Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuuden tulevaisuusfoorumi 22.4.2010, Karkkila Harri Jokinen
Sisältö 1. Toimiala 2. Tilanne ja näkymät 3. Skenaariot 4. Muutokseen liittyviä mahdollisuuksia 2
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 255 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien lähes 700 000 henkilöä eli runsaan neljäsosan Suomen koko työvoimasta. 3
Teknologiateollisuus Suomessa 2009 Elektroniikka- ja sähköteollisuus liikevaihto 18,8 mrd euroa henkilöstö 58 000 Metallien jalostus liikevaihto 5,7 mrd euroa henkilöstö 14 000 Kone- ja metallituoteteollisuus liikevaihto 24 mrd euroa henkilöstö 131 000 Tietotekniikka-ala liikevaihto 6,6 mrd euroa henkilöstö 51 500 4
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Mrd. euroa, käyvin hinnoin -16% -6% +60% -30% 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009e Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry 5
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2000,1=100 250 240 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 Muutos: 1-10,2009/1-10,2008,% -3 % - 51 % -34 % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009-23 % Metallien jalostus Tietotekniikka-ala Kone- ja metallituoteteollisuus* Elektroniikka- ja sähköteollisuus *) Pl. telakat. Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 10/2009. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2008: elektroniikka- ja sähköteollisuus 37 %, kone- ja metallituoteteollisuus 42 %, metallien jalostus 13 % ja tietotekniikka-ala 8 %. Lähde: Tilastokeskus 6
Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Loka-joulukuussa 40 prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen kriisiä 8500 8000 7500 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 IV,2009/IV,2008 IV,2009/III,2009 Muutos (vientiin): + 7 % - 2 % Muutos (kotimaahan): + 3 % + 29 % Muutos (yhteensä): + 6 % + 5 % *) Metallien jalostus pl., tietotekniikka-ala mukana II/2007 alkaen. Yhteensä Vientiin Kotimaahan Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto IV/2009 7
Teknologiateollisuuden* tilauskanta 19000 18000 17000 16000 15000 14000 13000 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 31.12.2009/31.12.2008 31.12.2009/30.9.2009 Muutos (vientiin): - 33 % - 15 % Muutos (kotimaahan): - 7 % + 2 % Muutos (yhteensä): - 29 % - 12 % *) Metallien jalostus pl., tietotekniikka-ala mukana 31.3.2007 alkaen. Vientiin Kotimaahan Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.12.2009 8
Teknologiateollisuuden henkilöstö 300000 280000 260000 240000 220000 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Tästä lomautusjärjestelyjen piirissä 57 000 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (31.12) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 9
Konkurssit teknologiateollisuudessa 2009, tammi-joulukuu Koko teknologiateollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Yritysten lukumäärä Henkilöstön määrä 265 1 853 27 263 166 1 407 Metallien jalostus 1 8 Tietotekniikka-ala 71 175 Yhteensä Vuonna Konkurssit Henkilöstön määrä 1990 243 2627 1991 530 6130 1992 528 5559 1993 487 4653 1994 369 3791 2000 194 1648 2001 159 901 2002 230 1782 2003 210 1524 2004 178 1432 2008 182 1011 Lähde: Tilastokeskus 10
Yritysten kiinteät investoinnit 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 2000=100 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009e 2010e Ranska USA Japani Suomi* Saksa *) Teollisuuden investoinnit, pl. energiasektorin investoinnit. Lähde: Consensus Economics, Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (tammikuu 2010) 11
Yhteenveto tilanteesta ja näkymistä Tilanne viime vuoteen verrattuna Alan liikevaihto Suomessa supistui viime vuonna vajaat 30 prosenttia Neljännellä vuosineljänneksellä uudet tilaukset olivat heikolla tasolla, vaikka lisääntyivät 6 prosenttia edellisvuotisesta. Tilauskannat supistuivat edelleen. Henkilöstö Suomessa väheni viime vuonna lähes 10 prosentilla eli lähes 24000:lla ja oli 255 000 joulukuun lopussa. Lomautusjärjestelyjen piirissä on 57 000 henkilöä eli runsas viidennes henkilöstöstä. Pitkällä aikavälillä kysyntä kasvaa Maailman väkiluku kasvaa noin miljardilla vuoteen 2020 mennessä Kehittyvien maiden kasvu ja kaupungistuminen vetävät koneita ja laitteita tuotantoon ja infrastruktuuriin Teollisuuden palveluliiketoiminnalla saadaan kasvua ja suhdanteita tasaavaa liikevaihtoa myös kehittyneissä maissa Energian kysyntä kasvaa Ympäristömyötäisen teknologian kysyntä kasva Venäjän teollisuuden uudistuminen jatkuu kasvun koittaessa 12
Johtajan hätähuuto: "Tunnelma kuin Titanicilla" KL 15.3.2010 Elorannan mielestä vientiteollisuuden kilpailukyky ja toimintaedellytykset Suomessa ovat uhattuina. Ellei mitään tehdä, vaihtoehtona on elintason voimakas lasku ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion taloudellisen perustan mureneminen. Palvelutuotanto ei tule yksinään pelastamaan meitä tästä pälkähästä. Nyt kortit jaetaan uudestaan. Kansantaloudet kilvoittelevat raa'asti keskenään. Ja Suomelta on menossa kyky pelata maailmassa. Toimitusjohtaja Jorma Eloranta, Metso 13
Tuottavuuden* kehitys teknologiateollisuudessa Productivity* development in technology industries 400 350 300 250 200 150 100 1995=100 50 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009e Tuottavuus / Productivity Jalostusarvo / Value added Tehdyt työtunnit / Hours worked *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. / *) Labour productivity is described as value added at fixed prices per hour worked. If productivity improves (curve rises) value added increases more than hours worked. Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus / Source: Statistics Finland, The Federation of Finnish Technology Industries 14 15.4.2010/mp
Kuolleiden konepajojen skenaario? 15
Mikä ero on alihankinnassa? Kone- ja metallituote Elektroniikan joukkotuotanto Toimipaikkoja yli 5000 alle 50 Avainasiakkaat 300-400 1-20 (1-5/yritys) Sarjakoko 1-1000 10 000-1 000 000 Tuotantofilosofia Asiakasräätälöinti Joukkotuotanto Tuotannon ohjaus Tilausohjautuva Ennuste/varasto-ohjaus Kilpailukykytekijä Joustavuus, ketteryys Suuruuden ekonomia Hinnat Kysyntä/tarjonta Voimakas hintaeroosio kulutuselektroniikassa Ostologistiikka Kotimainen verkosto 95% komponenteista ja + ostot ulkomailta materiaaleista ulkomailta 16
Teknologiateollisuuden skenaariot taantumassa Sauli Eloranta, STX Europe Oy Pekka Heikonen, Pemamek Oy Jukka Hyryläinen, Katko Oy Pekka Hölttä, Metso Oyj Pekka Keränen, ABB Oy Markku Koljonen, Rautaruukki Oyj Raimo Lind, Wärtsilä Oyj Rauno Mattila, Teknopower Oy Jussi Oijala, KONE Oyj Timo Parmasuo, Meconet Oy Marjo Raitavuo, EM-Group Oy Antti Rasilo, Okmetic Oyj Matti Sommarberg, Cargotec Oyj Lauri Vesalainen, Nokia Oyj Harri Jokinen, Teknologiateollisuus ry Juha Ylä-Jääski, Teknologiateollisuus ry Jouko Hannus, Talent Partners Oy Jussi-Pekka Laakso, Talent Partners Oy 17
Skenaariotyön näkökulmat Yritysten näkökulma Miten varmistamme kilpailukykymme lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä Mitkä asiat ovat olennaisia makrotalouden eri skenaarioissa ja miten varaudumme niihin Mitä toimenpiteitä meidän tulee tehdä ja mihin asioihin kiinnittää erityistä huomiota Miten turvaamme kilpailukykymme kasvuvaiheen koittaessa Mistä asioista meidän ei tule tinkiä kovinakaan aikoina Mitä mahdollisuuksia taantuma luo Kansallinen näkökulma Miten Suomi varmistaa kilpailukykynsä lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä Mitä tulee tehdä, jotta Suomi on kiinnostava kohde teolliselle toiminnalle lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä Miten Suomen kiinnostavuustekijöitä tulee kehittää Yhteinen näkökulma Kuinka hyvin tähänastiset perusstrategiat toimivat eri taantumaskenaarioissa Verkostoituminen Painopisteen siirtäminen tuoteliiketoiminnasta palvelu/ratkaisuliiketoimintaan 18
Toimialamurrokset ja niissä menestyminen Näkemyksen sekä toimeenpanokyvyn merkitys Merkittävät muutokset toimintaympäristön makrotekijöissä Väestökehitys ja rakenne Makro- ja kansantalous Digitalisoituminen Ympäristö ja energia Vaikutukset yritysten välittömään toimintaympäristöön Markkinat ja kysyntä B2B asiakkaiden ja kumppaneiden liiketoiminta Globalisaatio Lainsäädäntö Kuluttajakäyttäytyminen Kilpailutilanne Toimialan menestystekijöiden / toimialan uudelleen määrittyminen Strateginen vaste Avautuvien mahdollisuuksien hyödyntäminen Sopeutuminen uuteen tilanteeseen Näkemys Toimeenpanokyky ja strateginen ketteryys Lähde: Talent Partners Oy 19
Maailmantalouden skenaariot V-, U- ja L-skenaarioiden kuvaus Skenaario Kuvaus V Merkittävä taantuma, mutta nopeahko toipuminen vuonna 2010 Kesto 1-2 v 105,0 100,0 95,0 2008 2009 2010 2011 Kulutuskysyntä ja kuluttajien luottamus kääntyy nousuun vuoden 2009 loppupuolella ja palaa entiselle tasolleen vuonna 2010 Elpyminen käynnistyy 2009 jälkipuolella lähtien liikkeelle USA:sta ja/tai Kiinasta, ja talous toipuu vuoden 2010 aikana USA- ja Kiina-vetoisesti. Toipuminen Euroopassa ja Japanissa käynnistyy viiveellä vuonna 2010 Lainamarkkinat palautuvat normaalille tasolle melko nopeasti Alhainen inflaatio Globalisaatiokehitys palaa aiemmalle uralleen vuonna 2010 U Vakava taantuma, hitaasti käynnistyvä toipuminen lähtien liikkeelle vuoden 2010 loppupuolella Kesto 2-3 v 105 100 95 2008 2009 2010 2011 Kulutuskysyntä ja kuluttajien luottamus lähtee hitaasti palautumaan Käänne tapahtuu vuoden 2010 aikana, käynnistyen USA- ja/tai Kiinavetoisesti, viiveellä Euroopassa Toipuminen alkaa hitaasti, Euroopassa ja Japanissa vuoden 2011 alussa, talouskasvu aluksi hidas Lainamarkkinat palautuvat viiveellä Alhainen inflaatio, deflaatioriski joissakin maissa Kaupan esteitä ja protektionismia joillakin markkina-alueilla, samoin poliittisia riskejä L Syvä ja pitkä kestoinen taantuma, toipuminen käynnistyy aikaisintaan vuoden 2011 loppupuolella 105 100 95 2008 2009 2010 2011 Elvytystoimet USA:ssa ja muissa maissa eivät toimi halutulla tavalla, syvä taantuma kaikilla markkina-alueilla Lainamarkkinat toimivat puutteellisesti Alhainen inflaatio, deflaatioriski useissa maissa. Toisaalta devalvaatiot joissain maissa voivat edistää inflaatiota. Kaupan esteitä ja protektionismia monilla markkina-alueilla Poliittisten riskien mahdollisuus kasvaa, alueellisia levottomuuksia Kesto 3-5 v 20 20
Päivitys 12/09: Maailmantalouden ja euroalueen kehitys Tark.taso Maailmantalous Euroalue Suomen kansantalous Teknologiateollisuuden toimialat Oletusskenaario V (perustuen kv. tutkimuslaitosten viimeisimpiin arvioihin) Merkittävä taantuma, mutta nopeahko toipuminen vuonna 2010 Kiinan ja muiden kehittyvien maiden vauhdittamana. U (Euroframe, joulukuu 2009 Vakava taantuma, hitaasti käynnistyvä toipuminen lähtien liikkeelle vuoden 2010 loppupuolella U (raportin laatijoiden näkemys) Vakava taantuma, hitaasti käynnistyvä toipuminen lähtien liikkeelle vuoden 2010 loppupuolella U U- riippuen toimialasta (raportin laatijoiden näkemys) Vakava taantuma, hitaasti käynnistyvä toipuminen lähtien liikkeelle vuoden 2010 loppupuolella, merkittävät toimialarakennemuutokset Johtavien kansainvälisten tutkimuslaitosten (IMF, OECD ym.) viimeisimpien arvioiden mukaan maailmantalouden taantumassa pahin kriisi on ohi ja maailmankauppa on alkanut toipua vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä. Tutkimuslaitosten arvioiden perusteella maailmankaupan kehitys noudattaa V-kehitystä olettaen, että yllättäviä kriisejä ei tapahdu Suurin yksittäinen selitys em. arvioihin on Aasian toipuminen aiempaa arviota nopeammin. Erityisesti Kiinan kehitys tänä vuonna on positiivisempi kuin vielä keväällä oletettiin, viimeisin arvio 2009 BKT% tasosta on noin 8.5%, kun keväällä arvio oli noin 6.5% Maailmantalouden arvioidun elpymisen taustalla ovat myös rahoitusmarkkinoille suunnatut tuet ja ennennäkemättömät elvytystoimet Kymmenen riippumattoman tutkimuslaitoksen muodostama Euroframe-ryhmä arvioi tuoreessa ennusteessaan talouden euroalueella kääntyvän vähitellen kasvuun, mutta toipumisen jäävän hitaaksi vuonna 2008 koetun rajun shokin vuoksi. Siten euroalueen kehityksen arvioidaan noudattavan U- kehitystä Työttömyys Euroopassa ja myös Suomessa pysyy lähivuosina korkeana, joka vaikuttaa kulutuskysyntään ja aiheuttaa rakenteellisia haasteita 21
Vaikutukset kysyntään, asiakkaiden toimintaan ja toimialaan: U-skenaario Vakava taantuma, hitaasti käynnistyvä toipuminen lähtien liikkeelle vuoden 2010 loppupuolella Kesto 2-3 v 105 100 95 2008 2009 2010 2011 Kysyntä ja asiakkaiden investoinnit Investoinnit pysähtyvät, kysyntä laskee USA:ssa ja Euroopassa. Kasvu Kiinassa hidastuu ja Kiina kääntyy enemmän sisämarkkinaksi Ylläpito- ja korvausinvestoinnit jatkuvat, teollisuuden korjaustoiminta kasvaa Asiakkaiden toiminta Darwinismi toimii: huonoimmat asiakkaat kaatuvat, toimialajärjestelyjä tapahtuu Asiakkaat kiinnittävät voimakkaasti huomiota kustannustehokkuuteen Asiakkaille energiatehokkuus on tärkeämpää kuin muut ympäristönäkökohdat. Yksinkertaiset, riisutut ratkaisut lisääntyvät Vaikutukset koko toimialalla ja arvoketjussa Keskittyminen ja konsolidointi: vahvat vahvistavat asemiaan, yritysjärjestelyt Alihankkijat erilaistuvat: panostuksia teknologiaan, innovaatioihin ja ketteryyteen Omaa tuotantokapasiteettia lasketaan ja tehdään pysyvämpiä sopeuttamistoimia Yhdellä markkina-alueella tai yhden tuotteen varassa toimijat ajautuvat ongelmiin Kapasiteetin tasaajina toimitusketjussa toimivat yritykset häviävät Yleiset ilmiöt ja vaikutukset Talouden kehitys yhä riippuvampaa kuluttajista; työttömyys kasvaa merkittävästi Monet liiketoiminnat eivät toivu entiselleen: Baltian markkinat, USA:n autoteollisuus Energian ja raaka-aineiden hinnat jäävät nykyiselle tasolle Rahan saatavuus ja halukkuus investointien rahoitukseen heikkenee. 22
Taantuman vaikutusten hallinta ja mahdollisuuksien hyödyntäminen yritystasolla Kokonaislähestymistapa Määritä ja toteuta lyhyen tähtäimen tilanteen hallinnan edellyttämät toimenpiteet Lyhyet valot Varo sudenkuoppia Riittämätön taloudellisen taantuman ymmärrys ja hyväksyntä Koko johtoryhmän riittämätön yhteinen valmistautuminen ja sitoutuminen Arvioi strategiset vaikutukset Varmista pidemmän jänteen menestys ja kilpailuetu Pitkät valot Toimenpiteiden hajanaisuus - puutteellinen kokonaistiekartta ja ymmärrys eri toimenpiteiden keskinäisistä riippuvuuksista Riittämätön huomio henkilöstöön ja muutoksen hallintaan Panosta johtamiseen ja muutoksen hallintaan 23 23
Arvoketju ja osaamisen muutos 24
Arvoketju ja osaamisen muutos 25
Uutta luovat verkostot pienten ja keskisuurten päähankkijoiden mahdollisuutena Uudet kumppanit päähankkijoiden keskinäistä verkostoitumista toimialarajojen yli Uudet markkinat kasvu erityisesti yhdessä kansainvälistymällä Uusi tarjooma ratkaisuja, suuria kokonaisuuksia lisääntyvää palveluliiketoimintaa 26
DigiEcoCity, Kiinan historiallinen haaste Kiinalla on historiallinen haaste siirtää 400 miljoonaa ihmistä maaseudulta kaupunkeihin 15 vuoden kuluessa Väestömäärää vastaa noin 10000 keskikokoista kaupunkia Kiina on ekokatastrofin partaalla jo nyt Suomailiset ovat tehneet kaksi ensimmäistä digiecocity-kauppaa Toimitusten arvo voi nousta 1,1 mrd euroon Edellytys on monien uutta luovien yritysryhmien muodostaminen Lähde, Mauri Tommila, DigiEcoCity Oy 27
Päähankkijoiden hankinnat kasvavat 28
Päähankkijat viestittävät 29
Järjestelmätoimittajat Nopeimmin kasvaneita teknologiateollisuuden yrityksiä Hyödyntävät verkostotalouden kasvumahdollisuudet päähankkijat ostavat yhä suuremman osan liikevaihdostaan, nyt noin 70 % päähankkijat kohdistavat ostonsa yhä pienempään joukkoon toimittajia toimituskokonaisuudet kasvavat verkostoyhteistyö parantaa merkittävästi tuottavuutta, joka parantaa kilpailukykyä Nyt kansainvälistymisen pakon edessä 30
Uusia järjestelmätoimittajia Komas Oy, kasvu yritysostojen kautta 20- kertaiseksi viidessä vuodessa, (CapMan ja Nikula) Högfors Sahala Oy, fuusio (Högfors, Curt Lindbom ja Jyrki Sahala sekä Primaca Partners) Hilomec Oy, fuusio Elektromet Yhtiöt, Hihra Oy ja LO Groupin viisi tytäryhtiötä, (Primaca) Takoma Oyj, fuusio, Tampereen Laatukoneistus ja Hervannan koneistus, (pörssi, Panostaja), ilmoittanut uudesta toiminnosta Helasteel ja Eurosteel, fuusio (Wedecon pääomarahasto) Rautaruukki Oyj Transtech Oy (Primaca Partners ja suomainen sijoittajaryhmä) Makron ja Metalliset, tiivistyvää yhteistyötä Talouselämä 1/2008 31
Elinkelpoiset liiketoimintamallit järjestelmätoimittajat Teollinen arvontuottomalli alihankkijat järjestelmien toimittaminen ei kuitenkaan aina ole edellytys kannattavalle alihankintatoiminnalle PEJ n = 8 ROI 11,1 LV 5,1 Kasvu 20,0 PEA n = 17 ROI 5,6 LV 3,7 Kasvu 24,6 pieni SEJ n = 4 ROI 6,8 LV 1,8 Kasvu 29,4 SEA n = 4 ROI 10,3 LV 0,6 Kasvu 10,3 PIJ n = 10 ROI 17,8 LV 5,9 Kasvu 30,7 PIA n = 22 ROI 16,0 LV 7,9 Kasvu 41,0 suuri Toimittajan integraatioaste SIJ n = 9 ROI 19,0 LV 5,5 Kasvu 47,8 SIA n = 10 ROI 13,7 LV 3,7 Kasvu 13,2 elinkelpoisimmat alihankinnan toimintamallit ovat alihankkijan koosta riippumattomia ja sellaisia, joissa tuotetaan järjestelmiä ja integroidutaan asiakkaan kanssa kumppanuussuhteeseen Lähde: prof. Vesalainen 32
Komponenttitoimittajan strategiset vaihtoehdot: Kehittyminen kansainvälistyneeksi Järjestelmätoimittaja/teknologiapartneriksi - Tuotannollisen osaamisen syventäminen ja laajentaminen - Automatisointi - Erikoisosaamisen kehittäminen - Toiminnan ohjauksen kehittäminen - Operatiivisen johtamisen, esimiestyön ja organisoinnin kehittäminen - Laatujärjestelmien kehittäminen - Verkottumisen ja kumppanuuden vaihtoehdot Kotimaisesta kansainvälistyneeksi yritykseksi - kokoonpanoteknologioiden haltuunotto - toiminnanohjauksen uudistaminen - hankinta- ja logistiikkaosaamisen kehittäminen - toimittajaverkon hallinnan ja kehittämisen haltuunotto - asiakassuhteiden hallinnan kehittäminen (kumppanuusosaaminen) - komponentti/järjestelmätuotannon yhteensovittaminen - tuote- ja suunnitteluteknologioiden haltuunotto - protolinjojen ja testausmenetelmien haltuunotto - suunnitteluosaamisen kehittäminen - ongelmanratkaisukeskeisen toiminnanohjauksen omaksuminen - yhteinen arvontuotanto asiakkaan kanssa - palveluliiketoimintaan liittyvän osaamisen kehittäminen - uuden ansaintamallin luominen Komponenteista järjestelmiin ja valmiisiin kokonaisuuksiin - kielitaidon kehittäminen - eri maiden bisneskulttuurien ja lainsäädännön oppiminen - paikallistoiminnan käynnistäminen ja johtaminen - ekspatriaattikysymykset - asiakaskunnan laajentaminen paikallismarkkinoilla - teknologian ja tietämyksen siirron riskien hallinta Lähde: Prof. Jukka Vesalainen 33
Komponenttitoimittajat erikoistuvat Erikoistuminen PROTOPAJAT Kasvattavat asiantuntemustaan valmistettavuudessa, mutta oma tuottavuuskehitys jää jälkeen. Vain vähäistä valmistusta. ROHKEAT ERIKOISTUJAT Kasvavat ja kansainvälistyvät konepajat Tuotannolliset investoinnit LUOVUTTAJAT Kuolevat konepajat KAPASITEETIN TASAAJAT Eivät pysty hyödyntämään joustavan automaation mahdollisuuksia 34
Männäntappien maailmanmestari Pyrimme löytämään asiakkaita, joille pystymme valmistamaan saman tyyppisiä tuotteita. Suuremmat tuotantomäärät ja niiden mahdollistama automaation tason nostaminen kehittävät koko ketjun kilpailukykyä. Tuotannon automatisointi ja investoinnit edellyttävät tuotantokapasiteetin lisäyksen myötä useampia asiakkaita ja panostamista vientiin. - Yrityksessä nyt 11 robottisolua - Laatu parantunut - Prosessit yksinkertaistuneet - Toimitusvarmuus parantunut Caj-Erik Karp, Mapromec 35
Kiitos!