1 (6 ) URHEILUN ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN HAKEMINEN LEPPÄVARAN LUKIOLLE LUKUVUODESTA 2013-2014 ALKAEN hakee lukiolain (629 / 1998) 4 : n mukaista koulutuksen järjestämistavan muutosta ja urheilun erityistä koulutustehtävää, koska tähän koulutukseen on tarve ja koska tätä koulutusta ei muulla tavoin pystytä järjestämään. I Urheilun kehittämistarve on valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen Valtakunnallinen lukioiden tulevaisuutta pohtinut työryhmä linjasi vuonna 2011, että jatkossakin koulutuksen järjestäjä voi anoa lukiolle lupaa koulutuksen järjestämistavan muuttamiseksi sekä erityistä koulutustehtävää. Tällä linjauksella pyritään entistä parempaan tuloksellisuuteen nuorten koulu-uraa tuettaessa. Espoon lukioiden kehittämissuunnitelman mukaisesti Espooseen on tarpeellista saada erityistehtävälupia lukioille lukio-opintojen houkuttelevuuden parantamiseksi. Pääkaupunkiseudulla on kaksi urheilun erityistehtävälukio ja nämä eivät pysty kattamaan koko ikäluokan tarvetta pääkaupunkiseudulla. Sijaintinsa vuoksi lla on erityinen merkitys urheilun opetustarjonnan tukemisessa. Leppävaara on hyvin saavutettavissa Länsi-Uudenmaan alueelta käsin. Näin n urheilun erityinen koulutustehtävä myös toteuttaisi sitä koulutuksellista tasa-arvoisuuden vaatimusta, mikä on kirjattu valtakunnalliseen sivistysvisioon vuosille 2012-2020. II Prosessi Espoon suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt lukioiden kehittämissuunnitelman, jonka yhtenä painopistealueena ovat valtakunnallisten erityisten koulutustehtävien saaminen Espooseen. Tämän lisäksi lautakunta on perustanut on urheilulinjan huippuurheiluun tähtääville nuorille vuonna 2009. Vuosittain urheilulinjalle otetaan 30 urheilijaa. Kokouksessaan 16.2.2012 varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päätti, että opetustoimi ryhtyy valmisteluihin urheilun erityisen koulutustehtävän saamiseksi lle.
2 III Urheilulinja nyt Vuonna 2009 perustetun urheilulinjan myötä on seuraavilla tavoilla kehittänyt urheilutoimintaa, joka tähtää urheilun erityiseen koulutustehtävään: - Fasiliteetit Leppävaarn lukion käytössä ovat Leppävaaran urheilupuiston monipuoliset fasiliteetit, kuten yleisurheilukenttä, tekonurmikentät, uimahalli, jäähalli, palloiluhalli, kuntosali ja monipuoliset ulkoliikunta maastot sekä lukion oma liikuntasali. Käytössämme on lisäksi Espoon kaupungin liikuntapalveluiden järjestämiä harjoituspaikkoja kuten Laaksolahden jalkapallohalli ja Tapiolan Ratiopharm Arena. - Urheiluvalmennus Urheilulinjalle valituille opiskelijoille mahdollistetaan painopistelajeissa jalkapallo, salibandy ja uinti oman lajinsa urheiluvalmennus aamuvalmennuksina, muiden lajien urheilijat osallistuvat yksilölliseen valmennukseen tai harjoittelevat omatoimisesti. - Urheiluseurayhteistyö Urheiluvalmennus toteutetaan urheiluseurayhteistyönä Espoolaisten urheiluseurojen kanssa ammattivalmentajien toimesta. Lukio ei ole toistaiseksi maksanut urheiluseuroille valmennuskustannuksia. - Joustavat opetusjärjestelyt Urheiluvalmennettaville annetaan mahdollisuus joustaviin opetusjärjestelyihin kuten lukio-opintojen hajauttamiseen sekä etäkurssien ja itsenäisten opintojen tekemiseen.
3 - Aikuislukioyhteistyö Lukuvuonna 2012-2013 on aloitettu neuvottelut Espoon aikuislukion kanssa siitä, että erityislahjakkaat huippu-urheilijat, joilla on runsaasti harjoitus- ja kilpailumatkoja voisivat suorittaa osan opinnoistaan joustavasti joko Espoon aikuislukion etä- tai kontaktiopetuksena. - Urhea-yhteistyö ohjaa lahjakkaita urheilijoita Urheayhteistyösopimuksen mukaisesti pääkaupunkiseudun urheiluakatemian opinto- ja tukipalvelujen piiriin, jotta pitkäjänteinen ja huippu-urheiluun tähtäävä tuloksellinen urheilu olisi nuorille opiskelijoille mahdollista. - Opintojen ohjauksen tuki on lisännyt opintojen ohjauksen määrää noin 12 vuosiviikkotunnilla. Tämä nettolisäys on kohdennettu nimenomaisesti urheiluvalmennettaville, jotta opintojen menestyksekäs tuki olisi mahdollista. - Urheilun koordinointi on budjetoinut opetustuntiresurssista urheiluvalmennuksen koordinointiin 3 kurssia sekä lukion liikunnan lehtorin pitämiin urheiluvalmennuksiin 5 kurssia. Tällä panoksella on koordinoitu sekä opiskelua, valmennusta kuin myös opintojen tukea. IV Suunnitelma urheilun erityistehtävän sisällölliseksi kehittämiseksi ssa on urheilulinja, mutta urheilulinja ei kokonaisuudessaan pysty kattamaan urheilun (s.o. urheiluvalmennuksen) tarvetta. Siksi lupa koulutuksen järjestämistapaan on välttämätön. Urheilun erityinen
4 koulutustehtävä (s.o. koulutuksen järjestäjän tarjoama lisäresurssi) mahdollistaisi nyt tarpeelliseksi havaitun ja todennetun koulutuksen, jota ei muuten pystytä järjestämään. Käytännössä koulutuksen järjestämistavan muutos ja urheilun erityinen koulutustehtävä implementoituvat seuraavasti: - Suunnitelmassa 40 kurssin lisäresurssi Lisäresurssi mahdollistaa urheiluvalmennuksen ja opintojen koordinoinnin sekä monipuolisen eri lajien urheiluvalmennuksen, jota ohjaisivat tuntiopettajiksi palkatut ammattivalmentajat. Lisäresursseilla voidaan tarjota urheilijoille erillinen valmennusopin kurssi. Lisäksi osa lisäresurssista käytettäisiin lukion nykyisten liikuntakurssien maksamiseen (s.o. liikuntapainotuksen jäntevöittäminen). - Urheilulinjan aloituspaikkojen nosto n. 36 opiskelijaa / vuosi n urheilulinjan aloituspaikkamäärä nostetaan vuositasolla aluksi n. 36 opiskelijaan (nykyisen 30 sijasta). Myöhemmin vuosittainen aloituspaikkamäärä nousisi n. 60 / 64 urheilijaan. Tämä tarkoittaisi koko lukion voimakasta profiloitumista urheiluun. - Kurssivalikoima kaikissa oppiaineissa 40. kurssin lisäresurssi mahdollistaisi kurssivalikoiman / opetusryhmien lisäämisen kaikissa aineissa, kun 40 kurssin lisäresurssi vapauttaisi em. korvauksiin käytettyä rahaa opetuksen käyttöön. Tämä monipuolinen kurssivalikoima olisi myös tietysti urheiluvalmennettavien käytössä ja sitä kautta tukisi myös heidän opiskeluaan.
5 - Tukikurssit ja kertauskurssit Vapautuva resurssi mahdollistaisi myös tuki- ja kertauskurssien perustamisen sekä urheilijoiden että yleislinjan opiskelijoiden käyttöön. Tämä opiskelun tuki on ehdottoman tärkeää nimenomaisesti juuri urheilijoille, jotka joutuvat olemaan kilpailu- ja harjoitusmatkojen takia pitkiä jaksoja poissa lukion normaalista tuntiopetuksesta. - Kilpailutoiminta Urheilun erityinen koulutustehtävä lisää lukion osallistumista valtakunnalliseen urheiluoppilaitosten kilpailutoimintaan. Kilpailuihin osallistuminen tuo lukiolle lisäkuluja mm. osallistumis-, kuljetus- ja majoitusmaksujen muodossa. Nuorten urheilijoiden osalta kilpailutoiminnalla on suuri merkitys, sillä laajenevan kilpailutoiminnan myötä nuoret huippu-urheilijat saavat parempia näyttömahdollisuuksia oman lajinsa parissa ja valmistautuvat monipuolisesti mahdolliseen tulevaan aikuis-iän kansalliseen ja kansainväliseen huippu-urheiluun. - Valmennuksen tehostaminen Urheilun erityisen koulutustehtävän myötä lukion urheiluvalmennus tulee tehostumaan ja muuttumaan selkeästi ammattimaiseksi, koska valmentajille on tällöin mahdollista maksaa korvausta valmennuksesta ja sitouttaa heitä paremmin lukion valmennukseen. Valmentajat olisivat siis työsuhteessa lukioon (ja koulutuksen järjestäjään) nykyisen kumppanuus asetelman sijasta. Tämä edistää pitkäjänteistä ja tavoitteellista yhteistyötä Espoolaisten urheiluseurojen ja ammattivalmentajien kanssa ja kehittää koko urheilulinjan toimintaa laadukkaammaksi.
6 - Eri oppiaineiden integrointi Erityisen koulutustehtävän myötä eri oppiaineiden integrointi urheiluun tulee korostumaan. Lukio-opiskelun mahdollisuudet tukea nuoria urheilijoita myös paranevat. Erityisen koulutustehtävän myötä on mahdollista järjestää esimerkiksi juuri urheilijoille suunnattuja kielten kursseja. - Kansainvälinen ja kansallinen yhteistyö Urheilun erityinen koulutustehtävä lisää lukion kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä muiden urheilutoimijoiden kanssa. Tämäkin toiminta edellyttää sekä henkilö- että materiaaliresursointia. - Toimintakulttuuri Urheilun erityinen koulutustehtävä tullee muuttamaan lukion koko toimintakulttuuria. Tämä muutos näkyy lukion arjessa opiskelujärjestelyjen ja henkilöstön toimenkuvien muutoksena mutta myös koko lukion aatteellisen tehtävän muuttumisena. n puolesta 21.02.2012 Ismo-Olav Kjäldman Ismo-Olav Kjäldman Rehtori