ASIALISTA 1/2008 Ympäristölautakunta ******************************************************************************************** Kokousaika To 24.01.2008 klo 17:30 18.35 Kokouspaikka PALOASEMA Käsiteltävät asiat: 1 Ympäristölautakunnan kokousajat ja kokouskutsun lähettäminen 2 Ympäristölautakunnan käyttösuunnitelma v 2008 3 Ympäristölautakunnan investointihankeohjelma v 2008 4 Hiiden alueen ympäristölupayhteistyön jatkaminen 5 Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan ehdotus lausuntopyyntö 6 Lohilammen säästömetsikön kunnostushakkuu 7 Haarjärven ja Sammatin E18 liittymän vesihuoltolinjan rakennussuunnitelman hyväksyminen 8 Lausunto Hiiden alueen kuntien vesihuollon palveluyksikön perustamisesta 9 Länsi Uudenmaan pelastuslaitoksen vuokrasopimusten uusinta 10 Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon käyttö ja kuormitustarkkailuohjelma 2008 11 Kunnan omistamien rakennusten myynti 12 Ilmoitusasiat 13 Kukkusnummen kunnallistekniikan suunnittelutarjoukset
Viranomainen Nro sivu KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1/2008 1 Ympäristölautakunta KOKOUSAIKA JA PAIKKA 24.1.2008 klo 17:30 18.35 Paloasema SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Antero Sarakivi Aila Harjuranta Sirpa Sutinen Janne Viima Aslak Palenius puheenjohtaja POISSAOLLEET JÄSENET Risto Uittamo varapuheenjohtaja Sakari Lehtinen Kaija Lestelin Matti Rautiainen MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Kari Uittamo Pertti Nirkko kunnanhallituksen puheenjohtaja rakennustarkastaja, esittelijä, sihteeri ASIAT. 1 13 sivut 1 20 LAILLISUUS JA PÄÄTÖS VALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA (tarkastuspaikka ja aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kunnantalo 29.1.2008 klo 9.00 Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Aila Harjuranta ja Aslak Palenius PÖYTÄKIRJAN ALLEKIR JOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet ovat samalla varustettu nimikirjaimillamme. Antero Sarakivi Tarkastusaika Kunnantalo / 2008 klo Allekirjoitukset Pertti Nirkko PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Aila Harjuranta Paikka ja pvm Ympäristötoimisto / 2008 Virka asema Aslak Palenius Allekirjoitus Pöytäkirjanpitäjä
Ympäristölautakunta 1 24.1.2008 2 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN KOKOUSAJAT JA KOKOUSKUTSUN LÄHETTÄMINEN Ymp.ltk. 1 Ehdotus: Sammatin kunnan hallintosäännön 38 :n mukaan ympäristölautakunnan kokoukset pidetään lautakunnan päättäminä aikoina ja paikassa. Kokous pidetään myös silloin kun puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai enemmistö lautakunnan jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitämisestä. Hallintosäännön 38 :ssä todetaan, että kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on oikeus osallistua kokoukseen lautakunnan päättämällä tavalla. Esityslista lähetetään kokouskutsun yhteydessä. Ympäristölautakunta päättää vuoden 2008 kokousten pitämisestä ja kokouskutsun lähettämisestä seuraavaa: Lautakunnan kokouksia pidetään tarpeen mukaan pääsääntöisesti neljän viikon välein torstaisin klo 17.30 alkaen palolaitoksella. Vuoden 2008 kokouspäivät: 21.2.2008 21.8.2008 19.3.2008 25.9.2008 24.4.2008 23.10.2008 22.5.2008 20.11.2008 26.6.2008 Kokouskutsu lähetetään asianosaisille siten, että se on käytettävissä neljä päivää ennen kokousta.
Ympäristölautakunta 2 24.1.2008 3 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN KÄYTTÖSUUNNITELMA v. 2008 Ymp.ltk. 2 on kokouksessaan 10.12.2007 61 hyväksynyt vuoden 2008 talousarvion ja vuosia 2009 2010 koskevan taloussuunnitelman. Talousarvioasetelman mukaisesti kukin hallintokunta tekee käyttösuunnitelman, jossa määritellään tulosalueiden määrärahan tarkempi jako ja vastuu määrärahan käytöstä ja toiminnasta. Edelleen vastuualueelle määrätyt viranhaltijat voivat jakaa toimielimen vahvistamat tulosyksiköiden määrärahat, tuloarviot ja tavoitteet pienempiin osiin. on hyväksynyt tulosalueille toiminta ajatuksen sekä avaintulokset ja tulostavoitteet. Ympäristölautakunnan alaisten tulosalueiden määrärahojen suuruudeksi on hyväksytty yhteensä 621 000 ja tuloarvioksi 422 000. Määrärahojen jakautuminen tulosalueittain: TULOSALUE MENOARVIO TULOARVIO Tekninen toimi (810) 150 500 34 700 Kiinteistötoimi (820) 297 000 259 000 Ympäristötoimi (850) 87 000 500 Vesihuolto (870) 86 000 127 700 Pelastustoimi (90) 86 500 0 Liite 1: Ympäristötoimen talousarvio 2008 ja taloussuunnitelma 2009 2010 Ehdotus: Ympäristö lautakunta päättää: 1) hyväksyä ympäristölautakunnan tulosalueiden määrärahojen käyttösuunnitelman osamäärärahat ja tuloarviot kohdennettuna tulosyksiköille seuraavasti: Rakennustekninen hallinto ja Tekninen toimi määräraha 150 500 tuloarvio 34 800 Kiinteistötoimi Toimitilat määräraha 243 200 tuloarvio 194 500 Vuokralle annetut asunnot määräraha 42 000 tuloarvio 43 500 Vuokralle annetut rakennukset määräraha 3 200 tuloarvio 19 000 Muut rakennukset määräraha 4 800 tuloarvio 1 500 Rakennusten korjaus ja kunnossapito määräraha 4 000
Ympäristölautakunta 2 24.1.2008 4 Ympäristötoimi Liikenneväylät määräraha 53 000 tuloarvio 0 Yleiset alueet ja puistot määräraha 16 800 tuloarvio 500 Jätehuolto määräraha 2 000 tuloarvio 0 Ympäristön huolto määräraha 14 700 tuloarvio 0 Vesihuolto Vesilaitos määräraha 19 400 tuloarvio 58 500 Viemärilaitos määräraha 66 700 tuloarvio 69 200 2) oikeuttaa tulosyksiköiden esimiehen muutoin organisoimaan tulosyksikön sisällä toiminnan siten, että tavoitteet ovat toteutettavissa käyttösuunnitelman mukaisesti. Toiminnan organisoinnista tulee ottaa huomioon erikseen hyväksytyt / hyväksyttävät talousarvion täytäntöönpano ohjeet.
Ympäristölautakunta 3 24.1.2008 5 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN ALAISTEN INVESTOINTIHANKKEIDEN OHJELMA V. 2008 Ymp.ltk. 3 on kokouksessaan 10.12.2007 61 hyväksynyt vuoden 2008 talousarvion ja vuosia 2009 2010 koskevan taloussuunnitelman. Talousarvio sisältää lautakuntakohtaisesti hyväksytyt investoinnit ja niiden hankemäärärahat. Ympäristö lautakunnan alaiset investointihankkeet 2008: RAKENTAMINEN Menot Vanhusten vuokratalojen peruskorjaus 40 000 Koulun ilmastointi 262 000 Lohilammen museon piharakennuksen katon korjaus 17 000 Koulun aita, valaistus ja opaste 15 000 Päiväkodin rakentaminen 700 000 Sammatin koulun liikuntatilan suunnittelu ja rakentaminen 50 000 Kirjaston ilmastointi 10 000 Sammatin Kievari 30 000 JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS Kaavatiet ja kevyenliik. väylä 50 000 VJ ja JV verkoston korjaus 8 000 Haarjärven E18 eritasoliittymän moottoritien eteläpuolen alueen kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen 200 000 Kukkusnummen kunnallistekniikan suunnittelu ja toteutus 500 000 Alueellinen lämpölaitos 360 000 Liite 2: Rakentamis ja hankintaohjelma 2008 2010 Ehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy valmisteltavaksi ja toteutettavaksi esittelyosan mukaiset hankkeet
Ympäristölautakunta 4 24.1.2008 6 HIIDEN ALUEEN YMPÄRISTÖLUPAYHTEISTYÖN JATKAMINEN Ymp.ltk 4 Hiiden alueen kunnista Vihti, Nummi Pusula, Siuntio, Sammatti ja Karjalohja tekivät Lohjan kaupungin kanssa yhteistyösopimuksen ympäristölupien yhteisvalmistelukokeilusta ajalle 1.4.2005 31.3.2007. Ympäristölupien yhteisvalmistelukokeilua jatkettiin Hiiden kuntien alueella 31.12.2007 saakka. Lohjan kaupunginhallitus on tehnyt kokouksessaan esityksen Karjalohjan, Sammatin, Siuntion ja Vihdin kunnille Hiiden kuntien alueella ympäristölupavalmisteluyhteistyön jatkamisesta 1.2.2008 lukien siten, että kunnat sitoutuvat osallistumaan asukasluvun mukaisessa suhteessa kustannuksiin, joita ei ympäristölupatuloilla kateta. Liitteenä olevasta Lohjan kaupunginhallituksen päätöksestä ilmenee tarkemmin esityksen taustat ja perustelut. Nummi Pusulan kunnalla on voimassa erillissopimus Lohjan kaupungin kanssa ympäristölupien käsittelystä. Kuntien on ilmoitettava yhteistyön mahdollisesta hyväksymisestä 31.1.2008 mennessä. Liite 3: Lohjan kaupungin kunnanhallituksen kokouksen 17.12.2007 pöytäkirjanote Ehdotus: Ympäristölautakunta esittää kunnanhallitukselle, että lupavalmisteluyhteistyötä jatketaan 1.2.2008 lukien Lohjan kaupunginhallituksen päätöksessä esitetyllä tavalla.
Ympäristölautakunta 5 24.1.2008 7 UUDENMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN EHDOTUS LAUSUNTOPYYNTÖ Ymp.ltk 5 Ympäristöministeriö vahvisti 8.11.2006 Uudenmaan maakuntakaavan, jossa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet Uudellamaalla pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaavan laadintaprosessin aikana nousi esiin uusia asiakokonaisuuksia, jotka katsottiin tarpeellisiksi sisällyttää osaksi maakuntakaavaa. Maakuntahallitus päätti syyskuussa 2003 erillisen vaihemaakuntakaavan laadinnasta. Nyt nähtävillä ja lausunnoilla oleva Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan ehdotus täydentää vahvistettua Uudenmaan maakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavatyön yhteydessä on käsitelty seuraavia asiakokonaisuuksia: jätehuolto kiviaineshuolto moottoriurheilu ja ampumaradat liikenteen varikot ja terminaalit laajat yhtenäiset metsäalueet hiljaiset alueet Vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa on esitetty kaavallisia ratkaisuja selvitetyistä asiakokonaisuuksista ja lisäksi luonnoksessa on käsitelty eräitä tarkistuksia ja muutoksia vahvistettuun maakuntakaavaan Liite 4: Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksen tiivistelmä Ehdotus: Ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan kunnanhallitukselle, ettei sillä ole huomauttamista Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta.
Ympäristölautakunta 6 24.1.2008 8 LOHILAMMEN SÄÄSTÖMETSIKÖN KUNNOSTUSHAKKUU Ymp.ltk. 6 Sammatin kunnan omistuksessa olevalla kiinteistöllä Rn:o 1:35, Lohilammen kylässä, on 1960 luvulla rauhoitettu metsikkö. Rauhoituspäätöksellä on perimätiedon mukaan ollut tarkoitus suojella kiinteistöllä kasvavat männyt. Tilanne metsikössä on vuosien mittaan muuttunut niin, että koivut ja muut lehtipuut ovat kasvaneet isoiksi ja piiskaavat mäntyjä oksillaan. Kiinteistöllä suoritettavien metsänhoidollisten toimenpiteiden tarkoituksena on saada säilytettyä kasvava komea männikkö ja säilyttää näin alueen luonnonsuojelulliset arvot. Lohilammen säästömetsää koskevan päätöksen (3419/1964) rauhoitusmääräyksessä on todettu mm. Metsän käsittelystä on kulloinkin sovittava valtion luonnonsuojeluviranomaisen kanssa. Toimivaltainen viranomainen asiassa on päätöksen perusteella ympäristöministeriö. Liite 5: Lohilammen säästömetsän kunnostushakkuusuunnitelma Ehdotus: Ympäristölautakunta päättää esittää edellä olevan perusteella kunnanhallitukselle, että kunta hakee ympäristöministeriöltä lupaa saada suorittaa kiinteistöllä 737 406 1 35 olevan rauhoitetun metsikön lehtipuiden raivausta Länsi Uudenmaan metsänhoitoyhdistyksen laatiman suunnitelman mukaisesti.
Ympäristölautakunta 7 24.1.2008 9 HAARJÄRVEN JA SAMMATIN E18 LIITTYMÄN VESIHUOLTOLINJAN RAKENNUSSUUNNITELMA Ymp.ltk 7 Ympäristölautakunta on päätöksellään 1.4.2004 28 hyväksynyt Sammatin vesihuollon kehittämissuunnitelman jossa on esitetty vesijohto ja siirtoviemäriverkoston rakentaminen Haarjärven liityntäalueelle. E18 moottoritien liitosalueen tulevan asemakaavan mukaisen rakentamisen toteuttaminen edellyttää vesi ja viemäriverkoston rakentamista alueelle. Ympäristölautakunta on päätöksellään 25.1.2007 7 hyväksynyt vesihuoltolinjan tielinjausta noudattavan yleissuunnitelmavaihtoehdon. Vesihuoltolinjan suunnittelua ja rakentamista koskevat tiedotustilaisuudet on järjestetty 25.7.2007 ja 8.11.2007 kiinteistöjen omistajille ja kuntalaisille. Ympäristötoimi on suorittanut rakentamista valmistelevia katselmuksia osalla kiinteistöjä. Suunnittelukeskus/FCG Oy on Sammatin kunnan toimeksiannosta suorittanut Haarjärven ja Sammatin kylien välisen vesihuoltolinjan rakennussuunnittelun ja laatinut hankkeen kustannusarvion. Uudenmaan ympäristökeskus on ilmoittanut joulukuussa 2007 hankeen tulevan valtion vesihuolto ohjelmaan ja toteutukseen aikaisintaan 2009 alkaen. Kunnanvaltuusto on osoittanut taloussuunnitelmassa määrärahavarauksen investointiosassa hankeen toteutukselle vuodelle 2009. Liite 6: Haarjärven ja Sammatin E18 liittymän vesihuoltolinjan suunnitelma ja kustannusarvio Ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Haarjärven ja Sammatin E18 liittymän vesihuoltolinjan rakennussuunnitelman ja kustannusarvion 1,38 M
Ympäristölautakunta 8 24.1.2008 10 LAUSUNTO HIIDEN ALUEEN KUNTIEN VESIHUOLLON PALVELUYKSIKÖN PERUSTAMISESTA Ymp.ltk 8 Tausta Inkoon, Karjalohjan, Nummi Pusulan, Sammatin, Siuntion ja Vihdin kuntien sekä Karkkilan ja Lohjan kaupunkien toimeksiannosta on laadittu selvitys siitä, kuinka kuntien alueella toimivat vesihuoltolaitosten ja yhtiöiden operatiiviset toiminnot voitaisiin yhdistää yhdeksi tai useammaksi alueelliseksi palveluyksiköksi. Hanke on jatkoa Hiiden alueen vesihuollon alueelliselle yleissuunnitelmalle, joka valmistui vuonna 2005. Alueellista yleissuunnitelmaa edelsivät kuntakohtaiset vesihuollon kehittämissuunnitelmat sekä Lohjan, Vihdin ja Karkkilan teettämä selvitys alueellisen vesihuoltoyhtiön perustamisesta. Selvitystä ohjanneen johtoryhmän on muodostanut Hiiden pilotin tekninen ja ympäristöryhmä, joka koostuu kuntien teknisistä johtajista. Hankkeen työryhmän ovat muodostaneet vesihuollon toimialavastuulliset henkilöt kustakin kunnasta. Toteutuksesta on vastannut vesihuollon asiantuntijatoimisto Kiuru & Rautiainen Oy. Henkilöstölle suunnattuja yleistasoisia tiedotustilaisuuksia on järjestetty kolme, yksi työn käynnistyessä ja kaksi hankevaiheiden valmistuttua. Toisessa vaiheessa henkilöstön edustaja on myös osallistunut työryhmän kokouksiin. Hanke on jakaantunut kahteen osaan, yleissuunnitelmaan ja sopimusasiakirjoihin. Yleissuunnitelma valmistui marraskuussa 2006, minkä jälkeen kukin kunta teki itsenäisen päätöksen jatkamisesta. Alun perin mukana ollut Karjaan kaupunki jättäytyi tässä vaiheessa pois. Tämän jälkeen muille laadittiin mallit palveluyksikön toteutusasiakirjoiksi, ja ne valmistuivat marraskuussa 2007. Näin syntyneiden raporttien ja mallien avulla kuntien tulisi kevään 2008 aikana antaa lausuntonsa siitä ryhdytäänkö yksikköä perustamaan ja jos niin minkä kuntien kesken. Yleissuunnitelma Yleissuunnitelmassa kuvataan alueen vesihuoltolaitosten nykytila sekä esitetään malli laitosten jakamisesta kahteen osaan, operatiivisiin toimintoihin ja omistukseen. Suunnittelualueella asuu yhteensä noin 91 000 asukasta, joista kunnallisten laitosten vesijohtoon liittyneitä on runsaat 66 000 ja viemäriin liittyneitä noin 64 000. Koko suunnittelualueella laskutetun veden määrä vuonna 2005 oli noin 3,92 milj. m 3 /v ja laskutetun jäteveden määrä 3,76 milj. m 3 /v. Omaisuutta laitoksilla on 26 vedenottamoa, yhteensä yli 1500 km vesijohto ja jätevesiviemäriverkostoa sekä 10 jätevedenpuhdistamoa. Henkilöstöä laitoksilla on noin 47 henkilötyövuoden verran. Vuonna 2005 alueen laitokset keräsivät yhteensä noin 10,5 M liikevaihdon ja taseen kokonaissumma oli noin 52,3 M. Nämä luvut eroavat yleissuunnitelmassa esitetyistä hieman Karjaan poisjäännin takia.
Ympäristölautakunta 8 24.1.2008 11 Organisoimistavastaan riippumatta vesihuoltolaitoksen tulisi pystyä Turvaamaan vesihuollon peruspalvelun laatu ja saatavuus. Täyttämään lainsäädännön ja lupaehtojen asettamat vaatimukset. Ylläpitämään riittävää valmiutta poikkeustilanteisiin. Kehittämään henkilöstön ammattitaitoa ja varmistamaan tulevaisuuden henkilöstön saanti. Saavuttamaan käyttömenoissa mittakaavaetuja ja säästöjä. Vahvistamaan omalta osaltaan alueen vetovoimaisuutta yleisesti. Tällä hetkellä laitosten kyky toimia edellä esitetyllä tavalla vaihtelee suuresti, suurimmilla ovat parhaat resurssit ja pienillä heikoimmat. Kuitenkin myös suurimmat laitokset tunnistavat nykyisessä toiminnassaan tehtäviä, joihin olisi ryhdyttävä tai joita olisi tehtävä nykyistä suuremmalla volyymillä. Jotta koko alueen kaikenkokoisilla laitoksilla voitaisiin päästä esitettyihin tavoitteisiin, ratkaisuksi on tarkasteltu vesihuollon alueellisen palveluyksikön perustamista. Palveluyksikkö Palveluyksikkö perustetaan siirtämällä kuntien nykyinen vesihuoltohenkilöstö alueelliseen yksikköön. Se tuottaa tilaajakunnille kaikki vesihuollon operointipalvelut ja toteuttaa lisäksi tarvittaessa myös kuntien omistamien vesihuollon rakenteiden kunnossapidon ja investoinnit. Välitöntä vaihtoomaisuutta lukuun ottamatta palveluyksiköllä ei ole omaisuutta. Omaisuudenhallintayksikkö Kuntakohtaisiin omaisuudenhallintayksiköihin jää varsinainen vesihuollon omaisuus eli vesi ja viemäriverkostot, pumppaamot, vedenottamot sekä jätevedenpuhdistamot. Se voi olla organisointimuodoltaan lähinnä sama kuin nykyinen laitos, eli kunnan kirjanpidossa laskennallisesti eriytetty yksikkö tai liikelaitos. Asiakassuhde kohdistuu tähän yksikköön, mistä seuraa että se tulkitaan vesihuoltolain tarkoittamaksi vesihuoltolaitokseksi. Samalla hinnoittelu voidaan jättää täysin kuntakohtaiseksi. Henkilöstöä omaisuudenhallintayksiköllä ei välttämättä ole lainkaan. Palveluyksikön perustamiseksi osakeyhtiöksi on tehtävä seuraavat perustamisasiakirjat: perustamiskirja yhtiöjärjestys osakassopimus palvelusopimus henkilöstösopimus (vain runko). Tilanne kunnissa Hankkeen aikana kunnat ovat antaneet lausunnot selvityksen ensimmäisestä osasta, edistäneet samalla teknistä suunnitteluaan alueellisen yleissuunnitelman mukaisten kuntarajat ylittävien yhdysvesijohtojen ja siirtoviemäreiden osalta sekä ottaneet kantaa Espoon lähestymistarjoukseen
Ympäristölautakunta 8 24.1.2008 12 uuteen keskusjätevedenpuhdistamoon osallistumisesta. Kuntakohtaisesti tällä hetkellä keskeisimmät seikat ovat seuraavat: Vihti on ilmoittanut halukkuutensa operoinnin alueellistamiseksi ensisijaisesti Karkkilan ja Nummi Pusulan kanssa Vihdissä suhtaudutaan myönteisesti Espoon keskuspuhdistamoaloitteeseen Myös Karkkilassa suhtaudutaan myönteisesti keskuspuhdistamoaloitteeseen Nummi Pusula ja Karkkila suunnittelevat välilleen uutta varavesiyhteyttä Nummi Pusula suunnittelee jätevesien käsittelyn siirtämistä Lohjalle Sammatti suunnittelee jätevesien käsittelyn siirtämistä Lohjalle Sammatin kunta tulee yhdistymään Lohjan kaupunkiin vuoden 2009 alusta Karjalohja suunnittelee kirkonkylän jätevesien käsittelyn siirtämistä Lohjalle Karjalohja suunnittelee eteläosiensa jätevesien käsittelyn siirtämistä Pohjaan (Raaseporiin) Siuntion jätevedet johdetaan Kirkkonummen kautta Espooseen alkaen 2008, toiminnallista kiinnostusta on kuitenkin Lohjan suuntaan Inkoo ulkoistaa vesihuoltonsa operoinnin muun teknisen sektorin mukana v. 2008 alusta. Vaihtoehdot palveluyksikön toimintalaajuudeksi Selvityksessä on tarkasteltu koko alueelle muodostettavaksi kolme erilaista vaihtoehtoa palveluyksikön toimintalaajuudeksi. Inkoo ei tällä erää sisälly yhteenkään vaihtoehdoista, koska sen vesihuolto siirtyy ulkoistetun operaattorin hoitoon muun teknisen palvelutuotannon mukana. Tämä ei sulje pois mahdollisuutta Inkoon myöhemmästä liittymisestä. VE 0. Nollavaihtoehtona on nykytilan jatkaminen eli sopimuspohjainen yhteistyö. Jokainen kunta huolehtisi ja vastaisi edelleen oman vesihuoltolaitoksensa operoinnista. Jätevesien puhdistamisen osalta solmittaisiin uusia kuntien välisiä sopimuksia sen mukaan, kun niitä alettaisiin naapurikuntaan johtaa. VE 1. Laajimmassa vaihtoehdossa palveluyksikköä olisivat perustamassa seitsemän kuntaa, joiden väestöpohja on tällä hetkellä yli 85.000 asukasta ja yhdyskunnan kasvunopeus Suomen kärkeä. Summaamalla kuntien vesihuoltolaitosten nykyiset toimintakulut voidaan palveluyksikön liikevaihdon arvioida alussa olevan noin 4,6 M. Työntekijöitä yksiköllä olisi vajaat 70 henkeä ja henkilöstökulut olisivat yli 2,6 M. VE 2 ja VE3. Laajimmasta vaihtoehdosta saadaan kaksi karsitumpaa olettamalla, että alueen pohjoisosaan muodostettaisiin erillinen yksikkö Vihdin lausuntoa mukaillen. Lausunnon mukainen VE 2. sisältäisi Vihdin, Karkkilan ja Nummi Pusulan. Kun Nummi Pusula on kuitenkin jo parhaillaan suunnittelemassa jätevesiensä johtamista Lohjalle puhdistettaviksi, VE 2. rinnalla tarkastellaan myös vielä suppeampi, vain Vihdin ja Karkkilan sisältävä VE 3.
Ympäristölautakunta 8 24.1.2008 13 Vaihtoehtojen tarkastelua VE 0. Nykymuotoinen sopimuspohjainen yhteistyö Vaihtoehdon vahvuuksista suurin on siitä saatu kokemus, eli se todistettavasti toimii eikä yllätyksiä sen suhteen pitäisi olla tulossa. Käytännössä malli myös jo kertaalleen valittiin, kun suurten kuntien yhtiöittämisselvitys ei johtanut toimintamuotojen kehittämiseen. Nykymalli kiistatta jättääkin mahdollisuudet auki kaikille kehitysmahdollisuuksille tulevaisuudessa. Haasteena ja heikkoutena mallin vallinnasta seuraa, että toiminnan uudistaminen joka tasolla on hidasta ja jopa epätodennäköistä, koska vesihuoltolaitosten henkilöstö on niukka ja talous tiukka. Samalla kuitenkin laitosten poikkeustilannevalmius on heikko ja korjausvelka turvonnut, eli tekemättä jäävistä töistä johtuen paineet ja riskit kasvavat koko ajan. Kuntien muihin toimialoihin verrattuna vesihuolto on teknisenä ja liiketoiminnallisena kokonaisuutena selkeimpiä toimialoja, jolla voidaan lähteä hakemaan synergiaetuja. Jos suuremmat kunnat vielä nykymallilla pärjäisivätkin, pienemmät saattavat olla hyvinkin nopeita hakemaan palveluntuotannon muualta. VE 1. Kaikki kunnat Vaihtoehdon vahvuuksista suurin on sen kattavuus, joka tarjoaa välittömästi parhaat resurssit nykyisen toimintavarmuuden parantamiseen ja tulevaisuuden rakennemuutoksen arviointiin ja toteutukseen. Vaihtoehto on ainoa, jossa kasvusuhde olisi aidosti merkittävä myös suurimmille yksiköille eli Lohjalle ja Vihdille. Se vastaisi mittakaavaltaan parhaillaan muualle Suomeen muodostuvia vesihuollon alueellisia yksiköitä. Sekä laitoksen toimintakenttä että omistus muodostuisivat terveiksi ja tasapuolisiksi, kun sekä isoja että pieniä osapuolia olisi useampia. Haasteena tai heikkoutena voisi pitää yksikön maantieteellistä laajuutta, mutta toisaalta esimerkiksi alan rakennejärjestelyiden edelläkävijä Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy on ollut suurempi jo vuodesta 2001. Haaste on myös omistajakuntien erilaisten kuntakohtaisten tarpeiden hallinnointi. VE 2. Vihti, Karkkila ja Nummi Pusula sekä VE 3. Vihti ja Karkkila Vaihtoehtojen vahvuutena voi nähdä toiminnan mittakaavan kohtuullisen kasvun pohjoisessa. Uuden yksikön referenssitaso ei yllä valtakunnallisesti merkittävien hankkeiden tasolle, mutta rinnastuu maakuntasarjan vastaaviin, esimerkiksi pienempien kuntaliitosten tuloksena syntyviin laitoksiin. Haaste ja heikkous mallille on, että pohjoisen valinnoista seuraa todennäköisesti, että Lohja ei näe vain pienempien laitosten toimintojen yhdistämisessä omiinsa riittävästi lisäarvoa ja siten hanke kuivuu eteläosassa
Ympäristölautakunta 8 24.1.2008 14 aluetta kasaan. Syntyvä yksikkö, oli niitä lopulta yksi tai kaksi, on yksinapainen, jolloin suurin kunta käytännössä sanelee toiminnan ehdot. Malli olisi ainakin osin ristiriidassa samojen kuntien välillä muuten tehtävään yhteistyöhön. Vaihtoehdot taloudellisesta näkökulmasta Järjestelystä ei ole missään vaihtoehdossa odotettavissa välittömiä taloudellisia hyötyjä nykytilanteeseen verrattuna. Tämä johtuu nykyisiin toimintoihin kohdistuvista kustannuspaineista sekä tekemättömistä töistä, jotka eivät tällä hetkellä näy laitoksella lainkaan kustannuksina. Lyhyellä aikavälillä (1..3 vuotta) voidaan kuitenkin arvioida eri vaihtoehtojen kykyä vastata vesihuoltoalan kiristyviin vaatimuksiin ja hallita riskejä kustannustehokkaasti. Pitkällä aikavälillä (5..10+ vuotta) saadaan todennäköisesti eroja myös käyttökustannuksiin, kunhan toimintojen järjestämisestä seuraava etupainoinen investointi ja kulutaakka alkaa hellittää ja uusimuotoinen toiminta vakiintuu. Lyhyellä aikavälillä ja välittömästikin vesihuoltolaitosten toimintaan vaikuttavia riskejä ovat esim. sähkökatko, juomavesilähteen tai verkostoveden pilaantuminen, jäteveden biologisen puhdistusprosessin kuolema ja näistä mahdollisesti seuraava epidemia. Sähkökatko vaikuttaa välittömästi veden ja jäteveden pumppaukseen ja saattaa aiheuttaa korvausvelvollisuuden vahingosta tai hyödynmenetyksestä. Erityisesti vedenottamoilla ja pumppaamoilla tulisi näihin varautua hälytysjärjestelmällä sekä liikuteltavilla varavoimakoneilla. Lyhyen aikavälin riskeihin varautumiseksi vaihtoehto 1 on kahta muuta vaihtoehtoa parempi, koska siinä suurimman mittakaavan ansiosta varoinvestoinnit ja koulutus saadaan yksikköhinnaltaan edullisemmin ja niiden tulokset saadaan laajemmin ja tehokkaammin käyttöön. Laitoksen toiminta alue koostuu teknisesti useasta osasta, joita voidaan tarpeen mukaan yhdistää tai eristää toisistaan keskitetyllä ohjauksella. Vakioiduista ja harjoitellusta toimintatavoista viranomaisten, median ja yleisön suuntaan seuraa parantunut kyky toteutuneen riskin rajaamiseen ja kerrannaisvaikutusten estoon. Samoin toteutuneen riskin shokkivaikutus on toiminnallisesti ja taloudellisesti laimeampi kuin pienemmälle laitokselle. Pitkällä aikavälillä tulee laitoksiin kohdistuvia riskejä tarkastella hitaampien, trendinomaisten muutosten kautta. Niitä ovat mm. verkostojen ikääntyminen, lainsäädännön muutokset, dokumentointi, sertifiointi ja valmiustasojen nosto, asiakkaiden palvelutasovaatimusten kasvu sekä henkilöstön ikääntyminen ja vaihtuminen. Pitkän aikavälin varautumiseksi vaihtoehto 1 on kahta muuta vaihtoehtoa parempi, koska siinä suurimman mittakaavan kautta saadaan järjestelmät ja toimintatavat koko alueelle yksikköhinnaltaan edullisemmin ja korkeammalle käyttöasteelle. Samoin tarvitaan vain yksi johto, hallinto ja
Ympäristölautakunta 8 24.1.2008 15 palvelu kahden sijaan, ja vain yksi päivystys ja varallaolojärjestelmä. Perinteisissä hankinnoissa saavutetaan luontevasti mittakaavaetua ja vahvempi neuvotteluasema toimittajien suuntaan. Kokonaisuutena on arvioitu, että pitkällä aikavälillä (5..10 v) laajin vaihtoehto eli VE 1 tulee vuotuisilta käyttökustannuksiltaan ainakin 10 % edullisemmaksi kuin VE 2 tai VE 3. Suhteutettuna alueen laitosten käytön ja kunnossapidon nykyiseen liikevaihtoon se tarkoittaisi noin 500.000 euron säästöä vuodessa verrattuna osaratkaisuihin VE 2 tai VE 3. Säästöön pääseminen edellyttää toimintatapojen muutosta, etupainotteisia investointeja sekä määrätietoista kehitystyötä. Siihen VE 1 tarjoaa parhaat edellytykset niin laitoksen, omistajakuntien kuin asiakkaiden näkökulmasta. Esityslistan liitteet: Kiuru & Rautiainen Oy:n osaraportti 2; Vesihuollon palv. yksikön asiakirjat 1 2, 12.11.07 Kiuru & Rautiainen Oy:n osaraportti 2; Vesihuollon palv. yksikön asiakirjat 3,12.11.2007 Päätösehdotus: Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan kunnanhallitukselle, että laajin vaihtoehto (VE 1) antaa parhaimmat edellytykset niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikavälillä kehittää vesihuoltoa sekä varautua lainsäädännön ja toiminnan vaatimuksiin. Näin ollen esitetään palveluyhtiömallin hyväksymistä laajimmassa mahdollisessa kuntakokoonpanossa sekä yhtiön perustamiseen tarvittavien asiakirjojen laatimista. Ennen osallistujakuntien lopullista päätöstä yksikön perustamisesta tulee laatia henkilöstösopimus. Mikäli laajimpaan vaihtoehtoon ei ole edellytyksiä, voidaan vesihuoltoa kehittää VE 0 eli nykyisen tilanteen pohjalta ottaen kuitenkin huomioon päätökset kuntaliitoksista.
Ympäristölautakunta 9 24.1.2008 16 LÄNSI UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN VUOKRASOPIMUSTEN UUSINTA Ymp.ltk 9 Länsi Uudenmaan pelastustoimen neuvottelukunta on selvittänyt kuntien alueella toimivan pelastuslaitoksen käytössä olevien kiinteistöjen vuokrien yhdenmukaistamista, ja on hyväksynyt omalta osaltaan Trellum Consulting Oy:n tekemän ehdotuksen vuokranmääritysperusteiksi. Tavoitteena on ollut saada uudet vuokrasopimukset voimaan 1.1.2008. Sammatin kunnan omistaman paloaseman tilat on osittain vuokrattu Länsi Uudenmaan pelastuslaitoksen käyttöön. Sammatin kunnan ja Espoon kaupungin välillä on voimassa 15.11.2004 allekirjoitettu vuokrasopimus käytettävistä tiloista. Vuokran määritys on perustunut toteutuneisiin ylläpitokustannuksiin. Paloaseman tekninen arvo on määritelty keväällä 2007. Pääomavuokra on 6,7 % rakennuksen teknisestä arvosta. Ylläpitovuokra kattaa rakennuksen toteutuneet ylläpitokustannukset. Uuden vuokrasopimusmallin mukaan pelastuslaitoksen käyttöön tulevat kiinteistöt vuokrataan jatkossa samoin vuokranmääritysperustein kaikissa sopimuskunnissa. Sammatin kunnan paloaseman vuokra on ollut vuonna 2007 1465,89 euroa /kk. Uuden vuokrasopimuksen mukainen bruttovuokra on 2693,82 euroa/kk. Esityslistan liite: Länsi Uudenmaan pelastuslaitoksen vuokrasopimusten uusimista koskeva kirje Ehdotus: Ympäristölautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle Länsi Uudenmaan pelastuslaitoksen jäsenkuntien toimitilojen vuokrien määräytymis ja laskentaperusteiden sekä vuokrasopimusmallin hyväksymistä siten, että se astuu voimaan 1.1.2008 alkaen.
Ympäristölautakunta 10 24.1.2008 17 KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KÄYTTÖ JA KUORMITUSTARKKAILUOHJELMA 2008 Ymp.ltk. 10 Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt 19.7.2006 Sammatin kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan No Ys1038. Ympäristöluvassa on velvoitettu laitos tarkkailemaan jätevesien määrää, laatua ja vaikutuksia vesistöön Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on laatinut jätevedenpuhdistamon päivitetyn käyttö ja kuormitustarkkailuohjelman 2008. Käyttö ja kuormitustarkkailuohjelmassa on puhdistamon näytteiden ottotapa vaadittu muutettavaksi automaattiottoiseksi. Ympäristötoimi selvittää muutostöiden toteutusmallin ja kustannukset. Sammatin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailuohjelma on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 10.12.2007 (tiedoksi ymp.ltk. 20.12.2007 150). Liite 7: Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo, Päivitetty käyttö ja kuormitustarkkailuohjelma 2008 Ehdotus: Ympäristölautakuntakunta päättää hyväksyä Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon päivitetyn käyttö ja kuormitustarkkailuohjelman 2008 vesilaitoksen käyttöön.
Ympäristölautakunta 11 24.1.2008 18 KUNNAN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN MYYMINEN Ymp.ltk. 11 Kunta omistaa Kukkusnummen asemakaava alueella kiinteistön Metsola 1:247, Mätäsniementie 7, jolla sijaitsee 1 asuntoinen asuinrakennus ja kaksi talousrakennusta sekä yksi rakennelma. Kunnan kiinteistökannan kehittämisen osalta on tullut tarkoituksenmukaiseksi myydä ko. kiinteistö rakennuksineen Kukkusnummen tonttien myynnin yhteydessä. Asemakaavan tonttijaossa kiinteistö on jaettu useampaan kaavatonttiin, jolloin kiinteistöllä oleva talousrakennus sijoittuu tonttijaon rajalle. Kiinteistön tonttijaon toteuttamiseksi asemakaavan mukaisena on tonttirajalle jäänyt kiinteistö purettava. Talousrakennuksen purkamista koskeva ehto tulee kirjata tonttien myyntiä koskevaan kauppakirjaan. Kiinteistöllä sijaitseva asuinrakennus on ympäristölautakunnan suorittamassa katselmuksessa todettu huonokuntoiseksi. Kunnan vuoden 2008 talousarviossa ei ole varattu määrärahaa ko. kiinteistön rakennusten kunnostamiselle. Asuinkiinteistö rakennuksineen on vuokrattu Tuula ja Seppo Erkheikille vuonna 1994. Vuokrasopimuksessa on 6 kuukauden irtisanomisaika. Esityslistan liite: Alueen kartta Ehdotus: Ympäristölautakunta päättää esittää edellä olevan perusteella kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle kiinteistöllä, 411 1 247 Metsola, sijaitsevien purkukuntoisten rakennusten myymistä Kukkusnummen asemakaavatonttien myynnin yhteydessä.
Ympäristölautakunta 12 24.1.2008 19 ILMOITUSASIAT Ymp.ltk 12 Merkitään lautakunnalle tiedoksi: Tiehallinto: lausunto, Mt 104 (Paikkarintie) kevyen liikenteen väylä välillä Sammatti valtatie 1 Ehdotus: Merkitään tiedoksi.
Ympäristölautakunta 13 24.1.2008 20 KUKKUSNUMMEN KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELUTARJOUKSET Ymp.ltk. 13 Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kukkusnummen asemakaavan, jossa on kunnan omistamalle maalle osoitettu 42 uutta tonttia. Asuinrakentamisen edellytyksenä on alueen kunnallistekniikan rakentaminen. Kunnanvaltuusto on päätöksellään 10.12.2007 61 hyväksynyt määrärahan vuodelle 2008 Kukkusnummen kunnallistekniikan toteuttamiseen. Rajoitetusta suunnitteluhankintamenettelystä on ilmoitettu julkisten hankintojen ilmoituksessa tunnuksella 2007 004698. Hankintaan osallistumisilmoituksen toimitti seitsemän suunnittelutoimistoa. Ympäristötoimisto on pyytänyt kirjalliset tarjoukset osallistumisilmoituksen toimittaneilta suunnittelijoilta. Tarjoukset pyydettiin toimittamaan 21.1.2008 klo 14.00 mennessä. Määräaikaan mennessä saapui kolme tarjousta, jotka avattiin 21.1.2008 klo 15.15 pidetyssä suljetussa tarjousten avaustilaisuudessa. Suunnittelutarjouksen antoi Finnmap Infra Oy 28 800,00 euroa alv 0 %, 35 136,00 euroa alv 22 %. Pöyry Infra Oy ja AIRIX Ympäristö Oy eivät resurssisyihin vedoten antaneet tarjousta. Tarjoukset ovat nähtävillä kokouksessa. Tarjouspyyntö käsitti alueen vesi ja viemärijohtojen suunnittelun tonttiliittymineen sekä teiden ja valaistuksen suunnittelun erikoissuunnitelmineen ja työselityksineen. Liite 8a: Muistio tarjousten avaustilaisuudesta Liite 8b: Tarjouspyyntö Ehdotus: Vaikka käsittelyyn saatiin vain yksi tarjous, on tarjous kustannustasoltaan ja toteutusaikataulultaan kokonaistaloudellisesti kunnan edun mukainen. Ympäristölautakunta päättää valita Kukkusnummen asemakaava alueen kunnallistekniikan suunnittelijaksi Finnmap Infra Oy:n kokonaishintaan 28 800,00 euroa alv 0 %, 35 136,00 euroa alv 22 %. Suunnittelijavalinta toteutuu ehdolla että Kukkusnummen asemakaava tulee lainvoimaiseksi.