinteistövero #REF! Yhteisövero os. #REF! #REF! Valtion #REF! os. (käyttötal)#ref!. 1 = 1 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Vuosikate #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! 2 1 2 2 2 3 2 4 2 5 2 6 2 7 Kuvio 1. Verotulojen kehitys Virrat Lähde:Tilastokeskus Verotulojen ja valtionosuuksien kehitystrendit, tasaus sisällytetty osuuksiin 5 45. M 4 35 3 25 2 15 1 5 2 8 2 1 2 15 2 2 2 25 Yleinen valtionosuus,2,4,5,5,6 OPM:n valtionosuus 2,8 3, 3,2 3,4 3,7 STM:n valtionosuus 12,8 12,5 14,3 16,6 2,3 Muut verot 3,3 2,8 3,6 3,9 4,2 Kunnallisvero 16,6 15,2 16, 17,1 18,4 Ennusteissa mukana 2 % inflaation vaikutus Kuvio 2. Verotulot ja valtionosuudet 225 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden kehitystä ja Virtain koulutoimen menokehitystä on tarkastelut tarkemmin liitteessä 2.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 14 Perusopetuksen (sisältäen esi- ja perusopetuksen) toteutuma vuonna 21 oli 6 113 35 euroa (taulukko 1). Perusopetuksen määrärahoista lähes kymmentä prosenttia (8,5 %) ei ole kohdennettu minkään koulun määrärahoihin erikseen, vaan on kirjapidossa ns. jakamattomana määrärahana. Suurin jakamaton kustannus on kuljetus, joka muodostaa lähes puolen miljoonan euron suuruisen summan (käytännössä lähes kokonaan esi- ja perusopetuksen kuljetuskustannukset). Opetus v. 21 Hallinto Oppilashuolto Kiinteistö Kuljetus Ruokailu Koulutus Esi- ja perusopetus 433 11 377 3 513 954 289 11 919 893 57 319 549 252 6 113 351 Esiopetus 11 895 158 625 46 728 54 681 9 464 14 946 296 34 Yht. Perusopetus 89 482 3 355 328 242 282 865 211 497 855 534 37 433 5 817 12 Jakamattomat 49 732 31 64 59 3 261 493 584 1 714 198 525 376 Taulukko 1. Esi- ja perusopetuksen menojen jakautuminen sekä jakamattomat menot, Esi- ja perusopetuksen suurimman menoerän muodostivat vuonna 21 opetuksen kustannukset, noin 59 %:a menoista (kuva 1), joka euromääränä on 3 513 95 euroa. Kiinteistön osuus on 16 % ja rahallisesti noin 919 89 euroa. Kuljetus ja ruokailu ovat kumpikin noin 1 prosenttia perusopetuksen menoista (reilut 5 euroa molemmat). Kuljetus 9 % Ruokailu 9 % Koulutus % Hallinto 2 % Kiinteistö 16 % Oppilashuolto 5 % Opetus 59 % Kuva 1. Perusopetuksen toteutuma 21 (esiopetus ja perusopetus yhdessä)
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 15 3.3.1 Esiopetus Esiopetuksen suurimman menoerän muodostavat opetuksen kustannukset (54 %) (kuva 11). Kiinteistökulujen osuus on lähes viidennes kaikista toteutuneista kuluista (18 %). Toteutumajakautumassa huomio kiinnittyy esiopetuksen oppilashuollon suureen osuuteen, 16 % kaikista menoista. Oppilashuolto 16 % Opetus 54 % Kiinteistö 18 % Kuljetus 3 % Ruokailu 5 % Koulutus % Hallinto 4 % Kuva 11. Esiopetuksen toteuma 21 Vuoden 29 Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilastoinnin perusteella Virtojen varhaiskasvatuksen (päivähoito ja esiopetus) nettokustannukset olivat yhteensä 2,48 M. Keskimääräinen -6-vuotiasta kohden oleva nettokustannus oli 5 539 euroa. Nettokustannus laski hieman edellisestä vuodesta (5 615 ) mutta kahden vuoden takaiseen nousua oli 76 euroa. Tarkasteltaessa nettokustannuksen ja odotekustannuksen 2 välistä eroa, huomataan, että Virroilla odotekustannus on 19 euroa nettokustannusta pienempi. Käytännössä tämän voidaan tulkita vastaavan summan säästöpotentiaalia kun kunnan menoja verrataan verrokkikuntiin. 2 Odotekustannuksella tarkoitetaan laskennallista kustannusta, joka lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: Odotekustannus = toiseksi alhaisimmat nettokustannukset + 1 % * (toiseksi korkeimmat nettokustannukset - toiseksi alhaisimmat nettokustannukset) Esimerkiksi, jos toiseksi alhaisimmat kustannukset ovat 1 /asukas ja toiseksi korkeimmat 1 3 /asukas, ovat odotekustannukset 1 + 1 % * (1 3-1 )=1 3 /asukas (Lähde: Kuntien talous- ja toimintatilaston tiedot vuodelta 29) Kustannusero kuvaa mahdollista säästöpotentiaali suhteessa muihin vertailukuntiin. Ero saadaan vähentämällä todellisista nettokustannuksista odotekustannusta vastaava summa. Virtain kaupungin vertailukuntina kyseisessä tarkastelussa ovat väestörakenteeltaan eniten Virtain kaupunkia muistuttavat kunnat kokoluokassa 5 15 asukasta. Odotekustannustarkastelussa tulee huomioida, että vaikka Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilastojen tietojen keruu on ohjeistettu kaikille kunnille samoin, vaihtelevat kuntien väliset sisäiset tilastointi- ja kirjauskäytännöt. Tämä saattaa aiheuttaa tilastoihin pientä epätarkkuutta.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 16 3.3.2 Perusopetus Perusopetuksen suurimman menoerän muodostavat opetuksen kulut (6 %). Kiinteistöt muodostavat noin 15 %:a menoista, ruokailu 1 % ja kuljetus 9 % (kuva 12). Kuljetus 9 % Ruokailu 1 % Koulutus % Hallinto 2 % Kiinteistö 15 % Oppilashuolto 4 % Opetus 6 % Kuva 12. Perusopetuksen toteutuma 21 Kyläkoulujen kouluittainen tarkastelu (kuva 13) osoittaa, että koulujen kustannusrakenne vaihtelee jonkin verran. Luvuissa ovat mukana sekä esi- että perusopetuksen tiedot. Toisaalta luvut eivät ole suoraan verrannollisia koko perusopetuksen toteutuman kanssa, sillä esimerkiksi kuljetuskustannuksia ei ole kohdennettu kouluittain (kuva 14) ja vastaavasti koko perusopetuksen toteutuma pitää sisällään erityisopetuksen ja maahanmuuttajaopetuksen. 25 2 15 1 5 Killinkosken koulu Kotalan koulu Kurjenkylän koulu Liedenpohjan koulu Vaskiveden koulu - Hallinto Opetus Oppilashuolto Kiinteistö Kuljetus Ruokailu Kuva 13. Kustannusrakenne kyläkouluittain toteutuman 21 mukaan
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 17 25 2 15 1 5 Hallinto Opetus Oppilashuolto Kiinteistö Kuljetus Ruokailu Koulutus - Killinkosken koulu Kotalan koulu Kurjenkylän koulu Liedenpohjan koulu Vaskiveden koulu Kuva 14. Kyläkoulujen toteutuma 21 Vuoden 29 tietojen perusteella perusopetuksen nettokustannukset olivat 5,52 M (kuva 15). Odotekustannukset olivat 4,76 M :a. Nettokustannusten ja odotekustannusten ero oli noin 76 euroa. Kokonaiskustannuksen suuruuteen suhteutettuna ero on merkittävä. Virrat, nettokustannukset 29 5,52 M, odotekustannukset 4,76 M 12 1 8358 8358 8998 8482 8464 8172 9865 959 8775 8946 7837 8889 842 8683 s ila p /o 8 6 7416 6952 7685 7295 725 7358 4 316 2 Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Kuva 15 Perusopetuksen odotekustannusvertailu nettokustannusten mukaan yhtä perusopetuksen oppilasta kohden (Tilastokeskus 28)
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 18 3.3.3 Lukio Lukiossa opetuksen kustannukset muodostavat 77 prosenttia menoista. Seuraavaksi suurin menoerä on kiinteistö, 17 prosentti (kuva 16). Oppilashuolto % Kuljetus 1 % Ruokailu 2 % Kiinteistö 17 % Koulutus % Hallinto 3 % Opetus 77 % Kuva 16. Lukion toteutuma 21 Vuoden 29 tietojen perusteella lukio-opetuksen nettokustannukset olivat,91 M (kuva 17). Odotekustannukset olivat,8 M :a. Nettokustannusten ja odotekustannusten ero on 11 euroa. Virrat, nettokustannukset 29,91 M, odotekustannukset,8 M 12 1 9714 s ila p /o 8 6 7488 7488 5658 8688 7329 8198 8588 7195 8736 8574 7311 7665 7196 7846 7529 6417 829 742 6216 4 2 Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Kuva 17. Lukio-opetuksen odotekustannusvertailu nettokustannusten mukaan yhtä lukioopiskelijaa kohden (Tilastokeskus 28)
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 19 3.4 Maankäytön suunnittelun vaikutukset palvelutarpeiden muutoksiin 3.4.1 Taajama-aste Taajama-asteella tarkoitetaan taajamissa asuvien osuutta kunnan siitä väestöstä, jonka asuinpaikka on koordinaatein määriteltävissä. Taajama-aste lasketaan vuosittain. (Tilastokeskus). Virtain kaupungin taajama-aste vuonna 29 oli 55,7. Tämä tarkoittaa sitä, että hieman yli puolet kaupungin asukkaista asuu taajama-alueella. 3.4.2 Maankäytön suunnittelun vaikutukset varhaiskasvatus- ja opetuspalveluihin Vuosille 21 214 ajoittuva Virtain kaupungin kaavoitusohjelma sisältää kolme keskeistä tavoitetta ja neljä muuta tavoitetta kaupungin maankäytön ohjaukselle ja kehittämiselle. Keskeisimmät hankkeet ovat Virtain keskustaajaman osayleiskaava, joka ajoittuu vuosille 29 212, kylätaajamien osayleiskaavat (Liedenpohja 211-212) ja strateginen osayleiskaava koko kunnan alueelle (211). Muut maankäyttöön liittyvät hankkeet ja suunnitelma ovat vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys, Kalettomanlahden alueen kehittämissuunnitelma, pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivitys ja Kotalan kyläsuunnitelma. Koko kunnan kattavan strategisen osayleiskaavan laadinnan tavoitteena on kartoittaa ja suunnitella yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin kehittymistä. Asutuksen, elinkeino- ja palvelutoimintojen sijoittuminen tulisi aina perustua yhdyskuntarakenteelliseen tarkasteluun. Yhdyskuntarakenteen suunnittelulla voidaan edistää toimintojen sijoittamista taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti tarkoituksenmukaisella ja kestävällä tavalla, sekä estää haitallisia ympäristövaikutuksia. (Kaavoitusohjelma vuosille 21 214.) Kaavoitusohjelmassa todetaan, että tavoitteena on nykyisen asukasluvun hallittu kasvattaminen tai nykyisen asukasluvun säilyttäminen. Virtain kaupungille laaditun keskustaajaman osayleiskaavan rakennemallivaihtoehdoissa on väestön laskennallisena kasvuna käytetty 1 2 henkilöä lisäystä vuoteen 225 mennessä ja seuraavan kymmenen vuoden aikana tuhannen asukkaan lisäystä. Väestölisäykset toimivat laajentumisalueiden suunnittelun ja mitoituksen pohjana, mutta näin suurta väestölisäystä ei pidetä Virroilla todennäköisenä. Myöskään Tilastokeskuksen tietoihin perustuvat väestörakenteelliset ennusteet eivät tue näin suurta väestönlisäystä. Virroilla maankäytön tavoitteena on taajama-alueiden tiivistäminen. Keskustaajaman välittömään läheisyyteen mahdollisesti sijoittuva uusi rakentaminen tulee nojautumaan keskustaajaman opetuspalveluihin. Alueilta tulee olemaan lyhyempi matka keskustan kouluihin kuin kyläkouluihin. Taajaman reuna-alueille sijoittuvat uudet tonttialueet eivät tule olemaan niin suuria, että ne edellyttäisivät uusien kasvatus- ja opetuspalveluiden perustamista. Keskustaajaman osayleiskaavan lisäksi kaupungissa vireillä olevat muut maankäytön suunnitelmat ja hankkeet eivät tue merkittävää väestönkasvua alueelle. Kaavoitushankkeet kohdistuvat täydentämään, monipuolistamaan ja tiivistämään olemassa olevia alueita. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen tulee entistä enemmän nojamaan jo olemassa oleviin keskustaajama-alueen palvelutarjontaan. Lisäksi voidaan olettaa, että taajama-alueen kehittäminen tulee suurelta osin varautumaan vanhimpien ikäryhmien tarpeisiin.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 2 3.5 Kiinteistöt 3.5.1 Kiinteistöjen kunto Kiinteistöt kuuluvat tilapalvelun alaisuuteen. Sivistyslautakunta maksaa sisäistä vuokraa koulukiinteistöistä. Koulukiinteistöjen arvioidaan olevan pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Kaupungissa ei ole laadittu pitkän aikavälin kiinteistöjen kunnostusohjelmaa/investointisuunnitelmaa. Investointisuunnitelma ulottuu taloussuunnitelmakauden loppuun. Oheisessa taulukossa (taulukko 2) koulujen kunto on arvioitu asteikolla Kiinteistö 1 = hyvä 2 = kohtalainen 3 = tyydyttävä 4 = huono kiinteistön kunto keittiön kunto keittiön laitteiden kunto lämmitysjärjestelmän kunto LVIS kunto pihaalueen kunto Killinkosken koulu 1 1 2 3 2 1 Kotalan koulu 1 2 2 3 3 1 Kurjenkylän koulu 1 1 1 2 3 1 Liedenpohjan koulu 1 1 1 2 2 1 Mäkitien koulu 1 2 2 1 Rantatien koulu 1 2 3 2 2 1 Vaskiveden koulu 1 2 2 2 2 1 Virtain yläaste 1 1 1 2 2 2 Virtain lukio 1 2 2 2 Taulukko 2. Koulukiinteistöjen kunto Arvion perusteella voidaan ennakoida, että seuraavan kymmenen vuoden kuluessa useimpien koulujen lämmitys- ja LVIS -järjestelmät tulevat edellyttämään kunnostustoimenpiteitä. Tarkempaa arviota kunnossapidosta tai investoinneista - ei toimenpiteistä tai määrärahoista - ole käytettävissä. 3.5.2 Kiinteistöjen ylläpitokustannukset Koulukiinteistöjen vuokrakustannukset olivat vuoden 21 talousarvion mukaan yhteensä noin 92 euroa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 21 Rakentamisvuosi koko Toimintakulut ilman poistoja 28 TP Poistot 28 TP Toimintakulut yhteensä 28 TP m2 /a /m3/a /a /m3a /a /m3/a Killinkosken koulu 1954 2 327 88 17 37,86 /m³/a 16 356 14 463 44,89 /m³/a Kotalan koulu 1959 65 23 431 38,73 /m³/a 8 331 13,77 /m³/a 31 762 52,5 /m³/a Kurjenkylän koulu 1898 364 11 79 32,39 /m³/a 3 4 8,35 /m³/a 14 83 4,74 /m³/a Liedenpohjan koulu 1955 777 31 44 4,42 /m³/a 11 681 15,3 /m³/a 43 85 55,45 /m³/a Mäkitien koulu* 198-luku Rantatien koulu* 1958 4 39 227 243 51,76 /m³/a 43 763 9,97 /m³/a 271 6 61,73 /m³/a Vaskiveden koulu 1896 666 18 996 28,52 /m³/a 7 288 1,94 /m³/a 26 284 39,47 /m³/a Virtain yläaste** 1957 5 528 284 155 51,4 /m³/a 113 24 2,45 /m³/a 397 179 71,85 /m³/a Virtain lukio** 1957 *Mäkitien ja Rantatien koulujen tiedot yhdistetty ** Yläasteen ja lukion tiedot yhdistetty Taulukko 3. Koulukiinteistöt, koko ja toimintakulut (Huom! koulujen koko neliöissä, toimintakulut laskettu kuutioiden mukaan) Koulukiinteistöjen kustannuslaskelmissa Mäkitien ja Rantatien koulujen kustannuksia ei eroteltu toisistaan, kuten ei myöskään yläkoulun ja lukion kustannuksia. Killinkosken koulusta noin 1 4 neliötä on koulun käytössä ja Kotalan koulusta sivistystoimen käytössä on 43 neliötä Taulukossa 4. on esitetty kiinteistökustannukset kouluittain ja kiinteistökustannusten osuus koko toiminnan kustannuksista. TOTEUTUMA v. 21 Kiinteistö Yht. %:a koulun menoista Perusopetus 919 893 6 113 351 15 Esiopetus 54 681 296 34 18 Esiopetus, Killinkoski 19 973 54 357 37 Esiopetus, Kotala 3 55 2 319 17 Esiopetus, Kurjenkylä 2 826 28 563 1 Esiopetus, Liedenpohja 6 238 25 56 24 Esiopetus, Vaskivesi 5 556 25 948 21 Esiopetus, keskusta 16 584 141 593 12 Perusopetus 865 211 5 817 12 15 Killinkosken koulu 69 579 254 983 27 Kotalan koulu 39 644 192 52 21 Kurjenkylän koulu 23 49 159 85 14 Liedenpohjan koulu 49 674 274 416 18 Vaskiveden koulu 63 696 216 676 29 Rantatien koulu 276 897 1 229 66 23 Mäkitien koulu, EMU 173 143 Mäkitien koulu, EHA 44 882 38 926 15 Maahanmuuttajakoulutus 87 538
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 22 TOTEUTUMA v. 21 Kiinteistö Yht. %:a koulun menoista Yläkoulu 294 482 1 632 981 18 Keittiö 3 286 Siivous 48 48 1 Jakamattomat 3 261 525 376 1 Lukiokoulutus 151 127 893 577 17 Taulukko 4. Vuoden 21 koulujen kiinteistökustannusten osuus kokonaistoteutumasta
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 23 4 VIRTAIN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUS- JA OPETUSPALVELUIDEN NYKYTILA JA OPPILASENNUSTEET 2-luvun aikana Virtain kaupungin perusopetuksen oppilasmäärä on vähentynyt 2 oppilaalla. Keskimääräinen oppilasmäärän väheneminen on noin 2 lasta lukuvuodessa (kuvio 3). Tarkemmat koulukohtaiset oppilasmääräkehitykset vuosina 2 211 on esitetty liitteissä. 1 9 8 7 6 5 885 864 854 837 816 784 742 723 7 74 689 685 4 3 2 1 Kuvio 3. Virtain kaupungin perusopetuksen kokonaisoppilasmäärät vuosina 2 ja 211 Lukiolaisten määrä on kymmenen vuoden aikana vähentynyt noin 5 nuorella (kuvio 4.) 18 16 14 12 1 8 164 153 143 142 145 134 134 149 139 123 113 113 6 4 2 Kuvio 4. Virtain kaupungin lukion oppilasmäärät vuosina 2 ja 211
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 24 4.1 Varhaiskasvatus/esiopetus Virtain kaupungin sivistyslautakunta vastaa esiopetuksen järjestämisestä. Esiopetusta järjestetään kyläkouluilla, mutta valtaosan esiopetuspalvelusta sivistyslautakunta ostaa perusturvalautakunnalta, joka järjestää esiopetusta Koivurinteen ja Killinkosken päiväkodeissa. Keskustaajamassa esiopetus järjestetään kokonaisuudessaan päiväkodeissa. Tilastointipäivänä 2.9.21 Virtain kaupungin kouluissa esioppilaita oli 3 ja päiväkodeissa 34 (taulukko 5). Määrä oli peräti 17 esioppilasta vähemmän kuin lukuvuonna 29-21 vastaavaan aikaan. Koulu Esioppilaita Killinkosken koulu Killinkosken päiväkoti 9 Kotalan koulu 4 Kurjenkylän koulu 1 Liedenpohjan koulu 2 Mäkitien koulu Rantatien koulu 2 Vaskiveden koulu 3 Koivurinteen päiväkoti 25 Yhteensä 64 Taulukko 5. Esioppilaiden jakautuminen kouluittain ja päiväkodeittain 4.2 Perusopetus Virtain perusopetuksen palveluverkko muodostuu seuraavasti: 1 6 luokkien kouluja: Killinkoski, Kotala, Kurjenkylä, Liedenpohja, Rantatie ja Vaskivesi 7 9 luokkien kouluja: Yläkoulu 1 9 luokkien erityisopetus: Mäkitien koulu Lisäksi kaupungissa on yksi lukio, Virtain lukio. Lukuvuonna 21 211 (taulukko 6) Virroilla oli tilastointipäivänä 723 esi- ja perusopetuksen oppilasta, jotka jakautuvat seuraavasti: esioppilaita sivistyslautakunnan alaisuudessa 3 esioppilaita perusturvalautakunnan alaisuudessa 34 vuosiluokan 1 6 oppilaita 419, joista erityisen tuen oppilaita 16 vuosiluokan 7 9 oppilaita 241, joista erityisen tuen oppilaita Mäkitien koulussa 16.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 25 Koulu Eop 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Killinkosken koulu 7 7 8 2 6 3 33 Kotalan koulu 4 8 5 6 4 6 6 35 Kurjenkylän koulu 1 3 3 5 4 6 8 29 Liedenpohjan koulu 2 7 7 6 8 6 7 41 Mäkitien koulu 4 3 1 1 2 5 3 9 4 32 Rantatien koulu 2 43 39 41 39 33 39 234 Vaskiveden koulu 3 4 4 4 1 6 3 31 Yläkoulu 74 71 8 Yhteensä 3 76 68 71 68 65 71 77 8 84 66 Taulukko 6. Virtain kaupungin perusopetuksen oppilasmäärät kouluittain 2.9.21 Vuosiluokkien suuruudessa on jonkin verran vaihtelua (kuva 18). Vähiten on viidesluokkalaisia (65) ja eniten yhdeksännen luokan oppilaita (84). Oppilasmäärä 9 8 7 6 5 4 3 2 1 76 84 8 77 68 71 68 71 65 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Vuosiluokka Kuva 18. Virtain kaupungin perusopetuksessa opiskelevat oppilaat vuosiluokittain (2.9.21 tilanne) 4.2.1 Oppilaskehitys Virtain kaupungin toimittamien oppilasennusteiden mukaan perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä, ilman esioppilaita, (kuva 19) tulee lukuvuosien 21 211 ja 217 218 aikana laskemaan lähes sadalla (95) oppilaalla. Luvussa on mukana Mäkitien tiedossa olevat erityisen tuen oppilaat. Käytännössä lähes sadan lapsen väheneminen perusopetuksesta tarkoittaa viiden noin 2 oppilaan opetusryhmän tarpeen katoamista tulevan seitsemän vuoden aikana.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 26 Oppilasmäärä 7 6 5 4 3 2 1 66 637 627 621 69 591 581 565 43 398 45 49 398 38 366 36 225 211 23 196 2 22 27 198 32 28 19 16 11 9 8 7 21-211 211-212 212-213 213-214 214-215 215-216 216-217 217-218 Lukuvuosi Alakoulujen oppilaat Yläkoulun oppilaat Mäkitien koulun oppilaat Kaikki yhteensä Kuva 19. Perusopetuksen kokonaisoppilasmäärän kehitys vuosina 21-218 Perusopetuksen vuosiluokkien 1 6 (alakoulut) kokonaisoppilasmäärä, ilman esioppilaita, (kuva 2) tulee lukuvuosien 21 211 ja 217 218 aikana laskemaan lähes neljälläkymmenellä oppilaalla. Oppilasmäärän lasku tulee painottumaan tarkastelujakson loppupäähän kuitenkin siten, että jo ensi lukuvuonna alakoulujen kokonaisoppilasmäärä jää ensimmäistä kertaa alle 4 oppilasta, mutta nousee vielä parin vuoden ajan hieman päälle neljänsadan oppilaan. Lukuvuodesta 214 215 alkaen alakoulujen kokonaisoppilasmäärä jäänee pysyvästi alle 4 oppilaan. Luvuissa ei ole huomioitu erityisluokille tapahtuvia oppilassiirtoja, jotka osaltaan vielä pienentävät yleisopetuksen alakoulujen kokonaisoppilasmäärää. Vuosiluokkien 1-6 oppilaat Oppilasmäärä 42 41 4 39 38 37 36 35 34 33 49 43 45 398 398 38 366 36 21-211 211-212 212-213 213-214 214-215 215-216 216-217 217-218 Lukuvuosi Kuva 2. Vuosiluokkien 1 6 kokonaisoppilasmäärän kehitys vuosina 21 218
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 27 Yläkoululaisten, vuosiluokkien 7 9 oppilasmäärä on myös laskeva (taulukko 7). Yläkoululaisten määrää voidaan tarkastella huomattavasti pidemmälle. Vuonna 21 syntyneet lapset tulevat päättämään perusopetuksensa lukuvuoden 225 226 lopussa. Yläkoulun kokonaisoppilasmäärää väestörekisterissä olevien lasten tietojen perusteella voidaan tarkastella vuoteen 224 asti. Taulukosta 7. voidaan havaita, että oppilasmäärä laskee hiukan koko 21-luvun ajan, mutta varsinainen oppilasmäärän romahdus tapahtuu vuoden 22 jälkeen. Tarkastelujakson viimeisenä vuonna yläkoulussa opiskelee 65 oppilasta nykyistä vähemmän. Tämä tarkoittaa kolmea reilun 2 oppilaan luokallista yläkouluikäistä. Oppilasmäärä 25 2 15 1 5 225 211 23 196 2 22 27 198 23 22 2 177 164 16 21-211 211-212 212-213 213-214 214-215 215-216 216-217 217-218 Lukuvuosi 218-219 219-22 22-221 221-222 222-223 223-224 Taulukko 7. Perusopetuksen vuosiluokkien 7 9 yleisopetuksen kokonaisoppilasmäärä vuosina 21 224 Lasten määrän väheneminen voidaan havaita myös tarkastelemalla oppivelvollisuutensa päättävien lukumäärää oppivelvollisuutensa aloittavien lasten lukumäärään (taulukko 8). Virroilla ensimmäisen luokan aloittavat ikäryhmät pääsääntöisesti koulunsa päättävien ryhmää pienempiä. Vain vuonna 214 koulunsa päättää yhtä monta lasta kuin oppivelvollisuutensa aloittaa. Muina vuosina tarkastelujakson aikana erotus voi olla jopa 19 tai 21 lasta. 21-211 211-212 212-213 213-214 214-215 215-216 216-217 217-218 Koulunsa aloittava 72 61 7 71 59 47 58 55 Koulunsa päättävä 84 8 77 71 65 68 71 68 Erotus 12 19 7 6 21 13 13 Taulukko 8. Koulunsa aloittavien ja koulunsa päättävien erotus vuosina 21 218 (luvuissa mukana Mäkitien koulun oppilaat) Perusopetuksensa päättävien lukumäärän lasku vaikuttaa osaltaan toisen asteen koulutuksen aloittavien lukumäärään. Tähän tarkasteluun palataan tarkemmin luvussa 4.3. Kuvassa 21 on kuvattu yläkoulun yhdeksännen luokan oppilasmäärät lukuvuosina 21 211 ja 223 224. Vuonna 21 syntyneitä näyttää olevan ensimmäisen kerran alle 5 ja
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 28 verrattuna tähän lukuvuoteen yhdeksännen luokan oppilaita on lähes puolet vähemmän kuin lukuvuonna 21 211. Perusopetuksensa päättävät Oppilasmäärä 9 8 7 6 5 4 3 2 1 8 21-211 71 74 211-212 212-213 66 63 213-214 214-215 67 7 215-216 216-217 65 217-218 72 218-219 61 219-22 7 71 22-221 221-222 59 222-223 47 223-224 Lukuvuosi Kuva 21. Yleisopetuksessa opiskelevat 9 luokan oppilaat vuosina 21-224 4.2.2 Kouluittainen oppilaskehitys Seuraavaksi tarkastellaan oppilaskehitystä kouluittain. Oppilasennusteet noudattava Virroilla käytössä olevaa oppilaaksiottoaluejakoa ja ennusteessa esioppilaan on oletettu jatkavan saman koulun oppilaana, ts. lapsen esiopetuksen ottopäätös on toiminut ohjeellisena jo varsinaiselle perusopetuksen oppilaaksiottopäätökselle ja koulupaikan osoittamiselle. Sivistyslautakunta on tehnyt oppilasmäärästä päätöksen, että opetusryhmän koko on maksimissaan 25 oppilasta. Samoin perusopetuksen valinnaisaineryhmäkooksi on 1 oppilasta. Oppilasennusteet perustuvat Virtain kaupungin toimittamiin oppilastietoihin ja väestörekisteripohjaisiin väestötietoihin.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 29 Killinkosken koulu Oppilasmäärä 45 4 35 3 25 2 15 1 5 42 39 37 37 37 33 32 28 21-211 211-212 212-213 213-214 214-215 215-216 216-217 217-218 Lukuvuosi Kuva 22. Killinkosken oppilasennuste 21 218 Killinkosken koulun oppilasennuste on suhteellisen vakaa lukuvuoteen 215 216 asti (kuva 22). Tämän jälkeen oppilasmäärä alkaa laskea ja vuonna 217 koulun oppilasmäärä laskee ensimmäisen kerran alle 3 oppilaan (28 oppilasta). Killinkosken koulu 21-211 211-212 212-213 213-214 214-215 215-216 216-217 217-218 e 1 7 9 4 7 3 7 2 5 2 7 7 9 4 7 3 7 2 3 8 7 7 9 4 7 3 7 4 2 8 7 7 9 4 7 3 5 6 2 8 7 7 9 4 7 6 3 6 2 8 7 7 9 4 Yht. 33 39 37 42 37 37 32 28 Taulukko 9. Killinkosken luokittainen oppilasennuste 21-218 Tarkastelujaksolla koulun aloittavia on joka syksy vähintään kaksi ja jokaisella oppilaalla on oman ikäisensä luokkatoveri (taulukko 9).
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 3 Kotalan koulu Oppilasmäärä 4 35 3 25 2 15 1 5 35 35 33 32 3 31 28 26 21-211 211-212 212-213 213-214 214-215 215-216 216-217 217-218 Lukuvuosi Kuva 23. Kotalan oppilasennuste 21 218 Kotalan koulun oppilasennusteessa on parin oppilaan heittoja koko tarkastelujakson ajan (kuva 23). Lukuvuonna 212 213 koulun oppilasmäärän on ennustettu olevan tasan 3. Lukuvuoden 213 214 jälkeen oppilasmäärä alkaa laskea ja vuonna 216 koulun oppilasmäärä laskee alle 3 oppilaan (28 oppilasta). Kotalan koulu 21-211 211-212 212-213 213-214 214-215 215-216 216-217 217-218 e 4 1 8 4 3 9 3 4 5 2 2 5 8 4 3 9 3 4 5 3 6 5 8 4 3 9 3 4 4 4 6 5 8 4 3 9 3 5 6 4 6 5 8 4 3 9 6 6 6 4 6 5 8 4 3 Yht. 35 33 3 35 32 31 28 26 Taulukko 1. Kotalan luokittainen oppilasennuste 21-218 Tarkastelujaksolla koulun aloittavia on joka syksy vähintään kaksi ja jokaisella oppilaalla on oman ikäisensä luokkatoveri (taulukko 1).
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 31 Kurjenkylän koulu 35 3 29 Oppilasmäärä 25 2 15 1 22 2 18 17 14 13 14 5 21-211 211-212 212-213 213-214 214-215 215-216 216-217 217-218 Lukuvuosi Kuva 24. Kurjenkylän oppilasennuste 21 218 Kurjenkylän koulun oppilasennuste on voimakkaasti laskeva (kuva 24). Koulun oppilasmäärä on koko tarkastelujakson alle 3 ja lukuvuonna 212 213 koulun oppilasmäärän on ennustettu olevan tasan 2. Tämän jälkeen jää pysyvästi alle 2 oppilaan ja vuonna 215 on vain 14. Kurjenkylän koulu 21-211 211-212 212-213 213-214 214-215 215-216 216-217 217-218 e 1 1 3 1 4 2 4 2 2 2 3 3 1 4 2 4 2 3 5 3 3 1 4 2 4 4 4 5 3 3 1 4 2 4 5 6 4 5 3 3 1 4 2 6 8 6 4 5 3 3 1 4 Yht. 29 22 2 18 17 14 13 14 Taulukko 11. Kurjenkylän luokittainen oppilasennuste 21-218 Lukuvuonna 215 216 Kurjenkylään koulussa ei ole yhtään oppivelvollisuutensa aloittavaa lasta. Ensi syksynä ekaluokkalaisia on vain yksi. Tarkastelujakson muina vuosina koulunsa aloittaa kaksi tai neljä oppilasta ja näinä vuosina jokaisella oppilaalla on oman ikäisensä luokkatoveri (taulukko 11).
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 32 Liedenpohjan koulu Oppilasmäärä 45 4 35 3 25 2 15 1 5 41 38 36 32 3 26 24 21 21-211 211-212 212-213 213-214 214-215 215-216 216-217 217-218 Lukuvuosi Kuva 25. Liedenpohjan oppilasennuste 21 218 Liedenpohjan koulun oppilasennuste on voimakkaasti laskeva (kuva 25). Koulun oppilasmäärä on suhteellisen vakaa vuoteen 215 asti, jonka jälkeen oppilasmäärä jää pysyvästi alle 3. Lukuvuonna 216 217 oppilaita on vain 21. Liedenpohjan koulu 21-211 211-212 212-213 213-214 214-215 215-216 216-217 217-218 e 2 1 7 2 8 2 4 1 4 7 2 7 7 2 8 2 4 1 4 3 6 7 7 2 8 2 4 1 4 8 6 7 7 2 8 2 4 5 6 8 6 7 7 2 8 2 6 7 6 8 6 7 7 2 8 Yht. 41 36 38 32 3 24 21 26 Taulukko 12. Liedenpohjan luokittainen oppilasennuste 21-218 Lukuvuonna 215 216 Liedenpohjan koulun aloittaa yksi ekaluokkalainen. Muina vuosina koulunsa aloittaa vähintään kaksi oppilasta ja näinä muina vuosina jokaisella oppilaalla on oman ikäisensä luokkatoveri (taulukko 12).
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 33 Rantatien koulu 255 25 249 251 248 Oppilasmäärä 245 24 235 23 234 236 238 237 232 225 22 21-211 211-212 212-213 213-214 214-215 215-216 216-217 217-218 Lukuvuosi Kuva 26. Rantatien oppilasennuste 21 218 Rantatien koulun oppilasennuste poikkeaa kyläkoulujen ennusteesta. Oppilasmäärä kasvaa tarkastelujakson alkupuolella erittäin nopeasti (kuva 26). Vuoden 214 jälkeen ennuste on laskeva, palaten nykyisiin määriin. Rantatien koulu 21-211 211-212 212-213 213-214 214-215 215-216 216-217 217-218 e 2 1 43 41 46 41 38 29 42 36 2 39 43 41 46 41 38 29 42 3 41 39 43 41 46 41 38 29 4 39 41 39 43 41 46 41 38 5 33 39 41 39 43 41 46 41 6 39 33 39 41 39 43 41 46 Yht. 234 236 249 251 248 238 237 232 Taulukko 13. Rantatien luokittainen oppilasennuste 21-218 Rantatien koulun ennusteen mukaan koulu jatkaa toimintaansa 2-sarjaisena koko tarkastelujakson ajan. Lukuvuonna 215 216 ensimmäisen luokan oppilaita on ennusteen mukaan 29, joka yhdeksi luokaksi olisi varsin suuri (taulukko 13).
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 34 Vaskiveden koulu Oppilasmäärä 37 36 35 34 33 32 31 3 29 28 36 35 34 34 32 31 31 31 21-211 211-212 212-213 213-214 214-215 215-216 216-217 217-218 Lukuvuosi Kuva 27. Vaskiveden oppilasennuste 21 218 Vaskiveden koulun oppilasennuste on nouseva (kuva 27). Koulun oppilasmäärä on koko tarkastelujakson 31 ja 36 oppilaan välillä. Lukuvuonna 215 216 jälkeen oppilasmäärä hieman näyttäisi laskevan, mutta pysyy nykyistä parempana. Vaskiveden koulu 21-211 211-212 212-213 213-214 214-215 215-216 216-217 217-218 e 2 1 4 4 5 1 7 6 3 3 2 4 4 4 5 1 7 6 3 3 4 4 4 4 5 1 7 6 4 1 4 4 4 4 5 1 7 5 6 1 4 4 4 4 5 1 6 3 6 1 4 4 4 4 5 Yht. 31 32 31 31 34 36 35 34 Taulukko 14. Vaskiveden luokittainen oppilasennuste 21-218 Tarkastelujaksolla koulun aloittavia on joka syksy vähintään kolme ja jokaisella oppilaalla on siten oman ikäisensä luokkatoveri (taulukko 14).
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 35 Yläkoulu Oppilasmäärä 25 2 15 1 5 225 211 23 196 2 22 27 198 23 22 2 177 164 16 21-211 211-212 212-213 213-214 214-215 215-216 216-217 217-218 Lukuvuosi 218-219 219-22 22-221 221-222 222-223 223-224 Kuva 28. Yläkoulun oppilasennuste 21 224 Yläkoulun koulun oppilasennuste on laskeva (kuva 28). Koulun oppilasmäärä laskee ensimmäisen alle 2 oppilaan lukuvuonna 213 214, jonka jälkeen se vielä parin vuoden ajaksi nousee yli 2 oppilaan palaten lukuvuonna 217 218 jälleen alle 2 oppilaan. Vuoden 221 jälkeen oppilasmäärä laskee pysyvästi alle 2 ja oppilasmäärät alkavat pienentyä erittäin voimakkaasti seuraavien vuosien aikana. Tarkastelujakson viimeisenä vuonna, 224 yläkoulun oppilasmäärän on vakiintunut 16 oppilaan tienoille. Ylä - koulu 21-211 211-212 212-213 213-214 214-215 215-216 216-217 217-218 218-219 219-22 22-221 221-222 222-223 223-224 224-225 225-226 7 74 66 63 67 7 65 72 61 7 71 59 47 58 55 8 71 74 66 63 67 7 65 72 61 7 71 59 47 58 55 9 8 71 74 66 63 67 7 65 72 61 7 71 59 47 58 55 Yht. 225 211 23 196 2 22 27 198 23 22 2 177 164 16 113 55 Taulukko 15. Yläkoulu vuosiluokittainen oppilasennuste 21-226 Oppilasmäärän pieneneminen tulee vaikuttamaan yläkoulujakoihin ja sitä kautta opetustuntien määrään.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 36 Mäkitien koulu 35 3 32 28 Oppilasmäärä 25 2 15 1 19 16 11 9 8 7 5 21-211 211-212 212-213 213-214 214-215 215-216 216-217 217-218 Lukuvuosi Kuva 29. Mäkitien oppilasennuste 21 218 Mäkitien oppilasennuste perustuu koulussa nyt olevien oppilaiden lukumääriin. 21-211 211-212 212-213 213-214 214-215 215-216 216-217 Mäkitien koulu e 1 4 2 3 4 3 1 3 4 4 1 1 3 4 5 2 1 1 3 4 6 5 2 1 1 3 4 7 3 5 2 1 1 3 4 8 9 3 5 2 1 1 3 4 9 4 9 3 5 2 1 1 3 Yht. 32 28 19 16 11 9 8 7 Taulukko 16. Mäkitien luokittainen oppilasennuste 21-218 217-218 Mäkitien koulun luokkakohtaisessa oppilasennusteessa ei ole ennakoitu vuosien 21 218 aikana erityisluokalle siirrettävien lasten lukumääriä. Erityisluokkasiirrot tulevat osaltaan pienentämään yleisopetuksen koulujen oppilasennustetta. Kouluparien oppilasennustetarkastelut on esitetty liitteissä.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 37 4.3 Lukio Virroilla on yksi lukio, Virtain lukio, jossa opiskelee tällä hetkellä 113 opiskelijaa. Opiskelijat jakautuvat seuraavasti (taulukko 17.) Lukio 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk Yhteensä Opiskelijamäärä 4 26 38 9 113 Taulukko 17. Lukion opiskelijamäärä Virtain kaupungin tavoitteena on, että puolet perusopetuksensa päättävistä nuorista jatkaa lukioon (taulukko 18). 21-211- 212-213- 214-215- 216-217- 218-219- 22-221- 222-223- Yläkoulu 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 9 lk. 8 71 74 66 63 67 7 65 72 61 7 71 59 47 Taulukko 18. Perusopetuksensa päättävät vuosina 211-224 Kuvassa 3. on laskettu ennuste lukion aloittavien nuorten lukumääriksi siten, että ikäluokasta on oletettu 45 % siirtyvän Virtain lukioon. Määrä näyttää vaihtelevan 21 ja 36 opiskelijan välillä ollen keskimäärin 3 nuoren tienoilla, kunnes tarkastelujakson loppupuolella määrä putoaa lähelle 2 opiskelijaa. Ennuste lukion aloittavien määrästä Opiskelijamäärä 4 35 3 25 2 15 1 5 36 21-211 32 33 211-212 212-213 3 28 213-214 214-215 3 32 215-216 216-217 29 217-218 32 218-219 27 219-22 32 32 22-221 221-222 27 222-223 21 223-224 Lukuvuosi Kuva 3. Lukion aloittavien lukumäärän ennuste. Ennuste on laskettu siten, että noin 45 % ikäluokasta on ennakoitu aloittavan lukion Edellä selostetulla tavalla laadittu lukion opiskelijaennuste on esitetty taulukossa 19.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 38 21-211 211-212 212-213 213-214 214-215 215-216 216-217 217-218 218-219 219-22 22-221 221-222 222-223 Lukio 1 41 32 33 3 28 3 32 29 32 27 32 32 27 21 2 26 41 32 33 3 28 3 32 29 32 27 32 32 27 3 38 26 41 32 33 3 28 3 32 29 32 27 32 32 4 9 Yht. 114 99 16 95 91 88 9 91 93 89 91 91 9 8 Taulukko 19. Lukion opiskelijaennuste 45 %:n mukaan 223-224 Verrattuna aikaisempiin opiskelijamääriin, lukion opiskelijaennuste on erittäin huolestuttava. Lukuvuonna 27 28 opiskelijamäärä oli 149. Tähän verrattuna 22-luvulla opiskelijamäärät näyttävät lähes puoliutuvan tästä parin vuoden takaisesta huippumäärästä. Ennusteen mukaan lukiossa tulee varsin pian olemaan yksi luokka yhtä vuosiluokkaa kohden. 4.4 Missä oppilaat asuvat? Väestörekisteritietoihin ja oppilastietokantaan perustuvien tietojen pohjalta laadituista kartoista (liitteissä) ilmenee, että Virroilla lapsiväestö on keskittynyt keskustaajamaan ja kaupungin päätiestön välittömään läheisyyteen. Oppilaiden keskimääräiset koulumatkat ovat seuraavanlaiset: Killinkosken koulu oppilasmäärä 26 oppilasta ja koulumatkan pituus keskimäärin 5,76 km Kotalan koulu oppilasmäärä 35 oppilasta ja koulumatkan pituus keskimäärin 6,22 km Kurjenkylän koulu oppilasmäärä 26 oppilasta ja koulumatkan pituus keskimäärin 6,35 km Liedenpohjan koulu oppilasmäärä 36 oppilasta ja koulumatkan pituus keskimäärin 6,82 km Vaskiveden koulu oppilasmäärä 26 oppilasta ja koulumatkan pituus keskimäärin 6,51 km Rantatien koulu oppilasmäärä 226 oppilasta ja koulumatkan pituus keskimäärin 3,12 km Tiedot perustuvat ESRI:n helmikuussa 211 tekemiin alustaviin laskelmiin.